FI108388B - Sõhk÷postiliikenne matkaviestinjõrjestelmõssõ - Google Patents

Description

108388 Sähköpostiliikenne matkaviestinjärjestelmässä

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy sähköpostin välittämiseen Internet-verkon ja matkaviestimien välillä.

5 Keksintö selostetaan GSM-järjestelmän (tai sen johdannaisten, ku ten DCS) yhteydessä, viitaten aluksi kuvioon 1. Matkaviestimen MS käyttäjä on tukiasemajärjestelmän BSS (Base Station Subsystem) kautta yhteydessä matkapuhelinkeskukseen MSC (Mobile Switching Center) ja sen kautta toisiin matkaviestimiin tai yleisen puhelinverkon PSTN (Public Switching Telephone 10 Network) kautta langoitetun verkon päätelaitteisiin. GSM-järjestelmään liittyy lyhytsanomakeskus SMSC, jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä eli lyhytsanomia.

Internetin käyttö sähköpostin välittämiseen on nopeasti yleistymässä. Kuviossa 1 on nähtävissä Internet-verkkoon 12 liitetty sähköpostipalvelin 15 13 ja siihen (esimerkiksi lähiverkon kautta) liitetty henkilökohtainen tietokone B. (Viitemerkki B viittaa puhelun toiseen osapuoleen eli ns. B-tilaajaan.) Kevyt ja helposti kuljetettava matkaviestin olisi monessa tapauksessa ihanteellinen päätelaite sähköpostin käyttämiseen.

Erääksi ongelmaksi muodostuu GSM-järjestelmän lyhytsanomatoi-20 minnon ja Internetin välinen yhteensopimattomuus sähköpostiosoitteiden suhteen. Kuten tunnetaan, GSM-järjestelmässä lyhytsanomat lähetetään vastaanottajan tilaajatunnuksen (ISDN-numeron) perusteella. Lyhytsanoman pituus on rajoitettu 160 merkkiin. Vastaanottajan tilaajatunnus ei sisälly näihin | t.t 160 merkkiin, lnternet-verkossa sähköpostiosoitteet ovat muotoa • I · ::y 25 ”käyttäjä@palvelin.alue”. Tässä ’’käyttäjä” on tyypillisesti henkilön etunimi ja ·' sukunimi, ’’palvelin” muodostuu yrityksen tai organisaation nimestä ja ’’alue” ·"'/ (domain) on palvelinten nimialue, joka voi osoittaa organisaation tyypin v : (esimerkiksi ’’.corn", "org” jne) tai maatunnuksen (esimerkiksi ”.fi”, ".de” jne).

Kuviossa 1 tällaisia Internet-osoitteita (Internet address) ovat esimerkiksi ly-*:*·: 30 hytsanomakeskuksen SMSC osoite IASMSC ’’smsc.operator.domain”, sähköpos- tipalvelimen 13 osoite ’’server.domain” ja sen alaisuudessa oleva tietokone B, jonka osoite IAB on ”pc.user@server.domain”.

Internet-osoitteiden käyttäminen lyhytsanomatoiminnon yhteydessä ;·' aiheuttaa useita ongelmia. Koska tunnetuilla menetelmillä tällainen osoite voi- 35 daan lähettää vain osana lyhytsanoman sisältöä, tämä kuluttaisi merkittävästi (jopa useita kymmeniä merkkejä) lyhytsanoman maksimipituudesta, joka siis 108388 2 on 160 merkkiä. Lisäksi pitkien käyttäjätunnusten ja erikoismerkkien (kuten @) syöttäminen matkaviestimen näppäimistöltä on tunnetusti vaikeaa. Myöskään nykyisten matkaviestimien osoitekirjoja eli -muistioita ei ole suunniteltu tallentamaan Internet-muotoisia sähköpostiosoitteita. Vielä eräs ongelma on, että 5 tietokoneen B käyttäjä ei voi käyttää sähköpostiohjelman vastaustoimintoa (reply), koska matkaviestimen MS tunnus ja tietokoneen B Internet-osoite ovat yhteensopimattomat.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön välitavoitteena on kehittää menetelmä ja menetelmän 10 toteuttava laitteisto osoitteiden muuntamiseksi matkaviestinjärjestelmän lyhyt-sanomatoiminnon ja Internet-verkon välillä. Tämä välitavoite saavutetaan menetelmällä ja järjestelmillä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön päätavoite ja välitavoitteen edulliset suoritusmuodot saavutetaan menetelmillä ja järjestelmillä, jotka ilmenevät 15 epäitsenäisistä patenttivaatimuksista.

Keksintö perustuu siihen, että Internet-muotoiselle sähköpostiosoitteelle varataan numero, jota kutsutaan virtuaaliseksi tilaajanumeroksi (lyhyesti virtuaalinumeroksi VN), koska se ei suoraan liity mihinkään fyysiseen tilaajaan tai päätelaitteeseen. Virtuaalinen tilaajanumero muunnetaan Internet-20 osoitteeksi matkaviestinjärjestelmän kiinteässä osassa, sopivimmin lyhytsanomakeskuksessa.

On erittäin edullista, mikäli virtuaalinumerot allokoidaan yhdistelmil- : le, joihin kuuluu sekä matkaviestimen tunnus (MSISDN) että B-tilaajan Inter- J net-osoite. Tällöin eri matkaviestimille voidaan käyttää samoja virtuaalinume- • · · 25 roita ja yksittäisen virtuaalinumeron pituudeksi riittää vain muutama merkki.

j. ·’ Mikäli virtuaalinumeron pituus on kolme numeroa, kullakin matkaviestimellä voi • · ^ " olla käytettävissään 1000 tällaista yhdistelmää. Kolme numeroa (ja mahdolli- nen välilyönti tai muu erotinmerkki matkaviestimelle päättyvissä sanomissa) eivät kuluta merkittävästi lyhytsanoman maksimipituutta. Mikäli useita matka-*:*: 30 viestimiä käyttää samaa virtuaalinumeroa, oikea vastaanottaja voidaan joka tapauksessa päätellä, koska kahta samanlaista yhdistelmää ei voi esiintyä. Toinen tällaisten yhdistelmien etu on, että ne varmistavat viestin lähettäjän tunnisteen. Vilpillinen henkilö ei voi käyttää hyväkseen mahdollisesti tietä-määnsä virtuaalinumeroa.

35 Keksintö tuottaa joustavan osoitteenmuodostusmekanismin matka viestinjärjestelmän lyhytsanomatoiminnon ja Internet-verkon välille. Keksinnön 3 108388 mukainen mekanismi kuluttaa matkaviestimeen päättyvän lyhytsanoman maksimipituudesta vain hyvin pienen osan, nimittäin virtuaalinumeron pituuden verran merkkejä. Matkaviestimestä lähtevän lyhytsanoman pituudesta keksinnön mukainen osoittamismekanismi ei kuluta lainkaan Lisäksi keksinnön mu-5 kainen osoittamismekanismi on täysin yhteensopiva nykyisten matkaviestimien ja niissä olevien osoitekirjojen kanssa.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: 10 Kuvio 1 esittää tietoliikennejärjestelmää kaaviokuvana sekä keksin nön mukaisen lyhytsanomakeskuksen sisältämiä taulukoita; ja

Kuviot 2 ja 3 havainnollistavat keksinnön mukaista sähköpostin vä- --litystä matkaviestimen ja toisen osapuolen B välillä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 15 Viitaten kuvioihin 1 ja 2, esimerkeissä ja kuvioissa oletetaan, että matkaviestimen MS tilaajanumero on ”12345678”, toisen osapuolen B Inter-net-osoite IAB on ”pc.user@server.domain”, tälle yhdistelmälle allokoitu virtu-aalinumero VN on ”99912345” ja lyhytsanomakeskuksen SMSC Internet-osoite IAsmsc on ’’smsc.operator.domain” ja sen komentoportti (command port) 20 on ”99999999”. Lyhytsanomakeskus SMSC ja B-tilaajan palvelin 13 voivat , , luonnollisesti olla myös eri domain-alueilla (eli niiden domain-nimet voivat olla • ' erilaiset). Kuvioissa 2 ja 3 alleviivatut numerot (99999999 ja 99912345) toimi- ; , vat lyhytsanoman osoitteina, eivätkä ole osa varsinaista lyhytsanomaa (eivät

1 · I

siis kuluta sen maksimaalista nettopituutta).

• · · ^ ·* 25 Lisäksi seuraavissa esimerkeissä oletetaan yksinkertaisuuden ja * selkeyden vuoksi, että keksinnön mukainen toiminnallisuus integroidaan mat- ·* kaviestinjärjestelmän lyhytsanomakeskukseen SMSC. Vastaavat toiminnat voidaan tietysti toteuttaa jossakin erillisessä, lyhytsanomakeskukseen toimin-·:··: nallisesti liitetyssä yhdessä tai useammassa verkkoelementissä. Tällainen yli- 30 määräinen verkkoelementti voi olla edullisempi mikäli verkossa on jo yhden valmistajan toimittama lyhytsanomakeskus, jota halutaan täydentää toisen 4 I | ' valmistajan toimittamilla lisäpiirteillä. Tässä tapauksessa lyhytsanomakeskuk- sella tarkoitetaan sitä yhdistelmää, jonka muodostavat varsinainen lyhytsanomakeskus ja erillisiin verkkoelementteihin liitetyt keksinnön mukaiset muutok-35 set.

108388 4

Vaiheet 2-1 ... 2-8 havainnollistavat osoitekirjan hallintaa. Lyhytsanomakeskukseen SMSC on liitetty taulukko 14, joka liittää toisiinsa matkaviestimen MS ISDN-numeron, virtuaalinumeron VN ja toisen osapuolen B Internet-osoitteen. Viitemerkki 14, osoittaa yhtä tällaista yhdistelmää. Vaiheessa 2-1 5 matkaviestin MS pyytää lyhytsanomakeskusta SMSC varaamaan virtuaalisen numeron toisen osapuolen B Internet-osoitetta varten. Varauspyyntö on lyhytsanomakeskuksen SMSC porttiin (numeroon 99999999) lähetetty lyhytsanoma, joka sisältää toisen osapuolen B Internet-osoitteen IAB (tässä pc.user@server.domain). Vaiheessa 2-2 lyhytsanomakeskus SMSC allokoi 10 B:n ja matkaviestimen MS muodostamaa paria varten virtuaalinumeron VN (tässä 99912345) ja merkitsee nämä tiedot taulukkoon 14 (tässä riville 14.,). Lyhytsanomakeskus SMSC lähettää matkaviestimelle kyseisen virtuaalinumeron VN ja (varmuuden vuoksi) B:n Internet-osoitteen IAB (tässä pc.user@server.domain). Ellei lyhytsanomakeskus tunne B:n osoitetta en-15 nestään, se allokoi tälle jonkin käyttämättömän numeron. Virtuaalinumero 99912345 on nyt matkaviestimen käytettävissä kyseisen toisen osapuolen B osoittamiseen.

Vaiheet 2-3 ja 2-4 esittävät, kuinka matkaviestimen MS käyttäjä voi muokata virtuaalinumeroon VN liittyvää Internet-osoitetta IAB. Vaiheessa 2-3 20 matkaviestin MS pyytää lyhytsanomakeskusta SMSC liittämään toisiinsa virtuaalinumeron 99912345 ja B:n Internet-osoitteen pc.user@server.domain. Vaiheessa 2-4 lyhytsanomakeskus vahvistaa tehneensä näin.

Vaiheessa 2-5 matkaviestin kysyy lyhytsanomakeskukselta, kenelle on allokoitu tietty tilaajanumero. Kysymys on yksinkertaisimmillaan virtuaali- : 25 numero ja jokin kysymystä osoittava merkki, sopivimmin kysymysmerkki. Ly- :v| hytsanomakeskus vastaa vaiheessa 2-6.

• · j./ Vaiheessa 2-7 matkaviestin pyytää lyhytsanomakeskusta palstave maan virtuaalinumeroon 99912345 liittyvän Internet-osoitteen. Tämä tapahtuu

9 · I

*·* ' yksinkertaisimmin siten, että virtuaalista numeroa seuraa tyhjä Internet-osoite.

30 Vaiheessa 2-8 lyhytsanomakeskus vahvistaa tehneensä näin. Tämän jälkeen kyseinen virtuaalinumero on vapaa käytettäväksi muihin tarkoituksiin.

♦ .» (Todellisessa tilanteessa osoitteen poistaminen on tietysti tehtävä viimeiseksi, minkä vuoksi kuviossa 2 vastaavat nuolet on piirretty katkoviivoin).

Vaiheet 2-9 ... 2-16 havainnollistavat varsinaista sähköpostiliiken-35 nettä siten, että vaiheissa 2-9 ... 2-12 matkaviestin MS lähettää viestin, johon B-tilaaja vastaa ja vastaavasti vaiheissa 2-13 ... 2-16 B-tilaaja lähettää viestin, 5 108388 johon matkaviestin MS vastaa. Selostuksen pitämiseksi havainnollisena kuvataan tyypillinen sähköpostin ja lyhytsanomien käyttöesimerkki, jossa matkaviestimen MS käyttäjä haluaa ilmoittaa sihteerilleen (B), että hän myöhästyy sovitusta kokouksesta. Sihteeri vastaa ensin, että hän joutuu siirtämään koko-5 uksen huomiseen. Myöhemmin sihteeri lähettää uuden sähköpostisanoman, jossa hän ilmoittaa kokouksen tarkemman ajankohdan. Lopuksi matkaviestimen MS käyttäjä lähettää tähän vastauksen.

Vaiheessa 2-9 matkaviestin MS lähettää sähköpostia B-tilaajalle. Tämä tapahtuu lähettämällä lyhytsanoma, jonka sisältö vastaa aiotun sähkö-10 postin sisältöä. Lyhytsanoma lähetetään siihen virtuaalinumeroon VN (tässä 99912345), jonka lyhytsanomakeskus (vaiheessa 2-2) allokoi kyseiselle B-tilaajan ja matkaviestimen muodostamalle parille. Vaiheessa 2-10 lyhytsanomakeskus SMSC hakee taulukosta 14 kyseistä matkaviestintä MS ja virtuaali-numeroa 99912345 vastaavan toisen osapuolen B Internet-osoitteen. Tämän 15 jälkeen se muodostaa sähköpostisanoman ja lähettää sen B:lle esimerkiksi seuraavasti. Sähköpostin lähettäjä-kenttä (’’from”) muodostetaan yhdistämällä kyseinen virtuaalinumero 99912345 lyhytsanomakeskuksen SMSC Internet-osoitteen IAsmsc (tässä smsc.operator.domain) alaisuuteen. Osoitteeksi tulee siis 99912345@smsc.operator.domain). Vastaanottajaksi (”to”) tulee toisen 20 osapuolen Internet-osoite pc.user@server.domain. Viestin aiheeksi (’’subject”) voidaan merkitä, että kyseessä on lyhytsanoma. Viestin sisällöksi tulee lyhytsanoman sisältö.

Vaiheessa 2-11 B vastaa matkaviestimelle MS. Vastaus alkaa lä-:. hettämällä lyhytsanomakeskuksen SMSC Internet-osoitteeseen sähköpostisa- • '' 25 noma. Koska kyseessä on vastausviesti, lähettäjä on sama kuin vastaanottaja ··· · vaiheessa 2-10 ja päinvastoin. Tämän ansiosta B voi käyttää sähköpostioh-: V jelmansa vastaustoimintoa (reply function). Viestin aiheeksi (’’subject”) voidaan 4 4 : ’·♦ merkitä, että aihe liittyy lyhytsanomaan. Viestin sisältö on B-tilaajan kirjoittama :T. vastaus. Vaiheessa 2-12 lyhytsanomakeskus hakee taulukosta 14 matkavies- 30 timen virtuaalinumeroa VN (tässä 99912345) ja lähettäjän Internet-osoitetta (tässä pc.user@server.domain) vastaavan matkaviestimen MS numeron .··· (tässä 12345678). Lyhytsanomakeskus SMSC lähettää tähän numeroon lyhyt sanoman, joka sisältää virtuaalinumeron 99912345 ja edellisessä vaiheessa vastaanotetun sähköpostisanoman tekstiosuuden. Virtuaalinumeron ja osoite-35 kirjansa avulla matkaviestimen MS käyttäjä voi tarvittaessa päätellä, keneltä viesti on tullut. Mikäli virtuaalinumeron ja vastausviestin yhteinen pituus ylittää 108388 6 lyhytsanoman maksimipituuden (160 merkkiä), voidaan ylimäärä lähettää toisessa lyhytsanomassa.

Vaiheessa 2-13 B on järjestänyt kokouksen seuraavaksi päiväksi kello 15 ja hän haluaa tietää, sopiiko aika matkaviestimen MS käyttäjälle. B lä-5 hettää sähköpostisanoman. B ei nyt käytä lyhytsanomakeskuksen allokoimaa virtuaalinumeroa 99912345 (koska hän ei vastaa sähköpostiin vaan lähettää uuden viestin ja hänen on kätevämpi käyttää sähköpostiohjelmaan liittyvää puhelinmuistiota, josta hän saa matkaviestimen MS numeron 12345678). Vastaanottaja muodostetaan yhdistämällä numero 12345678 lyhytsanomalta keskuksen Internet-osoitteen smsc.operator.domain alaisuuteen (siis kirjoittamalla 12345678@smsc.operator.domain). Aiheeksi voidaan kirjoittaa, että kyseessä on postia. Sanoman sisällössä ehdotetaan kokousta huomiseksi kello 15 ja pyydetään vahvistusta. Vaiheessa 2-14 lyhytsanomakeskus hakee taulukosta 14 matkaviestimen numeroa 12345678 ja lähettäjän B Internet-osoitetta 15 pc.user@server.domain vastaavan virtuaalinumeron 99912345. Tämän jälkeen lyhytsanomakeskus SMSC muodostaa lyhytsanoman yhdistämällä kyseisen virtuaalinumeron 99912345 ja (vaiheessa 2-13 vastaanottamansa) sähköpostisanoman tekstiosan. Virtuaalinumeron avulla matkaviestimen MS käyttäjä voi päätellä lähettäjän. Vaiheissa 2-15 ja 2-16 matkaviestimen MS 20 käyttäjä vahvistaa, että kokouksen ajankohta sopii hänelle. Teknisesti nämä vaiheet vastaavat vaiheita 2-9 ja 2-10, jotka on jo selostettu.

Vaiheessa 2-14 on oletettu, että kyseinen virtuaalinumero on jo allokoitu tälle lähettäjä-vastaanottaja -parille. Ellei näin ole, lyhytsanomakeskus SMSC voi allokoida jonkin vapaana olevan numeron. Tapahtumat voisivat siis 25 käynnistyä myös B-tilaajan lähettämästä viestistä matkaviestimelle MS. Tässä

* · I

j;: ! tapauksessa, mikäli halutaan maksimoida matkaviestimen käyttäjän saama : V informaatio, lyhytsanomakeskus SMSC lähettää matkaviestimelle B-tilaajan I * : "·· sähköpostiosoitteen ja tälle allokoidun virtuaalinumeron VN. Lyhytsanomakes- 'J'· kus voi lähettää tämän tiedon erillisenä lyhytsanomana, joka vastaa jo selos- 30 tettua sanomaa 2-2 (tai 2-6). Vaihtoehtoisesti B-tilaajan sähköpostiosoite ja •;--j tälle allokoitu virtuaalinumero VN voidaan liittää samaan sähköpostisanomaan, .*··. jossa varsinainen tekstiosuus kulkee, mikäli niiden yhteinen pituus ei ylitä ly hytsanoman maksimipituutta. Mikäli taas halutaan minimoida sanomaliikennettä, ylimääräinen lyhytsanoma voidaan välttää siten, että lyhytsanomakes-35 kus lähettää vain allokoimansa virtuaalinumeron VN. Sanoma on samanlainen kuin jo selostettu sanoma 2-14, mutta virtuaalinumero VN (99912345) on mat- ! 08388 7 kaviestimen käyttäjälle uusi. Ellei lähettäjä selviä sanoman tekstiosuudesta, matkaviestimen käyttäjä voi lähettää kyselyn, samoin kuin sanoman 2-5 yhteydessä on selostettu.

Viitaten nyt lisäksi kuvioon 3, selostetaan keksinnön laajennettu 5 suoritusmuoto, jossa myös matkaviestimen MS käyttäjä voidaan tunnistaa In-ternet-muotoisen tunnuksen (Internet-osoitteen) perusteella. Lyhytsanomakeskukseen SMSC on lisäksi liitetty taulukko 15, joka liittää toisiinsa matkaviestimen MS ISDN-numeron ja saman matkaviestimen Internet-osoitteen IAms- Vaiheessa 3-1 matkaviestin MS lähettää lyhytsanomakeskuksen komen-10 toporttiin 99999999 lyhytsanoman, joka sisältää matkaviestimen numeron 12345678 ja sen käyttäjän valitseman nimen, tässä esimerkissä ’’ms.user”. Vaiheessa 3-2 lyhytsanomakeskus SMSC tallentaa nämä tiedot taulukkoon 15 ja lähettää vastauksen, joka vahvistaa että se on liittänyt toisiinsa numeron 12345678 ja Internet-muotoisen nimen ms.user. Täydellinen Internet-osoite 15 saadaan kirjoittamalla matkaviestimen käyttäjän valitsema nimi ’’ms.user” lyhytsanomakeskuksen Internet-osoitteen alaisuuteen, siis ms.user@smsc.operator.domain. Jos nimi ms.user on jo varattu jollekin toiselle matkaviestimelle, lyhytsanomakeskus ei voi varata sitä tälle matkaviestimelle. Lyhytsanomakeskus voi tiedottaa tämän esimerkiksi lähettämällä kyseisen 20 matkaviestimen vanhan Internet-muotoisen osoitteen, mikäli sellainen on. Ellei ole, lyhytsanomakeskus voi vastata lähettämällä vain matkaviestimen ISDN-numeron 12345678.

Vaiheissa 3-3 ja 3-4 matkaviestimen MS käyttäjä lähettää viestin B- ‘ tilaajalle, joka lähettää vastauksen vaiheissa 3-5 ja 3-6. Asiasisältönsä puoles- j ‘‘ 25 ta nämä vaiheet vastaavat vaiheita 2-9 ... 2-13. Sanomien osoittamisessa on • · · j;: ! kuitenkin tietty ero. Kun lyhytsanomakeskus SMSC on vastaanottanut lyhytsa- : V noman vaiheessa 3-3, se tutkii taulukosta 15, onko lähettävälle matkaviesti- * ; *·· melle MS allokoitu Internet-osoitetta. Tässä tapauksessa on, ja lyhytsanomani*: keskus löytää taulukosta 15 numeron 12345678 kohdalta nimen ms.user ja 30 käyttää vaiheessa 3-4 lähettäjäkentässä ("from”) matkaviestimen MS Internet-·:··: osoitetta ms.user@smsc.operator.domain.

.···. Käänteisessä suunnassa, vaiheissa 3-5 ja 3-6 lyhytsanomakeskus SMSC käyttää taas taulukkoa 15 ja toteaa, että Internet-osoitetta ms.user@smsc.operator.domain vastaa ISDN-numero 12345678. Tämän jäl-35 keen se (matkaviestimen MS käyttäjän mukavuuden vuoksi) käyttää vielä tau-; ; . lukkoa 14 ja toteaa, että rivillä 14i kyseistä lähettäjä-vastaanottaja -paria vas- a '08388 o taa virtuaalinumero 99912345 ja liittää tämän virtuaalinumeron lyhytsanomaan. Virtuaalinumeron (ja osoitekirjansa) perusteella matkaviestimen MS käyttäjä voi päätellä viestin lähettäjän.

Tavanomainen lyhytsanomakeskus osaa lähettää ja vastaanottaa 5 lyhytsanomia lyhytsanomakeskuksen ja matkaviestimen välillä matkaviestinjärjestelmän kautta. Keksinnön mukaiselta lyhytsanomakeskukselta edellytetään, että sillä on lisäksi kyky: - lähettää ja vastaanottaa sähköpostiviestejä lyhytsanomakeskuksen ja B-tilaajan välillä Internet-verkon kautta; 10 - tunnistaa matkaviestimen lähettämä virtuaalinumeron varauspyyn- tö (2-1, 2-3), joka sisältää B-tilaajan Internet-osoitteen; - allokoida virtuaalinumero VN varauspyynnön osoittamalle B-tilaajalle ja tiedottaa (2-2, 2-4) allokoitu virtuaalinumero matkaviestimelle; - tunnistaa matkaviestimen kyseiseen virtuaalinumeroon VN lähet-15 tämä lyhytsanoma (2-9), ja lähettää (2-10) lyhytsanoman tekstiosuus sähköpostina Internet-verkon kautta sille B-tilaajalle, jolle kyseinen virtuaalinumero VN on allokoitu.

Tässä yhteydessä virtuaalinumero tarkoittaa numeroa, jota ei ole suoraan kytketty millekään tilaajalle. Allokointi tarkoittaa, että virtuaalinumero 20 varataan vapaana olevien numeroiden joukosta ja talletetaan muistiin siten, että kyseistä virtuaalinumeroa vastaa varauspyynnössä mainittu B-tilaaja. On erittäin edullista, mikäli virtuaalinumerot tallennetaan yhdistelminä, joihin kuuluu matkaviestimen tunnus (MSISDN), B-tilaajan sähköpostiosoite ja virtuaali-; numero. Tällöin samoja virtuaalinumeroita voidaan käyttää eri matkaviestimille.

* '' 25 Mikäli useita matkaviestimiä käyttää samaa virtuaalinumeroa, oikea vastaanot- ·’·· ? taja voidaan joka tapauksessa päätellä, koska kahta samanlaista yhdistelmää • · · : V ei voi esiintyä. Toinen tällaisten yhdistelmien etu on, että ne varmistavat viestin « · • ’·· lähettäjän tunnisteen. Vilpillinen henkilö ei voi käyttää hyväkseen mahdollisesti :T: tietämäänsä virtuaalinumeroa. Kolmas etu on, että virtuaalinumerot voivat olla 30 vain muutaman merkin pituisia.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan yhdistelmiin .♦··, kuuluu lisäksi vapaamuotoinen tekstikenttä, joka voi sisältää esimerkiksi henki- lön selväkielisen nimen. Joissakin järjestelmissä sähköpostiosoitteet voivat olla : vain kahdeksan merkin pituisia, joten niiden täydentäminen selväkielisellä ni- :...: 35 mellä lisää käyttäjän mukavuutta ja vähentää sekaannusten vaaraa.

g 10 8 3 88

Kuvion 3 yhteydessä selostettua laajennusta varten lyhytsanomakeskukselta edellytetään, että sillä on lisäksi kyky: - tunnistaa matkaviestimen MS lähettämä käyttäjänimen (ms.user) varauspyyntö (3-1); 5 - allokoida käyttäjänimi (ms.user) varauspyynnön lähettäneelle mat kaviestimelle ja tiedottaa (3-2) sille varauksen onnistuminen tai epäonnistuminen; - lähettää matkaviestimen lähettämä lyhytsanoma sähköpostisanomana sille toiselle osapuolelle (B), jolle kyseinen virtuaalinumero (99912345) 10 on allokoitu, siten että kyseinen sähköpostisanoma sisältää kyseiselle matkaviestimelle MS allokoidun käyttäjänimen (ms.user) lyhytsanomakeskuksen In-ternet-osoitteen alaisuudessa (siis: ms.user@smsc.operator.domain); - vastaanottaa ja tunnistaa matkaviestimelle allokoidulle Internet-osoitteelle lähetetty sähköpostisanoma (3-3) ja lähettää sen tekstiosuus kysei- 15 selle matkaviestimelle MS lyhytsanomana (3-4), mieluiten niin, että lyhytsanoma sisältää kyseiselle matkaviestimen MS ja toisen osapuolen B yhdistelmälle allokoidun virtuaalinumeron VN (tässä 99912345).

Nämä muutokset voidaan toteuttaa suhteellisen yksinkertaisin ohjelmistomuutoksiin tunnettuun lyhytsanomakeskukseen, joka liitetään Internet-20 verkkoon ja jolle annetaan Internet-osoite IAsmsc· Lyhytsanomakeskukseen toteutetaan taulukko 14. Matkaviestimeltä lähtevien sanomien tapauksessa taulukosta 14 haetaan B-tilaajan Internet-osoite IAB matkaviestimen ISDN-numeron ja virtuaalinumeron VN perusteella. Matkaviestimelle päättyvien sa-! nomien tapauksessa taulukosta 14 haetaan matkaviestimen ISDN-numero vir- ; . 25 tuaalinumeron VN ja B-tilaajan Internet-osoitteen IAB perusteella. Taulukon • · · kaikki sarakkeet toimivat siis hakuperusteina, joten taulukon 14 kaikki sarak- • *·' keet on edullista indeksoida. Samoin taulukosta 15 joudutaan myös hakemaan •« : *· · molempiin suuntiin, joten sen molemmat sarakkeet on edullista indeksoida.

v;** Vielä eräällä tavalla tarkasteltuna keksintö tuottaa matkaviestinjär- 30 jestelmän verkkoelementin, sopivimmin lyhytsanomakeskuksen, joka on sovi-·;··: tettu tukemaan matkaviestimen (MS) ja toisen osapuolen (B) välistä protokol- .*··. laa, johon kuuluu: I]] - matkaviestimen (MS) lähettämä virtuaalinumeron varauspyyntö (2- '·* ' 1, 2-3), virtuaalinumeron (99912345) allokoimiseksi sille yhdistelmälle, johon v .·' 35 kuuluu kyseisen matkaviestimen tunnus (12345678) ja varauspyynnön osoit taman toisen osapuolen tunnus (pc.user@server.domain); 10 i 08388 - matkaviestimelle (MS) lähetetty vastaus (2-2, 2-4) virtuaalinume-ron varauspyyntöön, siten että vastauksesta ilmenee virtuaalinumeron varauksen onnistuminen tai epäonnistuminen, ja varauksen onnistuessa allokoitu virtuaalinumero (VN).

5 Sanomien välittämiseksi matkaviestimeltä B:lle protokollaan kuuluu: - matkaviestimen (MS) lähettämä ensimmäinen lyhytsanoma (2-9, 2-15), jonka osoitteena on mainittu virtuaalinumero VN, ja johon kuuluu ensimmäinen tekstiosuus; ja - ensimmäiselle lyhytsanomalle vasteellinen, toiselle osapuolelle B 10 lähetettävä ensimmäinen sähköpostisanoma (2-10, 3-4), jonka: - - lähettäjäkenttä osoittaa lyhytsanomakeskuksen SMSC ja ainakin epäsuorasti kyseisen matkaviestimen MS; - - vastaanottajakenttä osoittaa mainitun toisen osapuolen B, jonka osoite määräytyy ensimmäisen lyhytsanoman (2-9, 2-15) osoitteena olevan 15 virtuaalinumeron (VN) ja varauspyynnön (2-1,2-3) perusteella; - - tekstiosuus vastaa oleellisesti ensimmäisen lyhytsanoman (2-9, 2-15) tekstiosuutta.

Sähköpostiin vastaamiseksi B:ltä matkaviestimelle MS protokollaan kuuluu: 20 - toinen sähköpostisanoma (2-11, 3-5), johon kuuluu: - - lähettäjäkenttä, joka osoittaa toisen osapuolen B; - - vastaanottajakenttä, joka osoittaa lyhytsanomakeskuksen SMSC ja ainakin epäsuorasti matkaviestimen MS; ja - - toinen tekstiosuus; sekä

; 3 25 - toinen lyhytsanoma (2-12), jonka vastaanottava matkaviestin MS

• · · määräytyy ainakin epäsuorasti toisen sähköpostisanoman (2-11, 3-5) vas- • * t • ·' taanottajakentän perusteella; ja joka lyhytsanoma oleellisesti sisältää mainitun • · : ’·· toisen tekstiosuuden ja edullisesti lisäksi kyseiselle yhdistelmälle (14.,) allokoi- • · · v ; dun virtuaalinumeron (VN).

30 Kyseisen protokollan kaikki sanomat joko alkavat lyhytsanomakes- ·;··· kuksesta tai päättyvät sinne. Kuvion 2 tapauksessa se, että toinen sähköposti- ·*··. sanoma epäsuorasti matkaviestimen, tarkoittaa että vastaanottajakentässä on lyhytsanomakeskuksen SMSC osoitteen lisäksi joko matkaviestimen numero (12345678) tai kyseiselle yhdistelmälle allokoitu virtuaalinumero (99912345). 35 Kuvion 3 yhteydessä selostettua laajennusta varten protokollaan kuuluu lisäk-: ; si: 11 108388 - matkaviestimen MS lähettämä Internet-osoitteen varauspyyntö 3-1, Internet-osoitteen IAms (tässä: ms.user@smsc.operator.domain) allokoi-miseksi kyseiselle matkaviestimelle; ja - matkaviestimelle MS lähetetty vastaus 3-2 Internet-osoitteen va-5 rauspyyntöön, siten että vastauksesta ilmenee Internet-osoitteen varauksen onnistuminen tai epäonnistuminen; ja että

Lisäksi kuvion 3 tapauksessa ensimmäisen sähköpostisanoman 3-4 lähettäjäkenttä ja toisen sähköpostisanoman 3-5 vastaanottajakenttä sisältävät matkaviestimen MS Internet-osoitteen (ms.user@smsc.operator.domain).

10 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että keksinnön perusajatus voi daan toteuttaa monin eri tavoin. Niinpä esimerkiksi Internet-osoitteiden sijasta voitaisiin käyttää numeerisia IP-osoitteita. Tämä olisi hieman nopeampaa, koska nimipalvelimelta (domain name server) haku jäisi pois. IP-osoitteiden ' muistaminen on kuitenkin hankalaa, joten Internet-osoitteiden käyttö on etusi-15 jalla. Keksinnön mukainen lyhytsanomakeskus voi olla yksi verkkoelementti, johon kaikki toiminnot on integroitu, tai se voi olla tavanomainen lyhytsanomakeskus, johon on liitetty erillinen laajennusosa. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

• # • · · • · · · ·· · * 1 · • · • 1 • · • a • 1« • · · • · « • t 1 • « · • · · • t I « I 4

Claims (16)

1. Menetelmä matkaviestimen (MS) ja Internet-verkkoon (12) liitetyn toisen osapuolen (B) osoitteiden yhteensovittamiseksi lyhytsanomatoimintoa tukevassa matkaviestinjärjestelmässä (11), jonka lyhytsanomatoimintoa tuke- 5 va verkkoelementti (SMSC) liitetään Internet-verkkoon (12) ja sille annetaan Internet-osoite (IAsmsc); tunnettu siitä, että: - mainittu lyhytsanomatoimintoa tukeva verkkoelementti (SMSC) vastaanottaa matkaviestimeltä (MS) virtuaalinumeron varauspyynnön (2-1, 2- 10 3), virtuaalinumeron (VN) allokoimiseksi sille yhdistelmälle (14i), johon kuuluu ainakin varauspyynnössä osoitettu toisen osapuolen (B) osoite (IAb); ja - vasteena virtuaalinumeron varauspyynnölle mainittu verkkoelementti (SMSC) lähettää matkaviestimelle (MS) vastauksen (2-2, 2-4), josta varauksen onnistuessa ilmenee allokoitu virtuaalinumero (VN).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestimeltä (MS) toiselle osapuolelle (B) lähtevän sanoman tapauksessa: - matkaviestin (MS) lähettää mainitulle verkkoelementille (SMSC) ensimmäisen lyhytsanoman (2-9, 2-15, 3-3), joka on osoitettu kyseiselle yhdis- 20 telmälle (140 allokoituun virtuaalinumeroon (VN), ja joka sisältää ensimmäisen tekstiosuuden; ja - verkkoelementti (SMSC) muodostaa kyseisen virtuaalinumeron (VN) ja mainitun varauspyynnön (2-1, 2-3) sisältämien tietojen perusteella toi- :·. sen osapuolen (B) Internet-osoitteen (IAb) ja lähettää tähän ensimmäisen säh- • .·. 25 köpostisanoman, jonka tekstiosuus oleellisesti vastaa mainittua ensimmäistä • · * “V tekstiosuutta. * · · I.

*' 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · y että toiselta osapuolelta (B) matkaviestimelle (MS) päättyvän sanoman tapa- « » *·* ' uksessa: 30. toinen osapuoli (B) lähettää mainitulle verkkoelementille (SMSC) toisen sähköpostisanoman (2-11), jonka vastaanottajakenttä sisältää kyseisen **’*: virtuaalinumeron (VN), ja joka sähköpostisanoma sisältää toisen tekstiosuu- . ·! . den; ja - verkkoelementti (SMSC) muodostaa kyseisen virtuaalinumeron 35 (VN) ja mainitun varauspyynnön (2-1, 2-3) sisältämien tietojen perusteella 13 '.0 8 588 matkaviestimen (MS) tunnuksen ja lähettää tälle toisen lyhytsanoman (2-12), joka sisältää mahdollisimman suuren osan mainitusta toisesta tekstiosuudesta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että mainitun toisen lyhytsanoman tekstiosuus sisältää myös mainitun virtuaa- linumeron (VN).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toiselta osapuolelta (B) matkaviestimelle (MS) lähtevän sanoman tapauksessa: 10. toinen osapuoli (B) lähettää mainitulle verkkoelementille (SMSC) kolmannen sähköpostisanoman (2-13), jonka vastaanottajakenttä sisältää kyseisen matkaviestimen (MS) tunnuksen, ja joka sisältää kolmannen tekstiosuuden; ja - mikäli kyseisen toisen osapuolen (B) osoitteen sisältävälle yhdis-15 telmälle (14i) on allokoitu virtuaalinumero (VN), mainittu verkkoelementti (SMSC) lähettää matkaviestimelle (MS) kolmannen lyhytsanoman (2-14), jonka tekstiosuus sisältää kyseisen virtuaalinumeron (VN) ja mahdollisimman suuren osan mainitusta kolmannesta tekstiosuudesta.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että mainittuun yhdistelmään (14i) kuuluu myös kyseisen matkaviestimen (MS) tunnus.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuun yhdistelmään (140 kuuluu myös vapaamuotoinen tekstikenttä.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, ; ‘ 25 tunnettu siitä, että: " · · : - matkaviestin (MS) lähettää verkkoelementille Internet-osoitteen • V varauspyynnön (3-1), Internet-osoitteen (IAMS) allokoimiseksi kyseiselle mat- : *·· kaviestimelle (MS); ja v : - vasteena mainitulle varauspyynnölle mainittu verkkoelementti 30 (SMSC) lähettää matkaviestimelle (MS) vastauksen (3-2), josta ilmenee Inter-·:·’· net-osoitteen (IAms) varauksen onnistuminen tai epäonnistuminen; ja että .··*. - mainitun ensimmäisen sähköpostisanoman (3-4) lähettäjäkenttä ja , : ' toisen sähköpostisanoman (3-5) vastaanottajakenttä sisältävät kyseiselle mat- ' kaviestimelle (MS) allokoidun Internet-osoitteen (IAms)· 14 ' 0 8 3 8 8

9. Matkaviestinjärjestelmän verkkoelementti, edullisesti lyhytsanomakeskus (SMSC), joka on liitettävissä Internet-verkkoon (12) ja sovitettu tukemaan protokollaa sanomien välittämiseksi matkaviestimen (MS) ja toisen osapuolen (B) välillä mainitun verkkoelementin (SMSC) kautta, tunnettu 5 siitä, että mainittuun protokollaan kuuluu: - matkaviestimen (MS) lähettämä virtuaalinumeron varauspyyntö (2-1, 2-3), virtuaalinumeron (VN) allokoimiseksi yhdistelmälle (140, johon kuuluu ainakin varauspyynnön osoittaman toisen osapuolen (B) osoite (IAb); - matkaviestimelle (MS) lähetetty vastaus (2-2, 2-4) virtuaalinume-10 ron varauspyyntöön, siten että vastauksesta ilmenee virtuaalinumeron varauksen onnistuminen tai epäonnistuminen, ja varauksen onnistuessa allokoitu vir-tuaalinumero (VN).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että matkaviestimeltä (MS) toiselle osapuolelle (B) lähtevän sanomalii- 15 kenteen tukemiseksi protokollaan lisäksi kuuluu: - matkaviestimen (MS) lähettämä ensimmäinen lyhytsanoma (2-9, 2-15), jonka osoitteena on mainittu virtuaalinumero (VN), ja johon kuuluu ensimmäinen tekstiosuus; ja - ensimmäiselle lyhytsanomalle vasteellinen, toiselle osapuolelle (B) 20 lähetettävä ensimmäinen sähköpostisanoma (2-10, 3-4), jonka: - - lähettäjäkenttä osoittaa mainitun verkkoelementin (SMSC) ja ainakin epäsuorasti kyseisen matkaviestimen (MS); - - vastaanottajakenttä osoittaa mainitun toisen osapuolen (B), jon- ’ ka osoite (IAB) määräytyy ensimmäisen lyhytsanoman (2-9, 2-15) osoitteena ; 3 25 olevan virtuaalinumeron (VN) ja mainitun varauspyynnön (2-1, 2-3) perusteel- » · « ; la; • e · 1 • · · ϊ »* - - tekstiosuus vastaa oleellisesti ensimmäisen lyhytsanoman (2-9, « · : *·* 2-15) tekstiosuutta. v

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkkoelementti, tunnet- 30. u siitä, että toiselta osapuolelta (B) matkaviestimelle (MS) päättyvän sano-·:·*· maliikenteen tukemiseksi protokollaan lisäksi kuuluu: - toinen sähköpostisanoma (2-11,3-5), johon kuuluu: - - lähettäjäkenttä, joka osoittaa toisen osapuolen (B); - - vastaanottajakenttä, joka osoittaa mainitun verkkoelementin ' 35 (SMSC) ja ainakin epäsuorasti matkaviestimen (MS); ja 15 ! 0 8 3 8 8 - - toinen tekstiosuus; sekä - toinen lyhytsanoma (2-12), jonka vastaanottava matkaviestin (MS) määräytyy toisen sähköpostisanoman (2-11, 3-5) vastaanottajakentän ja mainitun varauspyynnön (2-1, 2-3) tietojen perusteella; ja joka lyhytsanoma oleel- 5 lisesti sisältää mainitun toisen tekstiosuuden ja edullisesti lisäksi kyseiselle yhdistelmälle (140 allokoidun virtuaalinumeron (VN).

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkkoelementti (SMSC), tunnettu siitä, että ensimmäisen sähköpostisanoman (2-10) lähettäjäkent-tä sisältää ensimmäisen lyhytsanoman (2-9) osoitteena olevan virtuaalinume- 10 ron (VN).

12 ! 08388

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkoelementti (SMSC), tunnettu siitä, että protokollaan lisäksi kuuluu: - matkaviestimen (MS) lähettämä toinen varauspyyntö (3-1), Inter-net-osoitteen (IAMs) allokoimiseksi kyseiselle matkaviestimelle (MS); ja 15. matkaviestimelle (MS) lähetetty vastaus (3-2) toiseen varauspyyn- töön, siten että vastauksesta ilmenee Internet-osoitteen (IAms) varauksen onnistuminen tai epäonnistuminen; ja että - ensimmäisen sähköpostisanoman (3-4) lähettäjäkenttä ja toisen sähköpostisanoman (3-5) vastaanottajakenttä sisältävät kyseiselle matkavies- 20 timeile (MS) allokoidun Internet-osoitteen (IAms)·

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen verkkoelementti (SMSC), tunnettu siitä, että mainittuun yhdistelmään (14i) kuuluu myös ; varauspyynnön lähettävän matkaviestimen (MS) tunnus. «< J .

15. Jonkin patenttivaatimuksen 9-14 mukainen verkkoelementti 25 (SMSC), tunnettu siitä, että se on toiminnaltaan sopivasti laajennettu ly- I. ·* hytsanomakeskus.

* » " 16. Jonkin patenttivaatimuksen 9-14 mukainen verkkoelementti v ·* (SMSC), tunnettu siitä, että koostuu sinänsä tunnetusta lyhytsanomakes kuksesta ja siihen toiminnallisesti kytketystä erillisestä laajennusosasta. ♦ · • « · • · «M ψ * ψ 16 iOBvSoB