FI101190B - Kolikko - Google Patents

Description

101190

Kolikko - Mynt Tämän keksinnön kohteena on kolikko, joka on varustettu yhdellä tai useammalla aukolla. Kolikko on tarkoitettu käytettäväksi virallisena rahana tai muuna maksu-5 välineenä.

Kolikon muodostaa tyypillisesti laattamainen, useimmiten pyöreä metallikappale, jonka kohokuvioitu pinta käsittää yhdestä tai useammasta erillisestä numerosta muodostuvan luvun kolikon arvon ilmaisemiseksi. Tämän lisäksi kolikon pinnassa voi olla kohokuvioina kiijaimia, sanoja, muita merkkejä tai koristekuviointia. Kolikoita 10 käytetään ennen muuta virallisena rahana, mutta myös joihinkin rajattuihin käyttötarkoituksiin tarkoitettuina poletteina, jotka voivat käydä esim. pysäköintimittareihin tai muihin senkaltaisiin maksuautomaatteihin.

Mainittujen kohokuvioitujen kolikoiden lisäksi tunnetaan kolikoita, joihin on muodostettu reikiä. Pula-aikana on ollut käytössä kolikoita, joiden keskellä on reikä ar-15 vokkaan metallin säästämiseksi. Lisäksi tunnetaan revitettyjä poletteja, jotka on tarkoitettu maksuvälineiksi automaatteihin, kuten esim. pysäköintimittareihin. FI-kuu-lutusjulkaisussa 43794 on kuvattu polettisaija, jonka eriarvoisissa poleteissa on erimuotoisia ja eri tavoin sijoiteltuja aukkoja, joiden perusteella tunnistamislaite erottaa eriarvoiset poletit toisistaan. US-patenttijulkaisusta 2 836 911 taas tunnetaan 20 poletti, jossa epäkeskisesti sijoitetun aukon avulla on erityisesti pienennetty kolikon vierivyyttä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on muodostaa kolikko, joka on rei'itetty, kuten on entuudestaan ollut sinänsä tunnettua, mutta jossa kolikon aukko tai aukot ovat aikaisemmasta eroavia siten, että aukkojen avulla on saavutettu uusia päämääriä. Keksin-25 nön mukaiselle kolikolle on tunnusomaista se, että sen aukko tai aukot muodostavat luvun kolikon arvon ilmaisemiseksi.

Keksinnön mukaisessa kolikossa aukko tai aukot palvelevat informatiivista päämäärää, kolikon arvon osoittamista, samalla, kun niiden avulla aikaansaadaan raaka-aineen säästöä ja alennetaan kolikon painoa. Aukko tai aukot muodostavat kolikon vi-30 suaalisen arvomerkinnän, joka muussa tapauksessa olisi ollut sisällytettävä kolikkoon kohokuviona olevan luvun muodossa. Samanaikaisesti aukkoja voidaan luonnollisesti käyttää myös kolikoiden automaattisen tunnistuksen perustana. Aukon tai aukkojen muodossa oleva kolikon arvomerkintä on myös helppo tunnistaa sormen- 2 101190 päillä ja se tyydyttää täten tavanomaisia kolikoita paremmin näkövammaisten tarpeet.

Keksinnön mukainen kolikko, joka on valmistettavissa valamalla tai puristamalla sekä aukon tai aukkojen osalta mahdollisesti stanssaamalla metallista, soveltuu sekä 5 viralliseksi rahaksi yleiseen käyttöön että poletiksi erilaisiin rajoitettuihin käyttötarkoituksiin.

Kolikoiden arvomerkinnöissä tulevat lähinnä kysymykseen numerot 0, 1, 2, 3, 4, 5 ja 7 sekä niitä yhdistelemällä syntyvät luvut, ja käytännössä voidaan tulla toimeen jopa pelkästään numeroilla 0, 1, 2 ja 5. Näistä numeroista on 0 visualisoitavissa par-10 haiten kahden toisiaan vasten sijaitsevan kaarevan aukon avulla, kun taas yksi ainoa aukko riittää muiden mainittujen numeroiden ilmaisemiseen. Kun kolikon arvoa on ilmaisemassa kaksi- tai useampinumeroinen luku, kuten esim. 10, 25 tai 100, tarvitaan aukkojakin luonnollisesti kaksi tai useampia.

Keksinnön mukaiset yksittäiset kolikot voivat muodostaa kolikkosaijan, joka koos-15 tuu kahdesta tai useammasta erilaisesta edellä olevaa kuvausta vastaavasta kolikosta. Keksinnön mukaisesti on aikaansaatavissa eriarvoisista kolikoista muodostuva sarja, jossa kolikoiden arvoa vastaavat luvut ovat tyypillisesti valittavissa esim. seuraa-vista: 1, 2, 5, 10, 20, 25, 50, 75, 100, 200, 250, 500 ja 1000.

Keksintöä havainnollistetaan vielä esimerkkien avulla viittaamalla oheiseen piirus-20 tukseen, jossa kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaista kolikkoa, johon on stanssattu aukot kaksinumeroisesta luvusta (20) muodostuvan arvomerkinnän aikaansaamiseksi, kuvio 2 on leikkaus II-II kuviosta 1, 25 kuviot 3 ja 4 esittävät keksinnön mukaisia, yksinumeroisella arvomerkinnällä (1 ja 5) varustettuja kolikoita, ja kuvio 5 esittää keksinnön mukaista, kolminumeroisella arvomerkinnällä (100) varustettua kolikkoa.

30 Kuvioiden 1 ja 2 mukainen kolikko 1 on kiekkomainen, pyöreä metallikappale, joka on valmistettu metalliraaka-aineesta valamalla ja johon on muodostettu arvomerkinnän muodostava luku 20. Tämä kaksinumeroinen luku muodostuu kolmesta rinnak- 3 101190 kaisesta aukosta 2, 2', 2", joista ensimmäinen muodostaa yksinään numeron 2 ja kaksi seuraavaa, jotka ovat järjestettyinä vastakkain renkaaksi, muodostavat yhdessä numeron 0. Kunkin aukon 2, 2', 2" reunat 3 on kuvion 2 mukaisesti pyöristetty terävien särmien välttämiseksi. Kehältään 4 kolikko on muodostettu tavanomaiseen 5 tapaan hieman kolikon muuta osaa paksummaksi mahdollisten kolikon reunan sisäpuolisten merkkien säästämiseksi kulumiselta.

Kuvioissa 3-5 on esitetty kolme muuta keksinnön mukaista kolikkoa Γ, 1", Γ", jotka kooltaan ja arvomerkinnöiltään eroavat kuvion 1 mukaisesta kolikosta 1. Kuviossa 3 kolikon 1' arvomerkinnän muodostaa aukko Τ', joka vastaa numeroa 1, kuvion 4 10 mukaisen kolikon 1" arvomerkinnän muodostaa aukko 2"", joka vastaa numeroa 5 ja kuvion 5, mukaisessa kolikossa Γ" arvomerkintä muodostuu viidestä rinnakkaisesta aukosta 2'", 2', 2", 2', 2", joista ensimmäinen vastaa numeroa 1 ja seuraavat muodostavat pareittain numeroparin 00 siten, että kolikon arvon osoittava luku on 100.

Yhdessä kuvioiden 3, 4, 1 ja 5 mukaiset kolikot muodostavat esimerkin kolikkosar-15 jasta, jonka eriarvoisten kolikoiden arvot on osoitettu luvuilla 1, 5, 20 ja 100. Sarja sisältää esimerkit yksi-, kaksi- tai kolminumeroisista kolikon arvoista sekä samalla kolikoista, joissa aukkojen määrä on yksi, kolme tai viisi. Lisäksi sarja sisältää esimerkit numeroista 0, 1, 2 ja 5, joista tavallisimmat kolikon arvoina kyseeseen tulevat luvut ovat muodostettavissa. Käytännön kolikkosaijaksi täydennettynä kuvioiden 20 mukainen sarja sisältäisi todennäköisesti myös kolikot, joiden arvomerkinnät ovat 10 ja 50, sekä mahdollisesti lisäksi korkea-arvoisempia kolikoita, esim. arvot 200 ja 500. Sarjan arvot voidaan kuitenkin keksinnön puitteissa valita vapaasti kulloistenkin tarpeiden mukaan.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön sovellutukset eivät rajoitu edellä 25 esimerkkeinä esitettyyn vaan voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Etenkin kolikoiden ulkonäkö ja niihin mahdollisesti sisällytettävät kirjaimet, sanat ja kuvioinnit voivat vaihdella laajasti, oheisten piirustusten esittäessä ainoastaan keksinnön periaatteen yksinkertaisimmassa muodossaan. Myös kolikoiden valmistus voi tapahtua eri tavoin: kolikko aukkoineen on aikaansaatavissa yhdellä 30 muotti valulla tai aukot voidaan stanssata erikseen valun jälkeen.

Claims (6)

101190

1. Kolikko (1), joka on varustettu yhdellä tai useammalla aukolla (2), tunnettu siitä, että aukko (2) tai aukot muodostavat luvun kolikon (1) arvon ilmaisemiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kolikko, tunnettu siitä, että se käsittää aukon, 5 joka muodoltaan vastaa numeroa 0, 1, 2, 3, 4, 5 tai 7.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kolikko, tunnettu siitä, että se käsittää aukon (2"', 2, 2""), joka muodoltaan vastaa numeroa 1, 2 tai 5.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kolikko, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi tai useampia aukkoja (2\ 2") jäljestettynä renkaaksi, jonka muoto vas- 10 taa numeroa 0.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kolikko, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi tai useampia aukkoja (2, 2', 2"), jotka muodostavat vähintään kaksinumeroisen luvun.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kolikko (1, Γ, 1", Γ"), tunnet-15 tu siitä, että aukko tai aukot muodostavat luvun, joka on 1,2, 5, 10, 20, 25, 50, 75, 100, 200, 250, 500 tai 1000. 101190