FI97587B - Paikallisverkkojärjestely - Google Patents

Paikallisverkkojärjestely Download PDF

Info

Publication number
FI97587B
FI97587B FI944180A FI944180A FI97587B FI 97587 B FI97587 B FI 97587B FI 944180 A FI944180 A FI 944180A FI 944180 A FI944180 A FI 944180A FI 97587 B FI97587 B FI 97587B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
control unit
data
actuator
network
network arrangement
Prior art date
Application number
FI944180A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI97587C (fi
FI944180A0 (fi
FI944180A (fi
Inventor
Seppo Laine
Original Assignee
Seppo Laine
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Seppo Laine filed Critical Seppo Laine
Publication of FI944180A0 publication Critical patent/FI944180A0/fi
Priority to FI944180A priority Critical patent/FI97587C/fi
Priority to US08/793,851 priority patent/US5920253A/en
Priority to ES95930534T priority patent/ES2236711T3/es
Priority to AU33881/95A priority patent/AU3388195A/en
Priority to PCT/FI1995/000489 priority patent/WO1996008096A2/en
Priority to AT95930534T priority patent/ATE287165T1/de
Priority to EP95930534A priority patent/EP0787393B9/en
Priority to DE69533925T priority patent/DE69533925T2/de
Publication of FI944180A publication Critical patent/FI944180A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI97587B publication Critical patent/FI97587B/fi
Publication of FI97587C publication Critical patent/FI97587C/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H05—ELECTRIC TECHNIQUES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H05B—ELECTRIC HEATING; ELECTRIC LIGHT SOURCES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; CIRCUIT ARRANGEMENTS FOR ELECTRIC LIGHT SOURCES, IN GENERAL
    • H05B47/00—Circuit arrangements for operating light sources in general, i.e. where the type of light source is not relevant
    • H05B47/10—Controlling the light source
    • H05B47/175—Controlling the light source by remote control
    • H05B47/185—Controlling the light source by remote control via power line carrier transmission
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B3/00—Line transmission systems
    • H04B3/54—Systems for transmission via power distribution lines
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L12/00—Data switching networks
    • H04L12/28—Data switching networks characterised by path configuration, e.g. LAN [Local Area Networks] or WAN [Wide Area Networks]
    • H04L12/40—Bus networks
    • H04L12/40006—Architecture of a communication node
    • H04L12/40032—Details regarding a bus interface enhancer
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L12/00—Data switching networks
    • H04L12/28—Data switching networks characterised by path configuration, e.g. LAN [Local Area Networks] or WAN [Wide Area Networks]
    • H04L12/40—Bus networks
    • H04L12/403—Bus networks with centralised control, e.g. polling
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L61/00—Network arrangements, protocols or services for addressing or naming
    • H04L61/50—Address allocation
    • H04L61/5038—Address allocation for local use, e.g. in LAN or USB networks, or in a controller area network [CAN]
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B2203/00—Indexing scheme relating to line transmission systems
    • H04B2203/54—Aspects of powerline communications not already covered by H04B3/54 and its subgroups
    • H04B2203/5404—Methods of transmitting or receiving signals via power distribution lines
    • H04B2203/542—Methods of transmitting or receiving signals via power distribution lines using zero crossing information
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L12/00—Data switching networks
    • H04L12/28—Data switching networks characterised by path configuration, e.g. LAN [Local Area Networks] or WAN [Wide Area Networks]
    • H04L12/2803—Home automation networks
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L12/00—Data switching networks
    • H04L12/28—Data switching networks characterised by path configuration, e.g. LAN [Local Area Networks] or WAN [Wide Area Networks]
    • H04L12/2803—Home automation networks
    • H04L12/2838—Distribution of signals within a home automation network, e.g. involving splitting/multiplexing signals to/from different paths
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L2101/00—Indexing scheme associated with group H04L61/00
    • H04L2101/60—Types of network addresses
    • H04L2101/604—Address structures or formats
    • H—ELECTRICITY
    • H05—ELECTRIC TECHNIQUES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • H05B—ELECTRIC HEATING; ELECTRIC LIGHT SOURCES NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; CIRCUIT ARRANGEMENTS FOR ELECTRIC LIGHT SOURCES, IN GENERAL
    • H05B47/00—Circuit arrangements for operating light sources in general, i.e. where the type of light source is not relevant
    • H05B47/10—Controlling the light source
    • H05B47/175—Controlling the light source by remote control
    • H05B47/196—Controlling the light source by remote control characterised by user interface arrangements

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Power Engineering (AREA)
  • Selective Calling Equipment (AREA)
  • Semiconductor Lasers (AREA)
  • Led Devices (AREA)
  • Crystals, And After-Treatments Of Crystals (AREA)
  • Small-Scale Networks (AREA)
  • Bidet-Like Cleaning Device And Other Flush Toilet Accessories (AREA)
  • Control By Computers (AREA)
  • Cable Transmission Systems, Equalization Of Radio And Reduction Of Echo (AREA)
  • Data Exchanges In Wide-Area Networks (AREA)
  • Design And Manufacture Of Integrated Circuits (AREA)
  • Input Circuits Of Receivers And Coupling Of Receivers And Audio Equipment (AREA)

Description

97587
Paikallisverkkoj ärj estely
Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osan mukainen paikallisverkkojärjestely. Erotukseksi tavanomaisista lähiverkoista, joissa suorituskyky (informaation siirtonopeus) on tärkeä, keksinnön mukainen paikallisverkko on tarkoitettu nimenomaan hitaan datan kaksisuuntaiseen siirtoon, erityisesti kytkintyyppisen 10 tiedon (ON/OFF-tiedon) kaksisuuntaiseen siirtoon. Keksinnön mukainen paikallisverkkojärjestely on kehitetty ensi-jaisesti kiinteistöjen verkkosähkön ohjaukseen, mutta sillä on myös muita merkittäviä käyttökohteita, kuten esim. kulunvalvontajärjestelmät ja muut valvonta- tai oh-15 jausjärjestelmät. Seuraavassa keksinnön taustaa kuvataan kuitenkin käyttäen esimerkkinä kiinteistön sähkönohjaus-järjestelmää, koska siihen liittyneet ongelmat ovat alunperin antaneet sysäyksen keksinnölle.
Perinteisellä tavalla toteutetun kiinteistösähköis-20 tyksen suurin epäkohta on se, että se ei mahdollista "älykästä" asennusta, joka mahdollistaisi järjestelmän joustavan ohjauksen ja muunneltavuuden. Kuviossa 1 on havainnollistettu perinteisen asennustekniikan periaatetta. Sähköpääkeskuksesta 11 lähtee yleensä jokaista valaisin-25 tai pistorasiaryhmää kohti oma putkituksensa. Kuviossa on ·;·1: tarvittavien johtimien määrää merkitty tavanomaiseen ta- ··· paan johtimen yli vedetyn poikkiviivan viereen merkityllä • · · 1 luvulla; kultakin valaisimelta 12 vedetään 2 tai 3 johdin- • · ► · ta katkaisijalle 13, ja kutakin ryhmää varten tarvitaan • · · 30 kaksi johdinta. Kuviossa esitetyssä esimerkissä tulee . sähköpääkeskukseen näin ollen yhteensä 8 johdinta (pisto- • · · ·” rasioita on merkitty viitenumerolla 14) . Tällainen asen- • · · * ’ nustapa on selkeä, mutta se on myös hyvin kiinteä ja vaa tii aina ammattimiestä muutoksien tekemiseksi.
35 Ohjattavuuden aikaansaamiseksi on käytettävä releoh- 2 97587 jattua asennustapaa, jonka periaatetta on havainnollistettu kuviossa 2. Koska kaikkien ohjattavien pisteiden (esim. valaisimien) katkaisijat (releet) sijaitsevat tässä tapauksessa sähköpääkeskuksessa 11, täytyy keskuksesta läh-5 teä yhtä monta johdinta ulospäin kuin kiinteistössä on ohjattavia pisteitä. Kun kutakin merkkivalolla varustettua painonappia (katkaisijaa) 15 kohti vaaditaan tyypillisesti kolme tai neljä johdinta, kasvaa sähköpääkeskuksesta lähtevien johtimien määrä varsin suureksi. Esim. tyypillisen 10 omakotitalon sähköasennuksessa vaaditaan merkkivalolla varustettuja painonappeja 25...50 kappaletta, jolloin pelkästään näiltä tulee sähköpääkeskukseen 75...200 johdinta. Releohjattu asennustapa muistuttaakin johtimien määrässä lähinnä puhelinkeskusasennusta. Lisäksi se edellyttää 15 erittäin kokenutta asentajaa, asennusaika kasvaa huomattavan pitkäksi ja kustannukset erittäin korkeiksi.
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin saada parannus edellä kuvattuihin epäkohtiin ja saada aikaan sellainen paikallisverkkojärjestely, joka mahdollistaa 20 joustavasti ohjattavissa olevan sähköverkon, joka voidaan toteuttaa entistä huomattavasti yksinkertaisemmin. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella paikallisverkko- järjestelyllä, jolle on tunnusomaista se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.
25 Keksinnön ajatuksena on siirtää verkon väylässä ·;··: (parikaapelissa) sellainen signaali, joka takaa samanlai- ·;· sen vasteajan kaikille ohjaustoiminnoille ja mahdollistaa • · · * samalla samanaikaisen kaksisuuntaisen datasiirron ja te- • · * · honsyötön siten, että verkon yksittäinen solmu voidaan • i i 30 pitää (esim. ajastuksen ja lähetyselimien suhteen) mahdol-. lisimman yksinkertaisena. Rauhoittamalla kantoaaltosig- t » · * * * ·*· naalin (joka on keksinnön edullisen suoritusmuodon mu-
• · · ’ J
• · · '·’ * kaisesti perusmuodoltaan oleellisesti sinimuotoista) toi nen puolijakso kokonaan tehonsyötöltä voidaan sen aikana 35 siirtää dataa kahteen suuntaan, mikä voidaan toteuttaa 3 97587 hyvin yksinkertaisesti toiseen suuntaan virtainformaatioon perustuen ja toiseen suuntaan signaalin aaltomuotoon perustuen .
Kun nykyiset järjestelmät eivät tarjoa käyttäjälle 5 (esim. asunnon tai kiinteistön omistajalle) mitään mahdollisuuksia muutella asennuskonfiguraatiota (esim. mikä katkaisija ohjaa mitäkin valaisinta), mahdollistaa keksinnön mukainen ratkaisu tällaiset muutokset ilman ulkopuolisen, ammattitaitoisen ja asennusoikeudet omaavan asentajan 10 apua. Lisäksi mihin tahansa ohjattavaan sähköpisteeseen voidaan lisätä erilaisia lisätoimintoja, kuten aikakello-toiminta, hämäräkytkintoiminta, keskitetty sytytys tai sammutus, jne.
Koska keksinnön mukainen verkko on pienjännitteinen 15 ja vapaasti muunneltava, käyttäjä voi esim. vapaasti lisätä painonappeja (katkaisijoita) haluamiinsa kohtiin ja ohjelmoida ne vaikuttamaan haluamiinsa sähköpisteisiin.
Perinteiseen asennustapaan verrattuna keksinnön mukainen ratkaisu vähentää lisäksi tarvittavan paksun 20 kuparijohtimen määrää, koska katkaisijoita ei enää tarvitse johdottaa verkkojännitteisiksi, vaan niihin voidaan kytkeä pienjännitteinen signaali. Merkittävämpi säästö syntyy kuitenkin asennusajassa ja sitä kautta asennuskustannuksissa .
25 Edellä kuvattuun releohjaustyyppiseen järjestelmään ·:**: verrattuna keksinnön mukaisen ratkaisun pääetuna on huo- ♦;· mattavasti yksinkertaisempi asennustekniikka ja sitä kaut- • · · · .?· ta syntyvä merkittävä kustannussäästö.
• · · i .·:·. Koska keksinnön mukaisessa verkossa siirretään • · · 30 (analogista) kantoaaltoa, jossa signaalin nousu- ja lasku- . ajat ovat suhteellisen hitaita esim. tunnettujen paikal- • · · *“ lisverkkojen digitaalisten signaalien nopeisiin nousu- ja • · · . '* laskuaikoihin verrattuna, voidaan myös verkossa syntyvät häiriöt (häiriöspektri) pitää pieninä. Vakiotaajuisen 35 kantoaallon avulla saadaan myös siirrettyä ajastus verkon 4 97587 kaikille solmuille, jolloin solmussa ei tarvita erillisiä ajastuselimiä.
Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tarkemmin viitaten kuvioiden 3...9 mukai-5 siin esimerkkeihin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää perinteisen sähköasennustekniikan avulla toteutettua sähköistystä, kuvio 2 esittää releasennustekniikan avulla toteutettua sähköistystä, 10 kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen asennustekniikan toteutettua sähköistystä, kuvio 4a havainnollistaa keksinnön mukaisen verkon ohjausyksikön lähettämää signaalia, kuvio 4b havainnollistaa kuvion 4a signaalista 15 muodostuvaa kehysrakennetta, kuvio 4c esittää ohjausyksikön lohkokaaviota, kuviot 5a...5c esittävät erilaisia verkossa käytettäviä toimilaitteita, kuvio 6 esittää väyläliitännän periaatetta, 20 kuvio 7a esittää väyläliitännän toteuttavan liitän täyksikön analogiaosaa, kuvio 7b esittää lohkokaaviona liitäntäyksikön digi-taaliosaa, kuvio 8 esittää kuvion 7a analogiaosassa käytettävää 25 pulssigenerointipiiriä, ja *:**: kuvio 9 on aikadiagrammi, joka esittää analogiaosaan ··· tulevaa signaalia sekä siitä analogiaosassa synnytettäviä • · · * •ί. signaaleja.
• · · ·
Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaista paikallis- • · · 30 verkkoa käyttäen toteutetun sähköistyksen periaatetta.
. Järjestelmän ainoa "älykkyyttä" omaava osa on kaikille • · · ;*·; ohjattaville toimilaitteille yhteinen ohjausyksikkö 31, • · · ’ joka voi sijaita esim. sähköpääkeskuksessa 11. Kierretty parikaapeli 32, joka voi ulottua periaatteessa koko jär-35 jestelmän läpi muodostaa järjestelmän yhteisen siirtotien 5 97587 eli väylän SB, johon erilaiset ohjattavat toimilaitteet (toimilaite voi käsittää esim. merkkivalolla varustetun painonapin 15 tai valaisimen 12) liittyvät jäljempänä kuvattavien liitäntäyksiköiden avulla. Tässä yhteydessä 5 kutsutaan toimilaitetta sekä siihen liittyvää elektroniikkaa yhteisnimellä solmu. Tähän elektroniikkaan kuuluu edellä mainittu liitäntäyksikkö, jonka kautta toimilaite liittyy verkkoon sekä mahdollisesti sen lisäksi tarvittava, toimilaitteen tyypistä riippuva sovituselekt-10 roniikka toimilaitteen ohjaamiseksi.
Kaikki merkkivalolliset painonapit 15 on kuvion 3 mukaisessa esimerkissä ketjutettu yhden putkituksen A varrelle, jonka sisällä kulkee siis vain yksi kierretty parikaapeli 32. Verkkojännitteelliset valaisimet ja pisto-15 rasiat on ketjutettu sulakeryhmittäin omiin putkituksiin- sa, joista kuviossa 3 on esitetty yksi sähköpääkeskuksesta lähtevä putkitus B. Yksi kierretty parikaapeli 32 asennetaan samaan putkeen sulakeryhmän vaihe/nolla-johdinparin kanssa kytkentäohjauksen kuljettamiseksi jokaiselle ryhmän 20 toimilaitteista.
Kuvion 3 mukaisessa esimerkissä tulee sähköpääkeskukseen siis vain 6 johdinta. Lisäetuna on järjestelmän sopivuus mihin tahansa nykyiseen sähköputkitukseen.
Huomattakoon, että merkkivalolla varustetut pai-25 nonapit 15 voisivat keksinnön mukaisen periaatteen kan- ·:*·: naita sijaita yhtä hyvin esim. siinä parikaapelissa, joka ··> kulkee yhdessä vaihe/nolla-johdinparin kanssa. Kyseisten • « · · •L katkaisijoiden 15 sijoitus kuviossa esitetyllä tavalla • · · · fyysisesti omaan väyläänsä on kuitenkin edullista tehdä • · · 30 ainakin niin kauan kuin sähköturvallisuusmääräykset eivät . salli jo nyt useilta valmistajilta saatavia puolijohde- • · · verkkokytkimiä. Ylimenoaikana voidaan käyttää sähkökeskuk- • · * '·' ' sessa 11 sijaitsevaa releohjausta, jolloin verkkosähköpuo- lelle ei johdoteta lainkaan keksinnön mukaista parikaape-35 liväylää. Tällöin parikaapelin muodostamaa väylää (put- 6 97587 kitus A) käytetään ainoastaan releiden ohjaukseen, jolloin ratkaisu vastaisi muuten kuviossa 2 esitettyä tunnettua tekniikkaa, mutta kaikkia kuvion 2 painonappeja 15 varten tarvittaisiin yhteisesti vain yksi parikaapeli 32, joka 5 muodostaisi keksinnön mukaisen väylän. Tällaisesta ylimenovaiheen järjestelystä huolimatta on keksinnön mukaisen järjestelmän asennus helppoa ja edullista.
Huomattakoon lisäksi, että vaikka kuvion 3 esimerkissä on kaksi fyysisesti erillistä johdinhaaraa (putkilo tuksissa A ja B) , muodostavat ne loogisesti kuitenkin yhden, kaikille toimilaitteille yhteisen väylän. Verkon fyysisellä topologialla ei ole merkitystä keksinnön kannalta, vaan väylä voi olla kytketty esim. yhdeksi yhtäjaksoiseksi haaraksi, joka kulkee kaikkien toimilaitteiden 15 kautta, tai siinä voi olla mielivaltainen määrä haaroja halutuissa kohdissa. (Päähaarat suositellaan kuitenkin aloitettaviksi suoraan ohjausyksikön riviliittimeltä, jolloin vähennetään signaalin resistiivistä vaimenemista j ohtimissa.) 20 Keksinnön mukaisen paikallisverkkojärjestelyn väylä tehdään siis käytännössä kierretystä parijohtimesta. Joh- dinpaksuus voi olla esim. välillä 0,1...0,75 mm2, riippuen peräkkäin samassa johdinhaarassa olevien toimilaitteiden lukumäärästä ja väylän yhteenlasketusta pituudesta.
25 Ohjausyksikkö 11 lähettää parikaapeliin perusmuo- ·:·*: doltaan oleellisesti sinimuotoista, vakiotaajuista (analo- ··· gista) kantoaaltosignaalia, jonka avulla siirretään sekä .t, data että teho solmuille. Jatkossa käytetään esimerkkinä • · · · kantoaaltoa, jonka taajuus on 20 kHz. (Tällöin signaalin • · · 30 aallonpituus on aina yli 5000 m, eikä johdinhaaroissa . esiinny heijastuksia. Taajuus on myös audiotaajuuksien • · · « · · yläpuolella ylikuulumisen estämiseksi sekä lisäksi riittä- • · · '·' * vän kaukana RF-taajuuksien alapuolella, jotta suurtaa- juushäiriöiden suodatus ei muodostu ongelmaksi.) 35 Verkosta on muodostettu aikajakoverkko, jossa kulle-
II
7 97587 kin toimilaitteelle (solmulle) on annettu sen omaa lai-tenumeroa vastaava aikaikkuna. Tämä ikkuna tai aikaväli on kantoaallon yhden jakson mittainen (jakson pituus on tässä esimerkissä 50 μβ).
5 Kuviossa 4a on esitetty ohjausyksikön 11 väylälle lähettämää signaalia. Ainoastaan kantoaallon jakson alkupuoliskoa voidaan käyttää datan siirtämiseksi kyseistä jaksoa vastaavalle toimilaitteelle. Jälkimmäistä puolijaksoa käytetään kaikille toimilaitteille tapahtuvan tehon 10 siirtoon. Alkupuoliskolla siirretään joko looginen nolla, joka vastaa muuttumatonta signaalimuotoa tai looginen ykkönen, joka vastaa 40 kHz:n datapulssia, jota on merkitty kuviossa viitemerkillä DP (vastaavuudet voivat luonnollisestikin olla myös päinvastaiset).
15 Ohjausyksikkö siirtää siis dataa toimilaitteille päin peräkkäisissä siirtokehyksissä, joista kukin muodostuu ennalta määrätystä määrästä kantoaallon jaksoja. Yhtä tällaista kehystä on havainnollistettu kuviossa 4b esittämällä kantoaallon jaksoja vastaavia aikavälejä viite-20 merkeillä TS0...TS252. Kukin kehys, jota on merkitty viitemerkillä FR, alkaa ennalta määrätyllä kehyslukitussanal-la, joka voi olla esim. kahdeksan bitin pituinen bitti-kuvio 01111110 (aikavälit TS0...TS7). Tällöin ei missään muussa tilanteessa kuin tämän tahdistussanan aikana voi 25 signaalissa esiintyä kuutta "1"-tilaa peräkkäin. Tämä on ·:·*: estetty siten, että toimilaitteiden numeroinnissa on aina ··* tyhjä paikka joka kuudennen toimilaitteen kohdalla, joi- • · · « loin ei myöskään ole tarvetta lähettää kyseisessä aikavä- • · · ·
Iissä "l"-dataa.
t » · 30 Tahdistussanan jälkeen seuraavat viisi databittiä on . varattu järjestelmän hallintaa varten (kyseiset aikavälit t · · TS8...TS12 muodostavat huoltokanavat 1...5). Tämän jälkeen • · * kehyksessä on yksi tyhjä aikaväli, minkä jälkeen tulee 200 toimilaitteen (joka on tässä esimerkissä asetettu toimi-35 laitteiden maksimimääräksi) aikavälit toimilaitteen osoi- 8 97587 tenumeron mukaisessa järjestyksessä, kuitenkin siten, että joka kuudes paikka on tyhjä. Tästä saadaan yhden kehyksen pituudeksi (8+5+(1+5)x40) bittiä eli 253 bittiä (aikaväliä) . Tällä tavoin saadaan yksi bitti siirrettyä yhtä toi-5 milaitetta kohti ajassa 253x50 με = 12,65 ms.
Riittävän häiriömarginaalin aikaansaamiseksi täytyy solmun (kuten myös ohjausyksikön) pystyä tulkitsemaan vastaanotettu data usean, esim. kahdeksan peräkkäisen kehyksen aikana samaksi muuttumattomaksi uudeksi tilaksi, ennen 10 kuin uusi tila astuu voimaan. Tilan muutokseen kuluvaksi vasteajaksi saadaan näin ollen 8x12,65 ms=101,2 ms, joka on riittävän lyhyt vasteaika.
Toiseen suuntaan eli toimilaitteilta ohjausyksikölle päin tapahtuu tiedonsiirto virtainformaationa antamalla 15 toimilaitteen liitäntäyksiköltä toimilaitteen aikavälin positiivisen puolijakson aikana "1"-dataa vastaava virta-pulssi, jonka ohjausyksikkö tunnistaa. Tätä kuvataan tarkemmin jäljempänä kuvion 7a yhteydessä.
Verkossa olevien toimilaitteiden ohjaus tapahtuu 20 aina ohjausyksikön kautta, toisin sanoen edes toimilaitteen oma painonappi ei pysty suoraan ohjaamaan ko. toimilaitetta, esim. valaisinta, päälle tai pois päältä, vaan painonapilta annettu ohjaustieto kulkee aina ensin ohjausyksikön kautta. Ohjausyksikkö tulkitsee painonapilta 25 annetun tiedon ja mikäli tieto on järkevä, ohjausyksikkö "*! ohjaa toimilaitetta lähettämällä toimilaitetta vastaavassa ·;· aikavälissä ohjausdatan. Ohjattava toimilaite voi sijaita • >·· ·’· missä tahansa väylän varrella, ei siis välttämättä juuri ··« ♦ sen painonapin yhteydessä, jolta ohjaustieto annettiin. 30 Keksinnön mukaisessa paikallisverkossa tapahtuu ohjaus . siis siten, että solmun painonappia painamalla lähetetään • · · ***. tietoa ohjausyksikölle, joka on verkossa ainoa paikka, • · · johon on talletettu tieto siitä, mihin verkossa olevaan toimilaitteeseen kyseisen painonapin painallus vaikuttaa. 35 Tämän tiedon perusteella ohjausyksikkö ohjaa yhtä tai
II
9 97587 useampaa toimilaitetta, jotka on sen muistissa linkitetty yhteen sen painonapin kanssa, jota painettiin.
Ohjausyksikkö on siis keksinnön mukaisessa paikallisverkko j ärj estelyssä ainoa paikka, joka sisältää "älyä". 5 Sen prosessori huolehtii kantoaallon ja lähtevien data-pulssien generoinnista sekä tulevien datapulssien tulkinnasta. Ohjausyksikön lohkokaavio on esitetty kuviossa 4c. Ohjausyksikön "sydän" on em. mikroprosessori 41, joka sisältää esim. akkuvarmistetun reaaliaikakellon sekä liitän-10 nät, joita tarvitaan mikroprosessorin liittämiseksi ympäröiviin piireihin tai järjestelmiin. Mikroprosessori ohjaa väylän 42 välityksellä aaltomuotogeneraattoria 43, joka synnyttää kantoaaltosignaalin. Generaattori 43 sisältää lähetysrekisterin jokaista solmua varten. Mikroprosessori 15 kirjoittaa näihin rekistereihin ohjaustiedon (ykkösen tai nollan) sen mukaan, miten kunkin solmun toimilaitetta ohjataan. Aaltomuotogeneraattori on sekvenssikone, joka lukee jatkuvasti lähetysrekistereitä ja generoi kunkin jakson ensimmäisellä puolijaksolla joko loogisen ykkösen 20 tai loogisen nollan muotoisen aallon, sen mukaan, mikä on rekisterin sisältö, ja toisella puolijaksolla vakiomuotoisen aallon. Generaattorin ulostulosignaali syötetään D/A-muuntimen 44a ja ulostulovahvistimen 45 kautta väylälle SB. Koska solmulta ohjausyksikölle tuleva informaatio 25 tulee virtatietona, on ulostulovahvistimen lähdön ja väy- * ♦:··: Iän SB toisen johtimen välissä virranmittausvastus 46, ·· jonka navat on kytketty differentiaalivahvistimen 47 si- säänmenoihin. Differentiaalivahvistimelta 47 saatu virta- ···· tieto kytketään multiplekserille 48, josta se kytketään « · · 30 edelleen näytteenottovahvistimen 49 ja A/D-muuntimen 44b . kautta mikroprosessorille. Mikroprosessori saa aaltomuoto- *»· generaattorilta tiedon siitä, milloin lähtevä aaltomuoto » i · on huippuarvonsa kohdalla, ja mikroprosessori ohjaa vahvistinta 49 ottamaan näytteen takaisintulevasta virrasta 35 ko. hetkellä. Näin ohjausyksikkö saa tietää, lähettääkö se 10 97587 solmu, jota vastaava aikaväli on kysymyksessä, dataa ohjausyksikölle. Multiplekserin toiseen sisäänmenoon tuodaan jännitetieto VI, jonka avulla valvotaan verkon virheetöntä toimintaa eli valvotaan sitä, ettei signaalin 5 amplitudi pääse laskemaan liikaa verkon liiallisen kuormituksen takia.
Mikroprosessoriin liittyy lisäksi näppäimistö KB sekä näyttö DPL, jotta käyttäjä voi tehdä omia konfigu-rointejaan ja hallita järjestelmää. Järjestelmän hallintaa 10 kuvataan tarkemmin jäljempänä.
Verkkosolmuun kuuluva toimilaite voi olla esim. kuviossa 5a esitetyn kaltainen painonappikatkaisija 15, joka on varustettu merkkivaloa antavalla elimellä, esim. LEDillä 15a. Tällainen toimilaite ei vaadi erillistä sovi-15 tuselektroniikkaa, vaan se voidaan liittää suoraan solmun liitäntäyksikköön, koska solmun liitäntäyksikkö pystyy (a) suoraan tuottamaan katkaisijan taustavaloa varten riittävän energian ja (b) ottamaan katkaisijalta 15b annettavan tiedon sisään.
20 Toimilaite voi olla myös kuviossa 5b esitetyn kal tainen laite 50a, jossa on jokin verkkojännitteellä ON/OFF-tyyppisesti syötettävä kuorma, kuten lamppu 51, joka on erillisen sovituselektroniikkaosan välityksellä kytketty solmun liitäntäyksikköön. Tässä tapauksessa sovi-25 tuselektroniikkaosa koostuu ohjauspiiristä 53, joka käsit-·;··: tää lampun vaihe johtimeen kytketyn triacin 52, triacia ··* ohjaavan nollapistekytkimen 54 sekä LEDin 55, joka ohjaa • · « · nollapistekytkintä. Tällaisia optoeristettyjä, triac-poh- M·· ···, jäisiä verkkokytkimiä on saatavissa useammaltakin valmis- i i i 30 tajalta. Käyttäjälle näkyvän käyttäjäliitynnän muodostavat . tässä tapauksessa lamppu 51 (jota ohjausyksikkö ohjaa) ja t · · katkaisija 56, jolta käyttäjä antaa tietoa ohjausyksikölle » i · päin (LED 55 on tässä tapauksessa näkymättömissä, koska se on triacin ohjauspiirin sisällä). Käytännössä ohjauspiiri 35 53 voi olla esim. tyyppiä SP 1110, valmistaja Interna- 11 97587 tional Rectifier, USA. Vastaavanlaista piiriä on saatavissa myös muilta valmistajilta.
Toimilaite voi olla myös kuviossa 5c esitetyn kaltainen laite 50b, jossa on jokin verkkojännitteellä por-5 taattomasti syötettävä kuorma, kuten esim. himmennettävä lamppu 57. Tämä esimerkki vastaa muuten kuvion 5b esimerkkiä, mutta tässä tapauksessa on ohjauspiirin nollapiste-kytkimen tilalla vaihekulmasäätäjä 58. Tällainen vaihekul-masäätöön perustuva ohjauspiiri 53' voidaan rakentaa eril-10 liskomponenteista.
Kaikki edellä esitetyt toimilaitteet perustuvat siis LEDin käyttöön; katkaisijassa (kuvio 5a) LED toimii taustavaloa antavana elimenä, kun taas verkkosähkön ohjauksessa (kuviot 5b ja 5c) LED toimiikin eristävänä ohjauselime-15 nä, jonka avulla eristetään pienjännitteinen väylä verkko- jännitteistä. Tällä tavoin saadaan kaikki solmut perusrakenteeltaan mahdollisimman samanlaisiksi. Yleisesti ottaen voidaan vielä todeta, että toimilaite on laite, joka antaa käyttäjälle jonkin vasteen (esim. valoa) ja 20 jolta voidaan antaa ohjaustietoa ohjausyksikölle päin esim. juuri toimilaitteeseen liittyvällä katkaisijalla. Eri tyyppisiä toimilaitteita voivat muodostaa esim. moottorit, lämmityslaitteet, erilaiset mittarit, jne.
Kuviossa 6 on havainnollistettu yksittäiseen solmuun 25 kuuluvan liitäntäyksikön avulla toteutettavan väylälii- tännän periaatetta. Liitäntäyksikkö 61 on väyläliitännän *·· suhteen polariteettivapaa, toisin sanoen sen liittimet - »I i voidaan kytkeä parikaapelin 32 johtimiin kummin päin ta- • « ·· ·-·. hansa. Liitäntäyksikön ulostulo UI ohjaa toimilaitteen i « « 3 0 LEDiä 15a tai 55 ja sen sisäänmeno II kytkeytyy vaih- , tonapaiseen painonappikytkimeen (katkaisijaan) 15b tai 56 • · · *“;* ottaen vastaan painonappikytkimeltä annettavaa tietoa.
• · ·
Solmun liitäntäyksikkö 61 koostuu analogiaosasta, joka on kytketty väylälle ja analogiaosan perään kytketys-35 tä digitaaliosasta, joka tulkitsee analogiaosan sille 12 97587 syöttämiä signaaleja, jotka analogiaosa on generoinut väylältä vastaanottamastaan signaalista. Digitaaliosa ohjaa myös ohjausyksikölle päin tapahtuvaa lähetystä vasteena käyttäjän antamaan ohjaustietoon.
5 Kuviossa 7a on esitetty liitäntäyksikön analogiaosan periaatekytkentää. Analogiaosan tehtävänä on huolehtia da-tasignaalin erottamisesta tehonsyötöstä, käyttöjännitteen ottamisesta (digitaaliosan ohjaamana) tehonsyöttöön tarkoitetuilta puolijaksoilta ja kuormituksen kasvattamisesta 10 (digitaaliosan ohjaamana) ennalta määrätyn suuruisella virralla datan siirtämiseksi siirtoon varatun puolijakson aikana omaa osoitenumeroa vastaavan kantoaaltojakson aikana. Kaikki kuviossa 7a oikealle puolelle merkityt signaalit ovat joko analogiaosalta digitaaliosalle kytkettäviä 15 signaaleja tai digitaaliosalta analogiaosalle kytkettäviä signaalej a.
Parikaapelilla 32 toteutetun väylän SB johtimet 32a ja 32b on kytketty tasasuuntaussillan Dl kahteen vastakkaiseen napaan A ja B. Tasasuuntaussillan kolmas napa on 20 kytketty maahan ja tähän nähden vastakkainen, neljäs napa tehokytkimelle S5, jota ohjataan POWER_OFF-signaalilla digitaaliosalta. Alkuvaiheessa (ennen kuin liitäntäyksikkö on päässyt synkronoitumaan kantoaaltoon) on tehokytkin S5 suljettuna kuviossa 7a esitettyyn tapaan.
25 Navat A ja B on kytketty komparaattorin U7 vastaa- ·’*· viin sisäänmenonapoihin. Komparaattorin ulostulo (signaali .*·’ COMPP) on kytketty ensimmäisen pulssigenerointipiirin A2 ·:* sisäänmenoon sekä lisäksi suoraan digitaaliosalle. Kompa- *·*: raattorin ulostulo on kytketty lisäksi invertterin U8 30 kautta toisen pulssigenerointipiirin A3 sisäänmenoon sekä . invertoituna digitaaliosalle (signaali COMPN) . Pulssi- • · · t-|·. generointipiirien A2 ja A3 ulostulot on kytketty digitaa- • · · liosalle (signaalit PULSP ja PULSN) sekä lisäksi TAI-por-tin U6 sisäänmenoihin. TAI-portin ulostulosignaali U9 35 ohjaa kytkimiä SI ja S2, joilla kytketään mittauskonden-
II
13 97587 saattori Cl joko vastusten Rl ja R2 kautta analogiaosan sisäänmenonapoihin A ja B tai vaihtoehtoisesti komparaattoreille UI ja U3. TAI-portin U6 ulostulosignaali on kytketty myös invertterin U5 kautta kolmannen pulssigeneroin-5 tipiirin AI sisäänmenoon. Tämän pulssigenerointipiirin ulostulo ohjaa kytkintä S3, jolla oikosuljetaan mittaus-kondensaattorin Cl navat.
Komparaattorin UI ulostulo on kytketty ensimmäisen D-kiikun U2 datasisäänmenoon D ja komparaattorin U3 ulos-10 tulo vastaavasti toisen D-kiikun U4 datasisäänmenoon D. D-kiikkua U2 kellotetaan toisen pulssigenerointipiirin A3 ulostulosignaalilla PULSN ja D-kiikkua U4 ensimmäisen pulssigenerointipiirin A2 ulostulosignaalilla PULSP (kellotus pulssin laskevalla reunalla). D-kiikkujen ulostulot 15 (signaalit VALP ja VALN) on kytketty digitaaliosalle.
Pulssigenerointipiirit ovat kuviossa 8 esitetyn kaltaisia käsittäen JA-portin 81, jonka toiseen sisäänmenoon signaali on kytketty suoraan. Toiseen sisäänmenoon signaali on kytketty invertoivan viivepiirin 82 kautta. 20 Piiri antaa näin ollen sisääntulosignaalin SIGN nousevalla reunalla pulssin, jonka pituuden määrää viivepiirin viiveen t pituus. Tässä esimerkkiratkaisussa piirit A2 ja A3 antavat 5 μεζη pituisen pulssin ja piiri AI yhden με:n pituisen pulssin.
25 Seuraavassa analogiaosan toimintaa kuvataan tarkem- ·“· min viitaten kuvion 7a lisäksi kuvioon 9, jossa on esitet- 4’·’ ty ohjausyksikön lähettämää signaalia ja siitä analogi* giaosassa generoitavia signaaleja.
Sisääntulevan signaalin tulkinta tehdään jokaiselle 30 puoliaallolle erikseen. Differentiaalisesti tulosignaaleja ä .·. vertaavalla, hystereesillä varustetulla komparaattorilla • · « '.V·' U7 muodostetaan kantoaallon taajuuteen ja vaiheeseen lu- • · · kittu kellosignaali COMPP, jolla on hystereesiä vastaava vaihesiirto kantoaaltoon nähden. Signaalin COMPP nousevil-35 la reunoilla muodostetaan pulssit PULSP ja laskevilla reu- 14 97587 noilla vastaavasti pulssit PULSN. Nämä signaalit yhdistetään TAI-piirissä U6 signaaliksi U9, jossa on 5 /is:n pituinen pulssi komparaattorin U7 ulostulosignaalin COMPP jokaisen reunan jälkeen.
5 Ennen kuin signaalin polariteettia tutkivan kompa raattorin ulostulosignaalissa COMPP on muutoskohta (nouseva tai laskeva reuna) , ovat kytkimet SI ja S2 kuvion 7a esittämässä asennossa, jolloin vastusten Rl ja R2 kautta kulkeva virta varautuu mittauskondensaattoriin Cl. Varauk-10 sen (jännitteen) polariteetti riippuu signaalin polariteetista ja varauksen määrä on verrannollinen puoliaallon jännitteen muodostaman signaalikuvion pinta-alaan (puoli-aallon energiaan) ja aikavakioon (R1+R2)*C1. Tehonsyötön puolijaksoilla varauksen määrä (eli pinta-ala tai konden-15 saattoriin varautunut jännite) on aina samansuuruinen ja varauksen polariteetti vastakkainen verrattuna signaali-puolen puolijaksoilla syntyvään varaukseen. Signaalipuolen puolijaksoilla syntyvän jännitekuvion pinta-ala (ja siten myös kondensaattorin jännite) vaihtelee sen mukaan, onko 20 lähetetty "l"-data vai "0"-data. Pinta-ala (kondensaattorin jännite) on suuri, kun data on "0" ja pieni, kun data on "1".
Kun komparaattorin U7 ulostulosignaalin muutoskohta (nouseva tai laskeva reuna) on tullut, kääntyvät kytkimet 25 SI ja S2 vastakkaiseen asentoon signaalin U9 ohjaamina.
Tällöin kytkeytyy kondensaattorin toinen napa kiinteään *:* jännitteeseen +5V. Komparaattori UI vertaa toisen navan ··· jännitettä vertailujännitteeseen +6V ja komparaattori U3 • · · · vertailujännitteeseen +4V (eli komparaattorit vertaavat, 30 onko kondensaattoriin varautunut jännite yli vai alle ±1V). Komparaattoreille UI ja U3 annetaan 5 με (signaalin • · · '1! U9 pulssin pituus) aikaa asettua, minkä jälkeen niiden • · · lähtösignaalit kellotetaan signaalien PULSN ja PULSP pulssien laskevilla reunoilla D-kiikkujen kautta edelleen 35 digitaaliosalle jatkokäsittelyä varten. Tämän jälkeen li 15 97587 kääntävät kytkimet SI ja S2 kondensaattorin Cl jälleen mittausasentoon seuraavan puolijakson ajaksi. Ennen sitä nollataan kuitenkin kondensaattorin Cl sisältämä varaus piiriltä AI saatavalla lyhyellä pulssilla, joka kääntää 5 kytkimen SI kiinni 1 μθ ajaksi.
Komparaattorien UI ja U3 ulostulosignaalien kello-tushetkillä vallitsevien tilojen tulkinta tehdään seuraavan taulukon mukaan.
UI U3 COMPP Tilan tulkinta 10 0 0 1 Negat. polariteetti/"0"-tila 01 1 Negat. polariteetti/"l"-tila 01 0 Posit. polariteetti/"l"-tila 11 0 Posit. polariteetti/"0"-tila 15 Positiivista ja negatiivista polariteettia (puoli- jaksoa) koskeva tieto saadaan suoraan komparaattorin U7 lähdöstä (signaali COMPP). Esim. negat. polariteetti/'Ό"-tila tarkoittaa negatiivista puolijaksoa, jota edeltävällä puolijaksolla on vastaanotettu "0"-data.
20 Koska negatiivisilla puolijaksoilla (joiden muoto ei muutu) saadaan koko ajan saman suuruisia varaustiloja kondensaattorille Cl, pysyy signaali VALN koko ajan nollana (vrt. kuvio 9). Sen sijaan signaalin VALP tila muuttuu sen • · mukaan, vastaanotetaanko "l"-dataa vai "0"-dataa. Digitaa-25 liosa päättelee tämän jälkeen, että positiivisella puoli- • · · jaksolla siirretään dataa, koska sitä vastaava signaali • · · '·’ * VALP muuttuu, kun sen sijaan negatiivista puolijaksoa vastaava signaali VALN pysyy koko ajan samassa tilassa. Tämän seurauksena pystytään data erottamaan vastaanotetus-: tϊ 30 ta signaalista.
Käyttämällä datan tulkinnassa edellä esitetyllä tavalla parikaapeliin kytkettyä kondensaattoria Cl, jonka 16 97587 yli varautunutta jännitettä verrataan kahden eri komparaattorin avulla kahteen eri vertailuarvoon, saadaan tulkinta suoritettua hyvin yksinkertaisella tavalla. Kondensaattorin Cl, kytkimien S1-S2 sekä vastuksien R1-R2 avulla 5 saadaan nimittäin toteutettua integrointi, näytteenotto ja differentiaalivahvistus. Integrointi tapahtuu silloin, kun kondensaattori Cl varautuu vastusten Rl ja R2 kautta, näytteenotto suoritetaan, kun kytkimet SI ja S2 käännetään vastakkaiseen asentoon, ja kun kytkimet ovat kääntyneet 10 vastakkaiseen asentoon, otetaan mitattavasta signaalista differentiaali. Lisäksi kytkimillä saadaan aikaan galvaaninen erotus. Mikäli siirrettävällä informaatiolla on useampi kuin kaksi tasoa, tapahtuu myös vertailu useampaan kuin kahteen eri vertailuarvoon.
15 Kantoaaltosignaalissa on tehonsyöttöpuolen (negatii visen puolijakson) amplitudi hieman (tässä esimerkissä 3 volttia) suurempi kuin datapuolen (positiivisen puolijakson) amplitudi, jotta ennen polariteetin tunnistustakin (eli ennen solmun synkronoitumista) otettaisiin teho oi-20 keiltä puolijaksoilta. Kun digitaaliosa on päätellyt, kummalla puolijaksolla ohjausyksikkö lähettää dataa, on solmu synkronoitunut lähetettyyn dataan, jolloin digitaaliosa alkaa ohjata tehonsyöttöä POWER_OFF-signaalin avulla sulkemalla kytkimen S5 aina negatiivisten puolijaksojen ajak-25 si ja avaamalla sen positiivisten puolijaksojen ajaksi.
* Tiedonsiirto ("1"-datan siirto) solmulta ohjausyksi- kölle tapahtuu virtapulssien avulla siten, että digitaali' liosa ohjaa solmun osoitetta vastaavan aikavälin positii- visen puolijakson aikana SEND_DATA-signaalilla kytkintä
30 S4, jolloin vastukset R3 ja R4 kytkeytyvät napojen A ja B
.·. väliin. Koska tehonsyöttö tapahtuu vain negatiivisten puo- • · • · ;·, lijaksojen aikana, ei positiivisten puolijaksojen aikana • · esiinny virtamuutoksia, jolloin ohjausyksikkö pystyy erottamaan solmun väylälle aikaansaaman virtakuorman ko. aika-35 välissä. Tällä tavoin pystytään samassa aikavälissä siir- 17 97587 tämään dataa molempiin suuntiin.
Kuvio 7b esittää digitaaliosaa 70 lohkokaaviona, jossa on kuvattu digitaaliosan toiminnot. Digitaaliosaa ei ole tässä yhteydessä kuvattu tarkemmin, koska se ei liity 5 varsinaiseen keksintöön ja koska alan ammattimies pystyy helposti toteuttamaan digitaaliosalta vaadittavat toiminnot. Analogiaosaan (ja väylään SB) nähden rajapintana toimii väyläliitäntäyksikkö 71, joka huolehtii kehystah-distuksen tunnistuksesta, kehyslukituksen valvonnasta ja 10 laskennasta, tulevan datan poiminnasta sekä tulevan signaalin polariteetin tunnistuksesta. Näitä tehtäviä voidaan hoitaa osittain myös analogiaosan puolella. Käyttäjään nähden rajapintana on sovellusliitäntäyksikkö 72, joka huolehtii solmun liittymisestä ulkopuoliseen maailmaan. 15 Tässä osassa suoritetaan väylältä tulleen datan (esim. LEDin ohjausdatan) puskurointi sekä ulkopuolelta tulevan kytkin- tai datatiedon puskurointi. (Kytkintieto voi tulla esim. katkaisijoilta 15b ja datatieto joltakin dataa tuottavalta toimilaitteelta.) Datan tarkistusyksikössä 73 20 suoritetaan saapuvan datan tarkastus ja häiriöiden suodatus. (Tämä osa tarkistaa, että data pysyy muuttumattomana kahdeksan peräkkäisen kehyksen ajan.) Tarkistusyksikkö saa väyläliitäntäyksikön kehyslaskurilta tiedon kehyksen vaiheesta, josta tiedosta se dekoodaa osoitteen, jolloin se 25 osaa lukea dataa oman osoitteen kohdalla. Komentotulkki 74 * tulkitsee väylältä vastaanotettuja komentoja (lähinnä ,·’ huoltokanavilla lähetetyt komennot) ja huolehtii komento- ;·' jen toteutuksesta. Osoitemuistiliitäntäyksikkö 75 sisältää :: ne sekvenssikoneet, jotka hoitavat solmuosoitteen lukua 30 solmumuistista 76 ja solmuosoitteen kirjoitusta solmumuis- tiin. Käytännössä digitaaliosa on edullista toteuttaa • · ;·. ASIC-piirinä.
• ·
Seuraavassa kuvataan vielä keksinnön mukaisen paikallisverkko j ärjestelyn hallintaa.
35 Kun ohjausyksikkö, kierretyllä parijohdolla johdo- 18 97587 tettu väylä ja solmut on saatu asennettua, aloitetaan järjestelmän konfigurointi varmistamalla ensin, että kaikkien toimilaitteiden omaosoite on nolla. Seuraavaksi jaetaan kaikille toimilaitteille omat, yksilölliset osoit-5 teet. Kolmannessa vaiheessa kerrotaan ohjausyksikölle, mikä toimilaite vaikuttaa mihinkin toiseen toimilaitteeseen ja millä tavalla. Nämä konfiguroinnit tehdään käyttäen hyväksi jokaisessa toimilaitteessa olevaa painonappia (15, 15b tai 56) sekä ohjausyksikön näppäimistöä ja näyt-10 töä.
Oman osoitteen nollaus voidaan osoittaa kaikille toimilaitteille yhteisesti tai kohdistaa se vaikuttamaan vain yhteen toimilaitteeseen.
Nollattaessa tietty toimilaite kysyy ohjausyksikkö 15 nollattavan laitteen osoitteen ja nollaa sen. Jos käyttäjä ei tiedä osoitetta, voi sen tiedustella ohjausyksiköltä, joka pyytää käyttäjää painamaan kyseisen toimilaitteen painonappia, minkä jälkeen ohjausyksikkö ilmoittaa osoitteen näytöllään.
20 Nollattaessa kaikki osoitteet varmistaa ohjausyk sikkö käyttäjältä tämän toiminnon, minkä jälkeen se nollaa kaikki löytämänsä nollaamattomat osoitteet.
Nollatessaan osoitteita lähettää ohjausyksikkö aina kaikille toimilaitteille ohjauskoodia 1101 huoltokanavilla 25 1...4 kahdeksan kertaa kahdeksan kehysjakson ajan (eli 64 • kehysjakson ajan) ja samanaikaisesti nollattavan toimi- laitteen kahdeksanbittisen osoitteen (kahdeksan kertaa) ·1 huoltokanavaa 5 pitkin. (Riittävän häiriömarginaalin takia lähetetään sama tieto kahdeksan kertaa peräkkäin.) 30 Kirjaamattomat toimilaitteet ohjausyksikkö pystyy .·. löytämään lähettämällä "palauta lähetetty data" -koodin • · j·, 1100, jolloin lähettämällä kaikissa toimilaitteita vastaa- • · vissa aikaväleissä "1"-dataa vastaavat kaikki ne solmut, joiden omaosoite on eri kuin nolla lähettämällä "1"-datan 35 takaisin.
li 19 97587
Ohjausyksikkö voi myös pitää koko ajan kirjaa verkossa olevista solmuista, jotta käyttäjälle voidaan antaa hälytys solmun epänormaalista katoamisesta.
Osoitteiden ohjelmointi aloitetaan komentamalla 5 ohjausyksikkö sen näppäimistöltä ohjelmointitilaan, jolloin ohjausyksikkö alkaa lähettää toimilaitteille koodia 1110. Tällöin ohjausyksikkö ottaa vapaiden osoitteiden joukosta pienimmän osoitteen, jonka käyttäjä voi halutessaan muuttaa. Tämän jälkeen käyttäjä painaa sen toimilait-10 teen painonappia, jolle ko. osoite halutaan. Painallustie-to välittyy huoltokanavaa 3 pitkin (koska solmulla ei vielä ole omaa aikaväliä kehyksessä) ohjausyksikölle. Kun ohjausyksikkö huomaa, että huoltokanavaa 3 pitkin alkaa tulla dataa, se muuttaa komentokoodiksi 1111 ja lähettää 15 huoltokanavaa 5 pitkin 8 kertaa 8 kehysjakson ajan 8 bitin osoitekoodia, joka astuu välittömästi solmussa suoritetun oikeellisuustarkistuksen jälkeen voimaan siirtäen käyttäjän painonapin kautta lähettämän datan näkymään osoite-koodin määräämässä aikavälissä, jolloin ohjausyksikkö voi 20 heti tarkistaa sen ja palata sen jälkeen perusohjelmointi-tilaan (koodi 1110) sytyttäen samalla kyseisen toimilaitteen valon (joko LEDin 15a tai lampun 51 tai 57) merkiksi käyttäjälle siitä, että kyseinen toimilaite on saanut oman osoitteen ja painonappi voidaan päästää. Tämä sekvenssi 25 toteutuu noin yhdessä sekunnissa. Mikäli seuraava ohjel-‘ moitava toimilaite voi saada seuraavan vapaan osoitteen omakseen, ei käyttäjän tarvitse muuta kuin painaa kyseisen |j’ toimilaitteen painonappia ja odottaa em. sekunti kunnes valo syttyy. Näitä toimenpiteitä jatketaan niin kauan « 30 kunnes kaikki toimilaitteet ovat saaneet osoitteensa, minkä jälkeen ohjelmointitila puretaan antamalla vastaava • · 1 j·, komento ohjausyksikölle sen näppäimistöltä.
• ·
Konfiguroinnin kannalta viimeinen vaihe on linkitys eli määrittely, jossa käyttäjä kertoo ohjausyksikölle, 35 mikä toimilaite ohjaa mitäkin toista toimilaitetta.
20 97587 Lähtökohtana on se, että kunkin toimilaitteen oma painonappi ohjaa aina ainakin kyseistä toimilaitetta. Esim. jalkalampun painonappi ohjaa aina kyseistä jalka-lamppua, mutta linkityksessä annettavat tiedot kertovat, 5 ohjaako jalkalampun painonappi lisäksi joitakin muita toimilaitteita.
Kahden toimilaitteen välinen linkitys tapahtuu yksinkertaisimmillaan siten, että käyttäjä komentaa ohjausyksikön yhdistämistilaan antamalla ohjausyksikön näp-10 päimistöltä vastaavan komennon, minkä seurauksena oh jausyksikkö alkaa lähettää yhdistämistilan koodia 1011 huoltokanavilla 1...4. Tämän jälkeen ohjausyksikkö kehottaa käyttäjää painamaan niiden toimilaitteiden painonappeja, jotka halutaan yhdistää. Kun käyttäjä on painanut 15 kaikkien yhdistettävien toimilaitteiden (esim. 6 kpl taus-tavalollisia painonappeja sekä kaksi kattolamppua) painonappeja, palaa käyttäjä ohjausyksikön luo ja antaa sen näppäimistöltä hyväksymiskomennon. Kun tämän jälkeen painetaan minkä tahansa yhdistettyyn ryhmään kuuluvan toimi-20 laitteen painonappia, vaihtavat kaikki ryhmän toimilaitteet tilaansa.
Huomattakoon vielä, että järjestelmä ei näe mitään eroa toimilaitteiden tyyppien välillä, toisin sanoen esim. katossa oleva lamppu (kuvio 5b) (tai sen painonappi) voi-25 täisiin yhtä hyvin asettaa ohjaamaan seinällä olevan pai- * nonapin (kuvio 5a) taustavaloa, vaikkakin vain päinvastai- *;’ nen ohjaustapa on järkevä.
|i* Yhden toimilaitteen voi erottaa ryhmästä antamalla T: ohjausyksikön näppäimistöltä vastaavan komennon, jolloin 30 ohjausyksikkö alkaa lähettää tätä merkitsevää koodia 1001.
.·. Seuraavaksi käyttäjä painaa sen toimilaitteen painonappia, • · » « · ·;·, jonka yhdistykset halutaan purkaa. Tämän jälkeen käyttäjä • « hyväksyy ohjausyksiköltä erottamisen, minkä jälkeen se astuu voimaan.
35 Koko ryhmä purkamiseen on lisäksi oma komentonsa.
li 21 97587
Kun käyttäjä painaa, tämän komennon annettuaan, minkä tahansa kyseiseen ryhmään kuuluvan toimilaitteen painonappia ja hyväksyy ohjausyksiköltä erottamisen, poistaa ohjausyksikkö kaikki tämän ryhmän linkitykset.
5 Yhteenvetona edellisestä on seuraavassa taulukossa esitetty järjestelmän hallintaan kuuluvat ohjauskanavat. Huoltokanavilla 1...4 lähetettävät nelibittiset koodit on esitetty sitä seuraavassa taulukossa. Lähetys- ja vastaan-ottosuunnat on katsottu ohjausyksikön kannalta. Jälkimmäi-10 sessä taulukossa tarkoitetaan vastauskanavalla huoltokana-van numeroa.
15 Huoltokanavan Lähetyssuunta Vastaanottosuunta nro 1 koodi 0 (LSB) 2 koodi 1 3 koodi 2 Ohjelmointi (osoite) 20 4 koodi 3 (MSB) 5 data l 1 — ^^ • P ‘1“ " 1 “^^“1 .·. Lähetetty binää- Vastaus- Ohjauskomento ‘I rikoodi kanava »· ·': 25 0000 Ei ohjausta 0001 LED päälle -testi 9 • t - " —" 1 ' 'i:* ooio • ·
OOH
0100 0101 22 97587 0110
Olli 1000 5 1001 Poista linkityksestä 1010 Pura koko linkitys 1011 Linkitä 1100 Palauta lähetetty data 1101 Nollaa oma osoite 10 1110 3 Valmistaudu oman osoit teen ohjelmointiin 1111 3 Oman osoitteen ohjel moinnin tahdistus
Edellä esitettyä järjestelyä käyttäen voidaan tietylle painonapille määritellä esim. pelkästään sammuttava 15 funktio, toisin sanoen painonapista painettaessa pystytään sammuttamaan (mutta ei sytyttämään) tietyt valaisimet. Tässä tapauksessa ohjausyksikkö siis välittää painonapilta annetun tiedon eteenpäin riippuen siitä, mikä on pai-* nonappiin linkitettyjen toimilaitteiden kytkentätila.
T 20 Tässäkin mielessä keksinnön mukainen järjestelmä poikkeaa )·* selvästi perinteisistä ratkaisuista.
Γ: Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan • · * • · * ’··. 25 muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esite- • · tyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Vaikka siis keksinnön mukaista paikallisverkkojärjestelyä on edellä kuvattu valaistusjärjestelmän avulla, voivat käyttökohteet 23 97587 vaihdella monin tavoin. Samoin voivat yksityiskohtaisemmat toteutustavat ja -periaatteet vaihdella poikkeamatta keksinnön hengestä. Siirrettävällä informaatiolla voi esim. olla, kuten edellä jo mainittiin, useampi kuin kaksi ta-5 soa, tosin solmuista tulee tällä tavoin jonkin verran monimutkaisempia. Myös kantoaaltosignaalin perusmuoto voi vaihdella, siniaallon sijasta voidaan käyttää esim. suora-kaideaaltoa.
• · • · · • · · · • » · • 1 » · • · · • · · · · • · · • · · • · ·

Claims (11)

24 97587
1. Paikallisverkkojärjestely ohjausjärjestelmän toteuttamiseksi, joka paikallisverkkojärjestely käsittää 5. parikaapelin (32) muodostaman pienjänniteväylän (SB), joka toimii verkon yhteisenä siirtotienä, - useita väylään kytkettyjä liitäntäyksiköltä (61) ohjattavien toimilaitteiden (15) liittämiseksi niiden avulla verkkoon, 10. toimilaitteille yhteisen ohjausyksikön (11), joka on kytketty väylään (SB) toimilaitteiden ohjaamiseksi, jolloin verkossa välitetään dataa sekä ohjausyksiköltä liitäntäyksiköille että liitäntäyksiköiltä ohjausyksikölle, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (11) lähet-15 tää väylään vakiotaajuista, pienjännitteistä kantoaal-tosignaalia, jolloin kantoaallon ennalta määrätty määrä jaksoja muodostaa yhden siirtokehyksen (FR) , jossa kutakin verkossa olevaa liitäntäyksikköä (61) vastaa tietty jakso, 20 ainakin osassa siirtokehyksen (FR) jaksoja siirre tään jakson toisella puolijaksolla dataa yhdelle määrätylle liitäntäyksikölle (61) ja toista puolijaksoa käytetään tehon siirtämiseksi kaikille liitäntäyksiköille (61).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, 25 tunnettu siitä, että kantoaaltosignaali on perus- : muodoltaan oleellisesti sinimuotoista. * · · • t
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että datan siirto liitäntäyksi- • * » ·;·; köiltä (61) ohjausyksikölle (11) päin tapahtuu liitäntäyk- • * * *·* 3 0 sikköä vastaavan jakson sen puoli jakson aikana, joka on tarkoitettu datan siirtoon päinvastaisessa siirtosuunnas- sa.
• · · ’ ’ 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että data siirretään liitäntäyksi-35 kölle (61) kantoaallon aaltomuodon muodostaman pinta-alan li 25 97587 ilmoittamana energiainformaationa.
5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että liitäntäyksikössä (61) suoritettavassa datan tulkinnassa käytetään kondensaattoria 5 (Cl), joka on varustettu kytkinelimillä (SI, S2) sen napojen kytkemiseksi asentojen (a) ja (b) välillä siten, että asennossa (a) kondensaattori on kytketty parikaapeliin (32) ja asennossa (b) kondensaattori on kytketty vertailu-elimille (UI, U2) kondensaattorin yli asennossa (a) varau-10 tuneen jännitteen vertaamiseksi ennalta määrättyihin vertailuarvoihin .
6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että datan siirto liitäntäyksiköiltä (61) ohjausyksikölle (11) päin tapahtuu virtain- 15 formaationa.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että virtainformaatio annetaan kytkemällä liitäntäyksikössä (61) vastuskuorma (R3, R4) parikaapelin johtimien väliin.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että kantoaallon amplitudi on tehon syöttöön tarkoitetuilla puolijaksoilla suurempi kuin datan siirtoon tarkoitetuilla puolijaksoilla.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, 25 tunnettu siitä, että sekä ohjausyksiköltä (11) että liitäntäyksiköltä (61) lähetettävä data edustaa kun-kin kehys jakson aikana aina vain yhtä bittiä ("0" tai ‘"I. "1").
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen verkkojärjestely • · · • · · * 30 kiinteistön verkkosähkön ohjaamiseksi, jolloin kehysjakson aikana lähetettävä bitti edustaa ON/OFF-tyyppistä kytken- i · · tätietoa, tunnettu siitä, että ohjausyksiköltä • · · : (11) lähetetään vastaava kytkentätieto kehyksen useissa eri jaksoissa, jolloin kyseinen kytkentätieto edustaa 35 osassa jaksoja kytkentätietoa, joka ohjaa jaksoon liitty- 26 97587 van, ensimmäistä tyyppiä olevan toimilaitteen (50a, 50b) verkkojännitettä päälle tai pois päältä, ja osassa jaksoja kytkentätietoa, joka ilmoittaa jaksoon liittyvän, toista tyyppiä olevan toimilaitteen (15) kautta käyttäjälle, onko 5 kyseiseen toimilaitteeseen (15) liittyvän, ensimmäistä tyyppiä olevan toimilaitteeseen (50a, 50b) kytketty verk-kosähkö vai ei.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkkojärjeste-ly, tunnettu siitä, että sekä ensimmäistä että 10 toista tyyppiä olevassa toimilaitteessa käytetään kytken-tätiedon välittämiseen optista komponenttia, kuten LEDiä (15a, 55), jolloin mainittu komponentti toimii ensimmäistä tyyppiä olevassa toimilaitteessa (50a, 50b) optoeristimenä verkkojännitteen ja liitäntäyksikön (61) välillä ja toista 15 tyyppiä olevassa toimilaitteessa (15) käyttäjälle näkyvänä merkkivalona. • · · · • · • · · • · · »»· • · · 4 • · · • 1 · * · · • · · • · · • · · II · · 97587 27
FI944180A 1994-09-09 1994-09-09 Paikallisverkkojärjestely FI97587C (fi)

Priority Applications (8)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI944180A FI97587C (fi) 1994-09-09 1994-09-09 Paikallisverkkojärjestely
US08/793,851 US5920253A (en) 1994-09-09 1995-09-05 Local area method arrangement
PCT/FI1995/000489 WO1996008096A2 (en) 1994-09-09 1995-09-08 Local area network arrangement
AU33881/95A AU3388195A (en) 1994-09-09 1995-09-08 Local area method arrangement
ES95930534T ES2236711T3 (es) 1994-09-09 1995-09-08 Red de aerea local para implementar un sistema de control de baja tension.
AT95930534T ATE287165T1 (de) 1994-09-09 1995-09-08 Lokales netzwerk zur implementierung einer niederspannungssteuerung
EP95930534A EP0787393B9 (en) 1994-09-09 1995-09-08 Local area network for implementing a low-voltage control system
DE69533925T DE69533925T2 (de) 1994-09-09 1995-09-08 Lokales netzwerk zur implementierung einer niederspannungssteuerung

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI944180A FI97587C (fi) 1994-09-09 1994-09-09 Paikallisverkkojärjestely
FI944180 1994-09-09

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI944180A0 FI944180A0 (fi) 1994-09-09
FI944180A FI944180A (fi) 1996-03-10
FI97587B true FI97587B (fi) 1996-09-30
FI97587C FI97587C (fi) 1997-01-10

Family

ID=8541337

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI944180A FI97587C (fi) 1994-09-09 1994-09-09 Paikallisverkkojärjestely

Country Status (8)

Country Link
US (1) US5920253A (fi)
EP (1) EP0787393B9 (fi)
AT (1) ATE287165T1 (fi)
AU (1) AU3388195A (fi)
DE (1) DE69533925T2 (fi)
ES (1) ES2236711T3 (fi)
FI (1) FI97587C (fi)
WO (1) WO1996008096A2 (fi)

Families Citing this family (22)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
EP0858174A3 (de) * 1997-02-11 2002-09-04 Philips Patentverwaltung GmbH Verfahren und System zum Ubertragen von Daten und Energie
US6157952A (en) * 1997-08-20 2000-12-05 Keri Systems, Inc. Method and apparatus for networked access control
AUPP229398A0 (en) * 1998-03-11 1998-04-09 Ampcontrol Pty Ltd Two wire communicaton system
WO1999053627A1 (en) 1998-04-10 1999-10-21 Chrimar Systems, Inc. Doing Business As Cms Technologies System for communicating with electronic equipment on a network
US6751688B1 (en) * 2000-02-17 2004-06-15 Ge Medical Systems Global Technology Company, Llc Method and apparatus for safe CT scanner button presses
US6570493B1 (en) 2000-05-03 2003-05-27 Eliahu Lames Method and apparatus for operating an electrical device
GB0015559D0 (en) * 2000-06-27 2000-08-16 Oxley Dev Co Ltd Device controller and control arrangement
US6734784B1 (en) * 2000-09-06 2004-05-11 Marshall E. Lester Zero crossing based powerline pulse position modulated communication system
CA2434092A1 (en) * 2000-12-06 2002-06-13 Niels Skov Veng Controlling a processing plant comprising one or more objects
CA2386053A1 (en) * 2001-05-14 2002-11-14 Sean C. Carroll Method and apparatus for communication in an environment having repetive noise
EP1271799A1 (en) * 2001-06-28 2003-01-02 "VLAAMSE INSTELLING VOOR TECHNOLOGISCH ONDERZOEK", afgekort "V.I.T.O." Method and devices for controlling loads on an electrical power supply
US7316358B2 (en) * 2002-03-18 2008-01-08 Precision Dynamics Corporation Identification band with adhesively attached coupling elements
US6956463B2 (en) * 2002-10-02 2005-10-18 Carrier Corporation Method and apparatus for providing both power and communication over two wires between multiple low voltage AC devices
FI20040718A (fi) * 2004-05-25 2005-11-26 Orbis Oy Järjestelmä tilastollisen prosessinohjauksen toteuttamiseksi rationaalisesti
US20060009170A1 (en) * 2004-07-07 2006-01-12 Xg Technology, Llc Numerical control of sideband energy and modulation compression method for the radio frequency transmission of high speed data
FI117071B (fi) * 2004-11-09 2006-05-31 Orbis Oy Kaukovalvonta- ja kauko-ohjausjärjestelmä itsenäistä kohdetta varten
US9781071B2 (en) * 2006-06-28 2017-10-03 Nokia Technologies Oy Method, apparatus and computer program product for providing automatic delivery of information to a terminal
US8294556B2 (en) 2007-04-17 2012-10-23 Powerline Control Systems, Inc. Powerline control system and method
DE102010052661B3 (de) * 2010-11-26 2012-02-09 Abb Ag Kommunikationssystem zur Steuerung von elektrischen Lasten
DE102010063992A1 (de) * 2010-12-22 2012-06-28 Tridonic Gmbh & Co. Kg Auswertung der Versorgungsspannung von Betriebsgeräten für Leuchtmittel
GB2536907A (en) * 2015-03-30 2016-10-05 Lighting And Illumination Tech Experience Ltd Controlling power to a load with signals along a power line
CN108964715B (zh) * 2018-07-25 2021-06-29 北京智芯微电子科技有限公司 降低电力线载波通信辐射干扰的方法

Family Cites Families (14)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4131882A (en) * 1975-12-29 1978-12-26 Clemar Manufacturing Corporation Digital two-wire irrigation control system with feedback
SE424944B (sv) * 1976-01-16 1982-08-16 Little Inc A Forfarande for overforing av binera meddelanden over en vexelstromskraftledning
GB1600056A (en) * 1978-03-14 1981-10-14 Texas Instruments Ltd Communication via an electricity supply main
DK146108C (da) * 1978-11-13 1983-11-21 Medibit A S Fremgangsmaade til overfoering af information samt anlaeg til udoevelse af fremgangsmaaden
EP0018334B1 (en) * 1979-04-12 1983-09-21 Handelsbolaget Light Regulation Apparatus for transmitting information on an alternating current line
US4558316A (en) * 1980-04-10 1985-12-10 Yong Fui K Electrical supervisory control and data acquisition system
ATE14055T1 (de) * 1980-04-28 1985-07-15 Paul Rouet Verfahren und anlage zur nachrichten- und steueruebertragung auf ein versorgungsnetz fuer wechselstrom.
CA1194957A (en) * 1981-09-14 1985-10-08 Hitoshi Fukagawa Data transmission system utilizing power line
US4535401A (en) * 1982-06-30 1985-08-13 Texas Instruments Incorporated Apparatus and method for providing power from master controller to subcontrollers and data communication therebetween
SE457176B (sv) * 1986-04-07 1988-12-05 Electrolux Ab Lokalt system foer oevervakning och styrning av i ett hem foerekommande apparater, larmanordningar o d
US5003457A (en) * 1987-12-29 1991-03-26 Hitachi Chemical Company, Ltd. Simultaneous data and electric power transmitting/receiving system
NL9100926A (nl) * 1991-05-29 1992-12-16 Nederland Ptt Bussysteem, in het bijzonder voor huis- of klein-zakelijk gebruik.
SE469959B (sv) * 1992-03-06 1993-10-11 Electrolux Ab Anordning för överföring av styrkommandon i en med växelström driven apparat eller maskin
FR2701776B1 (fr) * 1993-02-18 1995-04-21 Euro Cp Sarl Procédés d'attribution d'adresse de sous-réseau, ainsi qu'installation, dispositif de déclaration d'isolement et unité fonctionnelle pour leur mise en Óoeuvre.

Also Published As

Publication number Publication date
EP0787393A2 (en) 1997-08-06
ES2236711T3 (es) 2005-07-16
FI97587C (fi) 1997-01-10
ATE287165T1 (de) 2005-01-15
US5920253A (en) 1999-07-06
DE69533925T2 (de) 2006-01-12
WO1996008096A3 (en) 1996-05-09
EP0787393B9 (en) 2005-06-22
AU3388195A (en) 1996-03-27
DE69533925D1 (de) 2005-02-17
FI944180A0 (fi) 1994-09-09
EP0787393B1 (en) 2005-01-12
FI944180A (fi) 1996-03-10
WO1996008096A2 (en) 1996-03-14

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI97587B (fi) Paikallisverkkojärjestely
US5471190A (en) Method and apparatus for resource allocation in a communication network system
CA1279117C (en) Local control system for domestic appliances and alarm devices
JP5006190B2 (ja) 参照相電圧に対する任意の未知相電圧の配線相を検出するための方法および装置
US6842668B2 (en) Remotely accessible power controller for building lighting
JP5114206B2 (ja) 電力線および無線周波数で通信を行うインテリジェント・デバイスのメッシュ・ネットワーク
US20030036807A1 (en) Multiple master digital addressable lighting interface (DALI) system, method and apparatus
KR101386877B1 (ko) 교류 단선로를 이용한 전력선 통신 시스템
CN102870307B (zh) 电流供给模块
US4090184A (en) Touch controlled switch system operable by touch inputs and coded message signals transmitted over power line
WO1992006552A1 (en) Power line communication system
JP4828524B2 (ja) 制御ユニットを介して負荷に電圧を加えるシステムおよび方法
Rubinstein et al. Standardizing communication between lighting control devices: a role for IEEE P1451
Ma et al. A sensor network for buildings based on the DALI bus
KR20060089234A (ko) 교류 공급 네트워크를 통한 데이터 수집 시스템
EP0882332A1 (en) System for data transmission, remote sensing, remote controls, remote readings and the like, particularly suitable for the electric power distribution lines
WO2020154514A1 (en) Method and apparatus for power line communication network
JP2004030930A (ja) 通信及び電源制御機能付きテーブルタップ
US11804873B1 (en) Baseband reflection modulation on power lines
CN101958654B (zh) 交流电网通信系统
KR20030065854A (ko) 제로크로스 직후의 낮은 전압부분에서의 위상제어를이용한 폐회로 전력선 데이터 통신
Campbell et al. Metering data retrieval, a practical solution to the problem of inaccessible meters
JPH08242195A (ja) 商用電源配電網で使用するデータ送信回路
JPS6248230A (ja) 電灯線搬送利用の子機システム
GB2369471A (en) Intelligent building management system

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Owner name: LAINE, SEPPO

BB Publication of examined application