FI102572B

FI102572B - Menetelmä ja laite näytteen syöttämiseksi kapillaarielektroforeesilait teeseen

Info

Publication number: FI102572B
Application number: FI961069A
Authority: FI
Inventors: Rauno Virtanen
Original assignee: Valtion Teknillinen
Priority date: 1996-03-07
Filing date: 1996-03-07
Publication date: 1998-12-31
Also published as: JP2000506269A; CN1212758A; HUP9904004A3; FI102572B1; EP1015879A1; AU2097597A; US6190521B1; WO1997033166A1; CA2247895A1; FI961069A0; NZ331494A; NO984037L; NO984037D0; EE9800274A; HUP9904004A2; FI961069A

Description

102572

Menetelmä ja laite näytteen syöttämiseksi kapillaarielektroforeesilaitteeseen -Förfarande och anordning for inmatning av ett prov i kapillarelektrofores-anordning 5

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite nestemäisen näytteen syöttämiseksi ka-pillaarielektroforeesilaitteen kapillaariin.

Elektroforeesi on sähkökemiallinen menetelmä, jolla voidaan erottaa toisistaan 10 elektrolyyttiliuoksessa olevia sähkövarauksellisia, ja tietyillä erikoismenetelmillä myös varauksettomia hiukkasia, joiden koko voi vaihdella pienimmistä ioneista ja molekyyleistä kolloidisiin hiukkasiin. Hiukkaset kulkevat niiden sähkövarauksesta ja muista ominaisuuksista riippuen eri nopeuksilla sähkökentässä. Vyöhyke-elektroforeesissa erotettava näyte sijoitetaan elektrolyyttiliuokseen eli taustaliuokseen kape-15 aksi vyöhykkeeksi. Sähkökentässä näytteen erilaiset komponentit erottuvat erillisiksi vyöhykkeiksi. Jotta vyöhykkeet eivät leviäisi liiallisesti, tulee taustaliuoksen konvektio estää. Vyöhyke-elektroforeesissa tämä tehdään esim. sitomalla liuos paperiin, geeliin tai muuhun kantaja-aineeseen.

··· I · I • · · , 20 Elektroforeesin uusin kehitysvaihe on kapillaarielektroforeesi, joka on yksi analyyt- .*«». risen kemian nopeimmin etenevistä sovellutusalueista. Menetelmässä taustaliuos on

< A

' ]. niin ohuessa putkessa, kapillaarissa, että nesteen viskoosivoimat estävät konvektion.

, Kapillaarin sisähalkaisija on tavallisesti välillä 20 ja 100 pm. Elektroforeesi suorite- < e * 'taan siis vapaassa liuoksessa, millä eliminoidaan kantaja-aineen aiheuttamat häiriöt. 25 Kapillaarista on myös helppo poistaa sähkövirran kehittämä lämpöenergia, joten voidaan käyttää suurta sähkökenttää, mikä nopeuttaa erottumista. Kapillaarielektro- * l t v foreesi on lisäksi helppo automatisoida.

.v. Kapillaarivyöhyke-elektroforeesissa kaksi taustaelektrolyyttiliuosta sisältävää astiaa • · · 30 on yhdistetty kapillaariputkella, joka sisältää samaa liuosta. Kumpikin astia on va- *:* rustettu elektrodilla. Tutkittava näyte sijoitetaan kapillaarin alkupäähän lyhyeksi • · vyöhykkeeksi. Menetelmässä kapillaarin pää siirretään näyteastiaan näytteen syöttöä *:**: varten ja näyteliuosta työnnetään haluttu määrä kapillaariin, minkä jälkeen kapillaa rin pää siirretään takaisin taustaliuokseen. Astioissa olevien elektrodien avulla kapil-35 laariin saadaan sähkökenttä, yleensä välillä 200-1000 V/cm, minkä johdosta sähköisesti varautuneet hiukkaset alkavat liikkua kapillaarissa. Eri hiukkaset eroavat toisistaan vyöhykkeiksi johtuen niiden erilaisesta nopeudesta sähkökentässä. Hiukkasvyö- 2 102572 hykkeet ohittavat kapillaarin toisessa päässä olevan ilmaisimen eri aikaan ja niiden antama signaali detektoidaan.

Kapillaarielektroforeesilla on monia etuja, kuten suuri erotusnopeus, hyvä resoluutio 5 ja tarvittava pieni näytemäärä. Hyvän resoluution saavuttamiseksi on tärkeää, että näyte saadaan syötettyä mahdollisimman lyhyenä vyöhykkeenä kapillaariin. Kapillaarin tilavuus on itsessäänkin hyvin pieni ja näytetilavuuden tulee olla vain pieni osa kapillaarin tilavuudesta. Näytteen syöttöä kapillaarielektroforeesissa ei ole tyydyttävästi ratkaistu. Nykyisin käytössä on kaksi tapaa näytteen syöttämiseksi, hyd-10 rodynaaminen ja elektrokineettinen syöttötapa. Molemmissa tavoissa kapillaari täytetään ensin taustaliuoksella, ja näytteen syöttämisen ajaksi kapillaarin näytteen vastaanottava pää siirretään näyteliuokseen, jota tulee olla riittävästi, jotta kapillaarin pää voidaan siihen upottaa.

15 Hydrodynaamisessa menetelmässä näyte työnnetään kapillaariin paine-eron avulla. Paine-ero saadaan aikaan joko asettamalla kapillaarin päät eri korkeudelle, jolloin syntyy hydrostaattinen paine-ero, tai suljettavaan näyteastiaan synnytetään kaasun avulla ylipaine, joka työntää näyteliuosta kapillaariin. Kapillaariin siirtyvä näyte-:T: määrä säädetään paine-eron ja sen vaikutusajan valinnalla.

:V: 20 I 1' to .··*, Elektrokineettisessä näytteensyötössä kapillaarin pää asetetaan näyteastiaan ja kyt- , ^ f: ketään elektroforeesivirta elektrodien välille, jolloin näytteen varautuneet hiukkaset

( I

. _ alkavat kulkeutua kapillaariin oman liikkuvuutensa mukaisella nopeudella. Lisäksi ;;; koko näyteliuos alkaa virrata kapillaariin elektro-osmoottisen ilmiön vaikutuksesta.

‘ 25 Siirtynyt näytemäärä on sähkökentän ja ajan funktio ja se on kullekin sähkövarauk sen omaavalle aineelle eri suuruinen.

e << V Nämä tunnetut näytteensyöttötavat edellyttävät, että kapillaarin näytteen vastaanot- tava pää siirretään taustaliuoksesta näyteliuokseen ja näytteenoton jälkeen jälleen .···. 30 takaisin taustaliuokseen ja että näytettä on riittävä määrä. Siirtovaiheet ovat hanka- • · ’·[ lia, vaikuttavat injektoituun näytemäärään ja ovat lisäksi jossakin määrin hallitseva mattomia. Jo pelkästään kapillaarin kastaminen näyteliuokseen saa aikaan pienen näytemäärän injektoitumisen. Jotta näytteen syöttäminen olisi tarkasti säädettävissä, pitää se tehdä siirtämättä kapillaaria pois taustaliuoksesta.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi menetelmä ja laite käytettäväksi kapillaarivyöhyke-elektroforeesissa näytteen syöttämiseksi erotuskapil-laariin. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja laite, jon- 35 102572 ka avulla näyte saadaan vietyä kapillaariputkeen ilman, että kapillaari siirretään pois taustaliuoksesta. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja laite, jota käytettäessä ei tarvita suuria määriä näytettä. Tämän saavuttamiseksi on keksinnölle tunnusomaista se, mitä patenttivaatimusten 1 ja 6 tunnusmerkkiosassa on 5 esitetty.

Keksinnön etuna on, että kapillaarin näytteen vastaanottavaa päätä ei tarvitse siirtää pois taustaliuoksesta, joten näytteen syöttäminen nopeutuu ja helpottuu ja syötettävän näytteen määrä on tarkasti kontrolloitavissa. Lisäksi tarvittava näytemäärä on 10 hyvin pieni.

Keksinnön mukainen syöttömenetelmä toimii pääperiaatteeltaan seuraavasti. Aluksi kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin sisäänmenopää on puhtaassa taustaliuoksessa. Sähkövirta ja elektro-osmoottinen virtaus siirtää kapillaariin homo-15 geenistä taustaliuosta. Näytteen syöttämiseksi kapillaarin sisäänmenopään ympärille tuodaan näyteliuos siten, että pään kohdalla taustaliuos syrjäytyy katkottomasti näy-teliuoksella samalla kun yhteys elektrodeihin säilyy. Valitun ajan kuluttua näyte-liuos vedetään pois kapillaarin sisäänmenopään läheisyydestä ja se korvautuu taus-taliuoksella. Virta voi olla kytkettynä koko ajan tai valittuina aikoina. Näin kapillaa- • 20 riin voidaan syöttää tarkasti halutun kokoisia näytevyöhykkeitä. Myös hydrodynaa- t V f . * * ·. minen syöttö voidaan tehdä tällä periaatteella.

r f t> » r i· t * *- « /t Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirus- II' taksiin, joissa ' 25 kuva 1 esittää kapillaarivyöhyke-elektroforeesin periaatetta; vv kuva 2 esittää keksinnön mukaista näytteensyöttölaitetta, jossa on kiinteä näyt- i « t v teensyöttökapillaari; c· . . kuva 3 esittää keksinnön mukaista näytteensyöttölaitetta, jossa on liikkuva näyt- .···. 30 teensyöttökapillaari; kuva 4 esittää keksinnön mukaisen liikkuvan näytteensyöttökapillaarin erästä suo-ritusmuotoa.

• ·

Kuvassa 1 on esitetty kapillaarivyöhyke-elektroforeesin yleisperiaate. Kapillaarin 1 35 kumpikin pää on asetettu astiaan 2, 3, jotka sisältävät taustaelektrolyyttiliuosta 8. Astioissa on elektrodit 5, 6, jotka on kytketty suurjännitelähteeseen 7. Lisäksi kapillaarin 1 ulostulopään yhteyteen on sijoitettu ilmaisin 4, jonka avulla kapillaarissa 4 102572 erotetut hiukkaset detektoidaan. Detektointi voidaan suorittaa esim. näytteen absor-banssiin perustuen. Näyte kulkee kapillaaria 1 pitkin ilmaisimen 4 ohitse astiaan 3,

Kuvassa 2 on kohdissa a, b ja c esitetty keksinnön mukainen suoritusmuoto, jossa 5 näyteliuos N tuodaan kapillaarin sisäänmenopään läheisyyteen kiinteän näytteen-syöttökapillaarin 9 avulla, jonka sisähalkaisija on suurempi kuin kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin 1 sisäänmenopään ulkohalkaisija. Kapillaarien halkaisijoiden ero on tyypillisesti noin 0,1-1 mm. Kuvan 2 kohdassa a näytteensyöt-tökapillaarin 9 pää asetetaan mainitun kapillaarin 1 sisäänmenopään ympärille siten, 10 että päät menevät sisäkkäin. Tässä vaiheessa näytteensyöttökapillaarin taustaliuok-sen kanssa kosketuksissa oleva pää täyttyy taustaliuoksella. Kohdassa b on esitetty kuinka näyteliuosta pumpattaessa näytteensyöttökapillaarin sisältämä näyteliuos N ympäröi mainitun sisäänmenopään kokonaan, jolloin taustaliuos on täysin korvautunut näyteliuoksella kapillaarin 1 sisäänmenopään ympärillä. Näytettä syötetään tiet-15 ty aika, minkä jälkeen kohdassa c näyteliuos vedetään pois kapillaarin sisäänmenopään ympäriltä näytteensyöttökapillaarin 9 kautta imun avulla, jolloin näyteliuos korvautuu taas taustaliuoksella 8. Kuvassa on ohuemmilla nuolilla kuvattu sähkövirran ja elektro-osmoottisen virtauksen kulkua ja vahvemmilla nuolilla näyteliuok-; ; sen kulkusuuntaa näytteensyöttökapillaarissa.

20 · t Kuvassa 3 kohdissa a, b ja c on esitetty keksinnön mukainen suoritusmuoto, jossa näyteliuos N tuodaan kapillaarin 1 sisäänmenopään läheisyyteen liikkuvan näytteen- 9 * syöttökapillaarin 10 avulla, jonka sisähalkaisija on suurempi kuin kapillaarivyöhy-; ke-elektroforeesilaitteen kapillaarin 1 sisäänmenopään ulkohalkaisija. Kapillaarien t < 25 halkaisijoiden ero on tyypillisesti noin 0,1-1 mm. Kohdissa aja b näytteensyöttöka-pillaari tuodaan taustaliuoksessa olevan kapillaarin 1 sisäänmenopään ympärille si-. ten, että päät menevät sisäkkäin, jolloin taustaliuos korvautuu näyteliuoksella kapil laarin 1 sisäänmenopään ympärillä. Näytettä syötetään tietty aika, minkä jälkeen .v. kohdassa c näytteensyöttökapillaari 10 vedetään pois kapillaarivyöhyke-elektrofo- • · · M 30 reesilaitteen kapillaarin sisäänmenopään päältä samalla imien näyteliuosta näyteka-*:* pillaarin kautta. Näytteensyöttökapillaariin tunkeutuu hiukan taustaliuosta ja näin näyteliuosta ei pääse taustaliuoksen sekaan ja se säilyy puhtaana. Kuvassa on *:**: ohuemmilla nuolilla kuvattu sähkövirran ja elektro-osmoottisen virtauksen kulkua ja vahvemmilla nuolilla näyteliuoksen kulkusuuntaa näytteensyöttökapillaarissa ja 35 näytteensyöttökapillaarin liikettä.

Kuvassa 4 kohdissa a, b ja c on esitetty keksinnön mukainen suoritusmuoto, jossa näyteliuos N tuodaan kapillaarin 1 sisäänmenopään läheisyyteen liikkuvan näytteen- 5 102572 syöttökapillaarin 10 avulla. Näytteensyöttökapillaari 10 voi olla myös kiinteästi asennettu. Tässä suoritusmuodossa kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin 1 sisäänmenopää on kiinteässä yhteydessä kapeaan putkeen 11, jonka halkaisija on suurempi kuin näytteensyöttökapillaarin ja kapillaarivyöhyke-elektroforeesilai-5 tteen kapillaarin halkaisijat. Putki on toisesta päästään yhteydessä astiassa olevaan taustaliuokseen 8, jolloin taustaliuos täyttää putken 11 ja kapillaarin 1 kokonaan (kohta a).

Kuvan 4 kohdassa b liikkuva näyteliuosta sisältävä näytteensyöttökapillaari viedään 10 putken 11 sisään kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin sisäänmeno-pään läheisyyteen siten, että se ei tuki yhteyttä kapillaarin 1 sisäänmenopään ja taustaliuoksen välillä. Kohdassa b näyteliuos työnnetään ulos niin, että se täysin täyttää kapillaarin 1 sisäänmenopään ympäristön. Näyte siirtyy kapillaariin 1 joko sähkövirran ja elektro-osmoottisen virtauksen tai kapillaarin toisesta päästä kehi-15 tetyn imun avulla. Näytettä syötetään haluttu aika, minkä jälkeen kohdassa c näytteensyöttökapillaari 10 vedetään pois kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin sisäänmenopään läheisyydestä samalla imien näyteliuosta näytteensyöttökapillaarin kautta. Näytteensyöttökapillaariin tunkeutuu hiukan taustaliuosta ja näin ;T: näyteliuosta ei pääse taustaliuoksen sekaan ja se säilyy puhtaana. Kuvassa on * 20 ohuemmilla nuolilla kuvattu sähkövirran ja elektro-osmoottisen virtauksen kulkua ja I > (' vahvemmilla nuolilla näyteliuoksen kulkusuuntaa näytteensyöttökapillaarissa ja ,',,',ι näytteensyöttökapillaarin liikettä.

f ( I

r i r t ' f . \ f &(..·

F

« β 1 • · · ··· • « % · ··· • 0 I · > • · « • ·

Claims

1. Menetelmä näytteen syöttämiseksi kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaariin (1), joka kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaite käsittää kaksi taustaelekt- 5 rolyyttiliuosta (8) sisältävää astiaa (2,3), jotka on yhdistetty taustaelektrolyyttiliuos-ta sisältävällä kapillaariputkella (1), astioihin sijoitetut elektrodit (5, 6), jotka ovat yhteydessä suuijännitelähteeseen (7), ja ilmaisimen (4) kapillaarin ulostulopäässä, tunnettu siitä, että näytteen syöttäminen suoritetaan kiinteän tai liikkuvan näytteen-syöttökapillaarin (9, 10) avulla sijoittamalla näytteensyöttökapillaari kapillaarivyö-10 hyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) sisäänmenopään läheisyyteen siten, että näytteensyöttökapillaarista (9, 10) ulostyöntyvä näyteliuos (N) ympäröi mainitun sisäänmenopään kokonaan, ja tietyn ajan kuluttua näytteensyöttökapillaari vedetään pois kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) sisäänmenopään läheisyydestä, jolloin näyteliuos (N) korvautuu taustaliuoksella (8). 15

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att provmatningskapillaren 5 (9) är stationär, och dess inre diameter är större än den yttre diametem hos ingängs änden av kapillärzon-elektroforesapparatens kapillar (1), och provmatningskapilla-rens ände har placerats runt nämnda ingängsände sä att ändama griper in i varandra, och provet mätäs under en bestämd tid, varefter provlösningen avlägsnas frän sitt läge runt ingängsänden av kapillärzon-elektroforesapparatens kapillar (1) via prov- 10 kapillaren (9) med absorption.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näytteensyöttökapillaari (9) on kiinteä ja sen sisähalkaisija on suurempi kuin kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) sisäänmenopään ulkohalkaisija, ja näytteensyöt-tökapillaarin pää on asetettu mainitun sisäänmenopään ympärille siten, että päät me- • · · * . _ 20 nevät sisäkkäin, ja näytettä syötetään tietty aika, minkä jälkeen näyteliuos vedetään pois kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) sisäänmenopään ympä-‘ riitä näytekapillaarin (9) kautta imun avulla.

3. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att provmatningskapillaren (10) är rörlig, och dess inre diameter är större än den yttre diametem hos ingängsänden av kapillärzon-elektroforesapparatens kapillar (1), och provmatningskapillarens 15 ände har placerats runt nämnda ingängsände sä att ändama griper in i varandra, och provet inmatas under en bestämd tid, varefter provmatningskapillaren (10) avlägsnas frän sitt läge omkring ingängsänden av kapillärzon-elektroforesapparatens kapillar (1)· • · · • · · • · · 20 4. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att ingängsänden av kapillär- >. t. r H zon-elektroforesapparatens kapillar (1) är fast ansluten tili ett smalt rör (11), vars diameter är större än provmatningskapillarens (10) diameter, och den rörliga provmatningskapillaren förs in i röret (11) i närheten av ingängsänden av kapillärzon-elektroforesapparatens kapillar (1), och provet inmatas under en bestämd tid, varef-25 ter provmatningskapillaren (10) avlägsnas frän sitt läge i närheten av nämnda ingä-ngsände.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näytteensyöt- 25 tökapillaari (10) on liikkuva ja sen sisähalkaisija on suurempi kuin kapillaarivyö-hyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) sisäänmenopään ulkohalkaisija, ja näyt-teensyöttökapillaarin pää on asetettu mainitun sisäänmenopään ympärille siten, että päät menevät sisäkkäin, ja näytettä syötetään tietty aika, minkä jälkeen näytteensyöttökapillaari (10) vedetään pois kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin 30 (1) sisäänmenopään ympäriltä. t · • ♦ ···

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kapillaarivyö-·;··· hyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) sisäänmenopää on kiinteässä yhteydessä kapeaan putkeen (11), jonka halkaisija on suurempi kuin näytteensyöttökapillaarin 35 (10) halkaisija, ja liikkuva näytteensyöttökapillaari viedään putken (11) sisään kapil- laarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) sisäänmenopään läheisyyteen, ja näytettä syötetään tietty aika, minkä jälkeen näytteensyöttökapillaari (10) vedetään pois mainitun sisäänmenopään läheisyydestä. 7 102572

5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att ingängsänden av kapillär- ' zon-elektroforesapparatens kapillar (1) är fast ansluten tili ett smalt rör (11), vars 30 diameter är större än provmatningskapillarens (10) diameter, och den fasta prov-'·;·* matningskapillaren placeras i röret (11) i närheten av ingängsänden av kapillärzon- : V: elektroforesapparatens kapillar (1), och provet inmatas under en bestämd tid, varef- •: · ·: ter provet (N) avlägsnas ur sitt läge i närheten av nämnda ingängsände via provmat ningskapillaren. 35

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kapillaarivyö-hyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) sisäänmenopää on kiinteässä yhteydessä kapeaan putkeen (11), jonka halkaisija on suurempi kuin näytteensyöttökapillaarin (10) halkaisija, ja kiinteä näytteensyöttökapillaari on asetettu putken (11) sisään ka- 5 pillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) sisäänmenopään läheisyyteen, ja näytettä syötetään tietty aika, minkä jälkeen näyte (N) vedetään pois mainitun sisäänmenopään läheisyydestä näytteensyöttökapillaarin kautta.

6. Apparat för att mata in ett prov i en kapillärzon-elektroforesapparats kapillar (1), varvid kapillärzon-elektroforesapparaten innefattar tvä kärl (2, 3) innehällande bakgrundselektrolytlösning (8), vilka sammankopplats med ett kapillärrör (1) in- 102572 nehällande bakgnindselektrolytlösning, i kärlen placerade elektroder (5, 6), vilka är anslutna tili en högspänningskälla (7) och en detektor (4) i kapillarens utgängsände, kännetecknad av att den innefattar en fast eller rörlig provmatningskapillar (9, 10) som innehaller provlösning (N). 5

6. Laite näytteen syöttämiseksi kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaariin 10 (1), joka kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaite käsittää kaksi taustaelektrolyyttiliuos- ta (8) sisältävää astiaa (2, 3), jotka on yhdistetty taustaelektrolyyttiliuosta sisältävällä kapillaariputkella (1), astioihin sijoitetut elektrodit (5, 6), jotka on yhteydessä suurjännitelähteeseen (7), ja ilmaisimen (4) kapillaarin ulostulopäässä, tunnettu siitä, että se käsittää kiinteän tai liikkuvan näytteensyöttökapillaarin (9, 10), joka si-15 sältää näyteliuosta (N).

6 102572

7. Apparat enligt patentkrav 6, kännetecknad av att provmatningskapillarens (9, 10. inre diameter är större än den yttre diametem hos kapillärzon-elektroforesappa-ratens kapillar (1).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että näytteensyöttökapillaarin (9, 10) sisähalkaisija on suurempi kuin kapillaarivyöhyke-elektroforeesilait- . ·: ·. teen kapillaarin (1) ulkohalkaisija. 20 ♦ r « 1^1 8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kapillaarivyöhyke- | elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) sisäänmenopää on kiinteässä yhteydessä kape aan putkeen (11), jonka halkaisija on suurempi kuin näytteensyöttökapillaarin (10) ‘ * ja kapillaarivyöhyke-elektroforeesilaitteen kapillaarin (1) halkaisijat. \Γ: 25 ‘: 1. Förfarande för att mata in ett prov i kapillaren (1) av en kapillärzon-elektrofo- resapparat, varvid kapillärzon-elektroforesapparaten innefattar tvä kärl (2, 3) in-30 nehällande bakgrundselektrolytlösning (8), vilka förbundits med ett kapillärrör (1) *·;·* innehällande bakgrundselektrolytlösning, i kärlen placerade elektroder (5, 6) anslut- :V: na tili en högspänningskälla (7) och en detektor (4) i kapillarens utgangsöppning, •r*i kännetecknat av att inmatningen av prov utförs med hjälp av en fast eller rörlig provmatningskapillar (9, 10) genom att placera provmatningskapillaren i närheten av 35 ingängsänden tili kapillärzon-elektroforesapparatens kapillar (1) sä att provlösnin-gen (N) som kommer ut ur provmatningskapillaren (9, 10) omger nämnda ingängs-ände i sin helhet, och efter en bestamd period avlägsnas provmatningskapillar en 102572 g Μη närheten av ingängsänden av kapillärzon-elektroforesapparatens kapillar (1), varvid provlösningen (N) ersätts med bakgrundslösning (8).

8. Apparat enligt patentkrav 6, kännetecknad av att ingängsänden av kapillar- zon-elektroforesapparatens kapillar (1) är fast anslnten tili ett smalt rör (11) vars diameter är stöire än diametrama hos provmatningskapillaren (10) och kapillärzon-elektroforesapparatens kapillar (1). • ·· • · · • · · * 1 · i·' r· f CU c i » f. . t l 1' r c t • I Φ • · · • · • «· • · • · ··· · • · · • · · • ·