FI100562B - Tiedostosegmenttien koodaus digitaalisessa radiokanavassa - Google Patents

Description

100562

Tiedostosegmenttien koodaus digitaalisessa radiokanavassa - Kodning av filsegmen-ter i en digitalisk radiokanal

Keksintö koskee yleisesti tiedostojen välittämistä lähetinlaitteelta vastaanotinlait-5 teelle digitaalisessa tiedonsiirtojäijestelmässä ja erityisesti menetelmää tiedostojen siirtämiseksi standardin ETS 300 401 mukaisen digitaalisen yleisradiojärjestelmän kaikissa siirtomoodeissa.

Digitaalinen audiolähetys eli DAB (engl. Digital Audio Broadcasting) on uudenlai-10 nen lähetysjäijestelmä, jonka on tarkoitus ajan myötä korvata suurelle vastaanottajajoukolle tarkoitetuissa yleisradiolähetyksissä nykyisin käytössä olevat analogiseen amplitudi- ja taajuusmodulaatioon perustuvat lähetysjäijestelmät. Sitä koskevat määrittelyt on pääpiirteissään esitetty Euroopan Yleisradiojäijestön (EBU, European Broadcasting Union) ja Eurooppalaisen Televiestinnän Standardointi-instituutin 15 (ETSI, European Telecommunications Standards Institute) standardissa ETS 300 401. Esillä olevan keksinnön taustan selvittämiseksi seuraavassa esitetään lyhyesti ne DAB-jäijestelmän piirteet, jotka ovat keksinnön kannalta oleellisia.

Yksi standardin mukaisen lähetinlaitteen lähettämä signaalivirta muodostaa DAB-20 kokonaisuuden 1 (DAB ensemble), joka voi sisältää kuvan 1 mukaisesti useita palveluita 2, 3, 4 (service). Kukin palvelu vastaa käyttäjän kannalta nykyisten järjestelmien yhtä radiokanavaa ja se koostuu yhdestä tai useammasta palvelukomponen-tista 5, 6, 7, 8, 9, 10 (service component). Yksittäinen palvelukomponentti 5 voi sisältää esimerkiksi palvelun 2 taijoaman audio-osuuden, kuten musiikin, tai jonkin 25 siihen liittyvän dataosuuden, kuten parhaillaan soitettavan laulun sanat, tai muuta palveluun 2 liittyvää informaatiota. Yksi palvelukomponentti 6 voi olla osana useampaa palvelua 2, 4. Palvelun kannalta oleellisinta palvelukomponenttia nimitetään ensisijaiseksi palvelukomponentiksi (primary service component) ja muita palveluun kuuluvia palvelukomponentteja nimitetään toissijaisiksi palvelukomponenteiksi 30 (secondary service component). Ensisijainen palvelukomponentti on usein palvelun tarjoama audio-osuus, mutta se voi olla myös jokin dataosuus. Palvelu voi sisältää palvelukomponentteina myös useita audio-osuuksia. Kuvassa 1 on esitetty yhteys kunkin palvelun (esim. Radio A; 2) ja sen ensisijaisen palvelukomponentin (tässä tapauksessa Audio; 5) välillä paksulla viivalla.

35 DAB-järjestelmän radiorajapinnan yli lähettimestä vastaanottimeen välitettävä informaatio jaetaan sen tarkoituksen mukaisesti kuvan 2 esittämällä tavalla kolmeen kanavaan, jotka ovat palvelukanava 11 (MSC, Main Service Channel), nopea infor- 100562 2 maatiokanava 12 (FIC, Fast Information Channel) ja synkronointikanava 13 (Synchronization channel). Edellä mainitut palvelukomponentit 5-10 välitetään palvelukanavassa 11, joka on edelleen jaettu erillisiksi konvoluutiokoodatuiksi ali-kanaviksi (11a, 11b, 11c, 1 Id, lie kuvassa 1). Kukin alikanava voi välittää yhden 5 tai useampia palvelukomponentteja. Palvelukomponenttien ja alikanavien keskinäistä järjestystä nimitetään multipleksauskonfiguraatioksi (multiplex configuration). Nopea informaatiokanava 12 sisältää erityisesti mainittua multipleksauskonfiguraa-tiota koskevat tiedot (MCI, Multiplex Configuration Information), mutta sitä voidaan käyttää myös muiden tietojen välittämiseksi nopeasti lähettimeltä vastaanotti-10 melle. Synkronointikanavaa 13 käytetään järjestelmän lähetys-ja vastaanottotoiminnan ohjaamiseen, kuten lähetyskehysten synkronointiin.

DAB-lähetys koostuu hierarkkisesti sijoittuvista osista. Ylin hierarkiataso on kuvan 2 mukainen lähetyskehys 14 (transmission frame), joka sisältää oman osuuden kuta-15 kin kolmea kanavaa 11, 12, 13 kohti. Seuraavassa selostetaan tarkemmin palvelu-kanavan 11 osuutta.

Palvelukanavan osuus lähetyskehyksestä koostuu lomitetuista yleiskehyksistä 15 (CIF, Common Interleaved Frame), joita on lähetyskehyksen 14 tyypistä riippuen 20 yksi tai neljä ja joista kukin sisältää 55296 bittiä. Kukin lomitettu yleiskehys 15 voidaan edelleen jakaa kapasiteettiyksiköiksi (CU, Capacity Unit, ei kuvassa), joita on 864 kappaletta ja joiden pituus on 64 bittiä. Kapasiteettiyksiköt sijaitsevat lomitetussa yleiskehyksessä 15 peräkkäin numeroituina siten, että ensimmäisen kapasi-teettiyksikön numero eli osoite on Oja viimeisen 863. Edellä mainitut alikanavat 25 ovat yhteydessä kapasiteettiyksiköihin siten, että yksi alikanava käsittää kokonaislukumäärän peräkkäisiä kapasiteettiyksiköitä. Yksi kapasiteettiyksikkö voi kuulua vain yhteen alikanavaan. Jos alikanavat eivät käytä kaikkia lomitetun yleiskehyksen 15 kapasiteettiyksiköitä, loput kapasiteettiyksiköt täytetään täyttöbiteillä (padding bit), jotka ovat nollia.

30

Palvelukanavalle 11 on määritelty kaksi tiedonsiirtomoodia (transport mode), jotka ovat virtamoodi (stream mode) ja pakettimoodi (packet mode). Tiedostojen siirtoa palvelukanavan pakettimoodissa on kuvattu saman hakijan suomalaisessa patenttihakemuksessa 952879 ("Siirtoprotokolla tiedostojen välittämiseksi DAB-jäijestel-35 mässä"), joka on tämän hakemuksen jättöhetkellä salainen. Tässä patenttihakemuksessa käsitellään palvelukanavan siirtomoodeista vain virtamoodia, josta voidaan edelleen erottaa alimoodit audiovirta (MSC stream audio) ja datavirta (MSC stream data). Standardin ETS 300 401 mukaisesti virtamoodin tehtävä on tarjota tietylle I.

100562 3 palvelusovellukselle mahdollisuus välittää tietoa lähteestä (source) kohteeseen (destination) transparentisti eli välittämättä mainittujen lähteen ja kohteen välillä käytetyistä menetelmistä tai jäijestelmistä.

5 Kun palvelukanavan kautta lähetettävää informaatiota muodostetaan ja muokataan lähetyslaitteistossa, sitä käsitellään ns. loogisina kehyksinä (logical frame). Yksi looginen kehys sisältää yhteen palvelukomponenttiin liittyvän informaatiomäärän, jonka esittäminen käyttäjälle kestää 24 millisekuntia. Sen sisältämä bittimäärä riippuu siitä, missä lähetykseen kuuluvan koodauksen kohdassa kyseistä loogista kehys-10 tä tarkastellaan ja mikä on sen välittämiseksi käytettävään alikanavaan liittyvä tiedonsiirtonopeus (bit rate). Audiopalvelun yhteydessä loogista kehystä nimitetään audiokehykseksi.

Kuvassa 3 on esitetty standardin ETS 300 401 mukainen audiokehyksen 16 rakenne.

15 Ensimmmäisenä on 32 bitin pituinen audiokehyksen otsikko 16a, joka käsittää ke-hystason ohjaukseen liittyvää tietoa. Seuraavana on virheenkorjaukseen käytetty CRC-kenttä 16b, jonka pituus on 16 bittiä. Sen jälkeen on kolme kenttää 16c, 16d ja 16e, jotka käsittävät audiodatan koodaukseen ja skaalaukseen liittyvää tietoa, ja niiden jälkeen varsinainen esitettävästä äänestä näytteistämällä saatu tieto-osuus 16f, 20 jota nimitetään tässä audiodataksi. Sen yksityiskohtainen rakenne ja muodostus on esitetty mainitussa standardissa, joten lyhyyden vuoksi se sivuutetaan tässä. Audiodatan jälkeen seuraa täytebittejä 16g, joiden määrä riippuu kehyksen 16 muun sisällön määrästä.

25 Kehyksen 16 lopussa on kolme kenttää 16h, 16i ja 16j, joista kahdella (16h ja 16j) on merkitystä esillä olevan keksinnön kannalta. Kentät ovat kuvassa oikealta vasemmalle lukien kiinteä ohjelman sivutietokenttä 16h (F-PAD, Fixed Program Associated Data), audiodatan skaalaustekijöiden CRC-virhesuojaus 16i (SCF CRC, SCale Factor Cyclic Redundancy Check) ja jatkettu ohjelman sivutietokenttä 16j 30 (X-PAD, extended Program Associated Data). Näistä viimemainittua ei välttämättä ole jokaisessa audiokehyksessä. Jos se on, siinä on kehyksen muuhun sisältöön verrattuna erikoista se, että se on lähetyksessä jäljestetty tavuittain käänteiseen järjestykseen eli sen ensimmäinen tavu on kuvan 3 mukaisessa järjestyksessä oikeanpuo-limmaisena. Tavujen bitit on kuitenkin jäljestetty normaalisti, eli kunkin tavun eni-35 ten merkitsevä bitti on kuvan 3 mukaisessa järjestyksessä vasemmanpuolisena.

Standardin ETS 300 401 mukaisesti ohjelman sivutietokentät 16h ja 16j on tarkoitettu sellaisen tiedon välitykseen, joka liittyy kiinteästi kehyksen sisältämään varsi- 100562 4 naiseen audiodataan ja jolla voi olla synkronointivaatimus audiodatan suhteen. Niitä ei ole pakko käyttää millinkään. Tarkasteltaessa niitä sellaisenaan ilman muuta au-diokehystä on tavanmukaista esittää ne kuvan 4 mukaisesti niinsanotussa loogisessa jäijestyksessä, jota luetaan vakiintuneeseen tapaan vasemmalta oikealle ja jossa 5 kiinteä ohjelman sivutietokenttä 16h on ensimmäisenä ja jatkettu ohjelman sivutie-tokenttä 16j on toisena. Tällöin myös jatketun ohjelman sivutietokentän eli X-PAD-kentän 16j tavut on jäljestetty niin, että ensimmäinen tavu on vasemmalta lukien ensimmäisenä ja viimeinen tavu on viimeisimpänä oikealla. Yhdessä F-PAD-ja X-PAD-kentät muodostavat ohjelman sivutieto-osuuden eli PAD-osuuden (Program 10 Associated Data).

F-PAD-kentässä 16h on erityisesti kaksibittinen X-PAD-indikaattori 17, jolla ilmoitetaan, käsittääkö kyseinen kehys X-PAD-kentän ja jos käsittää, onko kyseessä neljän tavun pituinen ns. lyhyt X-PAD-kenttä (short X-PAD) vai vaihtelevan pituinen 15 ns. muuttuva X-PAD-kenttä (variable size X-PAD). Lisäksi F-PAD-kentässä on muiden tietojen ohella yksibittinen ns. CI-lippu (Contents Indicator flag) 18, joka ilmoittaa, käsittääkö X-PAD-kenttä sisältömääreitä (CI, Contents Indicators) vai ei. Mainitun Cl-lipun arvo 0 tarkoittaa, että kehyksen X-PAD-kenttä ei käsitä sisältö-määreitä, ja arvo 1 tarkoittaa, että kehyksen X-PAD-kenttä käsittää ainakin yhden 20 sisältömääreen.

Jäljempänä esitetyssä keksinnön selostuksessa keskitytään lähinnä tilanteeseen, jossa audiokehys sisältää X-PAD-kentän, joten seuraavaksi selostetaan standardin ETS 300 401 määrittelemää tekniikan tasoa liittyen X-PAD-kentän sisältöön ja käyt-25 töön. Oletetaan, että tietty X-PAD-kenttää käyttäen siirrettäväksi tarkoitettu tieto on ensin koottu lähettävässä laitteessa kuvissa 5a ja 5b esitetyllä tavalla dataryhmäksi (data group) 19. Dataryhmä on looginen yksikkö, jonka sisältöä ja pituutta ei tarvitse käsitellä tässä lähemmin, koska tiedonsiirrolta edellytetään vain, että dataryhmä on välitettävissä kokonaisena tai osina vastaanottavalle laitteelle, joka osina lähete-30 tyn dataryhmän tapauksessa konstruoi sen uudelleen saatuaan kaikki osat. Kuvien 5a ja 5b esittämät tilanteet eroavat toisistaan siinä mielessä, että kuvan 5a tilanteessa dataryhmä 19 on niin pitkä, että sen sisältö ei mahdu yhden audiokehyksen X-PAD-kenttään, ja kuvassa 5b kukin dataryhmistä 19-1, 19-2 ja 19-3 on niin lyhyt, että ne mahtuvat kaikki saman audiokehyksen X-PAD-kenttään.

35

Kuvan 5a esittämä pitkä dataryhmä 19 jaetaan edullisesti (mutta ei välttämättä) peräkkäisten audiokehysten X-PAD-kenttiin siten, että kuvassa vasemmanpuolimmai-sena oleva n-1 :s audiokehys käsittää ensinnäkin F-PAD-kentässään 16h X-PAD-in- 100562 5 dikaattorin 17 ja CI-lippuna 18 ykkösen. Saman kehyksen X-PAD-kenttä käsittää si-sältömääreen CI, joka kuvaa jäljempänä esitetyllä tavalla X-PAD-kentässä välitettävän tiedon luonnetta, sekä X-PAD-data-alikentän 20, joka käsittää ensimmäisen osan dataryhmän 19 sisällöstä. Seuraavan eli n:nnen audiokehyksen F-PAD-kenttä 5 käsittää X-PAD-indikaattorin 17 ja Cl-lippuna 18 nollan, jolloin kehyksen X-PAD-kenttä ei käsitä sisältömäärettä vaan pelkän X-PAD-data-alikentän 20, joka käsittää seuraavan osan dataryhmän 19 sisällöstä. Kolmannen eli n+l:nnen audiokehyksen F-PAD-kenttä käsittää samat määreet kuin n:nnen kehyksen F-PAD-kenttä ja sen X-PAD kenttä käsittää pelkän X-PAD-data-alikentän 20, joka käsittää loput dataryh-10 män 19 sisällöstä sekä tarvittaessa täytebittejä.

Kuvan 5b tilanteessa tietyn audiokehyksen F-PAD-kenttä 16h käsittää X-PAD-indi-kaattorin 17 ja Cl-lippuna 18 ykkösen. Saman kehyksen X-PAD-kenttä 16j käsittää sisältömääreitä CI-1, CI-2, CI-3 ja CI-4, joista kolme ensimmäistä kuvaa vastaavien 15 X-PAD-data-alikenttien 20-1, 20-2, 20-3 välityksellä välitettävän tiedon luonnetta ja neljäs on nollamääre, joka kertoo, että sisältömääreiden luettelo loppuu. Kukin X-PAD-data-alikentistä 20-1, 20-2, 20-3 välittää oman dataryhmänsä 19-1, 19-2, 19-3 sisältämät tiedot.

20 Kun audiokehys käsittää lyhyen X-PAD-kentän (short X-PAD), siihen mahdollisesti sisältyvät sisältömääreet ovat aina 8-bittisiä. Jos tietty audiokehys käsittää muuttuvan X-PAD-kentän (variable size X-PAD), siihen mahdollisesti sisältyvät sisältö-määreet voivat olla 8- tai 16-bittisiä. Sisältömääre on binääriluku, jonka arvo vastaa sovitulla tavalla tiettyä ns. sovellustyyppiä (application type). Sovellustyypit muo-25 dostavat eräänlaisen luokituksen. Kaikki tieto, jota välitetään X-PAD-kenttien avulla, kuuluu johonkin tiettyyn sovellustyyppiin eli tiettyyn luokituksen luokkaan.

Sovellustyyppejä voi olla standardin ETS 300 401 mukaisesti 287 erilaista. Ne on ryhmitelty osiin siten, että ensimmäinen osa kattaa sovellustyypit 0 - 30, toinen osa 30 kattaa sovellustyypit 31 - 255 ja kolmas osa kattaa sovellustyypit 256 - 286. Edellä mainittuja 8-bittisiä sisältömääreitä käytetään lyhyen X-PAD-kentän yhteydessä osoittamaan suoraan ensimmäisen ja toisen osan sovellustyyppejä siten, että sisältömääre binäärilukuna on sama kuin sovellustyypin jäijestysnumero eli määre 0000 0000 vastaa 0:tta sovellustyyppiä, määre 0000 0001 vastaa Estä sovellus-35 tyyppiä ja niin edelleen. Muuttuvan X-PAD-kentän yhteydessä käytetään 8- tai 16-bittisiä sisältömääreitä siten, että sisältömääreen 3 ensimmäistä bittiä ilmaisee määreeseen liittyvän X-PAD-data-alikentän pituuden tavuina kooditaulukon mukaisesti, jossa kooditaulukossa binääriluvut 000:sta 111 :een merkitsevät vastaavasti tavu- 100562 6 määriä 4, 6, 8, 12, 16, 24, 32 ja 48. Viisi seuraavaa bittiä osoittavat joko suoraan jonkin ensimmäisen osan sovellustyypin tai ovat 11111. Vain viimeksi mainitussa tapauksessa sisältömääreen pituus on 16 bittiä, jolloin 8 viimeistä bittiä osoittavat jonkin toisen tai kolmannen osan sovellustyypin. Mainitut 8 viimeistä bittiä ilmaise-5 vat binääriluvun, joka lisättynä 31 :llä antaa tarkoitetun sovellustyypin jäijestysnu-meron.

Standardissa ETS 300 401 on varattu vain suhteellisen harvoja sovellustyyppejä, nimittäin järjestysnumeroilla 0, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 32 ja 33 tunnetut sovel-10 lustyypit. Useimmissa tapauksissa tiettyä siirrettävän tiedon lajia varten on varattu kaksi (peräkkäistä) sovellustyyppiä, ns. aloitus-ja jatkotyyppi. Tällä varaudutaan tilanteeseen, joka on muuten kuvan 5a mukainen, mutta dataryhmän 19 sisältöä ei voidakaan laittaa peräkkäisten (n-1 :nnen, n:nnen ja n+l:nnen) audiokehysten X-PAD-kenttiin, vaan välillä käytetään tietyn (esimerkiksi n:nnen) kehyksen X-PAD-15 kenttä jonkin kiireellisemmän tiedon välitykseen. Jotta vastaanottava laite osaisi konstruoida keskeytyvän dataryhmän oikein, dataryhmän ensimmäisen osan yhteydessä lähetetään tietty dataryhmän alkua kuvaava sisältömääre ja keskeytyksen jälkeen seuraavan osan yhteydessä lähetetään tietty saman dataryhmän jatkoa kuvaava sisältömääre. Jos dataryhmä käsittää esimerkiksi interaktiiviseen toimintaan liittyvää 20 tekstiä eli kuuluu ITTS-sovellustyyppiin (Interactive Text Transmission System), sen ensimmäisen osan yhteydessä lähetetään sisältömääre 0000 0100 (10-järjestel-mässä 4) ja keskeytyksen jälkeen seuraavan osan yhteydessä lähetetään sisältömääre 0000 0101 (10-järjestelmässä 5).

25 Edellä on kuvattu tekniikan tasoon kuuluvat DAB-jäijestelmän palvelukanavan au-diokehys ja sen osana ohjelman sivutietokentät F-PAD ja X-PAD. Keksinnön taustan selvittämiseksi on tekniikan tasoon liittyen kuvattava vielä osia DAB-järjestel-män nopeasta informaatiokanavasta.

30 Nopea informaatiokanava eli FIC (Fast Information Channel) on tarkoitettu tietojen välittämiseksi nopeasti lähettimeltä vastaanottimelle. Kuten kuvassa 2 on esitetty, nopea informaatiokanava käsittää oman osuutensa 12 lähetyskehyksestä 14. Osuus koostuu FIB-lohkoista 21 (Fast Information Block), joita voi olla 3, 4 tai 12 ja joista kunkin pituus on 32 tavua eli 256 bittiä. Kuvassa 6 on esitetty tarkemmin yksi FIB-35 lohko 21, jossa 30 ensimmäistä tavua 21a käsittävät dataa ja kaksi viimeistä tavua muodostavat 16-bittisen CRC-virheentarkistusosan 21b. Dataosuus 21a on edelleen jaettu FIG-ryhmiksi 22, 23, 24 (Fast Information Group), ja jos nämä eivät täytä koko dataosuutta, sen loppuosassa on lopetusmerkki 25 ja mahdollisesti täytebittejä li 100562 7 26. Yksi FIG-ryhmä 23 käsittää 3-bittisen tyyppitunnuksen 23a, joka on binääriluku väliltä 000 - 111, 5-bittisen pituusilmaisimen 23b ja datakentän 23c. Pituusilmaisin 23 b on binääriluku, joka ilmaisee datakentän 23 c pituuden tavuina.

5 Tyyppitunnus 23a määrittää, minkä tyyppistä tietoa datakenttä 23c sisältää. Keksinnön kannalta tärkein on FIG-tyyppi 5 (tyyppitunnus 101), joka on standardissa ETS 300 401 nimetty FIDC:ksi (Fast Information Data Channel) ja jota voidaan standardin mukaan käyttää esimerkiksi hakulaiteviestien ja hätätilanneliikenteen välittämiseen. Kuvassa 7 on esitetty tarkemmin tyyppiä 5 oleva FIG-ryhmä 23. Sen 10 tyyppitunnus 23a on 101 ja pituusilmaisin 23b on väliltä 1-29 päät mukaanlukien oleva etumerkitön binääriluku, joka ilmaisee datakentän 23c pituuden tavuina. Data-kenttä käsittää Dl-bitin 24 ja D2-bitin 25, joita käytetään jäljempänä kuvatulla tavalla, kolmibittisen TCld-kentän 26 (Type Component Identifier), jolla identifioidaan tietty FIG-ryhmään liittyvä palvelukomponentti, sekä kolmibittisen Extension-15 kentän 27 ja dataosan 28, joista Extension-kentän 27 sisältö ilmaisee vastaanottimel-le, miten dataosa 28 on tulkittava. Esimerkiksi Extension-kentän arvo 000 kertoo vastaanottimelle, että dataosa sisältää hakulaiteviestin. Muut standardissa ETS 300 401 varatut Extension-kentän arvot ovat 001 (TMC, Traffic Message Channel) ja 010 (EWS, Emergency Warning Systems).

20

Yleisesti yhden FIG-ryhmän pituus voi olla maksimissaan 30 tavua, jolloin se täyttää yksinään kokonaisen FIB-lohkon käytettävissä olevan tilan (21a kuvassa 6).

Tällöin FIG-ryhmän datakentän pituus on 29 tavua. Jos tyyppiä 5 oleva FIG-ryhmä on maksimipituinen, siinä on kuvan 7 merkintöjä käyttäen tyyppitunnuksena 23a lu-25 ku 101, pituusilmaisimena 23b luku 11101, Dl-ja D2-bitit 24 ja 25, joiden käyttö riippuu Extension-kentän määräämästä tulkinnasta, kolmibittiset TCId-kenttä 26 ja Extension-kenttä 27 sekä 28 tavua dataa, joka on tulkittavissa Extension-kentän määräämällä tavalla.

30 Edellä on esitetty tekniikan tasona standardin ETS 300 401 mukaiset puitteet tiedonsiirrolle digitaalisessa, yleisradiotyyppisessä radiokanavassa. Tekniikan tason ongelmana voidaan pitää sitä, että siinä ei ole määritelty, miten kyseiseen järjestelmään yhdistetään tiedostomuotoisen datan siirto. Järjestelmä on suunniteltu lähinnä virtamuotoisen tiedon siirtoon, jolle on yleensä luonteenomaista pitkähkö ajallinen 35 jatkuvuus ja se, että välitetyn tiedon kuvaama ääni tai muu esitys esitetään käyttäjälle välittömästi vastaanoton jälkeen. Etenkin tulevaisuuden multimediatyyppisissä sovelluksissa on kuitenkin tärkeää, että radiokanavan yli voidaan välittää myös tiedostoja, jotka tallennetaan vastaanottimessa johonkin muistivälineeseen odottamaan 100562 8 myöhempää käyttöä. Tiedostot voivat sisältää esimerkiksi tehosteääniä, tekstiosuuksia, kuvia, linkkejä tai kokonaisia tietokoneohjelmia.

Tämän keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä tiedostomuotoisen informaation 5 siirtämiseksi DAB-järjestelmässä, joka edullisesti noudattaa standardia ETS 300 401. Keksinnön tavoitteena on myös, että sen mukainen tiedoston siirto voidaan toteuttaa riippumatta siitä, toimiiko DAB-jäijestelmä virta- vai pakettimoodissa. Keksinnön tavoitteena on edelleen, että tiedoston siirto voidaan toteuttaa kuluttamatta kohtuuttomasti jäijestelmän siirtokapasiteettia.

10

Keksinnön tavoitteet saavutetaan jakamalla siirrettävä tiedosto lohkoiksi (segment) ja sisällyttämällä lohkot ja niiden siirtoa ohjaavat tiedot järjestelmän niihin määriteltyihin rakenteisiin, joiden yhteydessä on mahdollista kuljettaa useiden tavujen pituisia dataosuuksia, jotka dataosuudet on määrittelyissä jätetty sisällöltään määrittele-15 mättömiksi. Jäljempänä esitetään yksityiskohtaisesti, mitä määriteltyjä rakenteita voidaan käyttää keksinnön mukaisella tavalla.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle tiedostomuotoisen tiedon välittämiseksi digitaalisen yleisradiojärjestelmän kautta, jossa digitaalisessa yleisradiojärjestelmässä 20 tiedonsiirtoon käytettävät tietorakenteet käsittävät palvelukanavan ja informaatiokanavan, jotka edelleen käsittävät ennalta määrätyn muotoisia tieto-osia, joihin kuuluu siirrettävän tiedon osuus ja siirrettävää tietoa kuvaavia liitetietoja, on tunnusomaista, että mainitusta tiedostomuotoisesta tiedosta muodostetaan ennalta määrätyn muotoisia lohkoja, jotka sijoitetaan mainittuihin tieto-osiin, jolloin mainituissa tieto-osissa 25 mainitut lohkot muodostavat siirrettävän tiedon osuuden, ja mainittuja liitetietoja käytetään ainakin osittain lohkokohtaisesti mainittujen lohkojen kuvaamiseen.

Keksintö kohdistuu myös sekä lähetin- että vastaanotinlaitteistoon, jotka osallistuvat tiedoston välittämiseen keksinnön mukaista menetelmää käyttäen. Keksinnön mu-30 kaiselle lähetinlaitteistolle on tunnusomaista, että sen tiedonkäsittelyvälineet käsittävät välineet tiedostolohkojen muodostamista varten ja välineet tiedostolohkoja kuvaavien liitetietojen muodostamista varten sekä yhteyden lähetinlaitteiston infor-maatiokoodausvälineisiin ja audiokoodausvälineisiin mainittujen tiedostolohkojen ja liitetietojen toimittamiseksi niille, jolloin informaatiokoodausvälineet ja audiokoo-35 dausvälineet yhdistävät mainitut tiedostolohkot ja liitetiedot muodostamiinsa infor-maatioryhmiin ja audiokehyksiin. Keksinnön mukaiselle vastaanotinlaitteistolle on tunnusomaista, että sen tiedonkäsittelyvälineet käsittävät li 100562 9 - yhteyden sen informaatiodekoodausvälineisiin ja audiodekoodausvälineisiin, jolloin nämä toimittavat mainituista informaatiolohkoista ja audiokehyksistä puretut tiedostolohkot ja liitetiedot tiedonkäsittelyvälineille, sekä - välineet tiedostojen kokoamiseksi mainituista tiedostolohkoista mainittujen liitetie-5 tojen perusteella.

Keksintö perustuu oivallukseen, jonka mukaan sinänsä kattavassa standardointityössä, joka määrittelee digitaalisen tiedonsiirron DAB-jäijestelmässä, on jätetty määrittelemättä tiettyjen sellaisten tietorakenteiden sisältö, joiden siirtoja siirron ohjaus 10 on kuitenkin yleisellä tasolla määritelty. Kun esitetään yksityiskohtaisesti, miten jokin siirrettävä tieto, esimerkiksi tiedosto, pakataan mainittuihin rakenteisiin ja miten mainittuja, yleisellä tasolla määriteltyjä ohjausrakenteita käytetään nimenomaan tällaisen tiedon siirrossa, voidaan esittää toimiva ja tehokas menettely, joka tuo järjestelmään uuden piirteen loukkaamatta silti mitään olemassaolevaa ja standardin 15 suojaamaa käytäntöä.

Keksinnön mukaisesti tiedostomuotoinen informaatio jaetaan lohkoiksi, jotka sijoitetaan kulloisenkin tilanteen mukaisesti joko audiokehysten audiodataosuuteen tai nopean informaatiokanavan FIDC-osuuteen. Audiokehysten audiodataosuuteen si-20 joitettujen lohkojen siirtoa ohjataan PAD-osuudessa määriteltävillä uusilla sovellus-tyypeillä. Nopean informaatiokanavan FIDC-osuuteen sijoitettujen lohkojen siirtoa ohjataan 5-tyypin FIG-ryhmille määriteltävällä uudella Extension-kentän arvolla.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viitaten oheisiin kuviin, joissa 25 kuva 1 esittää tunnettua DAB-kokonaisuuden rakennetta, kuva 2 esittää tunnettua DAB-jäijestelmän lähetyskehystä ja sen jakaantumista kanaviin, 30 kuva 3 esittää tunnettua DAB-jäijestelmän audiokehyksen rakennetta, kuva 4 esittää tunnettua DAB-jäijestelmän audiokehyksen PAD-osuuden rakennetta, 35 kuva 5a esittää tunnettua pitkän dataryhmän sijoittamista peräkkäisten audiokehysten PAD-osuuksiin, 100562 10 kuva 5b esittää tunnettua useiden lyhyiden dataryhmien sijoittamista peräkkäin yhden audiokehyksen PAD-osuuteen, kuva 6 esittää tunnettua DAB-jäijestelmän FIB-lohkon rakennetta, 5 kuva 7 esittää tunnettua tyypin 5 FIG-ryhmän rakennetta, kuva 8a esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen audiokehyksen rakennetta, 10 kuva 8b esittää yksityiskohtaa kuvasta 8a, kuva 8c esittää kuvan 8b kanssa vaihtoehtoista yksityiskohtaa, ja 15 kuva 9 esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaista tiedostolohkojen sijoitusta FIG-informaatioryhmiin.

Kuviin 1 - 7 viitattiin edellä tekniikan tason selostuksen yhteydessä. Seuraavassa keksinnön selostuksessa viitataan lähinnä kuviin 8a - 9. Kaikissa kuvissa käytetään 20 toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

Ensimmäisenä käsitellään keksinnön mukainen menettely siinä tapauksessa, että siirrettävä tiedosto kuljetetaan audiokehysten audiodataosuudessa. Koska audioda-taosuuden bittimäärä on huomattavasti suurempi kuin nopean informaatiokanavan 25 FIDC-osuuden, se on tässä esitettävistä menettelyistä tehokkaampi tapa siirtää suurehko tiedosto lähettimeltä vastaanottimelle. Tilannetta havainnollistavat kuvat 8a, 8b ja 8c. Yksi tiedostolohko eli -segmentti täyttää edullisessa suoritusmuodossa koko audiokehyksen 16 audiodataosuuden 16f, jonka suhteellinen pituus on kuvassa selkeyden vuoksi huomattavasti lyhyempi kuin todellisuudessa. Tiedoston jako loh-30 koihin tapahtuu lähettävässä laitteessa, joka voi samalla osoittaa kaikille tai tietyille lohkoille juoksevan jäijestysnumeron.

Ajatuksena on muodostaa merkkikenttä, jota kutsutaan Stream Marker -kentäksi ja joka identifioi tietyn loogisten kehysten (tässä siis audiokehysten) muodostaman 35 sekvenssin. Stream Marker -kenttä sijoitetaan ainakin sen audiokehyksen X-PAD-kenttään, joka sisältää kyseisen sekvenssin ensimmäisen lohkon. Vastaava Stream Marker -kenttä voidaan myös sijoittaa sekvenssin kaikkiin kehyksiin eli kaikkiin saman tiedoston lohkoja välittäviin kehyksiin tai tiettyyn osaan niistä. Stream t; 100562 11

Marker -kenttää ei ole välttämätöntä sijoittaa itse kehyksiin, vaan se voidaan sijoittaa myös nopean informaatiokanavan niihin FIG-ryhmiin, jotka liittyvät mainittuihin kehyksiin. Tällöin se täytyy kuitenkin sijoittaa paikalleen vasta lähetyksen multi-pleksauksen yhteydessä, joten siirrettävän tiedon muotoilun kannalta nähdään edul-5 lisemmaksi sijoittaa Stream Marker -kenttä kehysten X-PAD-kenttään.

Kuvissa 8b ja 8c on esitetty tarkemmin kuvan 8a audiokehyksen PAD-osuus, joka muodostuu F-PAD-kentästä 16h ja X-PAD-kentästä 16j. Mainittu X-PAD-kenttä voi olla lyhyt (kuva 8b) tai muuttuva (kuva 8c). Molemmissa kuvissa 8b ja 8c käytetään 10 loogista järjestystä, jota luetaan vasemmalta oikealle ja jossa F-PAD-kenttä on ensin ja X-PAD-kenttä sen jälkeen. X-PAD-kentän tavut ovat loogisen järjestyksen mukaisesti lähetysjärjestykseen nähden päinvastaisessa järjestyksessä.

Tarkasteltaessa kuvaa 8b F-PAD-kentässä 16h on kaksibittinen X-PAD-indikaattori 15 17, jonka arvo on "01" vastaten lyhyttä X-PAD-kenttää. Lisäksi F-PAD-kentän 16h CI-lippu 18 on "1" vastaten sitä, että X-PAD-kenttä 16j käsittää sisältömääreen. Mainittu sisältömääre CI on valittu siten, että se kertoo X-PAD-data-alikentän 20 sisältävän audio-osuudessa 16f siirrettävää tiedostolohkoa kuvaavan Stream Marker -kentän. Keksinnön kannalta ei ole sinänsä oleellista, mikä sisältömääre eli minkä 20 numeroinen sovellustyyppi varataan tähän tarkoitukseen, mutta on edullista valita se sovellustyyppien ensimmäisestä osasta, jotta voidaan käyttää 8-bittisiä sisältömää-reitä sekä lyhyiden että muuttuvien X-PAD-kenttien yhteydessä keksinnön mukaisella tavalla. Tässä esitetään varattavaksi sovellustyyppi numero 1, jolloin kuvan 8b sisältömääre CI on "00000001". Sisältömääre vie sinänsä tunnetulla tavalla nelita-; 25 vuisen lyhyen X-PAD-kentän ensimmäisen tavun. Muut kolme tavua käsittävät

Stream Marker -kentän eli dataryhmän 19, joka vastaa kuvan 5b yhtä dataryhmää (esim. 19-1), kuitenkin siten, että samassa kentässä ei ole muita dataryhmiä. Tässä yhteydessä Stream Marker -kenttää voidaan nimittää dataryhmäksi, koska kyse on sinänsä tunnetulla tavalla X-PAD-kentän tietosisällöstä. Edullisessa suoritusmuo-30 dossa, joka on esitetty kuvassa 8b, Stream Marker -kenttä käsittää ns. tyyppi-ilmaisimen 29 (MkTy, Marker Type) ja varsinaisen merkintätiedon 30, joita käytetään seuraavasti: - tyyppi-ilmaisin 29: 35 Näitä kahta bittiä käytetään osoittamaan, minkä tyyppiseen objektiin kyseinen

Stream Marker -kenttä liittyy, mikä samalla ratkaisee merkintätiedon 30 tulkinnan. Edullisessa suoritusmuodossa bittikombinaatio "00" tarkoittaa, että käsitellään MHEG-multimediaobjektia (Multimedia Hypermedia Experts Group) ja bittikombi- 100562 12 naatio "01" tarkoittaa, että käsitellään tiedostona välitettävää objektia. Muut mahdolliset bittikombinaatiot (" 10" ja " 11") varataan tulevia lisäyksiä varten.

- merkintätieto 30: 5 Jos tyyppi-ilmaisimelle 29 käytetään yllä esitettyjä määritelmiä, sen bittikombinaa-tiota "00" vastaava 22-bittinen MHEG-merkintätieto 30-1 tulkitaan standardin ISO/IEC 13522-5 mukaiseksi MHEG Marker -tiedoksi. Tulkintaa varten sen alkuun lisätään kaksi nollaa, jolloin muodostuva 24 bitin jakso käsitetään kolmeksi tavuksi mainitun standardin mukaisesti. Tyyppi-ilmaisimen arvoa "01" vastaava merkintä-10 tieto 30-2 käsittää kuvan 8b mukaisesti kuusibittisen lohkonumeron 30-2a ja 18-bit-tisen kuljetustunnuksen (Transport Id) 30-2b. Näistä ensinmainittua käytetään ainakin osoittamaan siirrettävän tiedoston ensimmäinen lohko (lohkonumeron arvo 000000) ja viimeinen lohko (lohkonumeron arvo 111111) sekä numeroimaan näiden väliset muut lohkot kasvattaen lohkonumeroa esimerkiksi 5000 lohkon välein. Kul-15 jetustunnus 30-2b noudattaa Fraunhofer-yhtiön kansainvälisessä DAB-suunnittelu-ryhmässä esittämää käytäntöä, jolla kukin objekti tunnistetaan yksikäsitteisesti lähetyksen (kuljetuksen) aikana.

On huomattava, että keksinnön mukainen dataryhmä Stream Marker -kentän välit-20 tämiseksi vie niin vähän tilaa, että se mahtuu aina yhteen lyhyeen X-PAD-kenttään. Koska sitä ei siis tarvitse koskaan jakaa useiden audiokehysten X-PAD-kenttiin, ei tarvitse varata yhtä sovellustyyppiä merkitsemään Stream Marker -kentän dataryh-män alkua ja toista sovellustyyppiä merkitsemään sen jatkumista mahdollisen keskeytyksen jälkeen, vaan yksi varattu sovellustyyppi (tässä 1) riittää.

; 25

Tarkasteltaessa kuvaa 8c F-PAD-kentässä 16h on kaksibittinen X-PAD-indikaattori 17, jonka arvo on nyt "10" vastaten muuttuvaa X-PAD-kenttää. Lisäksi F-PAD-kentän 16h Cl-lippu 18 on "1" vastaten sitä, että X-PAD-kenttä 16j käsittää sisältö-määreen. Mainittu sisältömääre CI viittaa samaan sovellustyyppiin kuin lyhyen X-30 PAD-kentän tapauksessa (tässä 1 eli "00001"), mutta sen kolme ensimmäistä bittiä kuvaavat sinänsä tunnetulla tavalla muuttuvan X-PAD-kentän tapauksessa X-PAD-data-alikentän 20 pituutta. Kuvan 8c esittämässä edullisessa suoritusmuodossa X-PAD-data-alikentän 20 pituus on neljä tavua, joten sisältömääreen CI kolme ensimmäistä bittiä ovat "000" ja koko sisältömääreeksi tulee sama kuin kuvan 8b tapauk-35 sessa eli "00000001".

X-PAD-data-alikenttään 20 tuleva nelitavuinen dataryhmä 19 muodostetaan keksinnön mukaisesti siten, että se välittää edellä kuvatun Stream Marker -kentän. Edulli- li 100562 13 sessa suoritusmuodossa, joka on esitetty kuvassa 8c, dataryhmän kolme ensimmäistä tavua käsittävät samat osat 29 ja 30 kuin edellä lyhyen X-PAD-kentän tapauksessa. Viimeinen tavu eli CRC-osa 32 on 8-bittinen tarkistuskoodi, joka on laskettu osista 29 ja 30. Laskennassa käytetään edullisesti polynomia G(x) = X8 + X4 + X3 + X2 + 5 1, koska tällä polynomilla saavutetaan hyvä suojaus ja sen laskennallinen toteutus on suhteellisen yksinkertainen. Samaa polynomia käytetään muuallakin DAB-järjes-telmässä kahdeksanbittisten CRC-tarkistimien muodostamiseen.

Myöskään muuttuvien X-PAD-kenttien yhteydessä ei pääse syntymään tilannetta, 10 jossa lohkonumeroa välittävä dataryhmä jouduttaisiin jakamaan kahden tai useamman audiokehyksen X-PAD-kenttiin, joten yhden sovellustyypin (tässä sovellus-tyyppi numero 1) varaaminen riittää.

Seuraavaksi käsitellään keksinnön mukainen menettely siinä tapauksessa, että siir-15 rettävä tiedosto kuljetetaan nopean informaatiokanavan FIDC-osuudessa. Kuten edellä on esitetty viitaten kuvaan 7, tyyppiä 5 oleva FIG-ryhmä muodostaa tiedonsiirtokanavan, jota kutsutaan FIDC:ksi (Fast Information Data Channel). Tyyppiä 5 olevassa FIG-ryhmässä Extension-kentän arvo kertoo, miten FIG-ryhmään kuuluva dataosa on tulkittava. Keksinnön mukaisesti määritetään tietty Extension-kentän ar-20 vo ilmaisemaan, että FIG-ryhmän dataosa käsittää osan tietystä siirrettävästä tiedos-tolohkosta.

Kuvassa 9 siirrettävästä tiedostolohkosta on muodostettu dataryhmä 38. Sen pituus on kuvan 9 suoritusmuodossa (m+6)*8 bittiä, missä m on kokonaisluku, joka kuvaa 25 dataryhmään sisältyvän tiedostolohkon pituutta tavuina. Siirrettävänä olevan tiedos-tolohkon eli -segmentin kuvaamiseksi käytetään dataryhmässä 16-bittistä lohkon koko -osaa 33, last-bittiä 34, 15-bittistä lohkonumeroa 35, dataosaa 36 ja 16-bittistä lohkon CRC-osaa 37, joiden käyttö on seuraava: 30 - lohkon koko -osa 3 3:

Siirrettävänä oleva tietomäärä eli osien 34-37 yhteenlaskettu pituus tavuina ilmoitetaan 16-bittisenä etumerkittömänä binäärilukuna, jonka suurin arvo 1111 1111 1111 1111 vastaa kymmenjäijestelmän lukua 65535. Suurin sallittu lohkon koko on siis teoriassa noin 64 kB. Käytännössä standardi voi edellyttää, että nopean infor-35 maatiokanavan FIDC-osuudessa siirrettävän dataryhmän maksimikoko on pienempi, jolloin lohkon maksimikoko vastaavasti pienenee.

100562 14 - last-bitti 34:

Last-bitti on "O", jos kyseinen lohko ei ole tiedoston viimeinen lohko, ja "1", jos kyseinen lohko on tiedoston viimeinen lohko.

5 - lohkonumero 35:

Lohkonumero on tässä tapauksessa 15-bitdnen binääriluku, joka on sama kuin kyseisessä audiokehyksessä siirrettävän lohkon järjestysnumero. Koska tähän tarkoitukseen on varattu 15 bittiä, suurin mahdollinen lohkonumero on 10-järjestelmän luku 32767 eli binääriluku 111 1111 1111 1111.

10 - dataosa 36: Tämä dataryhmän osuus, jonka pituus on tietty kokonaislukumäärä tavuja, käsittää itse siirrettävän tiedostolohkon.

15 - CRC-osa 37:

Dataryhmän lopussa on 16-bittinen CRC-tarkistuskoodi, jonka laskennassa on huomioitu kaikki dataryhmän edelliset osat 33 - 36. Koodi lasketaan edullisesti polynomilla G(x) = χ!6 + x12 + x5 + i 20 Kuvan 9 dataryhmä 38 jaetaan peräkkäisiin, tyyppiä 5 oleviin FIG-ryhmiin 23, joiden Extension-kentässä 27 on tiedostolohkon siirtoa tarkoittava arvo, tässä esimerkinomaisesti 011 eli kymmenjäijestelmän luku 3. Tällaisista FIG-ryhmistä käytetään vakiintuneen tavan mukaisesti merkintää FIG 5/3.

; 25 Keksinnön mukaisesti FIG-ryhmien 23 Dl-bittiä 24 käytetään osoittamaan, käsittää kö kyseinen FIG-ryhmä dataryhmän alun vai onko se jatkoa aiemmin lähetetylle FIG-ryhmälle. Kuvassa 9 vasemmanpuolimmaisen FIG-ryhmän Dl-bitti on "0" osoittaen, että se käsittää dataryhmän 38 alun, ja muiden FIG-ryhmien Dl-bitti on "1" osoittaen, että ne jatkavat saman dataryhmän välitystä. Lisäksi FIG-ryhmien D2-30 bittiä 25 käytetään osoittamaan, sisältääkö niiden välittämä dataryhmä IDG-ryhmän tai osan sellaisesta (esimerkiksi D2-bitin arvo "0") vai tiedostolohkon tai osan sellaisesta (D2-bitin arvo "1"). Kuvan 9 kaikki FIG-ryhmät käsittävät osan tiedostoloh-kosta, joten niiden D2-bitit ovat "1".

35 FIG-ryhmien pituus on valittavissa tavun tarkkuudella, joten viimeisen FIG-ryhmän lopussa ei tarvita täyttöbittejä. Tiettyjen olosuhteiden vallitessa voi käydä niin, että kaikki nopeaan informaatiokanavaan tarkoitettu tieto ei mahdu sille lähetyskehyk-sissä varattuun tilaan. Tätä varten on määritelty ns. AlC-käytäntö (Ancillary Infor- i 100562 15 mation Channel), joka tarkoittaa, että nopeaan informaatiokanavaan kuuluvaa tietoa siirretään palvelukanavan tietylle alikanavalle (käytännössä alikanavalle numero 63). Tätä koskeva menettely on sinänsä tunnettua tekniikkaa. Keksinnön mukainen tiedoston siirto nopean informaatiokanavan FIDC-osuudessa voi tyypillisesti aiheut-5 taa mainitun AlC-käytännön tarpeen, jolloin keksinnön mukaiset tyypin 5/3 FIG-ryhmät lähetetään kyseisessä AIC-kanavassa. Tämä ei aiheuta mitään muutoksia edellä selostettuun FIG 5/3-ryhmien keksinnön mukaiseen kokoonpanoon.

Edellä on käsitelty keksinnön mukaista menetelmää tiedostomuotoisen informaation 10 siirtämiseksi lähettimestä vastaanottimeen DAB-järjestelmässä. Kaikki edellä esitetyt tiedonkäsittelytoimenpiteet ovat edullisesti toteutettavissa ohjelmoimalla niitä koskevat ohjeet tietokoneeseen. Tällainen ohjelmointi on sinänsä alan ammattimiehen tuntemaa tekniikkaa. Vastaavasti vastaanottimessa tapahtuva tiedostoa koskevien tietojen tulkitseminen tapahtuu edullisesti tietokoneella. Tekniikan tason mu-15 kaiset DAB-lähettimet ja -vastaanottimet sisältävät tiedon käsittelemiseksi mikro-prosessoreita ja digitaalisia signaaliprosessoreja, joita voidaan pitää tässä tarkoitetussa mielessä tietokoneina. Erityisesti tekniikan tason mukaiset DAB-lähettimet ja -vastaanottimet käsittävät ISO/IEC-standardissa (International Standard Organisation / International Electrotechnical Commission) 11172-3 "Coding of 20 Moving Pictures and Associated Audio for Digital Storage Media at up to 1,5 Mbit/s - Audio Part" määritellyn II-tason mukaiset audioenkooderin ja -dekooderin, jotka voidaan sinänsä tunnettuja menetelmiä käyttäen ohjelmoida siten, että ne yhdistävät audiokehykseen (enkoodaus) ja purkavat audiokehyksestä (dekoodaus) edellä esitetyt, keksinnön mukaisella tavalla muodostetut PAD-osuudet. Lisäksi tekniikan 25 tason mukaiset DAB-lähettimet ja-vastaanottimet sisältävät nopean informaation käsittelyosan, joka on toteutettu mikroprosessoritekniikalla ja joka voidaan sinänsä tunnettuja menetelmiä käyttäen ohjelmoida siten, että se muodostaa ja purkaa keksinnön mukaisia, tyyppiä 5/3 olevia FIG-ryhmiä.

30 Keksintö esittää ensimmäistä kertaa, miten DAB-järjestelmän virtamoodissa voidaan siirtää tiedostomuotoista informaatiota. Koska aiemmin on jo esitetty tiedostomuotoisen informaation siirto pakettimoodissa, keksintö tekee mahdolliseksi siirtää tiedostoja riippumatta siitä, mitä moodia DAB-jäijestelmässä käytetään. Koska keksinnön mukaisessa menettelyssä tarvitaan vain hyvin pieni määrä uusia liitetietoja 35 (tyypillisesti noin 4 tavua yhtä tiedostolohkoa kohti) se ei kuormita merkittävästi järjestelmän tiedonsiirtokapasiteettia, vaan tiedostojen siirto on tehokasta.

Claims (17)

100562

1. Menetelmä tiedostomuotoisen tiedon välittämiseksi digitaalisen yleisradiojärjestelmän kautta lähettimestä vastaanottimeen, jossa digitaalisessa yleisradiojärjestelmässä tiedonsiirtoon käytettävät tietorakenteet käsittävät palvelukanavan (11) ja 5 informaatiokanavan (12), jotka edelleen käsittävät ennalta määrätyn muotoisia tieto- osia (16, 21, 22, 23, 24), joihin kuuluu siirrettävän tiedon osuus (16f, 20, 23c, 28) ja siirrettävää tietoa kuvaavia liitetietoja (16a - 16e, 16h - 16j, 17, 18, 21b, 23a, 23b, 24, 25, 26, 27, CI), tunnettu siitä, että mainitusta tiedostomuotoisesta tiedosta muodostetaan ennalta määrätyn muotoisia lohkoja, jotka sijoitetaan mainittuihin tieto-10 osiin (16, 21, 22, 23, 24), jolloin mainituissa tieto-osissa mainitut lohkot muodosta vat siirrettävän tiedon osuuden (16f, 20, 28), ja mainittuja liitetietoja (17, 18, 23a, 23b, 24, 25, 26, 27, CI) käytetään ainakin osittain lohkokohtaisesti mainittujen lohkojen kuvaamiseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu pal- velukanava käsittää audiokehyksiä (16), jotka käsittävät audiodataosuuden (16f) ja ohjelman sivutieto-osuuden (16h, 16j), ja mainitusta tiedostomuotoisesta tiedosta muodostetut lohkot sijoitetaan audiokehysten audiodataosuuteen (16f) ja mainitut liitetiedot sijoitetaan samojen audiokehysten ohjelman sivutieto-osuuteen (16h, 16j). 20

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainituissa audiokehyksissä ohjelman sivutieto-osuus käsittää kiinteän osan (16h) ja jatko-osan (16j), ja mainitut liitetiedot sijoitetaan mainittuun jatko-osaan (16j).

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut liitetiedot käsittävät tyyppitiedon (29), joka ilmaisee, minkätyyppistä tietoa mainittu tiedostomuotoinen tieto sisältää.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun 30 tyyppitiedon tietty ensimmäinen arvo ilmaisee, että mainittu tiedostomuotoinen tieto sisältää multimediatietoa (30-1).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun tyyppitiedon tietty toinen arvo ilmaisee, että mainitut liitetiedot käsittävät käsiteltä- 35 vänä olevan tiedon lohkoa kuvaavan lohkonumeron (30-2a) ja käsiteltävänä olevan tiedon kuljetustunnuksen (30-2b). I. 100562

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainituissa audiokehyksissä ohjelman sivutieto-osuus (16h, 16j) käsittää tyyppitun-nuksen (CI), joka ilmaisee, minkätyyppistä tietoa kyseinen ohjelman sivutieto-osuus käsittää, jolloin tietty ensimmäinen tyyppitunnus ilmaisee, että sillä merkitty ohjel- 5 man sivutieto-osuus käsittää tiedostomuotoisesta tiedosta muodostettua lohkoa kuvaavaa tietoa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 2-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut liitetiedot käsittävät virheentarkistuskoodin (31, 32), joka muodostetaan ai- 10 nakin osittain muiden liitetietojen (29, 30) sisällön perusteella.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu informaatiokanava käsittää informaatiolohkoja (21), jotka edelleen käsittävät informaa-tioryhmiä (22, 23, 24), jolloin kukin informaatioryhmä käsittää tyyppitunnuksen 15 (23a), dataosuuden (23c) ja dataosuuden pituutta kuvaavan tiedon (23b), ja maini tusta tiedostomuotoisesta tiedosta muodostetut lohkot ja mainitut liitetiedot sijoitetaan mainittujen informaatioryhmien dataosuuksiin (23c).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainituista 20 lohkoista muodostetaan ensin dataryhmiä (38), jotka käsittävät sekä mainitun lohkon (36) että mainitut liitetiedot (33, 34, 35, 37), ja mainitut dataryhmät jaetaan mainittujen informaatioryhmien dataosuuksiin (28).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut lii-25 tetiedot käsittävät käsiteltävänä olevan lohkon kokoa kuvaavan tiedon (33).

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut liitetiedot käsittävät tiedon (34) siitä, onko käsiteltävänä oleva lohko mainitun tiedostomuotoisen tiedon viimeinen lohko. 30

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10 - 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut liitetiedot käsittävät käsiteltävänä olevan lohkon tunnusnumeron (35).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 35 mainitut liitetiedot käsittävät virheentarkistuskoodin (37), joka muodostetaan ainakin osittain muiden liitetietojen (33, 34, 35) ja mainitun lohkon (36) sisällön perusteella. 100562

15. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainituissa informaatiolohkoissa (21) kukin informaatioryhmä (22, 23, 24) käsittää tyyppitunnuksen (23a), joka ilmaisee, minkätyyppistä tietoa kyseinen informaatio-ryhmä käsittää, sekä jatkotunnuksen (27), joka ilmaisee, miten kyseisen informaatio-5 ryhmän käsittämä tieto (28) on tulkittava, jolloin tietty neljäs tyyppitunnus ilmaisee, että sillä merkitty informaatioryhmä käsittää dataviestin ja tähän yhdistettynä tietty jatkotunnus ilmaisee, että kyseisen informaatioryhmän käsittämä dataviesti on tulkittava osaksi siirrettävän tiedostomuotoisen tiedon lohkoa. 10 16. Lähetinlaite digitaalisen yleisradiolähetyksen lähettämistä varten, joka lähetin- laite käsittää tiedonkäsittelyvälineet tiedostomuotoisen tiedon käsittelyä varten, in-formaatiokoodausvälineet informaatioryhmien ja niistä koostuvien informaatioloh-kojen kokoamista varten sekä audiokoodausvälineet audiokehysten muodostamista varten, tunnettu siitä, että mainitut tiedonkäsittelyvälineet käsittävät välineet tiedos-15 tolohkojen muodostamista varten ja välineet tiedostolohkoja kuvaavien liitetietojen muodostamista varten sekä yhteyden mainittuihin informaatiokoodausvälineisiin ja audiokoodausvälineisiin mainittujen tiedostolohkojen ja liitetietojen toimittamiseksi niille, jolloin informaatiokoodausvälineet ja audiokoodausvälineet yhdistävät mainitut tiedostolohkot ja liitetiedot muodostamiinsa informaatioryhmiin ja audiokehyk-20 siin.

17. Vastaanotinlaite digitaalisen yleisradiolähetyksen vastaanottoa varten, joka vastaanotinlaite käsittää tiedonkäsittelyvälineet tiedostomuotoisen tiedon käsittelyä varten, informaatiodekoodausvälineet informaatiolohkojen ja niiden sisältämien in-25 formaatioryhmien purkamista varten sekä audiodekoodausvälineet audiokehysten purkamista varten, tunnettu siitä, että mainitut tiedonkäsittelyvälineet käsittävät - yhteyden mainittuihin informaatiodekoodausvälineisiin ja audiodekoodausvälinei-siin, jolloin nämä toimittavat mainituista informaatiolohkoista ja audiokehyksistä puretut tiedostolohkot ja liitetiedot tiedonkäsittelyvälineille, sekä 30 - välineet tiedostojen kokoamiseksi mainituista tiedostolohkoista mainittujen liitetie tojen perusteella. t! 100562