FI103134B - Menetelmä ja laite neste-nesteuuton kahden, dispersioksi sekoitetun li uoksen johtamiseksi hallitusti leveään erotustilaan - Google Patents

Description

103134

MENETELMÄ JA LAITE NESTE-NESTEUUTON KAHDEN, DISPERSIOKSI SEKOITETUN LIUOKSEN JOHTAMISEKSI HALLITUSTI LEVEÄÄN EROTUS-TILAAN

5 Tämä keksintö kohdistuu menetelmään johtaa neste-nesteuuton liuokset, jotka sekoitustilassa on sekoitettu dispersioksi, sekoitustilasta edelleen erotustilaan. Sekoitustilassa muodostettu dispersio syötetään keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteiston avulla erotustilan sisään ja levitetään koko settlerin leveydelle) le ulottuvien jakokanavien kautta ulottumaan koko erotustilan leveydelle ennen kuin se saatetaan purkautumaan itse erotustilaan.

Neste-nesteuuton liuoksista ensinnäkin orgaaninen liuos yleensä muodostuu kantoaineena käytetystä, kerosiinin tyyppisestä hiilivedystä ja siihen liuotetusta 15 varsinaisesta uuttoaineesta, ja toinen uuton liuos on vesiliuos. Liuokset sekoitetaan dispersioksi sekoitustilassa, joka voi muodostua yhdestä tai useammasta erillisestä mikseristä. Viimeisestä mikseristä dispersio johdetaan erotustilaan eli settleriin, jossa dispersio eroaa kahdeksi eri faasiksi, jotka painovoiman perusteella luokittuvat päällekkäisiksi kerroksiksi.

20

Fl-patentista 96968 tunnetaan menetelmä, jonka mukaisesti sekoitusosan viimeisestä mikseristä aukeaa ns. nousukuilu, joka avautuu settlerin etuseinään, ja jonka kautta dispersio saatetaan virtaamaan settleriin vaakasuorana virtauksena.

25 ί Kun on kyse hyvin leveistä settleriratkaisuista, settlerin keskeltä syötettävä dispersio ei jakaudu tasaisesti yli koko settlerin poikkipinnan, vaan sivuttaisvir-taukset pitkin erotustilan syöttöreunaa tulevat niin voimakkaiksi, että tilannetta on vaikea hallita yksistään rakoaitojen avulla, joita suuntaukseen normaalisti 30 käytetään. Lisäksi on otettava huomioon, että myös virtausmäärät voivat 103134 2 vaihdella, jolloin tämäkin aiheuttaa lisää epästabiilisuutta.

Erotustilan syöttöjärjestelyjen osalta siirtyminen suurempiin liuosvirtauksiin on tuottanut vaikeuksia, sillä suurempien kokonaisvirtausten myötä sekoitustilojen 5 pohja pitää rakentaa aina vain alemmaksi ja täten etäämmäksi erotustilan pohjan tasosta. Tämä johtuu siitä, että mikserit mitoitetaan tietyn liuosviiveajan mukaan ja erotustilat vastaavasti tietyn, pinta-alan suhteessa toimivan erotus-kapasiteetin mukaan. Kun suuret kokonaisvirtaukset ovat kyseessä, se tarkoittaa, että sekoitustilojen pohjat ovat 2 - 5 m erotustilan pohjaa alempana.

10

Painovoiman alaisena tapahtuva liuos-liuoserotus vaatii erotustilan (settlerin), jonka pinta-ala kasvaa suorassa suhteessa erotettaviin liuosmääriin. Esimerkiksi kupariuutossa kyseisten liuosmäärien erottamiseksi toisistaan tarvitaan pinta-alaa 0,2 m2 jokaista tunnissa erottuvaa liuoskuutiota (m3/h) kohti. Tämä 15 kuitenkin edellyttää, ettei erotustilassa esiinny häiritseviä kiertovirtauksia, jotka herkästi alentavat settlerin erotuskapasiteettia. Liuosten erotuksen kannalta on edullista, että saadaan aikaan tasainen tulppavirtausta muistuttava virtaus settlerissä yli koko virtauspoikkipinta-alan. On myös havaittu, ettei liuosten lineaarinopeus saa nousta yli tietyn kriittisen rajan, kun erottumatta jääneiden 20 toisen liuoksen jäännöspisaroiden määrä toisessa liuoksessa halutaan pitää alhaisena.

Kupariuutossa orgaanisen liuoksen lineaarinopeuden rajana pidetään arvoa 6 cm/s, ja isoissa laitoksissa tämä ylittyy helposti. Orgaanisen liuoksen kerros-25 vahvuutta ei yleensä haluta nostaa yli 30 cm:n, sillä kerrosvahvuuden noustes-: sa myös kalliin uuttoaineen määrä kantoaineessa kasvaa ja siten kustannukset nousevat. Erotustilan leventäminen on siis tärkeä keino lineaarinopeuden kasvun estämiseksi. Leventämistarve käy ilmi myös oheisesta taulukosta, josta näkyy, miten erotustilan leveys kehittyy, kun käytetään orgaanisen liuoksen 30 kerrosvahvuutena 30 cm:ä ja lineaarinopeutta arvossa 5,5 cm/s.

103134 3

Settlerin leveys / m Kokonaisliuosvirtaus / m3/h (org./vesiliuos = 1:1) 8,4 1000 16,8 2000 25,3 3000 5 33,7 4000 42,1 5000 50,5 6000 Tämä keksintö kohdistuu tapaan ja laitteeseen johtaa dispersio tasaisesti 10 leveään erotuskaan, erityisesti yli 25 m leveään erotuskaan, vaikka on tietysti selvää, että ratkaisua voidaan käyttää myös em. kapeammissa settereissä, joissa halutaan varmistaa settlerin moitteeton toiminta. Keksinnön mukaisessa menetelmässä sekoitustilasta tuleva dispersio johdetaan alhaaltapäin ero-tusosan nestetilaan, edullisesti syöttöpään keskivaiheille, josta se saatetaan 15 laajenemaan erotusosan sisälle, sen etureunan välittömään läheisyyteen sijoitetussa kanavamaisessa suljetussa tilassa koko erotusosan leveydelle ja virtaamaan sieltä pääosin kanavamaisen osan yläpuolelta kohti erotustilan peräpäätä. Keksinnön mukainen menetelmä toteutetaan laitteistolla, jossa dispersion sekoitusosasta settleriin johtava nousukuilu avautuu settlerin 20 syöttöpäätyyn, josta on edelleen suunnattu jakokanavat kohti settlerin sivu- i' reunoja. Jakokanavat on sijoitettu settlerin pohjaosaan. Keksinnön olennaiset tunnusmerkit käyvät esille oheisista vaatimuksista.

Keksintöä kuvataan vielä oheisten piirustusten avulla, joissa 25 kuva 1 esittää erästä keksinnön mukaista, erityisen edullista settlerin ? nousukuilu-ja kanavarakennetta päältäpäin katsottuna osittaisena kuvantona, kuvassa 2 on kuvan 1 mukainen ratkaisu poikkileikkauksena settlerin keskiosasta, kuvassa 3 on eräs toinen settlerin nousukuilu- ja kanavarakenne poikkileik-30 kauksena, jolloin dispersion nousukuilu on sijoitettu settlerin sisälle, 103134 4 kuvat 4 ja 5 esittävät eräitä muita keksinnön mukaisen laitteiston rakennevaihtoehtoja settlerin keskeltä tehtynä poikkileikkauksena, kuva 6 esittää vielä erästä keksinnön mukaista dispersion nousukuilua ja settlerin kanavarakennetta päältäkatsottuna osittaisena kuvantona, 5 kuva 7 esittää kuvan 6 mukaista rakennetta settlerin keskeltä tehtynä poikkileikkauksena, ja kuvassa 8 on kuvan 6 mukainen rakenne settlerin pituussuuntaan (liuosten virtaussuuntaan) katsottuna.

10 Neste-nesteuuton liuokset sekoitetaan toisiinsa sekoitustilassa, joka voi käsittää yhden tai useampia miksereitä, joista kuvassa 1 on viimeistä kuvattu numerolla 1. Mikseri 1 on yhdistetty dispersiokanavan 2 välityksellä sylinteri-maiseen nousukuiluun 3, joka puolestaan on sijoitettu settlerin 4 ulkopuolelle, aivan settlerin syöttöpään 5 keskiosan eteen. Nousukuilu voi olla myös muun 15 muotoinen, poikkileikkaukseltaan esimerkiksi suorakaiteen muotoinen. Nousu-kuiluun 3 on yhdistetty settlerin keskivaiheilta sen kummallekin sivuseinälle 6 ulottuvat, suljetut jakokanavat 7, joista vain toinen näkyy kokonaan kuvassa.

Kuten kuvasta 2 nähdään, settlerin etureuna 5 on alaosastaan yhdistetty 20 nousukuiluun 3 siten, että dispersio virtaa jakokanavaan 7 ennen sen purkautumista varsinaiseen settleritilaan. Jakokanava on muodostettu settlerin pohjaosaan siten, että settlerin pohja 8 muodostaa myös jakokanavan pohjan 9 ja settlerin etureuna 5 toimii osittain myös jakokanavan etureunana. Jako-kanavan kansilevy 10 on sijoitettu sellaiselle korkeudelle, että se on ylempänä 25 kuin settlerin peräosaan muodostuva faasien rajapinta (kuvassa katkoviivalla :' 11), jolloin se sijaitsee erottuvien faasien väliin jäävässä dispersiovyöhykkees- sä. Seikka on tärkeä erityisesti tilanteissa, kun pyrkimyksenä on erottaa vesiliuos mahdollisimman puhtaana, vaikka vesiliuoksen viskositeetti on korkea. Kyseinen järjestely estää kevyiden orgaanisten rippeiden jäämisen 30 sulkeumina vesiliuokseen. Kuvasta 1 nähdään vielä, että jakokanavien kan- 103134 5 siosa 10 kapenee kohti settlerin sivureunoja 6. Siten jakokanavan takaseinä 12 on vaakatasossa (päältä) katsottuna asetettu settlerin sivuseinien suhteen vinoon siten, että se on settlerin reunoilla 6 lähempänä settlerin etureunaa 5 kuin settlerin keskiosassa.

5

Jakokanavan kannen 10 etureunan 13 ja settlerin etupäädyn 5 väliin on muodostettu yhtenäinen rako 14, jonka kautta suurin osa dispersiosta virtaa jakokanavasta 7 yläväylän 15 kautta varsinaiseen settleritilaan 4. Koska osa dispersiosta on jo kuitenkin ehtinyt jakaantua eri faaseiksi, on erottunutta 10 vesifaasia varten jätetty jakokanavan takaseinän 12 ja settlerin pohjan 8 väliin yhtenäinen rako 16, jonka kautta vesifaasi voi virrata settlerin pohjalle. Yläraon 14 kautta virtaa ainakin 2/3, edullisesti jopa yli 90% jakokanavaan virranneesta dispersiosta settleriin ja loppu alaraon 16 kautta. Sekä yläraon leveyttä että alaraon korkeutta on muodostettu edullisesti niin, että raot ovat kapeimmillaan 15 settlerin keskiosassa ja suurenevat kohti reunoja, kuitenkin niin, että esimerkiksi settlerin yläraon leveys settlerin reuna-alueella on korkeintaan kaksi kertaa raon leveys settlerin keskikohdalla. Raon leveyden vaihtelulla varmistetaan tasainen syöttö settlerin koko leveydelle, millä toimenpiteellä saadaan syöttö tasoitettua, vaikka dispersiota tuova nousukuilu ei avautuisikaan aivan 20 erotustilan keskikohtaan.

Jakokanavarakenteen avulla saadaan aikaan yli koko settlerileveyden ulottuva dispersion virtausrintama, joka aluksi suuntautuu yläviistoon ja kaartaa sen jälkeen pehmeästi hidastuen painovoiman vaikutuksesta lähes vaakasuoraksi 25 virtaukseksi. Kuten edellä on todettu, settlerin alkupäässä dispersio virtaa .. pääosin jakokanavan yläpuolelta. Tapa syöttää dispersio ylöspäin ja aluksi pitkin erotustilan etupäätyä suuntautuneena virtauksena on osoittautunut onnistuneeksi, koska dispersiovirtaus hidastuessaan leviää painovoiman vaikutuksesta paremmin sivusuunnassa ja samalla tasoittuu entisestään. 30 Jakokanavan raoista purkautuvan dispersion virtausnopeus säädetään ole- 103134 6 maan vähintään 0,3 m/s, ja edullisesti välillä 0,5 -1,0 m/s.

Kuten kuvasta 1 nähdään, virtausta voidaan vielä suoristaa settlerin suuntaiseksi settlerin pituusuuntaisten suuntauslevyjen 17 avulla, jotka ulottuvat 5 jonkin verran pitemmälle settleriin kuin jakokanavan takaseinä 12 settlerin keskiosassa.

Jakokanavassa 7 dispersion virtausnopeus on samaa luokkaa tai vähän alhaisempi kuin purkausraoissa 14 ja 16. Jakokanavassa virtausnopeus on 10 tällöin luokkaa 0,2 -1,0 m/s, edullisesti välillä 0,4 - 0,8 m/s. Kun esimerkiksi selkeytettävän dispersion kokonaisvirtaus on luokkaa 3000 m3/h, on edullista rakentaa jakokanava, jonka korkeus on noin 2/3 koko liuoskorkeudesta 18. Tällaisilla virtauksilla jakokanavan pituus settlerin keskellä on luokkaa 1,5 m ja kaventuu settlerin reunoja kohti ollen siellä enää noin viidenneksen kanavan 15 keskiosan pituudesta.

Kuten edelläolevasta on käynyt ilmi, vain pieni osa, korkeimmillaankin 1/3 jakokanavaan vihaavasta dispersiosta poistetaan alaraon 16 kautta. Myös tämän purkausraon kautta virrannut dispersio tai selkeytynyt vesifaasi joutuu 20 pystysuuntaiseen liikkeeseen, sillä settlerin päävirtaussuunnassa katsottuna on settien varustettu alaraon jälkeen pohjasta ylöspäin suunnatulla kiinteällä ylivuotolevyllä 19, jonka yli virtaus kulkee. Ylivuotolevy ulottuu ylöspäin matkan, joka vastaa korkeintaan puolta settlerin liuoskorkeudesta 18, edullisesti se on 0,15 - 0,35 kehää liuoskorkeus. Ylivuotolevy on sijoitettu settleriin 25 olennaisesti kohtisuoraan settlerin reunoja vasten, ja sen etäisyys jakokanavan : · takaseinästä 12 on settlerin keskikohdalla noin puolet jakokanavan pituudesta tällä kohdalla. Toinen vaihtoehto on, että ylivuotolevy sijoitetaan jakokanavan takaseinän suuntaisesti. Ylivuotolevy pienentää merkittävällä tavalla erottuneesta vesiliuoksesta settleriin aiheutuvaa vastapainetta uuton aikana.

30 103134 7

Kuvan 3 mukaisesti mikseristä tuleva dispersio purkautuu dispersiokanavan 2 ja nousukuilun 3 kautta suoraan settlerin sisäpuolelle jakokanavaan 7. Jako-kanavan muu rakenne vastaa kuvissa 1 ja 2 esitettyä rakennetta, mutta jako-kanavan yläosa voidaan myös varustaa dispersiokanavan yläpuolelle sijotetul-S la syöttö/näytteenottolieriöllä 20, joka lähtee jakokanavan kansiosasta 10 ylöspäin ulottuu selvästi settlerin liuospinnan 21 yläpuolelle, yli settlerin sivuseinien 6. Kuvasta 3 nähdään myös, että suuntauslevyt 17 jatkuvat alaspäin aina settlerin pohjaan asti. Yksinkertaisuuden vuoksi suuntauslevyt näkyvät sivukuvantona vain tässä kuvassa.

10

Kuvassa 4 on esitetty rakennevaihtoehto, jonka mukaisesti settlerin pohja on jakokanavan kohdalla korotettu, mutta muuten settlerin rakenne vastaa kuvassa 3 esitettyä ratkaisua. Tässäkin settlerin etuseinä 5 toimii osittain myös jakokanavan etuseinänä. Kuvan rakenne on edullinen erityisesti sellaisissa 15 tapauksissa, joissa kokonaisliuosvirtaus jää pienemmäksi, esimerkiksi luok-' kaan 2000 m3/h. Kuvan mukaisesti dispersion nousukuilu sijaitsee settlerin ulkopuolella, mutta se voidaan sijoittaa myös settlerin sisäpuolelle.

Kuvan 5 mukaisessa rakennevaihtoehdossa nousukuilu 3 avautuu jako-20 kanavaan 7, jonka pohja 22 on sijoitettu settlerin pohjaosaan, mutta hieman pohjaa 8 korkeammalle. Jakokanavaan syötetty dispersio virtaa nytkin suurimmaksi osaksi yläraon 14 kautta. Erottunut vesifaasi virtaa jakokanavan pohjaan sijoitettujen pystyputkien 23 kautta putkia ympäröivään, settlerin pohjasta ylöspäin nouseviin vastalieriöihin 24. Vastalieriö täyttyy vesiliuoksesta ja pitää 25 myös putken 23 täynnä vesiliuosta. Pystyputkien ja vastalieriöiden määrä : - kummassakin jakokanavassa on 1 - 5 jaettuna tasaisesti yli settlerileveyden.

Jos putkien ja lieröiden määrä kummassakin jakokanavassa on vain yksi, se on edullista sijoittaa settlerin reuna-alueelle. Järjestely toimii nestelukon tavoin, jolloin dispersiota pääsee vain hyvin vähän virtaamaan jakokanavan 30 alle. Jos dispersiota kuitenkin pääsee jakokanavan alle, se nousee jako- 103134 8 kanavan pohjaa vasten ylöspäin ja siirtyy pehmeästi settlerissä eteenpäin. Näin settlerissä erottuva vesiliuos pysyy puhtaana orgaanisen liuoksen pisaroista. Kuten aikaisemmissakin tapauksissa, tässäkin vaihtoehdossa dispersio voidaan syöttää joko settlerin sisä- tai ulkopuolelle.

5

Edellä kuvattu, dispersion yhtenäisen purkausraon vaihtoehto on erityisen edullinen sellaisissa neste-nesteuuton sovellutuksissa, joissa sekoitus herkästi aiheuttaa pieniä pisaroita. Näissä ratkaisuissa on vältetty tietoisesti yli 0,5 m/s eteneviä rakovirtauksia ja dispersioiden törmäystä vasten erotustilan syöttö-10 päätyä. Kun virtaus poistetaan jakokanavasta yhtenäisen raon kautta, vältytään virtauskenttää repiviltä leikkausvoimilta, joita saattaa aiheutua rakovir-tausten ja niitten välissä olevien rauhallisempien vyöhykkeiden vaikutuksesta. Edelläkuvatuissa ratkaisuissa on myös ohjattu suurin osa dispersiosta poistumaan settleritilaan jakokanavan yläpuolelta, sillä varsinkin pienet orgaanisen 15 liuoksen pisarat on edullista saada poistetuksi settlerin yläosaan, koska : poistuessaan settlerin alaosaan ne hitaan nousunopeutensa vuoksi jäävät vesiliuokseen vielä settlerin peräpäässäkin ja estävät kirkkaitten liuosten syntymisen.

20 Jos neste-nesteuuton liuokset eivät ole kovin herkkiä pisaroitumaan, voidaan käyttää myös jäljempänä kuvattuja rakenteita, joissa dispersio johdetaan jakokanavista varsinaisen settleritilaan useilla erillisillä aukoilla varustettujen jakokanavien kautta. Jakokanavan etureuna ei muodostu settlerin etupäädys-tä, vaan on erillinen.

25

Kuvan 6 mukaisessa ratkaisussa mikseri 1 on yhdistetty dispersiokanavan 2 välityksellä nousukuiluun 3, joka on puolestaan tässä tapauksessa sijoitettu settlerin 4 sisäpuolelle, syöttöpään 5 keskiosaan. Nousukuiluun 3 on yhdistetty settlerin sivuseinille 6 ulottuvat jakokanavat 7, joista vain toinen näkyy koko-30 naan kuvassa. Nousukuilu siis avautuu jakokanaviin. Kanavien kohti settlerin 103134 9 syöttöpäätyä 5 oleva etureuna 25 on olennaisesti settlerin syöttöpäädyn suuntainen sekä leveys- että korkeussuunnassa, mutta takaseinä 26 on aikaisemmin kuvatulla tavalla vinosti suunnattu kohti etuseinää.

S Kuvasta 7 näkyvät jakokanavien 7 pohjaosa 27 ja kansiosa 28 kapenevat kohti settlerin sivureunoja 6, kuten puolestaan kuvasta 6 nähdään, joten kanavien poikkipinta-ala pienenee kohti sivuseiniä. Jakokanavien 7 pohja 27 on settlerin pohjaa 8 ylempänä, kuten kuvasta 7 nähdään. Siten jakokanavan ja settlerin pohjan väliin muodostuu alaväylä 29, jonka kautta jakokanavasta purkautuva 10 dispersio voi lähteä virtaamaan kohti settlerin peräpäätä. Kanavan ja settlerin pohjien väliin jäävän alaväylän korkeus on luokkaa 0,05 - 0,25 kertaa settlerin alkupään liuoskorkeus. Suurin osa erottuvasta dispersiosta lähtee kuitenkin virtaamaan jakokanavan kansiosan 28 yläpuolelle jäävän yläväylän 30 kautta, sillä jakokanavien 7 korkeus on luokkaa 0,2 - 0,6 kertaa settlerin alkupään 15 liuoskorkeus 18.

*

Nousukuilu 3 on muotoiltu siten, että nousukuilun yläosa vastaa kuvassa 3 esitettyä syöttö/näytteenottolieriötä 20, joten nousukuilun yläreuna 31 nousee settlerin yläreunan 32 tasalle. Tällöin kuilu nousee niin korkealle, että se 20 voidaan rakentaa yläpäästään avoimeksi ilman, että dispersio purkautuu sitä kautta settleriin. Edellä on kuvattu, että nousukuilusta purkautuva dispersiovir-taus jaetaan kohti settlerin sivuseiniä suunnattuihin jakokanaviin. Settlerivir-tausten tasapainottamiseksi pitää osa dispersiosta syöttää settleriin myös nousukuilun alueelta, ja tämän vuoksi nousukuilun etureuna 33 on varustettu 25 pystyraoilla 34 nestepinnan läheisyydessä. Pystyraot ovat 60 - 90°:n sektoris-sa kohti settlerin syöttöpäätä 5. Rakojen leveys määräytyy siten, että ne sallivat sellaisen dispersiovirtauksen, mikä vastaa nousukuilualueen virtausta, kun koko dispersiovirtaus jaetaan tasaisesti koko settlerin leveydelle.

30 Kuvasta 8 nähdään, että jakokanavan 7 etureuna 25 on varustettu jakoaukoiila 103134 10 35, jotka ovat muodoltaan edullisesti pystyrakoja. Tasaisen esijaon aikaansaamiseksi on dispersion ulosvirtausnopeuden raoissa oltava vähintään 0,7 m/s ja edullisesti välillä 0, 9 -1,4 m/s. Jos ulosvirtausnopeus on yli 2 m/s, se synnyttää jakoaukoissa painehäviön, joka on luokkaa 2 kPa, joten painehäviö nousee 5 liian suureksi. Pystyrakojen lukumäärä kanavaa kohti on edullisesti 20 - 60 ja rakojen leveys sellainen, että em. ulosvirtausnopeus saavutetaan. Jako-kanavan etureunan 25 etäisyys settlerin syöttöpäästä 5 on 1/6 - 'A jako-kanavan pituudesta settlerin keskikohdalla, edullisesti luokkaa 1/3 kanavan pituudesta.

10

Jakokanavasta ulos virtaava dispersio leviää vasten settlerin syöttöpäätyä ja kääntyy edelleen sivusuunnassa tasoittuen virtaaman jakokanavan ylä- ja alapuolelta kohti settlerin peräpäätyä. Virtauksen edelleen suoristamiseksi settlerin pituussuunnan mukaiseksi on jakokanavan etureunan ja settlerin 15 syöttöpäädyn väliin sijoitettu vielä settlerin pituussuuntaisia suuntauslevyjä 17, • ’ : jotka kääntyvät jatkumaan vielä jakokanavan ylä- ja alapuolella ylä- ja ala- väylässä ja muodostavat kanavaa ympäröiden tukevan pedin. Levyjen lukumäärä on 7 - 15 jakokanavaa kohti ja suuntauslevyt on edullista asettaa suunnilleen tasavälein. Settlerin pituussuunnassa katsottuna suuntauslevyt 17 20 ulottuvat edullisesti hieman jakokanavan takareunan 26 yli, vaikkakaan tämä ei yläpuolisten levyjen osalta ole täysin välttämätöntä. Jakokanavan päällä olevien levyjen korkeus on 1/3 - 2/3 kanavan päällä olevasta nestekorkeudes-ta.

25 Jakokanavien jälkeen dispersio virtaa perinteiseen tapaan rakoaidoilla varus- tetussa settlerissä erottuakseen kahdeksi erilliseksi liuosfaasiksi ennen settlerin peräpäätä.

Edelläolevan perusteella voidaan todeta, että settlerin syöttöpäähän, sen 30 sisälle sijoitettavan jakokanavan avulla voidaan teveisiinkiin settlereihin 103134 11 dispersio jakaa tasaisesti yli koko settlerileveyden, ja jakokanavan yksityiskohtia on mahdollista muuttaa keksinnön puitteissa. Siten esimerkiksi nousu-kuilun sijoittaminen muualle kuin juuri settlerin keskiosaan kuuluu edelleen keksinnön piiriin. Myös muut jakokanavan yksityiskohtien muutokset, joita 5 tässä ei esitelty, voidaan katsoa kuuluvan keksinnön piiriin.

Claims (31)

103134

1. Menetelmä neste-nesteuuton sekoitustilassa dispersioksi sekoitettujen liuosten johtamiseksi leveään erotuskaan ja dispersion jakamiseksi tasaisesti 5 koko erotustilan leveydelle, jolloin sekoitustilan viimeisestä mikseristä tuleva dispersio johdetaan nousukuilun kautta erotustilaan, tunnettu siitä, että dispersio syötetään alhaaltapäin erotustilaan, sen syöttöpään keskivaiheille, edullisesti keskiosaan, josta se saatetaan levittäytymään erotustilan sisälle sijoitetussa kanavamaisessa suljetussa tilassa koko erotustilan leveydelle 10 ennen sen purkautumista varsinaiseen erotustilaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dispersio saatetaan purkautumaan kanavamaisen tilan ja erotusosan etureunan välisestä yhtenäisestä raosta pääosin kanavamaisen tilan yläpuolelle varsinaiseen 15 erotustilaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vähintään 2/3 dispersiosta saatetaan purkautumaan erotusosaan kanavamaisen osan yläpuolelta. 20

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vähintään 90% dispersiosta saatetaan purkautumaan erotusosaan kanavamaisen osan yläpuolelta.

5. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kana vamaisessa tilassa erottunut vesifaasi saatetaan purkautumaan kanavamaisen osan takaosasta erotustilan pohjalle.

6. Patenttivatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavamai-30 sen osan poikkipinta-ala pienenee erotusosan sivuseiniä kohti. 103134

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dispersio saatetaan kanavamaisesta tilasta purkautumaan usean aukon kautta ensin kohti erotustilan etureunaa sekä sen jälkeen kääntymään ainakin kanavamai-sen osan yläpuolelta virtaamaan kohti erotustilan peräpäätä ja erottumaan 5 kahdeksi kirkkaaksi liuokseksi.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nousukui-lun kohdalla dispersio purkautuu nousukuilun raoilla varustetun yläosan kautta kohti erotusosan etureunaa. 10

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kanavamai-nen tila on sijoitettu erotusosan pohjosaan.

10. Laitteisto neste-nesteuuton sekoitustilassa dispersioksi sekoitettujen 15 liuosten johtamiseksi leveään settleritilaan (4) ja dispersion jakamiseksi tasaisesti koko settlerileveydelle, jolloin sekoitustilan viimeinen mikseri (1) on nousukuilun (3) välityksellä yhdistetty settleriin (4), tunnettu siitä, että dispersion nousukuilu (3) on alhaaltapäin yhdistetty settlerin sisälle, sen etuosaan sijoitettuihin ja settlerin sivuseinille (6) ulottuviin, suljettuihin dispersion jako-20 kanaviin (7).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että dispersion jakokanava (7) on muodostettu siten, että jakokanavan pohja (9) on sijoitettu settlerin pohjaosaan ja kanavan kansiosa (10) on sijoitettu korkeudelle, joka on 25 ylempänä kuin settlerin peräpäähän muodostuva faasien rajapinta (11), ♦' settlerin etureuna (5) muodostaa osittain myös jakokanavan etureunan, ja kannen etureunan (13) ja settlerin etureunan (5) väliin on muodostettu ylärako (14) dispersion syöttämiseksi settleriin (4).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että dispersion 103134 jakokanavan pohja (9) on yhdistety settlerin pohjaan (8).

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jako-kanavan takaseinän (12) ja settlerin pohjan (8) väliin on muodostettu yhtenäi- 5 nen alarako (16) dispersiosta erottuneen vesifaasin poistamiseksi jako-kanavasta settleriin.

14. Patenttivaatimusten 11 ja 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että settlerin virtaussuunnassa katsottuna on settien jakokanavan alaraon (16) 10 jälkeen varustettu pohjasta (8) ylöspäin suunnatulla ylivuotolevyllä (19), jonka korkeus on korkeimmillaan puolet settlerin liuoskorkeudesta (18).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ylivuotole-vyn (19) korkeus on 0,15 - 0,35 settlerin liuoskorkeudesta (18). 15

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pohjasta (8) ylöspäin suunnatun ylivuotolevyn (19) etäisyys jakokanavan takaseinästä (12) on settlerin keskikohdalla luokkaa puolet jakokanavan pituudesta tällä kohdalla. 20

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sekä ylära-ko (14) että alarako (16) ovat kapeimmillaan settlerin keskiosassa ja ne suurenevat kohti settlerin sivuseiniä (6).

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että yläraon (14) leveys settlerin sivuseinien (6) alueella on korkeintaan kaksi kertaa raon leveys settlerin keskiosassa.

19. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että dispersion 30 jakokanavan kansiosa (11) kapenee kohti settlerin sivuseiniä (6), jolloin 103134 vastaavasti kanavan poikkipinta-ala pienenee kohti settlerin sivuseinää (6).

20. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että settlerin pohja on jakokanavan (7) kohdalla korotettu. 5

21. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu sitä, että jako-kanavan pohja (22) on sijoitettu settlerin pohjaa (8) korkeammalle, ja jako-kanavan pohja on varustettu ainakin yhdellä alaspäin suunnatulla pystyputkel-la (23) ja sitä ympäröivällä, settlerin pohjasta ylöspäin nousevalla vastalieriöllä 10 (24).

22. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että dispersion jakokanava (7) on muodostettu kansiosasta (28) ja pohjaosasta (27), etuseinästä (25), joka on erillään settlerin etuseinästä (5), ja takaseinästä (26), IS jolloin jakokanavan etureuna (25) on varustettu useilla erillisillä jakoaukoilla ' (35) dispersion syöttämiseksi kohti settlerin etuseinää (5).

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että aukkojen (35) lukumäärä on 20 - 60 kanavaa (7) kohti. 20

24. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että dispersion jakokanava (7) on sijoitettu settlerin (4) nestetilaan siten, että kanavan pohjan (27) ja settlerin pohjan (8) väliin on muodostettu alaväylä (29) ja kanavan kansiosan (28) ja nestepinnan väliin on muodostettu yläväylä (30) dispersion 25 suuntaamiseksi kohti settlerin peräpäätä.

25. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jako-kanavan etureunan (25) etäisyys settlerin syöttöpäädystä (5) on 1/4 -1/6 jako-kanavan pituudesta settlerin keskikohdalla. 30 103134

26. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että nousukuilu (3) on sijoitettu settlerin (4) sisäpuolelle, avautumaan sen syöttöpään keskiosaan.

27. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että nousukui- lun (3) yläreuna (31) nousee settlerin yläreunan (32) tasolle.

28. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että nousukuilu (3) on sijoitettu settlerin (4) ulkopuolelle, syöttöpään (5) keskiosan kohdalle. 10

29. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jako-kanavan ympärillä on settlerin pituussuuntaisia suuntauslevyjä (17), jotka on sovitettu jatkumaan syöttöpäädystä (5) jonkin verran ulommaksi kuin jako-kanavan (7) takaseinä (12,26) settlerin keskiosassa. 15

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että suuntausle-vyjen (17) lukumäärä jakokanavaa (7) kohti on edullisesti 7 -15.

31. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jako-20 kanavan (7) korkeus on edullisesti luokkaa 2/3 settlerin liuoskorkeudesta (18). i 103134