FI59038C - Saoll - Google Patents

Description

rBl KUULUTUSJULKAISU C Q Γ) 7 Q VHV [B] (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT ^ϋύ0 &c\ Patentti myönnetty 10 06 1931

Patent rneddelat (51) Kv.iic.Vci.3 B 07 B 1/14 // B 07 B 13/04 SUOM I — Fl N LAN D (21) P»t«nttlh*k«imM —P*t»nt»n»akntni 792212 (22) H*k«mi«pllvt —AmBknlng«d«f 13.07*79 (23) AlkupUv·—Glttlgh«*dag 13.07.79 (41) Tullut lulktouk·! — Bllvlt affuntilg lU. 01.8l

Patentti- Ja rakistarihallitut Nihtiviluip™, j. kuuL|u.w*n pvu, -

Patent- och registerctyraluan ' Ansökan utlagd och utl.ikrift«n publkermd 27.02.81 (32)(33)(31) Pyydetty atuojkaui—B«flrd prloritat (71) Ratana-Repola Oy, Helsinki, FI; Porin Tehtaat, PL 96, 28101 Pori 10,

Suomi-Finland(FI) (72) Rolf Tuulia, Pori, Suomi-Finland (Fl) (7M Ruska & Co (5M Seula - Sali Tänä keksintö koskee seulaa selluhakkeen tai vastaavan seulomiseksi seulottavien kappaleiden paksuuden mukaan, jonka seulan seulapinta muodostuu kahdesta tai useammasta vierekkäisestä ruuvikierukasta, joiden kierukkasiivet on sovitettu lomittain toistensa väliin siten, että kunkin siiven ulkokehä ulottuu viereisen kierukan sydän-osan vaippapinnan läheisyyteen.

Keksinnön kohteena oleva seula liittyy selluhakkeen seulontaan.Sitä voidaan luonnollisesti käyttää muunkin materiaalin seulontaan.

Selluteollisuuden keittohake saadaan raakahakkeesta erottamalla siitä ylisuuri jae (tikut) ja puru. Ylisuuri jae otetaan talteen hakettamalla se uudestaan. Puru keitetään joko erikseen tai yhdessä keittohakkeen kanssa, mutta se käytetään hyvin yleisesti myös polttoaineeksi.

Perinteisessä seulonnassa on kaksi puutetta:

Seulonta suoritetaan hakkeen koon (leveys - pituus) mukaan revitetyillä seulalevyiIlä. Keitossa on hakkeen paksuudella tärkeä merkitys. YIipaksut hakepalaset jäävät keitossa raa'aksi ja vaativat sen takia kalliin jälkikäsittelyn. Hakkeen paksuus seuraa keksi määrin hakkeen kokoa, mutta lähinnä oksien aiheuttamana syntyy oikeakokoisia mutta huomattavasti yli-paksuja hakepalasia, jotka nykyisessa seulonnassa joutuvat keittohakkee- 2 59038 seen yllä mainituin haittavaikutuksin.

Tikut ja puru erotetaan keittohakkeesta samalla seulontaliikkeellä, jolloin määräävänä on tikuille sopiva rauhallinen, laajaratainen ja vaakatasojen seulontal i ike. Tämä liike sopii huonosti purulle ja puru pyrkii liimautumaan seulont'api nnoi 1 le ja tukkimaan pienet seulontareiät. Tämän vuoksi on purun erottamiseksi keittohakkeesta käytettävä lopputulosta ajatellen liian suuria seulontareikiä, jolloin puru jauhojakeen ohella sisältää huomattavan paljon arvokasta neulasjaetta. Purun käyttöarvo kohoaa huomattavasti, jos siitä seulonnan yhteydessä voidaan erottaa jauhoja neulasjae erikseen.

Ennestään tunnetaan myös seula, jossa käytetään erillisillä tasokiekoi1 la varustettuja kiekkorul1 ia, joissa lomittain menevät tasokiekot muodostavat seulontaraon. Kiek-koseulan heikkoutena ovat kiekkojen väliin kiilautuvat ja kiinni jäävät hakepalaset.

Edellä mainitut puutteet on poistettu esillä olevassa seulassa, jossa ylisuuren jakeen erottaminen perustuu hakkeen paksuuteen ja purulle on oma erillinen terävä seulonta-liike, jossa puru jo seulonnan yhteydessä voidaan jakaa jauho- ja neulasjakeeseen. Keksinnön mukaiselle seulalle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että viereiset kierukat ovat erikätisiä, niillä on vastakkaiset pyörimissuunnat ja ne ovat toisiinsa nähden tahdistetusti käytettyjä.

Seula on esitetty päältä, sivulta ja poikkileikkauksena kuviossa 1, 2 ja 3·

Seula muodostuu kahdesta erillisestä päällekkäisestä seulalohkosta A ja B (kuvio 3). Yläseulassa A on pyörivien kierukoiden muodostama seulataso ylipaksun jakeen erottamiseksi keittohakkeesta ja alaseulassa B reikätasot purun erottamiseksi keittohakkeesta ja purun edelleen jakamiseksi jauho- ja neulasjakeeseen.

Yläseulan A kierukkatason muodostaa yleensä useampi kierukkapari (kuvio k ja 6). Kie-rukkaparissa oikea- ja vasenkätinen kierukka 1 pyörivät vastakkain tahdistettuna hammaspyörillä 2 niin, että kierukkasiivet 3 pyörivät sopivasti lomittain toistensa välissä niiden ulkokehien rajoittuessa viereisen kierukan sydänputkeen b tai sen läheisyyteen. Ristiviivoitettu alue 5 ja 6 muodostaa seulapinnan rakoalueen, jossa raon leveys vastaa sallittua max. paksuutta (esim. 5···8 mm). Yllä mainittu kierukkataso kootaan (kuvio 1, 2 ja 3) kierukkapareista niin, että siinä viereiset kierukat I liittyvät toisiinsa kuten kierukkaparin rakenteen yhteydessä on selostettu. Tason äärimmäiset kierukat ovat nostetut tason yläpuoelle ja niiden pyörimissuunta estää hakkeen putoamisen seulatason sivureunojen yli (kuvio 3)·

Hake syötetään seulatason alkupäähän esim. kierukan 7 avulla. Sen keskelle syötetty 3 59038 hake leviää seulan sivuille tasaisesti jaettuna säädettävän pohjalevyn 8 avulla. Kierukkatason kierukoita 1 käyttävät kierroslukuun nähden joustavat käytöt 9 ja kierukoiden tahdistus tapahtuu hammaspyörien 2 muodostaman hammasvälitysrivin 10 avulla.

Hyväksytyn paksuinen hake putoaa kierukkatason rakojen 5 ja 6 läpi alaseulalle B. Ylipaksut hakepalaset kulkeutuvat kierukoiden siirtäminä yläseulan A loppupäähän ja putoavat alaseulaan B liitetylle tärytasolle 11 ja siitä edelleen jälkihakkuun 12, josta ne haketettuna siirretään suoraan keittohakkeeseen tai takaisin yläseulan A alkupäähän.

Kierukat 1 voivat olla yksi-, edullisimmin kuitenkin monipäiset. Mitä useampipäinen kierukka on, sitä suurempi on sen nousu ja vastaavasti kuljetusnopeus. Suurempi nousu lisää myös kierukkasiiven jäykkyyttä.

Kierukan 1 nousu voi olla vakio tai kasvaa kuljetussuunnan mukana. Ensinmainittu lisää tehollista seulontap intaa, jälkimmäinen hakkeen vapautumisherkkyyttä seularaosta.

Viereisten kierukoiden 1 ollessa erikätiset ovat niiden lomittain menevien kierukkasi ipien osat 6 yhdensuuntaiset ja niiden väliin jäävän seularaon leveys vakio. Kierukat voivat kuitenkin olla myös samankätiset ja pyörintä samansuuntainen. Seulontaraon leveys ei tällöin ole vakio.

Kierukat 1 voivat olla epäkeskeiset seulontatehon lisäämiseksi. Eräs epäkeskeisyys-vaihtoehto on esitetty kuviossa 5,jossa kannatusakselin keskiviivaja ^ydänputken keskiviiva leikkaavat toisensa kierukkatason poikittaisessa keskitasossa. Tällöin kierukat rakennetaan niin, että ne voidaan tahdistaa sekä kierukkasiipien lomituksien että epäkeskeisyyden vaatimusten mukaan. Esimerkin mukaisessa epäkeskotapauksessa, kun useita kierukoita on sovitettu rinnakkain siten, että niiden kannatusakselit ovat samansuuntaisia,oikea- ja vastenkätisten kierukoiden nousu- ja laskuvaiheet vuorottelevat ja vielä pei1ikuvamaisesti kierukkatason poikittaisen keskiviivan suhteen kierukoiden pyöriessä.

Kierukoiden 1 ulkokehä voi olla lovettu (kuvio 7) seulontatehon lisäämiseksi. Kieruk-kataso voi olla kuljetussuunnassa nouseva. Nousevassa kierukkatasossa seulonta tehostuu, koska "vastamäkeä" nousevat hakepalaset helpommin hakeutuvat seulontarakojen läpi. Ylipaksun hakkeen nosto pienentää prossessiradan pudotushäviötä.

* 59038

Alaseulan B (kuvio 1, 2 ja 3) muodostavat re i ' i tetyt seulatasot 13 ja 1*+, umpitaso 15 sekä yläseulan A toimintaan liittyvä tärytaso 11. Tasot 13 ja 1*t voivat olla joko verkkoa tai revitettyä levyä. Alaseulalla B on oma erillinen lyhytratainen ja terävä seulontali ike.

Yläseulalta A putoaa vielä purua sisältävä keittohake seulatasolle 13, joka toimii aputasona. Sen reikäkoko (8...12 mm) on valittu niin, että se pidättää suurimman osan keittohakkeesta päästäen lävitseen vapaasti purun ja vain pienen osan keittohakkeen pikkujakeesta. Tämä tehostaa purutason toimintaa sillä, että pientä tavaramäärää on helpompi seuloa pienestä tavaramäärästä johtuen voidaan käyttää ohuempaa seulatasoa puru-tasossa 1*», jonka reiät pysyvät paremmin auki kuin paksun tason.

Purutason 14 toimintaa tehostetaan ratkaisevasti vielä sillä, että aputason 13 alkupäässä on säädettävä aukko 16 tai vastaava, jolla voidaan ottaa haluttu määrä suoraan kierukkatason läpi tulleesta hakkeesta purutason ]k alkupäähän. Tämä hake, purua huomattavasti raskaampana, varmistaa hiertoliikkeellään pientenkin purureikien auki-pysymisen kulkiessaan yli koko seulatason 14.

Purutason 1** alkupään a rei'ityksen (2...** mm) kautta erottuu puupöly purusta poistuen seulalta aukon 17 kautta. Purutason 1¾ loppupään b rei'ityksen (14...6 mm) kautta erottuu neulasjae keittohakkeen pienjakeesta poistuen seulalta aukon 18 kautta.

Tason 13 keittohake yhtyy sen pienjakeeseen suisteella 19, joka johtaa kaiken keit-tohakkeen poisv levälle kuljettimelle.

Edellä mainittuun aikaisemmin tunnettuun kiekkoseulaan verrattuna on kierukkaseulalla seuraavat edut:

Kierukkaseulassa kierukoiden kuljetusvaikutuksen ansiosta kaikki kierukoiden väliin (kuvio 6, kohta c) kiilaantuneet hakepalaset kulkevat eteenpäin purkautuen kierukkatason loppupäästä. Siten kierukkaseula on itse-puhdistuva.

Kierukoiden aikaansaama kuIjetusnopeus ylisuurelle hakkeelle - kierukoiden pyörimisnopeuden ollessa 300-500 r/min - on ratkaisevasti suurempi kuin painovoiman synnyttämä vastaava nopeus. Tästä johtuu, että kierukkaseuIassa ylisuuren hakkeen jatkuvasti peittämä seulontapinta-ala on monin kerroin pienempi kuin vastaava passiivinen seulonta-ala kiekkoseuIassa, tuloksena kierukkaseuIan suurempi seulontakapas!teetti kiekkoseulaan nähden.

Claims (5)

1. 5 59038 Kuljetusvaikutuksen ansiosta kierukkataso voi olla nouseva. Tämä on omiaan tehostamaan seulontaa ja vähentää ku1je11imi1Ia korvattavaa pudo-tushäviötä prosessiketjussa. Ruuvi kierukka 3 jatkuvana ja muodoltaan itsejäykkäävänä voi olla ohuempi kuin erilliset tasokiekot. Tämä lisää kierukkaseulan tehollista rakopinta-a 1 aa. Raakahakkeen joukossa on aina pitkiä ohuita säleitä, jotka aiheuttavat seulonnan jälkeen käsittelyvaikeuksia. Nämä ohuet säleet pääsevät kiekko-seulan tasorakojen läpi, mutta tarttuvat kierukkaseulan kierrepin taisiin aukkoihin ja kulkeutuvat jälkihaketukseen. Kierukoiden pyörimisnopeutta säätämällä voidaan kierukkaseulan seulomis-ominaisuuksia muuttaa ja näin ollen valita eri materiaaleille oikealla kierrosluvulla sopivin seulonta.
2. 1. Seula selluhakkeen tai vastaavan seulomiseksi seulottavien kappaleiden paksuuden mukaan, jonka seulan seulapinta muodostuu kahdesta tai useammasta vierekkäisestä ruuvikierukasta (1), joiden kierukkasiivet on sovitettu lomittain toistensa väliin siten, että kunkin siiven (3) ulkokehä ulottuu viereisen kierukan sydänosan vaippa-pinnan {h) läheisyyteen, tunnettu siitä, että viereiset kierukat (1) ovat erikätisiä, niillä on vastakkaiset pyörimissuunnatja ne ovat toisiinsa nähden tah-distetusti käytettyjä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seula, tunnettu siitä, että kierukat (1) ovat epäkeskeisesti laakeroidut.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen seula, tunnettu siitä, että kierukoiden (I) muodostama seulapinta on kuljetussuunnassa nouseva. I*. Jonkin paten 11 i vaa t imuksen 1-3 mukainen seula, tunnettu siitä, että kierukat (l) ovat yksi- tai monipäisiä.
5. 5. Jonkin pa ten11ivaatimuksen 1-4 mukainen seula, tunnettu siitä, että kierukan (I) siipikierteen nousu on kasvava kuIjetussuunnassa.