FI98692C - Menetelmä liikenteen ohjaamiseksi hierarkisessa matkaviestinjärjestelmässä - Google Patents

Description

98692

Menetelmä liikenteen ohjaamiseksi hierarkisessa matkaviestinjärjestelmässä

Keksinnön kohteena on menetelmä liikenteen ohjaarni- 5 seksi hierarkisessa matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää matkaviestimiä, mikrosoluverkon, joka on tarkoitettu ensisijaisesti matkaviestimille, joilla on suhteellisesti pienempi lähetysteholuokka, makrosoluverkon, joka on maantieteellisesti ainakin osittain päällekkäin mikrosolu-10 verkon kanssa ja joka on tarkoitettu ensisijaisesti matkaviestimille, joilla on suhteellisesti suurempi lähetysteholuokka .

Solukkotyyppisten matkaviestinjärjestelmien kattama maantieteellinen alue on jaettu pienempiin radioalueisiin 15 eli soluihin paremman taajuuskaistan hyväksikäytön saavuttamiseksi taajuuksien uudelleenkäytön kautta. Radiosolujen koko vaihtelee matkaviestinjärjestelmästä toiseen samoinkuin alueellisesti matkaviestinjärjestelmän sisällä riippuen monista tekijöistä, kuten tarvittavasta kapasiteetis-20 ta (kanavamäärästä, maastosta, käytetyistä lähetystehoista, jne.) . Eräs solukokoon vaikuttava tekijä on matkaviestimen maksimilähetysteho. Perinteisissä matkaviestinjärjestelmissä matkaviestimet olivat suuritehoisia ajoneuvoon sijoitettuja radioasemia. Näiden rinnalle on tullut pieni-25 kokoisia kädessä kannettavia matkaviestimiä, joissa lähetystehot ovat mm. virrankulutuksen alentamiseksi huomattavasti alhaisempia kuin ajoneuvoasemissa. Näillä kädessä kannettavilla matkaviestimillä on huomattavasti lyhyempi toimintaetäisyys ja sitä kautta myös solukoon on oltava 30 pienempi.

Nykyaikaisissa matkaviestinjärjestelmissä käytetään rinnakkain sekä pienitehoisia kädessä kannettavia matkaviestimiä että ajoneuvoihin sijoitettavia suuritehoisempia matkaviestimiä. Matkaviestinjärjestelmissä on lisäksi 35 otettu käyttöön hierarkiset verkot, joissa on maantieteel- 98692 2 lisesti ainakin osittain päällekkäin suurikokoisia makro-soluja ja pienikokoisia mikrosoluja. Suuritehoisten matkaviestinten olisi tällöin edullista käyttää makrosolu-verkkoa ja pienitehoisten kädessä kannettavien matkavies-5 tinten mikrosoluverkkoa. Koska suuritehoiset ajoneuvoase-mat myös liikkuvat verkossa yleensä nopeammin kuin kädessä kannettavat matkaviestimet, makrosolujen käytöstä seuraa määrällisesti vähemmän solunvaihtoja. Kädessä kannettavat matkaviestimet puolestaan ovat suhteellisen paikallaan py-10 syviä, jolloin solunvaihtojen (handover) määrä ei nouse kohtuuttomaksi myöskään tiheässä mikrosoluverkossa. Handover kahden solun välillä tehdään yleensä radioliitäntään liittyvien kriteerien pohjalta, mm. vastaanotetun signaa-litason tai vastaanotetun laadun perusteella. Järjestel-15 mässä voi lisäksi olla rinnalla muitakin hand-over-tyyppejä, kuten tehobudjettihandover.

Nykyisin tällaisessa hierarkisesti mikrosoluihin ja makrosoluihin jaetussa verkossa ilmenevä puute on, että ei ole olemassa mitään keinoa, jolla matkaviestimet voitai-20 siin ohjata makro- ja mikrosoluihin niiden tehotason mukaan, ts. pienitehoiset matkaviestimet mikrosoluihin ja suuritehoiset matkaviestimet makrosoluihin. Näin matkaviestin voi tarpeettomasti käyttää sille huonommin soveltuvaa solukokoa, mikä merkitsee heikkoa verkon kapasitee-25 tin hyväksikäyttöä ja voi aiheuttaa merkittävää handoveri-en määrän kasvua.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on menetelmä, jolla ohjataan liikennettä hierarkisessa radioverkossa siten, että pienitehoiset matkaviestimet ohjataan käyttämään 30 ensisijaisesti mikrosoluja ja suuritehoiset matkaviestimet ensisijaisesti makrosoluja.

Tämä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että liikennettä ohjataan handove-rin avulla siten, että handoverpäätöksessä huomioidaan 35 radiotiemittausten lisäksi myös matkaviestimen lähetyste- 98692 3 holuokka ja naapurisolun solutyyppi siten, että handoverin kohdesoluksi valitaan ainoastaan naapurisolu, jolla on solutyyppi, jota matkaviestimen tulisi lähetyteholuokkansa perusteella ensisijaisesti käyttää.

5 Keksinnön mukaisesti solut luokitellaan mikro- ja makrosoluiksi suurimman lähetystehon perusteella, joka matkaviestimelle sallitaan solussa. Tämä voi tapahtua vertaamalla kyseistä suurinta sallittua lähetystehoa yhteen tai useampaan kynnysarvoon. Mikäli sallittu maksimilähe-10 tysteho on suurempi kuin makrosolulle annettu kynnysarvo-teho, solu luokitellaan makrosoluksi. Mikäli sallittu lähetysteho on pienempi kuin mikrosolulle asetettu kynnysarvo, solu luokitellaan mikrosoluksi. Matkaviestin pyritään sitten ohjaamaan handoverin avulla sen omalle maksimilähe-15 tysteholle parhaiten sopivaa tyyppiä olevaan soluun, mik-rosoluun tai makrosoluun. Tällöin pienitehoiset matkaviestimet ohjataan käyttämään mikrosoluja ja suuritehoiset matkaviestimet makrosoluja. Matkaviestimen teholuokka voidaan tunnistaa vertaamalla matkaviestimen maksimilähetys-20 tehoa edellä mainittuihin, mikro- ja makrosoluille annettuihin kynnysarvoihin. Mikäli matkaviestimen maksimilähe-tysteho on suurempi kuin makrosolulle asetettu kynnysarvo, matkaviestimen tulisi käyttää ensisijaisesti makrosoluja. Mikäli matkaviestimen maksimilähetysteho on pienempi kuin 25 mikrosolulle annettu kynnysarvo, matkaviestimen tulisi käyttää ensisijaisesti mikrosoluja. Tällä tavoin saadaan eri tyyppiset matkaviestimet käyttämään oikean tyyppisiä soluja aina, kun se on radiotien puolesta mahdollista. Jos järjestelmässä on samanaikaisesti käytössä tehobudjetti-30 handover, tämä voi aiheuttaa matkaviestimen handoverin oikean tyyppisestä solusta väärän tyyppiseen soluun. Tämän vuoksi keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa kullekin solulle määrätään samantyyppisten naapurisolujen ryhmä, johon tehobudjettihandover solusta sallitaan. Tehobudjet-35 tihandover mahdolliseen erityyppiseen naapurisoluun tulee 98692 4 tällä tavoin estetyksi.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheiseen piirrokseen, jossa kuvio 1 havainnollistaa erästä keksinnön mukaista 5 solukkotyyppistä matkaviestinjärjestelmää, kuviot 2A ja 2B ovat vuokaavioita, jotka havainnollistavat keksinnön mukaista liikenteen ohjaamiseksi käytettävää handoveria.

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa minkä talo hansa solukkotyyppisen radiojärjestelmän yhteydessä, kuten esimerkiksi yleiseurooppalainen matkaviestinjärjestelmä GSM (Global System for Mobile Communications), NMT (Nordic Mobile Telephone), DCS1800 (Digital Communication Sys tems) , PCN (Personal Communication Network), UMC (Univer-15 sal Mobile Communication), UMTS (Universal Mobile Telecommunication System), FPLMTS (Future Public Land Mobile Telecommunication System), jne.

Keksinnön kannalta oleellista on vain, että matkaviestinjärjestelmässä on käytössä, ainakin paikallisesti, 20 sekä mikrosoluverkko että sen kanssa maantieteellisesti ainakin osittain päällekkäinen makrosoluverkko.

Kuten on hyvin tunnettua, solukkoradioverkoissa verkon kattama maantieteellinen alue on jaettu pienempiin erillisiin radioalueisiin eli soluihin siten, että solussa 25 ollessaan matkaviestin kommunikoi radioteitse verkon kanssa soluun sijoitetun kiinteän radioaseman eli tukiaseman kautta. Matkaviestimet voivat vapaasti liikkua solusta toiseen.

Kuviossa 1 on havainnollistettu erästä matkavies-30 tinjärjestelmää, jossa on hierarkkisesti ja maantieteellisesti päällekkäin mikrosoluverkko ja makrosoluverkko. Esimerkkijärjestelmässä on kiinteä verkko kuvattu GSM-matka-viestinjärjestelmän mukaisena, mutta keksintö voidaan toteuttaa missä tahansa kiinteän verkon rakenteessa. GSM-35 järjestelmän kiinteään verkkoon sisältyy ainakin kotire- 98692 5 kisteri HLR, vierailijarekistereitä VLR, matkaviestinkes-kuksia MSC ja tukiasemaohjaimia BSC, jotka on kytketty-verkon tukiasemiin BTS. Tilaajan tarkempia sijaintitietoja, ts. sijaintialue, säilytetään vierailijarekisterissä 5 VLR, joita on tyypillisesti yksi kutakin matkaviestinkes-kusta MSC kohden. HLR puolestaan säilyttää pysyvästi tilaajan tilaajatietoja sekä tiedon siitä, minkä VLR.-n alueella matkaviestin MS on. GSM-järjestelmän rakennetta ja toimintaa on kuvattu tarkemmin GSM-suosituksissa ja kir-10 jassa "The GSM System for Mobile Communications", M. Mouly & M. Pautet, Palaiseau, France, ISBN:2-9507190-0-7.

Kuviossa 1 esitetyssä esimerkissä on kaksi keskusaluetta, joista toisessa on matkaviestinkeskus MSC1, ja vierailijarekisteri VLR1 ja toisessa matkaviestinkeskus 15 MSC2 ja vierailijarekisteri VLR2. Kummankin keskuksen MSC alla on yksi tai useampia tukiasemaohjaimia BSC, joista kukin ohjaa useita tukiasemia BTS. Kuviossa 1 on esitetty vain yksi tukiasemaohjain BSC1, joka puolestaan ohjaa mik-rosolujen Cl, C2, C3, C4, C5 ja C6 tukiasemia BTS sekä yh-20 den makrosolun CM tukiasemaa BTS. Kukin tukiasema BTS kommunikoi kaksisuuntaisen radioyhteyden avulla vastaavassa solussa olevien matkaviestimien MS kanssa. Kuviossa 1 on selvyyden vuoksi esitetty vain yksi liikkuva asema MS.

Kuviossa 1 mikrosolut C1-C6 kuuluvat mikrosoluverk-25 koon, jota keksinnön mukaisesti käyttävät ensisijaisesti pienen lähetystehon omaavat ja suhteellisen paikallaan pysyvät matkaviestimet MS, kuten kädessä kannettavat puhelimet. Mikrosoluverkon mikrosolujen C1-C6 kanssa maantieteellisesti ainakin osittain päällekkäin on makrosoluver-30 kon makrosolu CM. Makrosoluverkkoa käyttävät ensisijaisesti suuritehoiset ja suhteellisen nopeasti liikkuvat matka-, viestimet, kuten ajoneuvoihin sijoitetut radioasemat.

Matkaviestimet siis voivat vaihtaa solua liikkuessaan matkaviestinverkossa. Kun matkaviestimellä MS ei ole 35 puhelua käynnissä, solunvaihto merkitsee vain rekisteröi- 98692 6 tyrnistä uuteen soluun. Kun matkaviestimelle MS on puhelu käynnissä, solunvaihtoon liittyy myös puhelun siirtäminen liikennekanavalta toiselle samassa tai uudessa solussa, eli handover.

5 Handoverin tarpeellisuuden arvioimiseksi matkavies tin MS mittaa jatkuvasti palvelevan solun tukiasemalta vastaanotetun signaalin tasoa ja yleensä myös laatua, sekä ainakin muutamien naapurisolujen tukiasemilta vastaanotetun signaalin tasoa. Vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi 10 myös tukiasemat voivat mitata matkaviestimen lähettämän signaalin tasoa ja laatua. Matkaviestinjärjestelmästä riippuen päätöksen solunvaihdosta tekee matkaviestin tai kiinteä verkko. Kanavanvaihto aiheutuu normaalisti radiotien kriteerien perusteella mutta handover voidaan tehdä 15 muistakin syistä, kuten esimerkiksi kuormituksen jakamiseksi tai lähetystehojen laskemiseksi. Radioverkoissa pyritään välttämään tarpeettoman korkeita tehotasoja ja sitä kautta häiriöitä muualle verkkoon.

Esimerkiksi GSM-järjestelmän teknisten suositusten 20 mukaisesti matkaviestinasema MS tarkkailee (mittaa) sitä palvelevan solun downlink-signaalin tasoa ja laatua sekä palvelevaa solua ympäröivien solujen downlink-signaalin tasoa. Tukiasema BTS tarkkailee (mittaa) uplink-signaalin tasoa ja laatua, joka vastaanotetaan kultakin matkavies-25 tinasemalta MS, jota kyseinen tukiasema BTS palvelee. Kaikki mittaustulokset välitetään tukiasemaohjaimelle BSC. Handover-päätökset, puhelun ollessa käynnissä, tekee tukiasemaohjain BSC perustuen kullekin solulle asetettuun erilaisiin handover-parametreihin sekä matkaviestimen MS 30 ja tukiasemien BTS raportoimiin mittaustuloksiin. Vaihto ehtoisesti kaikki päätökset handovereista voidaan tehdä matkaviestinkeskuksessa MSC, johon tällöin välitetään myös mittaustulokset. MSC ohjaa myös ainakin handovereita, jotka tapahtuvat yhden tukiasemaohjaimen alueelta toisen alu-35 eelle.

98692 7

Matkaviestimen MS liikkuessa radioverkossa, hando-* ver palvelevasta solusta ympäristösoluun tapahtuu normaa listi joko silloin kun (1) matkaviestimen MS ja/tai tukiaseman BTS mittaustulokset osoittavat alhaista signaali-5 tasoa ja/tai signaalilaatua nykyisessä palvelevassa solussa ja jostakin ympäristösolusta on saatavissa parempi sig-naalitaso kuin nykyisessä palvelevassa solussa, tai kun (2) jokin ympäristösolu mahdollistaa liikennöinnin alhaisemmilla lähetystehotasoilla, ts. kun matkaviestin MS on 10 solujen raja-alueella. Ensiksi mainittu on radiotien kriteereihin perustuva handover, jota kutsutaan tästä eteenpäin RR-handoveriksi, ja jälkimmäistä tyyppiä on tehobud-jettihandover, jota kutsutaan tästä eteenpäin PBGT-hando-veriksi.

15 PBGT-handoverissa kriteerinä, jolla valitaan jokin naapurisoluista handoveria varten on että matkaviestin on aina yhteydessä soluun, jolla on minimi radiotievaimennus, vaikka signaalin laatu- ja tasomittaukset osoittaisivat jonkin muun solun paremmaksi. Käytännössä radiotievaimen-20 nus saadaan laskemalla naapurisolun n tehobujetti PBGT(n) esimerkiksi seuraavasti PBGT(n) = MS_TXPWR_MAX-AV_RXLEV_DL_HO-(BS_TXPWR_MAX-BS_TXPWR)-(MS_TXPWR_MAX(n)-AV_RXLEV_NCELL(n)) 25 BS_TXPWR_MAX on maksimi downlinkteho, joka sallitaan palvelevassa solussa ja BS_TXPWR on todellinen down-link-lähetysteho palvelevassa solussa. MS_TXPWR_MAX ja MS_TXPWR_MAX(n) ovat matkaviestimelle MS sallitut uplink-30 lähetystehot palvelevassa solussa ja vastaavasti naapuri-solussa n. AV_RXLEV_DL_HO ja AV_RXLEV_NCELL(n) ovat keskimääräiset mitatut signaalitasot, jotka vastaanotetaan matkaviestinasemalla MS palvelevalta solulta sekä vastaavasti naapurisolulta n. Normaalisti tehobudjettihandover 35 on mahdollinen, kun PBGT(n) > HO_MARGIN_PBGT(n), missä 98692 8 HO_MARGIN_PBGT(n) on marginaali, jonka naapurisolun n te-hobudjetti täytyy ylittää, jotta handover tulisi mahdolliseksi .

RR-handover!ssa kriteerinä käytetään signaalinvoi-5 makkuutta tai laatua. Tällöin handover naapurisoluun voidaan tehdä esimerkiksi, kun AV_RXLEV_NCELL(n) > AV_RXLEV_DL_HO+HO_MARGIN_LEVEL/QUAL(n).

10 Tällöin päätöksenteossa käytetään erilaista marginaalia riippuen handoverin syystä. H0_MARGIN_LEVEL käytetään, jos handoverin syy on signaalin voimakkuus ja HO_MARGIN_QUAL käytetään, jos handoverin syy on signaalin laatu.

Nämä perinteisesti käytössä olevat handover-tyypit 15 mahdollistavat matkaviestimen MS handoverin myös mikroso-lusta makrosoluun ja päinvastoin. Täten esimerkiksi matkaviestin MS, jolla on alhainen lähetysteholuokka, voi siirtyä mikrosolusta "päällä olevaan" makrosoluun radiotien kriteerien perusteella. Pelkästään radiotiekriteereihin 20 perustuvat handover-algoritmit eivät kykene ohjaamaan eri teholuokkien matkaviestimiä niille sopivan kokoisiin soluihin eikä se ole niiden tarkoituskaan.

Keksinnön mukaisesti liikennettä ohjataan handove-rilla, jossa huomioidaan radiotiemittausten lisäksi myös 25 matkaviestimen lähetysteholuokka ja naapurisolun solutyyppi siten, että ko. handoverin kohdesoluksi voidaan valita ainoastaan naapurisolu, jolla on solutyyppi, jota matkaviestimen tulisi lähetysteholuokkansa perusteella käyttää. Tätä uutta handover-tyyppiä, joka huomioi sekä solutyypin 30 että matkaviestimen lähetysteholuokan, kutsutaan tässä hakemuksessa MM-handoveriksi. MM-handover on mahdollista aktivoida koko verkossa tai vain osassa verkkoa. Aktivointia voidaan hallita solukohtaisesti ja se tehdään kaikille niille soluille (sekä mikrosoluille että makrosoluille), 35 jotka sijaitsevat hierarkisen verkon alueella.

98692 9

Kuvioihin 2A ja 2b viitaten, kun MM-handoveria käytetään, tukiasemaohjain BSC suorittaa, matkaviestimeltä MS ja mahdollisesti tukiasemilta BTS saamiensa mittaustulosten perusteelta (lohko 21), ennalta määrätyin aikavälein 5 seuraavan kynnysarvovertailun tutkiakseen radioyhteyden ominaisuuksia (lohko 22) .

AV_RXLEV_NCELL(n) > HO_LEVEL_MM(n) 10 missä AV_RXLEV_NCELL(n) on matkaviestimen vastaan ottama naapurisolun n keskimääräinen signaalitaso ja HO_LEVEL_MM(n) on taso, jonka naapurisolun n signaalitason täytyy ylittää, jotta MM-handover olisi mahdollinen. Tämä kynnystaso asetetaan erikseen jokaiselle naapurisolulle.

15 Radioyhteyden ominaisuuksien lisäksi keksinnön mu kainen MM-handover huomioi myös matkaviestimen teholuokan siten, että ainoastaan ne naapurisolut, jotka sopivat matkaviestimelle MS, valitaan kohdesoluiksi, ts. tukiasemaohjain BSC valitsee makrosolut ajoneuvoihin asennetuille 20 matkaviestimille ja kannettaville matkaviestimille MS sekä mikrosolut kädessä pidettäville matkaviestimille MS.

Tukiasemaohjain BSC käyttää kahta kynnysarvoa määrittääkseen naapurisolun solutyypin: MACROCELL THRESHOLD ja MICROCELL THRESHOLD. Nämä kynnysarvot ilmoittavat solun 25 tyypin sen maksimilähetystehotason avulla, jota matkaviestinten MS sallitaan käyttää solussa. Solutyypin määrityksessä käytetään kaikille soluille samoja kynnysarvoja.

MACROCELL THRESHOLD määrittää makrosolun koon seuraavasti (lohko 23): 30 - jos maksimilähetystehotaso MS_TXPWR(n), jota mat

kaviestimen MS sallitaan käyttää naapurisolun liikenne-, kanavalla on suurempi kuin tai yhtä suuri kuin MACROCELL

THRESHOLD, tätä naapurisolua pidetään makrosoluna.

MICROCELL THRESHOLD määrittää mikrosolun koon seu-3 5 raavasti (lohko 24) : 98692 10 - jos maksimilähetystehotaso MS_TXPWR(n), jota matkaviestimen MS sallitaan käyttää naapurisolun liikenne-kanavalla on pienempi kuin tai yhtä suuri kuin MICROCELL THRESHOLD, tätä naapurisolua pidetään mikrosoluna.

5 MACROCELL THRESHOLD ja MICROCELL THRESHOLD voidaan valita siten, että niiden väliin jää ennalta määrätty te-hoalue. Soluja, joiden maksimilähetysteho MS_TXPWR(n), jota matkaviestimen MS sallitaan käyttää solussa, osuu MICROCELL THRESHOLDin ja MACROCELL THRESHOLDin väliin, 10 kutsutaan keskikokoisiksi soluiksi (lohko 25).

Kun naapurisolut, joilla voidaan saavuttaa riittävän hyvä radioyhteys on löydetty ja niiden solutyypit on määritelty edellä kuvatulla tavalla, tukiasemaohjain määrittää myös matkaviestimen MS teholuokan ja ottaa sen ra-15 dioyhteyden ominaisuuksien lisäksi huomioon valitessaan sopivaa kohdesolua seuraavasti: - Jos siirrettävän matkaviestimen MS maksimilähetysteho MS_MAX on suurempi tai yhtä suuri kuin MACROCELL THRESHOLD (lohko 27), pidetään matkaviestintä MS korkean 20 teholuokan matkaviestimenä, jonka tulisi käyttää ensisijaisesti makrosolua. Tällöin tukiasemaohjain BSC sallii matkaviestimen MS MM-handoverin ainoastaan makrosoluksi luokiteltuun soluun (lohko 33).

- Jos siirrettävän matkaviestimen MS maksimilähe-25 tystaso MS_MAX on pienempi tai yhtä suuri kuin MICROCELL

THRESHOLD (lohko 28), matkaviestintä MS pidetään alhaisen teholuokan matkaviestimenä, jonka tulisi ensisijaisesti käyttää mikrosolua (lohko 29). Tällöin tukiasemaohjain BSC sallii matkaviestimelle MS MM-handoverin ainoastaan so-30 luun, joka on luokiteltu mikrosoluksi (lohko 32).

- Jos siirrettävän matkaviestimen MS maksimilähetysteho MS_MAX on pienempi kuin MACROCELL THRESHOLD ja , suurempi kuin MICROCELL THRESHOLD, matkaviestintä MS pidetään keskiteholuokan matkaviestimenä, jonka tulisi käyttää 35 ensisijaisesti keskikokoisia soluja (lohko 30) . Tällöin 98692 11 tukiasemaohjain BSC sallii matkaviestimen MS MM-handoverin ainoastaan soluun, joka on luokiteltu keskikokoiseksi soluksi (lohko 31).

, Edellä kuvattu handover-proseduuri ohjaa tehokkaas- 5 ti matkaviestimiä MS niiden teholuokan mukaisiin soluihin. Esimerkiksi jos ajoneuvoon asennettu matkaviestin MS aloittaa puhelun mikrosolussa, keksinnön mukainen menetelmä siirtää puhelun mahdollisimman pian MM-handoverilla makrosoluun, toisin sanoen aina kun jokin makrosolu voi 10 tarjota vapaan liikennekanavan ja riittävät radiotien ominaisuudet. Vastaavasti jos kädessä pidettävä matkaviestin MS aloittaa puhelun makrosolussa tai se on siirretty makrosoluun radiotien kriteerien perusteella tai muusta syystä, keksinnön mukainen menetelmä siirtää puhelun mikroso-15 luun niin nopeasti kuin jokin mikrosolu voi palvella puhelua riittävän hyvin, ee. tarjota vapaan liikennekanavan ja riittävät radiotien ominaisuudet. Ajoneuvoihin asennetut matkaviestimet MS pysyvät makrosoluissa ja käsissä pidettävät matkaviestimet MS mikrosoluissa, niin kauan kuin 20 radiotien ominaisuudet ovat hyvät. Jos esimerkiksi kädessä pidettävä matkaviestin MS liikkuu yhden mikrosolun peitto-alueelta toiselle, handover, jonka radiotien kriteerit aiheuttavat, suoritetaan normaalisti: kohdesolut voivat olla mikrosoluja tai makrosoluja.

25 Keksinnön eräässä suoritusmuodossa suoritetaan sa manaikaiset kynnysarvovertailut sekä MM-handoverille että tehobudjettihandoverille. Kun MM-handoveria ja tehobudjet-tihandoveria käytetään samanaikaisesti, tehobudjettihando-ver sallitaan ainoastaan samankokoisten solujen välillä. 30 Toisin sanoen tehobudjettihandover sallitaan makrosolusta makrosoluun, mikrosolusta mikrosoluun mutta ei makrosolusta mikrosoluun ja päinvastoin. Tehobudjettihandoveria varten voidaan määritellä kullekin solulle naapurisolut, joihin tehobudjettihandover sallitaan palvelevasta solusta. 35 Palvelevan solun ja naapurisolujen koon määritys voidaan 98692 12 suorittaa esimerkiksi samalla tavalla kuin edellä kuvattiin MM-handoverin yhteydessä. Mikäli tehobudjettihandover sallittaisiin myös erikokoisten solujen välillä, se voisi ohjata matkaviestimiä MS niiden teholuokkien kannalta vää- ' 5 rän kokoisiin soluihin ja sitä kautta heikentää keksinnön mukaisen menetelmän tehokkuutta.

Kuvio ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella oheisten patenttivaati-10 musten puitteissa ja hengessä.

Claims (7)

13 98692

1. Menetelmä liikenteen ohjaamiseksi hierarkisessa matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää matkaviestimiä, 5 mikrosoluverkon, joka on tarkoitettu ensisijaisesti matkaviestimille, joilla on suhteellisesti pienempi lähetyste-holuokka, makrosoluverkon, joka on maantieteellisesti ainakin osittain päällekkäin mikrosoluverkon kanssa ja joka on tarkoitettu ensisijaisesti matkaviestimille, joilla on 10 suhteellisesti suurempi lähetysteholuokka, tunnet -t u siitä, että liikennettä ohjataan handoverin avulla siten, että handoverpäätöksessä huomioidaan radiotiemit-tausten lisäksi myös matkaviestimen lähetysteholuokka ja naapurisolun solutyyppi siten, että ko. handoverin kohde-15 soluksi valitaan ainoastaan naapurisolu, jolla on solu-tyyppi, jota matkaviestimen tulisi lähetyteholuokkansa perusteella ensisijaisesti käyttää.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 mitataan naapurisoluista vastaanotettujen signaa lien taso, valitaan mittausten perusteella yksi tai useampi naapurisolu ehdokassoluksi handoveria varten, tunnistetaan ehdokassolun solutyypiksi makrosolu 25 tai mikrosolu suurimman lähetystehon perusteella, joka matkaviestimelle sallitaan solussa, tunnistetaan matkaviestimen lähetysteholuokka matkaviestimen maksimilähetystehon perusteella, sallitaan handover vain sellaiseen ehdokassoluun, 30 joka on samaa solutyyppiä, jota matkaviestimen tulisi lä-hetysteholuokkansa perusteella ensisijaisesti käyttää.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että havaitaan, että yhdelläkään naapurisolulla, joka on 35 samaa solutyyppiä, jota matkaviestimen tulisi ensisijaisesti käyttää, ei ole mittausten perusteella riittävän hyvää signaalitasoa- ja/tai laatua, 98692 14 handoveria, jonka tarkoituksena on liikenteen ohjaaminen ei sallita niihin soluihin, jotka ovat eri solu-tyyppiä, jota matkaviestimen tulisi ensisijaisesti käyttää .

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että solutyypin tunnistaminen käsittää asetetaan ensimmäinen tehokynnysarvo makrosolujen tunnistamista varten ja toinen tehokynnysarvo mikrosolujen 10 tunnistamista varten, verrataan solun maksimilähetystehoa, joka matkaviestimille on sallittu solussa, ensimmäiseen ja toiseen tehokynnysarvoon, tunnistetaan makrosoluksi solu, jossa sallittu mak-15 similähetysteho on suurempi tai yhtä suuri kuin ensimmäinen tehokynnysarvo, tunnistetaan mikrosoluksi solu, jossa sallittu mak-similähetysteho on pienempi tai yhtä suuri kuin toinen tehokynnysarvo.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä matka viesti järjestelmässä, jossa on keskikokoisia soluja, jotka ovat suurempia kuin mikrosolut ja pienempiä kuin makroso-lut, tunnettu siitä, että tunnistetaan keskikokoiseksi solu, jossa sallittu maksimilähetysteho on pie-25 nempi kuin ensimmäinen tehokynnysarvo ja suurempi kuin toinen tehokynnysarvo.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sallitaan tehobudjettihand-overit vain soluihin, jotka ovat samaa solutyyppiä, jota 30 matkaviestimen tulisi ensisijaisesti käyttää.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kullekin solulle määrätään samantyyppisten naapurisolujen ryhmä, johon tehobudjetti-handover solusta sallitaan. 98692 15