FI98108C - Menetelmä yhteyden laadun arvioimiseksi ja vastaanotin - Google Patents

Description

98108

Menetelmä yhteyden laadun arvioimiseksi ja vastaanotin

Keksinnön kohteena on menetelmä solukkoradiojärjes-telmän yhteyden laadun arvioimiseksi tilaajapäätelaitteen 5 vastaanottimessa, kun solukkoradiojärjestelmässä jokainen tukiasema lähettää pilot-signaalia.

Keksinnön kohteena on lisäksi solukkoradiojärjestel-män vastaanotin.

Solukkoradiojärjestelmässä tukiaseman ja tilaajapää-10 telaitteen välisen yhteyden laatu vaihtelee jatkuvasti.

Tämä vaihtelu johtuu radiotiellä esiintyvistä häiriötekijöistä sekä radioaaltojen vaimenemisesta etäisyyden funktiona. Päätelaitteen vastaanottoon aiheuttavat häiriöitä myös ne signaalit, jotka tulevat kuuluvuusalueella olevis-15 ta muita päätelaitteita palvelevista tukiasemista.

CDMArssa käyttäjän kapeakaistainen datasignaali moduloidaan datasignaalia laajakaistaisemmalla hajotuskoo-dilla suhteellisen laajalle kaistalle. Tunnetuissa koejärjestelmissä on käytetty esimerkiksi 1,25 MHz, 10 MHz sekä 20 50 MHz kaistanleveyksiä. Hajotuskoodi muodostuu tavanomai sesti pitkästä valesatunnaisesta bitti-sekvenssistä. Hajo-tuskoodin bittinopeus on paljon suurempi kuin datasignaa-lin ja erotukseksi databiteistä ja -symboleista hajotus-koodin bittejä kutsutaan chipeiksi. Jokainen käyttäjän da-25 tasymboli kerrotaan kaikilla hajotuskoodin chipeillä. Tällöin kapeakaistainen datasignaali leviää hajotuskoodin käyttämälle taajuuskaistalle. Jokaisella käyttäjällä on oma hajotuskoodinsa. Useat käyttäjät lähettävät samanaikaisesti samalla taajuuskaistalla ja datasignaalit erote-30 taan toisistaan vastaanottimissa valesatunnaisen hajotus-koodin perusteella. Yksi esimerkki CDMA:sta on solukkora-diostandardi EIA/TIA IS-95.

Vastaanotin synkronoituu alustavasti vastaanotettavaan signaaliin tukiaseman lähettämän pilot-signaalin 35 avulla ja tämän jälkeen vastaanottimissa olevat korrelaat- 2 98108 torit tahdistuvat haluttuun signaaliin, jonka ne tunnistavat hajotuskoodin perusteella. Korrelaattorit palauttavat datasignaalin alkuperäiselle kapealle taajuuskaistalle. Vastaanottimeen tulevat signaalit, jotka on moduloitu toi-5 sella hajotuskoodilla, eivät ideaalisessa tapauksessa korreloi vastaanottimessa, vaan säilyttävät leveän kaistansa. Järjestelmän käyttämät hajotuskoodit pyritään valitsemaan siten, että ne ovat toistensa suhteen korreloimattornia, eli ortogonaalisia.

10 Tyypillistä solukkoverkkoympäristölle on, että käyt täjän ja tukiaseman välillä kulkeva signaali ei kulje suoraan, vaan riippuen ympäristön ominaisuuksista etenee useita eripituisia teitä lähettimestä vastaanottimeen. Tällaista monitie-etenemistä tapahtuu, vaikka tukiaseman 15 ja liikkuvan aseman välillä olisi suora näköyhteys. Tämä moni tie-eteneminen johtuu pääosin signaalin heijastumisista ympäröivistä pinnoista. Eri teitä kulkevilla signaaleilla on eripituinen kulkuaikaviive, ja ne saapuvat täten vastaanottimeen eri vaiheisina.

20 Yleisesti ottaen hajotuskoodit eivät ole ortogonaa lisia kaikilla mahdollisilla viiveen arvoilla. Tästä syystä eri tavoin viivästyneet signaalit aiheuttavat häiriötä toisten signaalien ilmaisussa. Käyttäjät häiritsevät siis toisiaan, ja tätä häiriötä kutsutaan monikäyttöhäiriöksi.

25 CDMA on häiriörajoitteinen järjestelmä. Kun käyttäjien lukumäärä kasvaa, ja siten myös monikäyttöhäiriön vaikutus, huononee yhteyksien signaalihäiriösuhde. Tietyllä käyttäjämäärällä signaalihäiriösuhde kasvaa niin suureksi, että yhteyden ylläpito vaikeutuu, ja käyttäjiä ei enää voida 30 lisätä muutoin kuin olemassaolevien yhteyksien laadun kustannuksella. Tyypillisesti yhdellä radiokanavalla, jonka kaistanleveys on esimerkiksi 1,25 MHz, voi olla samanaikaisesti maksimissaan 30-40 CDMA-yhteyttä. Mikäli esimerkiksi tukiasemalla halutaan lisää kanavakapasiteettia, tä-35 mä merkitsee uuden radiokanavan käyttöönottoa.

98108 3

Solukkoverkkoympäristössä käyttäjät sijaitsevat satunnaisesti tukiasemaan ja toisiinsa nähden. Tukiaseman ja päätelaitteen välillä tapahtuvaa signaalin vaimentumista kuvataan yhteysvälivaimennuksella, joka kasvaa vähintään 5 neliöllisesti etäisyyden kasvaessa. Siksi lähellä tukiasemaa olevat päätelaitteet saattavat peittää kauempana olevien asemien lähetyksen kokonaan erityisesti silloin, jos päätelaitteiden tehonsäätö ei ole tarkkaa, sillä voimakkaan signaalin pienikin korrellaatio voi aiheuttaa suuren 10 häiriön heikon signaalin ilmaisussa. Kyseistä ilmiötä nimitetään lähi-kauko-ongelmaksi. Päätelaitteiden tehonsää-döllä pyritään siihen, että kaikkien päätelaitteiden tukiasemalla vastaanotettu teho olisi samansuuruinen riippumatta päätelaitteen etäisyydestä tukiasemasta. Tarkka te-15 honsäätö on kuitenkin vaikea toteuttaa johtuen esimerkiksi radiokanavan nopeasta muuttuvasta luonteesta.

CDMA-järjestelmien monikäyttöhäiriöitä on pienennetty myöskin erilaisten tunnettujen monikäyttöhäiriöiden poistomenetelmien (IC, Interference Cancellation) ja usean 20 käyttäjän samanaikaisen ilmaisun (MUD, Multi-User Detection) avulla. Näillä menetelmillä voidaan parhaiten pienentää käyttäjän oman solun alueelta tulevia häiriöitä, ja täten parantaa järjestelmän kapasiteettia. Näillä menetelmillä ei kuitenkaan saada parannusta tukiaseman kuuluvuus-25 alueen koon suhteen, eli solun koko ei muutu näitä menetelmiä hyödynnettäessä.

CDMA-vastaanotinratkaisuna käytetään yleisesti ns. RAKE-vastaanotinta, joka muodostuu yhdestä tai useammasta RAKE-haarasta. Kukin haara on itsenäinen vastaanotinyksik-30 kö, jonka tehtävänä on koostaa ja demoduloida yksi vastaanotettu signaalikomponentti. Kukin RAKE-haara voidaan ohjata tahdistumaan eri tietä edenneeseen signaalikompo-' nenttiin ja perinteisessä CDMA-vastaanottimessa vastaan- otinhaarojen signaalit yhdistetään edullisesti, jolloin 35 saadaan hyvätasoinen signaali.

98108 4 CDMA-solukkoradiojärjestelmässä pilot-signaalia voidaan käyttää esimerkiksi seuraavalla tavalla. Keksinnön mukaisessa edullisessa toteutustavassa jokainen tukiasema lähettää pilot-signaalia, joka tavanomaisesti on valesa-5 tunnaisen hajotuskoodin osa. Tilaajapäätelaite käyttää tätä pilot-signaalia vastaanoton synkronointiin sekä tukiaseman alustavaan aika-, taajuus- ja vaihetunnistukseen. Tilaajapäätelaite ottaa vastaan pilot-signaalia koko ajan. Kaikki tukiasemat lähettävät samalla tavoin koodattua pi-10 lot-signaalia, mutta signaalien hajotuskoodien vaihe-offsetit poikkeavat toisistaan, mikä mahdollistaa signaalien ja siten tukiasemien erottamisen. Koska pilot-signaalien koodit ovat samanlaisia, tilaajapäätelaite löytää järjestelmän aikasynkronisoinnin yhdellä kertaa käydessään kaik-15 ki koodivaiheet läpi. Ennestään tunnetun tekniikan mukaan vahvin löydetty signaali vastaa parhaimman tukiaseman koo-divaihetta.

Normaalisti tilaajapäätelaite ei huomioi tukiasemien aiheuttamaa häiriötä tukiasemittain. Tällöin tukiasemien 20 välinen kuormitusepätasapaino voidaan ottaa huomioon vain verkon jossakin elementissä. Jos halutaan, että tilaaja-päätelaite tietää eri tukiasemien aiheuttamat häiriötasot, tilaajapäätelaitteelle täytyy välittää tieto tukiaseman kuormasta signalointikanavaa pitkin.

25 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin tukiase mien tilaajapäätelaitteelle aiheuttamien häiriöiden arvioiminen, häiriöiden keskinäisten suhteiden määrittäminen ja siten häiriöiden vähentäminen.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä 30 menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että yhden tai useamman tukiaseman aiheuttamaa häiriötä estimoidaan vertaamalla mainittujen tukiasemien lähettämiä pilot-signaa-leja vastaanotettuun laajakaistaiseen kokonaissignaaliin.

Keksinnön mukaiselle vastaanottimelle on tunnus-35 omaista, että vastaanotin käsittää vertailuvälineet, joil- il i8 f Mi· Mia; 98108 5 la vertailuvälineillä estimoidaan yhden tai useamman tukiaseman aiheuttamaa häiriötä päätelaitteella mainituilta tukiasemilta vastaanotettujen pilot-signaalien ja vastaanotetun laajakaistaisen kokonaissignaalin avulla.

5 Keksinnön mukaisen menetelmän perusideana on laskea pilot-signaalien avulla yhden tukiaseman lähettämän signaalin voimakkuus suhteessa kaikkiin muihin vastaanotti-melle tuleviin signaaleihin ilman erillistä signalointia, ja käyttää saatua tietoa yhteyden laadun parantamiseen.

10 Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan monia etuja ja voidaan ratkaista useita ongelmia. Esimerkiksi tukiasemia valittaessa on edullista tietää eri tukiasemien keskinäiset kuormitussuhteet. Mikäli verkon epätasaista kuormitusta ei huomioida, saatetaan kiinnittyä tukiase-15 maan, joka on jo suorituskykynsä ylärajoilla. Lisäksi päätelaitteiden järkevä allokointi tukiasemien kesken tasoittaa verkon kuormitusta sekä nostaa verkon kapasiteettia.

Häiriönpoistoalgoritmeissa (esim. IC) kannattaa luonnollisesti yrittää poistaa voimakkaimmat häiriöt. Täl-20 löin on edullista selvittää, mistä tukiasemasta suurimmat häiriöt ovat peräisin. Häiritsevän signaalin löytyminen on vaikeampaa ja hitaampaa kuin keksinnön mukaisella menetelmällä, kun MUD-algoritmi ei tiedä voimakkaan häiriön aiheuttajaa .

25 Keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan arvioida kunkin tukiaseman aiheuttama häiriötaso suhteessa muihin tukiasemiin tilaajapäätelaitteesta käsin. Tätä kautta voidaan myös arvioida tukiasemien keskinäiset kuormitukset.

Koska nykyisissä solukkoradiojärjestelmissä ei oteta 30 huomioon erikseen tukiasemien häiriöitä, ei myöskään oteta huomioon verkon ja tukiasemien epätasaista kuormitusta. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa tukiasemien väliset kuormitussuhteet ovat tilaajapäätelaitteen tiedossa ja siten RAKE-elementit voidaan allokoida nykyistä optimaalisemmin 35 ja parantaa verkon suorituskykyä.

6 98108

Jos kaikista tarkasteltavista tukiasemista välitetään tietoa solun kuormituksesta tai kokonaislähetystehos-ta( signalointilisä on huomattava, mikä on huomattava epäkohta keksinnön mukaiseen ratkaisuun verrattuna.

5 Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön kannalta oleellisilta osiltaan CDMA-solukkoradiojärjestelmää, kuvio 2 havainnollistaa keksinnön mukaisen vastaan-10 ottimen rakennetta lohkokaavion avulla.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää pilot-signaalia lähettävässä CDMA-järjestelmässä. Kuvio 1 esittää esimerkkiä CDMA-solukkoradiojärjestelmästä, jossa oletetaan, että varsinainen tiedonsiirto tapahtuu tukiaseman 15 10 ja tilaajapäätelaitteen 14 välillä. Yhteyttä häiritsevät tukiasemat 11, 12 ja 13. Koska tukiasemat ovat eri etäisyyksillä ja erilaisten maastoesteiden, rakennusten tms. takana tilaajapäätelaitteestä, niiden lähetyksen häiriövaikutus on eri suuruinen. Kuvion 1 mukaisessa tilan-20 teessä tukiaseman 13 häiriövaikutus on suurin, koska se on lähellä päätelaitetta. Tukiasema 11 sijaitsee melko kaukana, ja siksi sen aiheuttama häiriö on vain kohtalainen, mutta tukiaseman 12 aiheuttama häiriö on vähäinen, koska se on kaukana ja se on maastoesteen 15 takana. Tilaajapää-25 telaitteen liikkuessa tilanne muuttuu koko ajan.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa päätelaite vastaanottaa kuunneltavan tukiaseman pilot-signaalia ja saa siitä alustavat tiedot varsinaisen datasignaalin vastaanottamista varten. Päätelaitteella kunkin tukiaseman lähettämä pi-30 lot-signaali mitataan ja verrataan edullisessa toteutuksessa korrelaation avulla vastaanotetun laajakaistaisen kokonaissignaalin kanssa, ja vertailu suoritetaan edullisimmin rinnakkaisesta eli se suoritetaan samanaikaisesti usealle pilot-signaalille. Vertailu voidaan suorittaa myös 35 sarjamuotoisesti eli yhdessä vertailutapahtumassa verra- 98108 7 taan vain yhtä pilot-signaalia kerrallaan laajakaistaisen kokonais signaalin kanssa. Korrelaatiotulos S£ voidaan laskea esimerkiksi kaavan (1) mukaan kullekin tukiasemalle # Γ 5 S =fP ·I dt , i \ i (1) missä Pi on i:nneltä tukiasemalta vastaanotettu pilot-sig-naali, T on mittausjakso ja I on vastaanotettu laajakais-10 täisen kokonaissignaali. Alaindeksillä i tarkoitetaan lukua, jolla viitataan kuhunkin tukiasemaan erikseen. Mittaustuloksille P ja I voidaan tehdä matemaattisia operaatioita, kuten keskiarvon poistaminen, varianssin normalisointi, interpolointi, desimointi, suodatus yms. ennen 15 korrelaation laskemista. Korrelaatiotulos voidaan suhteuttaa lähettimen ja vastaanottimen etäisyyteen ja muihin yhteyteen vaikuttaviin tekijöihin, huomioimalla yhteysväli-vaimennus, jota merkitään tässä Ci:llä. Tällöin yhteysväli-vaimennus Ci on myös i:nnen tukiaseman painokerroin. Paino-20 kerroin c± voidaan edullisesti esittää kaavan 2 muodossa plähetetty C, =-i- , (2) 1 pvastaanotet Co i missä lähetystehotieto on ennalta tiedetty. Painotettu 25 korrelaatio Ki voidaan laskea nyt esimerkiksi korrelaation Si ja tukiaseman painokertoimen Ci tulona eli KA = Si · οΑ. Painokerroin Ci voidaan myös jättää ottamatta huomioon eli tällöin painokerroin c* on arvoltaan yksi. Tunnusluvut Qi eri tukiasemien aiheuttamien häiriöiden punnitsemiseksi 30 saadaan edullisessa toteutuksessa kaavalla 3 K.

°r-r- t3>

Ik.

11*1 missä N on tukiasemien lukumäärä, joka edustaa yhtä tai 35 useampaa kaikista päätelaitteen vastaanottamista tukiase- 8 98108 mistä. Eli yhden tukiaseman tunnusluku Qj on mainitun tukiaseman painotetun korrelaatiokertoimen suhde kaikkien mittauksessa mukana olevien tukiasemien painotettujen kor-relaatiokertoimien summaan.

5 Kuvion 2 esittämässä vastaanottimessa, joka yksi keksinnön mahdollinen toteutustapa, on välineet vertailun laskemiseksi laajakaistaisen kokonaissignaalin ja eri tukiasemilta vastaanotettujen pilot-signaalien välillä. Vastaanotin käsittää radiotaajuusosan 20, detektointiosan 21, 10 signaalin voimakkuuden mittausosan 22, kuormituksen ar-viointiyksikön 23, jossa keksinnön edullisessa toteutuksessa huomioidaan myös yhteysvälivaimennus, ja kontrolli-yksikön 24. Lohko 21 käsittää RAKE-haarat 215a - 2l5d ja lohkon 216, joka käsittää esimerkiksi diversiteettiyhdis-15 telijän, häiriön poistovälineet, tehon estimointivälineet ja dekoodausvälineet. Radiotaajuusosassa 20 vastaanotettu signaali siirretään kantoaaltotaajuudelta laajakaistaiseksi datainformaatiota sisältäväksi signaaliksi 27. Tämän jälkeen signaali 27 etenee detektointiosaan 21, joka mit-20 taa pilot-signaalin voimakkuuden, yhdistää RAKE-haaroilta tulleet signaalit edullisesti ja dekoodaa signaalin. Tämän esimerkin RAKE-elementteinä on neljä korrelaattorihaaraa 215a - 215d, jotka voivat toimia etsijöinä tai vastaan-otinhaaroina. Signaali 27 haarautuu radiotaajuusosan 20 25 jälkeen myös signaalin voimakkuuden mittausosaan 22, jossa mitataan koko laajakaistaisen signaalin 27 voimakkuus. Kuormituksen arviointiyksikössä 23, johon tulee sekä laajakaistainen kokonaissignaali 28 että pilot-signaali 26, estimoidaan eri tukiasemien aiheuttaman häiriön suuruutta 30 suhteessa laajakaistaiseen kokonaissignaaliin keksinnön mukaisella menetelmällä. Kun keksinnön edullisessa toteutuksessa detektointiosassa 21 mitatut tukiasemien pilot-signaalien voimakkuudetkin huomioidaan, voidaan tukiasemien suhteelliset häiriöt määrittää, eli saadaan tukiase-35 makohtaisesti tukiasemien häiriöitä kuvaava tunnusluku Qi( 9 98108 joka voidaan laskea esimerkiksi kaavalla 3. Kontrolliyk-sikkö 24 ohjaa vastaanotinta signaalin 30 eli käyttäjän bittien ja kuormituksen arviointiyksiköstä 23 tulevan signaalin 29 perusteella. Kuormituksen arviointiyksikkö 23 5 vaikuttaa siten esimerkiksi kontrolliyksikön 24 kanavan-vaihtoalgoritmeihin, häiriönpoistoon, RAKE-elemettien allokointiin, tehon säätöön ja MUD-ohjaukseen. Kontrolliyk-siköltä 24 lähtevät vastaanottimen ohjaussignaalit on merkitty nuolilla 25. Kontrolliyksikkö 24 ohjaa muun muassa 10 detektointiosaa 21. Keksinnön kohteena on siis kuvion 2 lohko 23 eli kuormituksen arviointiyksikkö. Kuormituksen arviointiyksikkö antaa keksinnön mukaisen menetelmän avulla tukiasemien suhteellisista häiriöistä estimaatin, jota voidaan käyttää hyväksi vastaanottimen toimintaa ohjaavas-15 sa kontrolliyksikössä 24.

Kun päätelaite tietää tukiasemien suhteelliset häiriötasot Qi( tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi muun muassa tukiasemanvaihtoalgoritmissa, MUD:n allokoinnissa, RAKE-elementtien allokoinnissa jne. Menetelmä ei lisää 20 signalointia, vaan tekee päätelaitteesta itsenäisemmän ja verkosta tulevasta ohjauksesta riippumattomamman.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan 25 muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esit tämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

«

Claims (17)

98108

1. Menetelmä solukkoradiojärjestelmän yhteyden laa-5 dun arvioimiseksi tilaajapäätelaitteen (14) vastaanotti- messa, kun solukkoradiojärjestelmässä jokainen tukiasema (10 - 13) lähettää pilot-signaalia, tunnettu siitä, että yhden tai useamman tukiaseman (10 - 13) aiheuttamaa häiriötä estimoidaan vertaamalla mainittujen tukiase- 10 mien (10 - 13) lähettämiä pilot-signaaleja vastaanotettuun laajakaistaiseen kokonaissignaaliin.

2. Patenttivaatimuksen l mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kahden tai useamman vastaanotetun pilot-signaalin (26) ja laajakaistaisen kokonaissignaalin 15 (28) vertailu tapahtuu rinnakkaismuotoisesti siten, että useita vertailutapahtumia on samanaikaisesti käynnissä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotettujen pilot-signaalien (26) ja laajakaistaisen kokonaissignaalin (28) vertailu 20 tapahtuu sarjamuotoisesti siten, että vertailut suoritetaan peräkkäisesti yksi kerrallaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotettujen pilot-signaalien (26) ja laajakaistaisen kokonaissignaalin (28) vertaaminen 25 suoritetaan laskemalla mainittujen signaalien välinen kor relaatio .

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiasemien häiriöiden estimoinnissa huomioidaan myös tukiaseman (10 - 13) ja vastaanottimen 30 (14) yhteysvälivaimennus.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteysvälivaimennus lasketaan tukiaseman (10 - 13) pilot-signaalin lähetystehon ja päätelaitteen (14) vastaanottaman pilot-signaalin (26) tehon 35 avulla. 98108

7. Patenttivaatimuksen l mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdessä vertailutapahtumassa vain yhtä vastaanotettua pilot-signaalia (26) kerrallaan verrataan laajakaistaiseen kokonaissignaaliin (28) .

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että tukiasemien (10 - 13) suhteelliset häiriötasot saadaan yksittäisten tukiasemien häiriöiden ja kokonaishäiriöiden suhteena, kun kokonaishäiriö on yksittäisten häiriöiden summa.

9. Patenttivaatimuksien 1 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiasemien (10 - 13) häiriöiden estimointituloksia käytetään hyväksi valittaessa tukiasemaa (10 - 13), johon ollaan yhteydessä.

10. Jokin patenttivaatimuksien 1 tai 8 mukainen me- 15 netelmä, tunnettu siitä, että tukiasemien (10 - 13. häiriöiden estimointituloksia käytetään hyväksi häiriöiden poistomenetelmissä.

11. Solukkoradiojärjestelmän vastaanotin (14), tunnettu siitä, että vastaanotin (14) käsittää 20 vertailuvälineet (23), joilla vertailuvälineillä estimoidaan yhden tai useamman tukiaseman (10 - 13) aiheuttamaa häiriötä päätelaitteella (14) mainituilta tukiasemilta (10 - 13) vastaanotettujen pilot-signaalien (26) ja vastaanotetun laajakaistaisen kokonaissignaalin (28) avulla.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen vastaanotin (14) , tunnettu siitä, että vastaanotin (14) käsittää välineet (23) vertailun suorittamiseksi korrelaationa tukiasemalta vastaanotetusta pilot-signaalista (26) ja laajakaistaisesta kokonaissignaalista (28).

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen vastaanotin (14) , tunnettu siitä, että vastaanotin (14) käsittää välineet (23) yhteysvälivaimennuksen huomioimiseksi häiriön estimoinnissa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen vastaanotin 35 (14), tunnettu siitä, että vastaanotin (14) kasit- 98108 tää välineet (21) yhteysvälivaimennuksen laskemiseksi tukiaseman pilot-signaalin lähetystehon ja päätelaitteen vastaanottaman pilot-signaalin (26) tehon avulla.

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen vastaanotin 5 (14), tunnet tu siitä, että vastaanotin (14) käsit tää välineet (23) tukiasemien suhteellisten häiriötasojen laskemiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen vastaanotin (14) , tunnettu siitä, että vastaanotin (14) käsitit) tää välineet (21) valita tukiasema, johon ollaan yhteydessä.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen vastaanotin (14) , tunnettu siitä, että vastaanotin (14) käsittää häiriöiden poistovälineet (21). 98108