FI101508B - Kiinteän viestintäverkon solukkolaajennus - Google Patents

Description

101508

Kiinteän viestintäverkon solukkolaajennus

Keksintö liittyy viestintäjärjestelmiin, jotka sisältävät kiinteitä viestintäverkkoja ja 5 solukkomatkaviestinjärjestelmiä, ja keksintö koskee erityisesti kiinteän viestintäverkon solukkolaajennusta.

Nykyiset matkaviestinjäijestelmät ovat pääasiassa solukkojäijestelmiä, joiden erityisenä etuna on, että ne pystyvät hallitsemaan tilaajan liikkumisen koko järjestelmän 10 alueella. Uusimmat sohikkomatkaviestinjäijestelmät, kuten parhaillaan rakennettavana oleva eurooppalainen GSM-järjestelmä (Groupe Speciale Mobile), on tarkoitettu kattamaan erittäin laajoja alueita. Samalla niiden kauttaaltaan digitaalinen toteutus mahdollistaa monipuolisten palveluiden taijoamisen käyttäjille. Koska digitaaliset solukkomatkaviestinjärjestelmät, kuten GSM, ovat kokonaan uusia järjes-15 telmiä, niiden toteuttaminen edellyttää uuden verkon rakentamista, ja tässä on erityisen kallista tukiasemajärjestelmien rakentaminen ja ulottaminen kattamaan mahdollisimman laajasti tarkoitettu peittoalue ja toisaalta tarjoamaan tarvittava kapasiteetti siellä, missä uudella järjestelmällä on paljon käyttäjiä.

20 Koska verkko-operaattorit joutuvat tekemään suuria investointeja kattavan ja kapasiteetiltaan riittävän verkon pystyttämiseksi, on selvää, että tämä kohottaa verkon käyttökustannuksia, jotka verkon käyttäjät luonnollisesti viime kädessä joutuvat maksamaan korkeina käyttömaksuina. Korkeat käyttömaksut puolestaan rajoittavat verkon käyttöä ja uusien käyttäjien saamista järjestelmään. Näin ollen verkko-ope-25 raattorit joutuvat myös tarkasti harkitsemaan verkkoinvestointeja, ja siten jäijestel- män peitto laajenee hitaasti keskusten ja vilkkaiden liikenneväylien ulkopuolelle, mikä taas vaikuttaa haitallisesti jäijestelmän palveluiden markkinointiin uusille käyttäjille.

30 Sen lisäksi, että uusien solukkomatkaviestinjäijestelmien käyttömaksut ovat korkeat *.. ja peitto on silti puutteellinen tai kapasiteetti suurissa keskuksissa riittämätön, käyt täjän kannalta on ongelmana myös se, että matkaviestinlaitteet ovat sinänsä kalliita, ja niiden lisäksi käyttäjä tarvitsee kuitenkin myös muiden viestintäverkkojen päätelaitteita. Kiinteiden viestintäverkkojen etuna on niiden kattavuus ja edulliset käyttö-35 maksut, koska niiden vaatima infrastruktuuri on jo enimmäkseen olemassa. Lisäksi monien käyttäjien tarpeisiin saattavat soveltua niin sanotut langattomat järjestelmät, jotka tarjoavat jonkinasteisen liikkuvuuden hallinnan ja rajoitetun liikkuvan käyttäjän tavoitettavuuden ja samalla halvemmat palvelut, koska niissä käytetään hyväksi 2 101508 jo olemassa olevaa kiinteiden järjestelmien infrastruktuuria. Langattomien järjestelmien haittapuolena on kuitenkin se, että niissä tarvitaan taas omat päätelaitteensa.

Edellä kuvattujen ongelmien tiedostaminen on johtanut keksijät tavoittelemaan rat-5 kaisua, jonka avulla viestintäjärjestelmän kapasiteettia ja palveluntaijontaa voitaisiin laajentaa edullisesti käyttämällä hyväksi kiinteiden viestintäverkkojen olemassa olevaa infrastruktuuria sekä yleisen solukkojärjestelmän samoin olemassa olevaa tekniikkaa ja päätelaitteita. Seuraavassa tarkastellaan eräitä tekniikan tason mukaisia ratkaisuja, joilla on pyritty ainakin jossain määrin samoihin tavoitteisiin kuin jäljem-10 pänä kuvattavassa keksinnössä.

Nimenomaan langattomien jäijestelmien kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen tähtää digitaalisen radiotien yleiseurooppalainen standardi DECT (Digital European Cordless Telecommunications). Tämän standardin määrittelemän radiorajapinnan 15 avulla pyritään saamaan aikaan yhdenmukainen johdoton liityntä yksityisiin tai ylei siin kiinteisiin viestintäverkkoihin. DECT-standardin mukaisten järjestelmien tyypillisiä käyttökohteita ovat johdottomat koti-ja yritysjärjestelmät. Esillä oleva keksintö liittyy samantapaisiin sovelluksiin, mutta esittää niiden toteuttamiseen uuden lähestymistavan, jossa vältetään esimerkiksi edellä mainittu langattomien järjestelmien se 20 haittapuoli, että niissä tarvitaan oma päätelaite. Keksinnössä pyritään samalla tavoin kuin langattomissa järjestelmissäkin käyttämään hyväksi kiinteiden verkkojen olemassa olevaa edullista infrastruktuuria, ja DECT-standardiin perustuvien langattomien järjestelmien ja keksinnön mukaisen järjestelmän välillä on muitakin samankaltaisuuksia, joihin hakemuksessa vielä jäljempänä palataan.

25 EP-hakemusjulkaisussa 462 728 esitetään ratkaisu, joka liittyy PCN-konseptiin.

PCN (Personal Communications Network) voi perustua esimerkiksi GSM-standar-diin, ja sen perustana on perinteisen kaltainen solukkojärjestelmä, jossa on kuitenkin pienempi keskimääräinen solukoko ja muita suuremman kapasiteetin mahdollistavia 30 eroja. Julkaisussa esitetään ratkaisu, jolla tällaisen yleisen solukkoverkon paikallinen tukiasemaohjain liitetään paikalliseen kiinteään verkkoon. Ratkaisun tarkoituksena on, että yhteydet paikallisen kiinteän verkon ja paikallisen tukiasemaohjaimen alueella olevien matkaviestimien välillä voidaan hoitaa suoraan tämän tukiasemaohjaimen kautta, josta on tehty tavallista älykkäämpi ja joka käsittää matkapuhelinkes-35 kusta vastaavia toimintoja sekä rekisterivälineet. Julkaisun esittämä paikallinen älykäs tukiasemajärjestelmä, josta on suora yhteys paikalliseen kiinteään verkkoon, on koko ajan yhteydessä matkaviestinjärjestelmään ja toimii sen alaisuudessa. Tämä alijärjestelmä ainoastaan tarkkailee solukkojärjestelmän merkinantoliikennettä ja 3 101508 ohjaa sen perusteella suoraan paikallisia kutsuja. Rekisterivälineet ovat yleisen solukkojärjestelmän rekisterivälineille alisteiset ja toimivat täysin järjestelmän vierailijarekisteriä vastaavalla tavalla.

5 EP-hakemusjulkaisussa 225 607 on esitetty puhelinvaihteen yhteydessä toimiva yksityinen radiopuhelinjärjestelmä, joka toimii samoilla taajuuksilla kuin yleinen solukkojärjestelmä ja jossa voidaan käyttää yleisen solukkojärjestelmän matkapuhelinta. Siirtyminen järjestelmien välillä edellyttää puhelimen toimintatilan vaihtamista moodikytkimen avulla. Julkaisusta ei selviä, onko ajateltu, että yksityisen järjes-10 telmän radiorajapinta olisi sama kuin yleisen järjestelmän radiorajapinta tai sen kanssa yhteensopiva, mutta moodikytkimen esittäminen viittaa siihen, että yksityisen radiopuhelinjäijestelmän ja yleisen solukkojäijestelmän radiorajapinnat ovat erilaiset. Siirtymistä järjestelmien välillä tai yleensä yksityisen järjestelmän osia ja toimintaa ei kuvata EP-julkaisussa 225 607 yksityiskohtaisesti.

15

Edellä todetun tarkoituksen saavuttamiseksi keksinnön kohteena on viestintäjärjestelmä, joka sisältää ainakin yhden kiinteän viestintäverkon ja yleisen solukkoverkon ja jossa kiinteään viestintäverkkoon on liitetty solukkolaajennus, joka ensisijaisessa suoritusmuodossaan käsittää yhden tai useampia tukiasemayksiköitä ja gateway-yk-20 sikön, joka on kytketty toisaalta kiinteään verkkoon ja toisaalta sanottuihin yhteen tai useampaan tukiasemayksikköön. Keksinnölle on tunnusomaista, että solukkolaajennus käsittää - ensimmäisen radiorajapinnan kanssa yhteensopivan toisen radiorajapinnan, niin että samaa matkaviestinlaitetta voidaan käyttää sekä yleisessä solukkojärjestelmässä . 25 että kiinteän viestintäverkon solukkolaajennuksessa, ja - toiset tilaajatietokantavälineet solukkolaajennuksessa olevan yleisen solukkojärjestelmän tilaajan matkaviestintilaajatunnuksen yhdistämiseksi johonkin sanotuista so-lukkolaajennuksen yhteystunnusnumeroista, kutsujen ohjaamista varten sanotulle tilaajalle, vasteena tilaajan havaitulle saapumiselle solukkolaajennukseen.

30

Yleinen solukkojärjestelmä voi olla esimerkiksi GSM, DCS 1800 tai US-TDMA. Gatev/ay-yksikkö ohjaa solukkolaajennuksen toimintaa ja toimii toisaalta protokol-lamuuttajana solukkolaajennuksen ja kiinteän verkon välillä. Kiinteän verkon liittymällä, johon gateway-yksikko on kytketty, on yksi tai useampia kiinteän verkon 35 ISDN-numeroita tai vastaavia yhteystunnusnumeroita.

* Keksinnön eräänä olennaisena piirteenä on solukkolaajennuksessa oleva tietokanta- järjestely, joka mahdollistaa tilaajien rekisteröitymisen kiinteän verkon solukkolaa- 4 101508 jennukseen rinnan yleiseen solukkoverkkoon rekisteröitymisen kanssa. Laajennukseen voi rekisteröityä myös tilaaja, joka ei ole yleisen solukkojärjestelmän tilaaja. Yleisen solukkomatkaviestinjärjestelmän tilaaja, joka ei ole rekisteröitynyt rinnak-kaisesti solukkolaajennukseen, voi rekisteröityä laajennukseen vierailevaksi tilaajak-5 si. Keksinnön mukaisessa menetelmässä ja järjestelmässä viestintäyhteyksien muodostamiseksi kiinteän viestintäverkon solukkolaajennukseen rekisteröityneeseen tilaajaan tai matkaviestimeen gateway-yksikon yhteydessä oleviin tietokantavälineisiin tallennetaan tilaajaa koskeviin tietoihin sekä kiinteän verkon ISDN-numero (Integrated Services Digital Network) että matkaviestintilaajan kansainvälinen tun-10 nus IMSI (International Mobile Subscriptor Identifier), jos tilaaja on myös yleisen matkaviestinjärjestelmän tilaaja, tai sitä vastaava tilaajatunnus, jos tilaaja on vain solukkolaajennukseen rekisteröitynyt tilaaja. Lisäksi tietokantaan tallennetaan tieto siitä, onko solukkolaajennukseen rekisteröityneen tilaajan rekisteröityminen sillä hetkellä voimassa vai ei, ts. onko tilaajan sijainti sillä hetkellä solukkolaajennus vai 15 onko tilaaja siirtynyt pois laajennuksen muodostamalta liikennealueelta. Vierailijaksi rekisteröityneen tilaajan tiedot säilytetään solukkolaajennuksen tietokantavälineissä jonkin aikaa, vaikka tilaaja olisi poistunut solukkolaajennuksen alueelta, jotta vältettäisiin turhaa signalointia siinä tapauksessa, että tilaaja tulee lyhyen ajan kuluttua alueelle takaisin.

20

Solukkolaajennukseen rekisteröitynyt tilaaja voidaan tavoittaa liittymästä, joka kytkee solukkolaajennuksen kiinteään verkkoon, kiinteän verkon ISDN-numerolla. Yleisen solukkojärjestelmän tilaaja, joka on aktivoinut rekisteröitymisensä solukko-laajennukseen tai on rekisteröitynyt siihen vierailijana, tavoitetaan keksinnön mu-25 kaisessa menetelmässä ja järjestelmässä myös matkaviestintilaajan kansainvälisellä IMSI-numerolla. Tällöin yleiseen solukkojärjestelmään kyseiselle IMSl-numerolle tullut kutsu siirretään matkaviestinjärjestelmästä sanottuun kiinteän verkon ISDN-numeroon ja samalla välitetään normaaliin tapaan kutsun siirtävän tilaajan tunnuksena tilaajan IMSI-numero, joka on solukkolaajennuksen tietokantavälineissä liitetty 30 sanottuun kiinteän verkon ISDN-numeroon ja jonka perusteella solukkolaajennus hakee oikean tilaajan ja yhdistää tulevan puhelun oikeaan matkaviestimeen.

Esimerkiksi GSM-järjestelmässä on jo valmiiksi spesifioitu kaikki tällaiseen kutsun siirtoon ja tilaajan liikkumisen seuraamiseen tarvittavat toiminnat. Ensinnäkin käyte-35 tään hyväksi yleisen matkaviestinverkon ns. IMSI detach- ja IMSI attach -toimintoja, joilla verkko seuraa tilaajan (tai oikeammin tietyn matkaviestimen) liikkumista.

’ IMSI detach -toiminnon avulla matkaviestin ilmoittaa yhdellä sanomalla, että se poistuu verkosta, ja tällöin sitä koskevat tiedot pyyhitään pois sen silloisesta vieraili- 5 101508 jarekisteristä eikä sillä enää ole sijaintia verkossa. IMSI attach -toiminnon avulla matkaviestin voi palata verkkoon jossakin toisessa sijaintipaikassa, jossa se saa taas tietonsa asianomaiseen rekisteriin. Keksinnön mukaisessa menetelmässä ja jäijestel-mässä käytetään yleisestä solukkojärjestelmästä kiinteän verkon solukkolaajennuk-5 seen siirryttäessä IMSI detach -toimintoa, ja vasteena sille aktivoidaan samalla tilaajan kotirekisterissä yleisessä solukkojärjestelmässä kutsun siirto, joka on esimerkiksi kutsun siirto, kun tilaaja ei ole tavoitettavissa (CFNRc, call forwarding on not reachable), solukkolaajennuksen asianomaiseen ISDN-numeroon.

10 Jos tilaaja on myös solukkolaajennuksen vakituinen tilaaja, hänen matkaviestimensä IMSI-numeroa vastaava ISDN-numero on jo entuudestaan tiedossa tilaajan kotirekisterissä. Jos yleisen solukkojärjestelmän tilaaja rekisteröityy vierailijana kiinteän verkon solukkolaajennukseen, on kiinteän verkon asianomainen ISDN-numero sig-naloitava ko. tilaajan kotirekisteriin yleisessä solukkojärjestelmässä. Menettely on 15 tällöin seuraavanlainen. Kun uusi matkaviestintilaaja tulee solukkolaajennukseen, se joka tapauksessa signaloi sille IMSI-tunnuksensa. Jos gateway-yksikko toteaa, että tilaajalla ei ole rekisteröintiä ja että niin ollen on kysymyksessä vierailija, se signaloi kiinteän verkon yhteyksiä pitkin kutsun siirron kyseiselle IMSI-tunnukselle tilaajan kotirekisteriin ja antaa siirtokomennossa siirron kohdenumeroksi laajennusliit-20 tymän jonkin ISDN-numeron. Samalla solukkolaajennuksen tietokantaan tallennetaan kyseisen tilaajan tiedot, joissa tähän ISDN-numeroon liitetään tilaajan IMS1-tunnus. Tilaajan poistuessa solukkolaajennuksesta vastaavat tilaajatiedot poistetaan tietokannasta, jos kyseessä on vierailija, tai tilaajatietoihin liitetään tieto, että kyseinen tilaaja ei ole laajennuksessa aktiivinen, jos kyseessä on laajennukseen rekiste-25 röitynyt tilaaja. Jos poistuja on myös yleisen solukkoverkon tilaaja, tämä voi sen jälkeen palata IMSI attach -toiminnon avulla yleiseen solukkojärjestelmään.

Kuten edellä selostetusta ilmenee, kiinteän verkon solukkolaajennus toimii kutsuja tilaajille välittäessään itsenäisesti tarvitsematta signalointiyhteyttä yleisen solukko-30 järjestelmän tilaajatietorekistereihin.

Keksinnön eräänä ensisijaisena sovellusvaihtoehtona on ns. nanosolukkolaajennus toimisto- tai asuintiloissa. Tällöin tukiasemayksiköt ovat erittäin pienitehoisia, teholtaan tunnusomaisesti alle milliwatin luokkaa olevia tai lähempänä mikrowattita-35 son tehoja toimivia, esimerkiksi yhden huoneen tai muutamia vierekkäisiä huoneita kattavia yksiköitä. Yleisessä solukkojärjestelmässä käytettäviksi soveltuvien matka-: viestinten toimintaa on vastaavasti laajennettava siten, että ne pystyvät toimimaan myös tällaisessa toteutuksessa mielekkäällä hyvin alhaisella tehotasolla. Tällaiseen 6 101508 käyttöön soveltuva tukiasemayksikkö on itse asiassa hyvin lähellä käänteisesti toimivaa modifioitua matkaviestintä. Tätä keksinnön sovellusta voidaan käyttää täydentämään yleistä solukkomatkaviestinjärjestelmää alueilla, joissa tukiasemakapasi-teettia olisi muuten entisestään lisättävä siirtymällä esimerkiksi entistä tiheämmän 5 yleisen soluverkon käyttöön. Samalla saataisiin aikaan edullinen vaihtoehto, jolla yleisen solukkojärjestelmän matkaviestimiä voitaisiin käyttää hyväksi myös toimistoissa tai kodeissa käyttömaksuin, jotka olisivat huomattavasti yleisen solukkoverkon maksuja alhaisemmat. Keksinnön mukainen solukkolaajennus käyttää nimittäin etupäässä kiinteän verkon resursseja ja tukeutuu vain hyvin vähäisessä määrin ylei-10 sen solukkojärjestelmän resurssien käyttöön. Koska tässä sovelluksessa käytetään hyvin alhaisia tehotasoja, sen ja yleisen solukkojärjestelmän yhtäaikaisesta toiminnasta ei olisi haittaa kummankaan toiminnalle.

Keksinnön toisena sovellusvaihtoehtona olisi matkaviestinpalveluiden laajentaminen 15 syrjäisille alueille, esimerkiksi mökkialueille tai muualle, missä matkaviestimien käyttäjiä on yleensä vähän tai missä käyttö on ajoittaista. Tukiasemayksiköiden tehot voisivat silloin olla kulloisenkin tarpeen mukaisia. Käytännöllisesti katsoen lähes kaikkialle ulottuvan kiinteän verkon kaapeloinnin ja kierrettyjen parijohtoyhte-yksien avulla voitaisiin toteuttaa solukkolaajennuksia, jotka palvelisivat yleisen so-20 lukkoverkon tilaajia tai muita solukkolaajennukseen rekisteröityviä tilaajia alueilla, joille matkaviestinverkon laajentaminen muuten ei ehkä koskaan olisi taloudellista.

Yhteenvetona esitettynä keksinnön mukaisella kiinteän viestintäverkon solukkolaa-jennuksella saavutetaan seuraavat edut. Siinä käytetään edullisesti hyväksi kiinteän 25 verkon infrastruktuuria yleistä solukkojärjestelmää täydentävän tai korvaavan palvelun aikaansaamiseen. Solukkolaajennusten avulla voidaan vähää esimerkiksi kokonaan uuden solukkosuunnittelun ja uuden tukiasemaverkon rakentamisen tarve keskuksissa, joissa tukiasemakapasiteettia olisi muuten lisättävä. Solukkolaajennuksella matkaviestimen käyttömahdollisuus voidaan myös laajentaa syrjässä sijaitseviin 30 kohteisiin, joihin yleistä solukkoverkkoa ei ole taloudellista ulottaa. Koska solukko-laajennus käyttää etupäässä hyväksi kiinteän verkon resursseja ja itse laajennuksen edellyttämät usein hyvin pienitehoiset tukiasemayksiköt ja gatevvay-yksikkö voidaan toteuttaa hyvin kohtuullisin kustannuksin, on solukkolaajennuksen avulla mahdollista tarjota palveluita matkaviestimen käyttäjälle alhaisemmin käyttömaksuin kuin itse 35 solukkojärjestelmässä. Tilaaja voi käyttää keksinnön avulla paremmin hyväksi yleisen solukkoverkon matkaviestintä, joka on sinänsä suhteellisen kallis investointi, koska sama radiorajapinta voi olla käytettävissä edullisesti myös esimerkiksi toimistossa ja kotona.

7 101508

Keksinnön mukaista menetelmän ja järjestelmän parhaana pidettyjä suoritusmuotoja selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti viitaten oheisiin piirustuksiin, joista: kuva 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista viestintäjärjestelmää, joka 5 sisältää yleisen solukkojärjestelmän ja kiinteän verkon solukkolaajennuksen, kuvat 2(a) ja 2(b) esittävät solukkolaajennuksen gateway-yksikon ja tukiasemayksi-köiden välisten yhteyksien vaihtoehtoisia suoritusmuotoja, ja kuva 3 esittää taulukkomuodossa keksintöön liittyvän tietokannan sisältämiä yhteyksiä ISDN-ja IMSI-numeroiden välillä.

10

Kuva 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista viestintäjärjestelmää, joka sisältää ainakin yhden kiinteän viestintäverkon 1, joka voi olla esimerkiksi perinteinen puhelinverkko PSTN tai digitaalinen monipalveluverkko ISDN. Viestintäjärjestelmä sisältää lisäksi yleisen solukkotyyppisen matkaviestinjärjestelmän 2, josta tässä ha-15 kemuksessa käytetään yleensä lyhyempää nimitystä yleinen solukkojärjestelmä tai vain solukkojärjestelmä. Solukkojärjestelmä 2 sisältää kuvatulla tavalla ainakin yhden matkapuhelinkeskuksen 5 ja ainakin yhden tukiasemajärjestelmän, johon kuuluvat tukiasemaohjain 6 ja tukiasemat 8. Solukkojäijestelmä 2 taijoaa matkaviestinlaitteille 9 radiorajapinnan, jota kuvassa 1 osoitetaan vahvennetulla katkoviivalla 15.

20 Radiorajapinnalla ymmärretään tässä kaikkia niitä taajuus-, ajoitus-, kehystys-, signalointi-ja koodauskäytäntöjä, jotka on oltava sovittuna, jotta kaksi radioviestintä voi kommunikoida keskenään. Solukkojärjestelmä 1 sisältää lisäksi tilaajatietokan-tavälineet 7, joissa tilaajan, jota esitetään merkinnällä MS, matkapuhelinnumeroon (MS1SDN) yhdistetään tilaajan matkaviestintilaajatunnus (IMSI) ja tieto tilaajan si-'. 25 jainnista solukkojärjestelmässä tai mahdollisesti kutsunsiirtotiedot, jos tilaaja on poistunut solukkojärjestelmästä. Solukkojärjestelmä voi olla esimerkiksi GSM-jär-jestelmä, jolloin se tarjoaa GSM-spesifikaatioiden mukaisen radiorajapinnan ja jolloin tilaajatietokantavälineet käsittävät esimerkiksi kotirekisterin HLR ja vierailijarekisterin VLR, joista keksinnössä käytetään hyväksi lähinnä kotirekisteriä ja sen si-30 sältämiä tilaajatietoja.

Keksintö kohdistuu lähinnä kiinteään viestintäverkkoon 1 yhteydellä 13 liitettyyn solukkolaajennukseen 4, joka keksinnön ensisijaisessa sovelluksessa on eräänlainen yksinkertaistettuja pienessä koossa toteutettu solukkojäijestelmä ja jota siksi voi-35 daan kutsua esimerkiksi nanosolukkoverkoksi. Solukkolaajennus sisältää sanotulla yhteydellä 13 kiinteään verkkoon liitetyn gateway-yksikon 10, joka suorittaa tässä yksinkertaistetussa järjestelmässä matkapuhelinkeskuksen ja tukiasemaohjaimen tehtäviä solukkolaajennuksen kanssa kommunikoivien matkaviestinlaitteiden suun- 8 101508 taan ja toimii protokollamuuttimena solukkolaajennuksen ja kiinteän verkon välillä. Gatevvay-yksikköön 10 on kytketty tukiasemayksiköt 12, jotka tarjoavat matkaviestinlaitteille 9 vahvennetulla katkoviivalla kuvatun radiorajapinnan 16. Keksinnössä on olennaista, että solukkolaajennuksen 4 radiorajapinta 16 on yhteensopiva yleisen 5 solukkojäfjestelmän 2 radiorajapinnan 15 kanssa, niin että molemmissa voidaan käyttää samaa matkaviestinlaitetta. Keksinnössä on olennaista myös, että solukko-laajennus sisältää tietokantavälineet 11, jotka mahdollistavat yleisen solukkojärjestelmän 2 tilaajan MS rekisteröitymisen myös solukkolaajennuksen 4 tilaajaksi tai vierailun solukkolaaj ennuksessa.

10

Kiinteän verkon 1 ja solukkolaajennuksen 4 välinen yhteys 13 on keksinnön ensisijaisessa toteutuksessa yhteys, jolla voidaan käyttää siirtonopeutta 2 Mbit/s. Eräs toteutusmahdollisuus on silloin, että gateway-yksikko 10 on lähellä kiinteän verkon paikalliskeskusta, jolloin yhteydellä käytetty rajapinta voi olla V2 analogiselle yh-15 teydelle ja V5.1 tai V5.2 digitaaliselle yhteydelle. Mainitut rajapinnat ovat standar doituja ETSI-rajapintoja (European Telecommunication Standard Institute) ja määrittelevät signalointi-ja siirtoprotokollat gateway-yksikon 10 ja kiinteän verkon 1 välillä. ISDN-verkossa mahdollinen toteutus olisi myös, että gateway-yksikko 10 on myös ISDN-päätelaite, jolloin yhteys 13 voisi olla esimerkiksi tyyppiä PR1 (Primary 20 Rate Interface) oleva ISDN-yhteys käsittäen kanavat 30B + ID ja kokonaissiirtono-peuden ollessa 2 Mbit/s. Tällöin gateway-yksikko 10 voisi olla lähellä tukiasemayk-siköitä 12 ja myös johonkin tukiasemayksikköön integroitu.

Keksinnön eräänä lähtökohtana on hyödyntää kiinteän verkon kierrettyjä kuparilan-Y 25 kapareja solukkolaajennuksen gateway-yksikon 10 ja tukiasemayksiköiden 12 välisten yhteyksien 14 toteutuksessa. Näille yhteyksille vaaditaan myös siirtonopeus 2 Mbit/s, jota vaatimusta tavanomaisessa johdinvälitteisessä puhelinliikenteessä käytettävät koodaukset ja protokollat eivät täytä, vaan on käytettävä esimerkiksi HDSL-protokollaa (HDSL = High bit-rate Digital Subscriber Line), jolla voidaan toteuttaa 30 vaadittu suuri siirtonopeus molempiin suuntiin. Muita mahdollisia ratkaisuja ovat . _ kierrettyä paria käyttävä ATM (Asynchronous Transfer Mode) tai ADSL (Asym metric Digital Subscriber Line). Siirtolinjojen enimmäispituus voi HDSL-toteutuk-sessa olla luokkaa 4 km. Tästä rajoituksesta aiheutuvia ongelmia voidaan joissakin tapauksissa ratkaista käyttämällä yhteyksien 14 toteutuksessa ketjutusta. Näitä to-35 teutusvaihtoehtoja havainnollistavat kuvat 2(a) ja 2(b), joista ensimmäisessä tukiasemayksiköt on kytketty ketjuun ja jälkimmäisessä silmukaksi, joka vielä voidaan liittää gateway-yksikköön 10 solmun DN2 avulla. DN2 sinänsä on Nokia Telecom- 9 101508 munications Oy :n tuotenimi ja sillä kuvatun solmun paikalla voidaan käyttää mitä tahansa vastaavaa tiedonsiirtolinjojen multipleksointiin tarkoitettua laitetta.

Kuten aikaisemmin jo on todettu, keksinnön eräänä ensisijaisena toteutuksena on 5 niin kutsuttu nanosolukkolaajennus esimerkiksi toimisto- tai asuintiloissa. Tukiase-mayksiköt 12 voivat silloin olla vain yhden huonetilan tai muutamia huoneita kattavia yksiköitä, ja ne on edullista toteuttaa hyvin pienitehoisina ja yksinkertaistettuina. Tukiasemayksikkö voi toimia alle milliwatin teholla, ja ensisijaisessa toteutuksessa se käsittää vain yhden lähetinvastaanottimen, ts. se voi toimia kulloinkin vain yhdel-10 lä taajuudella ja taijota matkaviestimien käyttöön esimerkiksi GSM-yhteensopi vaa radiorajapintaa käytettäessä 8 kanavaa, joista kukin vastaa tunnetulla tavalla yhtä GSM-standardin mukaista TDMA-aikaväliä (Time Division Multiple Access). Koko solukkolaajennus 4 tai osa sen tukiasemayksiköistä 12 voi olla yleisen solukkoverkon peittoalueella, ts. esimerkiksi sen jonkin solun sisällä. On selvää, että solukko-15 laajennuksen tukiasemayksiköille 12 osoitetaan silloin taajuudet, joita solukkolaa-jennuksen 4 alueelle peittonsa ulottavat yleisen solukkoverkon tukiasemat 8 eivät käytä, jotta vältytään sekaannuksilta sen suhteen, tulisiko tietty yhteys välittää yleisen solukkoverkon tukiaseman vai keksinnön mukaisen solukkolaajennuksen kautta.

20 Gatevvay-yksikkö 10 ja tukiasemayksiköt 12 huolehtivat siitä, että solukkolaajennus 4 käyttää matkaviestimiin päin signalointia ja siirtoprotokollia, jotka ovat yleisen solukkojärjestelmän 2 spesifikaatioiden mukaisia. Tämä on keksinnön oleellinen piirre, koska tällöin matkaviestimen 9 tai sen käyttäjän ei tarvitse edes tietää, välitetäänkö yhteys yleisen solukkoverkon tukiaseman 8 vai keksinnön mukaisen solukko-Y 25 laajennuksen 4 kautta. Gatevvay-yksikkö 10 toimii protokollamuuttimena, joka muuttaa signaloinnin ja protokollat yhteydellä 13 käytetyn rajapinnan mukaisiksi. Joissakin suhteissa tästä voidaan poiketa. On esimerkiksi edullista käyttää solukko-laajennuksessa dynaamista kanavanallokointia, jota ei yleensä käytetä matkaviestin-järjestelmissä, mutta joka on esimerkiksi DECT-standardissa spesifioitu langatto-30 missä järjestelmissä käytettäväksi. Esimerkiksi GSM-spesifikaatio antaa tukiasema-yksiköille 12 mahdollisuuden mitata RF-vastaanottotasoa allokoimattomilla kanavilla ja välittää siitä säännöllisesti tiedot gatevvay-yksikölle 10. Gatevvay-yksikkö voi ottaa tiedot uplink-kanavien eli matkaviestinten 9 lähettämien signaalien häiriötasosta huomioon kanavia allokoidessaan tai päättäessään kanavanvaihdosta. Päätöksen-3 5 teko kanavanallokoinnista ja kanavanvaihdosta voidaan myös hajauttaa ja siirtää solun sisällä kokonaan kyseisen solun tukiasemayksiköille 12. Dynaaminen kana-vanallokointi edellyttää jonkinasteista ylikapasiteettia eli vapaita kanavia solukko-laajennuksen 4 sisällä, jotta siitä olisi hyötyä. Sitä käyttämällä voidaan kuitenkin 10 101508 helpottaa verkkosuunnittelua ja saada yksinkertaisesti aikaan eräänlainen automaattinen kanavankäyttösuunnittelu solujen välillä.

Kuten jo hakemuksen yleisessä osassa todettiin, keksinnön avulla mahdollistetaan 5 yleisen solukkoverkon 2 tilaajan MS rekisteröityminen tilaajaksi myös kiinteän verkon solukkolaajennukseen 4. Samoin mahdollistetaan myös muiden kuin solukko-laajennukseen 4 tilaajiksi rekisteröityneiden yleisen solukkojäijestelmän 2 tilaajien vieraileminen solukkolaajennuksessa 4. Keksinnön mukaisessa solukkolaajennuk-sessa voi olla myös ainoastaan solukkolaajennukseen rekisteröityneitä tilaajia. So-10 lukkolaajennuksella 4 on kiinteässä verkossa 1 yksi tai useampia, tavallisesti useampia, IS DN-numeroita, ja keksinnön ensisijainen toteutus on sellainen, että jokaisella laajennukseen 4 rekisteröityneellä tilaajalla on oma kiinteän verkon ISDN-numero, jolla laajennuksessa sillä hetkellä oleva tilaaja voidaan tavoittaa. Yleisesti kukin solukkolaajennukselle 4 kiinteässä verkossa 1 määritetty ISDN-numero vastaa yhtä 15 mahdollista yhteyttä solukkolaajennuksessa rekisteröityneenä olevan tilaajan ja jonkin muun tilaajan välillä. Solukkolaajennuksessa 4 vierailijoina oleville yleisen solukkojärjestelmän tilaajille ohjataan kutsut johonkin laajennuksen ISDN-nume-roon jäljempänä tarkemmin esitettävällä tavalla.

20 Tilaajien rekisteröimistä ja vierailijoiden tilaajatietojen tallentamista varten keksinnön mukaisessa solukkolaajennuksessa 4 on tilaajatietokantavälineet 11. Tietokantavälineiden 11 sisältämät tiedot voidaan jakaa esimerkiksi kahdeksi osaksi, joista osaan SDB (Subscriber DataBase) tallennetaan solukkolaajennukseen 4 rekisteröityneiden tilaajien tiedot ja osaan VDB (Visitor DataBase) solukkolaajennuksessa 25 vierailijoina olevien tilaajien tiedot. Kuva 3 esittää kaavamaisesti osan tilaajatie-tokantavälineiden 11 sisällöstä. Esitettyjen tietojen lisäksi tietokantavälineissä 11 tarvitaan myös muita tietoja, mutta seuraavan selostuksen havainnollistamiseksi käytetään vain kuvassa 3 esitettyjä tietoja.

30 Laajennukseen rekisteröityneitä tilaajia koskevassa osassa SDB matkapuhelintilaa-jan yleisessä solukkoverkossa saamaan tilaajatunnukseen IMSI yhdistetään tilaajalle solukkolaajennuksessa 4 osoitettu ISDN-numero. Lisäksi tietokannassa on statustie-to STATUS eli tieto siitä, onko rekisteröinti voimassa, ts. onko tilaaja sillä hetkellä laajennuksessa. Jos tilaaja on vain solukkolaajennukseen rekisteröitynyt tilaaja, voi-35 daan yleisen solukkoverkon tilaajatunnuksen IMSI sijasta käyttää esimerkiksi muodollisesti samanlaista vain solukkolaajennuksessa käytettyä tilaajatunnusta. Tällöin täytyy kuitenkin varata yleisen solukkoverkko-operaattorin kanssa tehtävällä sopimuksella tietyt muodollisesti IMSI-numeroiden kanssa samanlaiset tunnukset soluk- 11 101508 kolaajennuksen 4 sisäiseen käyttöön. Tietokannan vierailijoita koskevassa osassa VDB vierailevan yleisen solukkoverkon tilaajan tunnus IMSI voidaan yhdistää periaatteessa mihin tahansa laajennuksen ISDN-numeroon. Tietokannan 11 toiminta vie-railijaosan VDB suhteen voidaan toteuttaa siten, että tilaajan tiedot pyyhitään pois 5 heti, kun tilaaja poistuu solukkolaajennuksesta 4. Tällöin statustieto on itse asiassa tarpeeton, koska tilaaja on aina laajennuksessa, kun tiedot ovat tietokannassa. Vaihtoehtoisessa toteutuksessa vierailijaksi rekisteröityneen tilaajan tiedot säilytetään tietokannan 11 vierailijaosassa VDB jonkin aikaa, vaikka tilaaja olisi poistunut so-lukkolaajennuksen alueelta, jotta vältettäisiin turhaa signalointia siinä tapauksessa, 10 että tilaaja tulee lyhyen ajan kuluttua alueelle takaisin.

Tietokantavälineisiin 11 rekisteröidään lisäksi tieto tilaajan sijainnista solukkolaa-jennuksessa. Kuten yleisessä solukkojärjestelmässäkin tässä on kolme mahdollisuutta. Sijainniksi voidaan määritellä koko solukkolaajennus 4, jolloin hakusanomat 15 (engl. paging messages) lähetetään kutsun tullessa solukkolaajennuksen 4 kaikissa soluissa eli kaikkien tukiasemien 12 kautta ja jolloin myöskään tietokantavälineisiin 11 ei tarvitse rekisteröidä erikseen tilaajan sijaintia. Toinen mahdollisuus on, että solukkolaajennus 4 jaetaan useita soluja käsittäviksi sijaintialueiksipa kolmas mahdollisuus, että sijainti määritellään solun tarkkuudella, jolloin tilaajalle lähetetään 20 hakusanomat vain solussa, joka on sillä hetkellä rekisteröity tilaajan sijaintipaikaksi. Koska nanosolukkotyyppisessä solukkolaajennuksessa on tyypillisesti ehkä yksi tai kaksi tilaajaa yhdessä solussa, on edullista määritellä sijainti solun tarkkuudella, koska silloin hakusanomia tulee yhteen soluun hyvin vähän ja solussa sijaitsevat matkaviestinlaitteet joutuvat vastaavasti käyttämään hyvin vähän tehoa hakusano-. 25 mien tulkitsemiseen.

Keksinnössä on lähtökohtana myös, että kiinteän verkon 1 ja yleisen solukkoverkon 2 välisellä yhteydellä 3 ei tarvita sellaista signalointia, esimerkiksi SS.7-signalointia ja matkaviestinkeskusten välillä käytettyä MAP-B -liityntää, jolla päästäisiin käsiksi 30 solukkojärjestelmän tilaajatietokannan 7 eli lähinnä kotirekisterin HLR tietoihin. Tällainen lähtökohta on valittu, koska vaaditunlainen signalointiyhteys ei olisi kiinteiden verkkojen nykyiset toiminnat huomioiden käytettävissä eikä matkaviestinkeskusten (engl. Mobile Switching Centre, MSC) väliseen ja matkaviestinkeskuksen 5 ja tietokannan 7 väliseen liikenteeseen kehitettyä MAP-B -protokollaa ole tarkoitet-35 tu tällaisen signaloinnin järjestämiseen. Solukkolaajennuksen toiminnasta on siten tehty sen omien tietokantavälineiden 11 avulla mahdollisimman itsenäinen.

12 101508

Tilaajan sijainnin hallinta yleisen matkaviestinverkon ja kiinteän verkon solukkolaa-jennuksen välillä ja kutsujen ohjaaminen tilaajille tapahtuvat seuraavasti. Käsitellään aluksi tilaajaa, joka on tilaajana sekä yleisessä solukkoverkossa 2 että solukko-laajennuksessa 4. Kun tällainen tilaaja poistuu yleisestä solukkoverkosta 2, hänen 5 käyttämänsä matkaviestin 9 ilmoittaa poistumisen tietyllä sanomalla, joka tunnetaan esimerkiksi GSM-järjestelmässä nimellä IMSI detach -sanoma. Tällöin kyseistä matkaviestintä 9 koskevat tiedot pyyhitään pois sen silloisesta vierailijarekisteristä solukkoverkon tietokannassa 7 eikä sillä enää ole sijaintia verkossa 2. Koska tilaaja on rekisteröityneenä tilaajana myös solukkolaajennuksessa 4, yleinen solukkoverkko 10 2 tulkitsee poistumissanoman automaattisesti siten, että tilaaja on siirtynyt solukko- laajennukseen 4. Tällöin tilaajan kotirekisterissä tietokannassa 7 aktivoidaan automaattinen kutsun siirto tilaajalle rekisteröityyn solukkolaajennuksen 4 ISDN-nume-roon, joka on tallennettu kotirekisteriin silloin, kun tilaaja on rekisteröity solukko-laajennuksen 4 vakituiseksi tilaajaksi.

15

Jos esimerkkitilaajan poistuminen yleisestä solukkoverkosta 2 on todella merkinnyt hänen siirtymistään solukkolaajennukseen 4, hänen käyttämänsä matkaviestin on ilmoittanut tietyllä sanomalla (GSM-jäijestelmässä IMSI attach -sanomalla) gateway-yksikölle 10 saapumisestaan solukkolaajennukseen 4. Tällöin tietokannassa 11 ase-20 tetaan kyseisen tilaajan statustiedoksi ON, ja kun edellä mainitun kutsun siirron välittämät kutsut kyseiselle tilaajalle ohjautuvat solukkoverkon 2 kotirekisterin perusteella vastaavaan solukkolaajennukselle 4 nimettyyn ISDN-numeroon, tietokannan 11 kotirekisteriosasta SDB kyseiseltä riviltä (vrt. kuva 3) löydetyn IMSI-tunnuksen perusteella solukkolaajennuksessa 4 kutsu ohjataan oikealle matkaviestimelle. Jos 25 tilaaja ei ole siirtynyt solukkolaajennukseen 4 vaan on poistunut täysin tavoittamattomiin, tietokannassa 11 tilaajan statustietona pysyy EI (vrt. kuva 3, osa SDB, 2. rivi) ja hänelle ohjattu kutsu aiheuttaa tavanomaisen "tilaaja ei ole tavoitettavissa" -toiminnon, joka on määritetty yleisen solukkojärjestelmän standardeissa.

30 Seuraavaksi tarkastellaan tilaajaa, joka on rekisteröitynyt yleisen solukkoverkon 2 tilaajaksi, mutta ei solukkolaajennuksen 4 tilaajaksi. Kun tällainen tilaaja poistuu yleisestä solukkoverkosta 2, hänen käyttämänsä matkaviestin 9 ilmoittaa jälleen poistumisen IMSI detach -sanomalla, jolloin kyseistä matkaviestintä 9 koskevat tiedot pyyhitään pois sen silloisesta vierailijarekisteristä solukkoverkon tietokannassa 7 35 eikä sillä enää ole sijaintia verkossa 2. Mikäli tilaaja ei siirry solukkolaajennukseen 4, toiminta solukkoverkossa 2 on täysin standardien mukaista eikä liity millään tavalla esillä olevaan keksintöön. Jos tilaaja siirtyy solukkolaajennukseen 4, hänen matkaviestimensä ilmoittaa tästä solukkolaajennuksen tukiaseman 12 kautta gate- 13 101508 way-yksikölle 10IMS1 attach -sanomalla, joka sisältää matkaviestimen IMSI-tun-nuksen. Tällöin gatevvay-yksikkö 10 tarkistaa, onko jokin solukkolaajennukselle 4 puhelinverkossa 1 määritetyistä ISDN-numeroista vapaana. Jos ei ole, IMSI attach -sanoma ei aiheuta tilaajan rekisteröitymistä vierailijaksi solukkolaajennukseen 4.

5 Jos IS DN-numeroita on vapaana, gatevvay-yksikkö 10 rekisteröi saapuneen tilaajan vierailijaksi tietokannan 11 vierailijaosaan VDB.

Jotta kutsut voitaisiin ohjata vierailevan tilaajan matkaviestimeen solukkolaajennuk-sessa 4, vierailijan rekisteröinnistä ja hänelle väliaikaisesti määrätystä solukkolaa-10 jennuksen 4 ISDN-numerosta täytyy lähettää tieto vierailijan kotirekisteriin yleisen solukkoverkon 2 tietokannassa 7. Keksinnön mukaisesti tämä ei edellytä samanlaista signalointia (esim. SS.7), jota käytetään solukkoverkon keskusten 5 välisessä liikenteessä, koska ei voida olettaa, että yleinen puhelinverkko 1 tukisi tällaista signaali-välitystä. Sen sijaan gatevvay-yksikkö 10 lähettää puhelinverkon 1 kautta vierailevan 15 matkaviestimen IMSI-tunnuksen perusteella identifioituun yleisen solukkoverkon keskukseen 5 tavanomaisen kutsunsiirron, joka siirtää solukkoverkkoon saapuneet kutsut vierailevan matkaviestimen IMSl-tunnuksesta siihen solukkolaajennuksen 4 ISDN-numeroon, joka on väliaikaisesti määrätty vierailijalle. Kun vierailija sitten poistuu solukkolaajennuksesta 4, gatevvay-yksikkö 10 lähettää vastaavalla tavalla 20 solukkoverkon tietokantaan kutsunsiirron peruutuksen ja poistaa vierailijan tiedot tietokannan 11 vierailijaosasta VDB, minkä jälkeen on keksinnön kannalta samantekevää, rekisteröityykö tilaaja uudelleen yleiseen solukkoverkkoon vai ei.

Jos tilaaja ei jostain syytä ole lainkaan rekisteröitynyt yleisen solukkoverkon 2 tilaa-25 jaksi vaan ainoastaan solukkolaajennukseen 4 eli hänellä ei ole kotirekisteriä solukkoverkon 2 tietokannoissa 7, tilanne on täsmälleen päinvastainen kuin edellä selostettu tilanne. Matkaviestimellä, jota halutaan käyttää sekä yleisessä solukkoverkossa 2 että solukkolaajennuksessa 4, on joka tapauksessa oltava rekisteröity IMSI-tunnus. Kun tällainen matkaviestin poistuu solukkolaajennuksesta 4, sen lähettämä IMSI 30 detach -sanoma aiheuttaa tietokannan 11 kotirekisteriosassa SDB tilaajan STATUS-. sarakkeeseen merkinnän EI (vrt. kuva 3), jolloin gatevvay-yksikkö 10 ohjaa kysei selle matkaviestimelle ISDN-numeron perusteella tulleet kutsut yleiseen solukko-verkkoon 2.

35 Matkaviestimen mahdollinen siirtyminen yleiseen solukkoverkkoon eli jonkin tukiaseman 8 kautta tietylle matkapuhelinkeskukselle 5 lähetetty IMSI attach -sanoma aiheuttaa kyseisen matkaviestimen rekisteröitymisen vierailijaksi kyseisen keskuksen ylläpitämän tietokannan 7 vierailijaosaan VLR, jonka perusteella solukkoverkko 14 101508 2 osaa ohjata kutsut matkaviestimelle tunnetulla tavalla. Jos matkaviestin ei soluk-kolaajennuksesta 4 poistuttuaan rekisteröidy vierailijaksi mihinkään yleisen solukkoverkon tietokantaan 7, sille ei määritetä mitään sijaintia tai muita tunnustietoja solukkoverkossa 2 eikä sitä näin ollen tavoiteta, vaikka kutsut ohjautuvat solukko-5 laajennuksen 4 gateway-yksiköstä 10 solukkoverkkoon.

Kun tällainen matkaviestin palaa solukkolaajennukseen lähettämällä gateway-yksi-kölle 10 IMSI attach -sanoman, se saa taas statustiedokseen ON ja gateway-yksikko 10 ohjaa kutsut sille normaalisti.

10

Lopuksi tarkastellaan puheluyhteyden muodostamista kahden keksinnön mukaisessa solukkolaajennuksessa 4 sijaitsevan matkaviestimen välillä. Tällainen yhteys voidaan muodostaa gateway-yksikössä 10 siten, että kun solukkolaajennuksen alueella sijaitseva matkaviestin 9 haluaa yhteyden johonkin toiseen matkaviestimeen, gate-15 way-yksikkö 10 tarkistaa ensin, onko kohdematkaviestimen IMSI-tunnus tallennettu tietokantavälineisiin 11 ja jos on, onko sen statustietona ON eli onko kyseinen matkaviestin rekisteröityneenä ja toiminnassa solukkolaajennuksen 4 alueella. Jos gateway-yksikko 10 havaitsee, että sekä yhteyden aloittava että sen kohteena oleva matkaviestin ovat solukkolaajennuksessa 4, se kytkee puhelun suoraan välittämättä sitä 20 kiinteän verkon 1 tai yleisen solukkoverkon 2 kautta.

Claims (8)

15 101508

1. Viestintäjärjestelmä, joka käsittää: - kiinteän viestintäverkon (1), - yleisen solukkojärjestelmän (2), josta on yhteys (3) sanottuun kiinteään viestintä- 5 verkkoon (1) ja joka käsittää ensimmäisen radiorajapinnan (15) matkaviestinlaitteille (9) ja joka käsittää ensimmäiset tilaajatietokantavälineet (7) yleisen solukkojärjestelmän tilaajan (MS) matkapuhelinnumeron (MSISDN) ja sitä vastaavan tilaajan matkaviestintilaajatunnuksen (IMSI) yhdistämiseksi ja tiedon tallentamiseksi sanotun tilaajan sijainnista solukkojärjestelmässä (2) tai kutsunsiirtotiedon tallentamisek-10 si, jos tilaaja on poistunut solukkojärjestelmästä, kutsujen ohjaamista varten sanotulle tilaajalle (MS), sekä - kiinteään viestintäverkkoon (1) liitetyn solukkolaajennuksen (4), jolla on kiinteässä verkossa (1) yksi tai useampia yhteystunnusnumeroita (ISDN), jolloin kaikki soluk-kolaajennukseen (4) tulevat kutsut ohjataan kiinteän viestintäverkon (1) kautta jo- 15 honkin sanotuista solukkolaajennuksen yhteystunnusnumeroista (ISDN), tunnettu siitä, että mainittu solukkolaajennus (4) käsittää - mainitun ensimmäisen radiorajapinnan (15) kanssa yhteensopivan toisen radiorajapinnan (16), niin että samaa matkaviestinlaitetta (9) voidaan käyttää sekä yleisessä solukkojärjestelmässä (2) että kiinteän viestintäverkon (1) solukkolaajennuksessa 20 (4), ja - toiset tilaajatietokantavälineet (11) mainitussa solukkolaajennuksessa olevan yleisen solukkojärjestelmän tilaajan (MS) matkaviestintilaajatunnuksen (IMSI) yhdistämiseksi johonkin sanotuista solukkolaajennuksen (4) yhteystunnusnumeroista, (ISDN) kutsujen ohjaamista varten sanotulle tilaajalle (MS), vasteena tilaajan havai- 25 tulle saapumiselle solukkolaajennukseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viestintäjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu solukkolaajennus (4) käsittää lisäksi välineet (10) sanotun matkaviestintilaajatunnuksen (IMSI) ja sanotun jonkin yhteystunnusnumeron (ISDN) sisältävän kut- 30 sunsiirtokomennon muodostamiseksi ja lähettämiseksi - vasteena sanotun tilaajan (MS) tulolle solukkolaajennukseen (4) - kiinteän verkon (1) kautta yleiseen solukko-järjestelmään (2) kutsunsiirtotietojen kirjaamista varten kyseisen tilaajan (MS) tilaajatietoihin ensimmäisissä tilaajatietokantavälineissä (7) ja kutsun siirron aktivoimista varten. 35

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen viestintäjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu solukkolaajennus (4) käsittää 101508 16 - ohjainlaitteen (10) sen toiminnan ohjaamiseksi ja yhteyden (13) muodostamiseksi mainittuun kiinteään viestintäverkkoon, ja - mainittuun ohjainlaitteeseen (10) yhteydessä (14) olevan ainakin yhden tukiaseman (12) mainitun toisen radiorajapinnan (16) tarjoamiseksi matkaviestimille (9) ja 5 tiedon välittämiseksi mainittujen matkaviestimien (9) ja mainitun ohjainlaitteen (10) välillä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen viestintäjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitun tukiaseman (12) lähetystehon määräämä kattavuusalue on pieni kattaen sisä- 10 tiloissa oleellisesti muutamia huoneita.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen viestintäjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu tukiasema (12) toimii oleellisesti yhdellä lähetys-ja yhdellä vastaanottotaa-juuskaistalla kerrallaan. 15

6. Menetelmä matkaviestintilaajan (MS) sijainnin muuttamiseksi yleisestä solukkoverkosta (2) kiinteän verkon solukkolaajennukseen (4) sekä matkaviestintilaajalle (MS) yleiseen solukkoverkkoon tulevan kutsun siirtämiseksi sanotulle tilaajalle solukkolaajennukseen (4) viestintäjärjestelmässä, tunnettu siitä, että se sisältää vai- 20 heet, joissa: a) matkaviestintilaaja (MS) poistuu yleisestä solukkojärjestelmästä (2), b) tilaajan (MS) matkaviestinlaite (ME) signaloi solukkolaajennukselle (4) matka-viestintilaajatunnuksen (IMSI), c) solukkolaajennus (4) aktivoi tilaajan rekisteröitymisen käsittämissään toisissa ti- 25 laajatietokantavälineissä (11), jos tilaaja (MS) on aikaisemmin rekisteröitynyt laa jennukseen, tai muodostaa mainittuihin toisiin tilaajatietokantavälineisiin (11) tilaajatiedot, jos tilaaja (MS) on vierailija, jolloin tilaajan (MS) tilaajatunnukseen (IMSI) yhdistetään jokin solukkolaajennuksen yhteystunnusnumero (ISDN).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä lisäksi d) mainittu solukkolaajennus (4) muodostaa siihen saapuneen tilaajan (MS) matka-viestintilaajatunnuksen (IMSI) ja sanotun jonkin yhteystunnusnumeron (ISDN) sisältävän kutsunsiirtokomennon ja lähettää sen kiinteän verkon (1) kautta yleiseen solukkojärjestelmään (2). 35 17 101508

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä lisäksi e) yleinen solukkojäijestelmä (2) kiijaa vasteena mainittuun kutsunsiirtokomentoon vastaavat kutsunsiirtotiedot kyseisen tilaajan (MS) tilaajatietoihin ensimmäisissä ti-laajatietokantavälineissä (7) ja aktivoi kutsun siirron, 5 f) vasteena tilaajan (MS) matkapuhelinnumeroon (MSISDN) tulevalle kutsulle yleinen solukkojärjestelmä ohjaa kutsun ensimmäisissä tilaajatietokantavälineissä (7) olevien kutsunsiirtotietojen mukaisesti solukkolaajennuksen (4) sanottuun johonkin yhteystunnusnumeroon ja signaloi kutsun mukana kutsun siirtävän tilaajan tunnus-tietona matkaviestintilaajan tunnuksen (IMSI), ja 10 g) solukkolaajennus (4) ohjaa kutsun tilaajatunnuksen (IMSI) perusteella solukko-laajennuksessa sijaitsevalle matkaviestintilaajalle (MS).