FI95748B - Menetelmä liikkuvan paperirainan lujuuden määrittämiseksi - Google Patents
Menetelmä liikkuvan paperirainan lujuuden määrittämiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI95748B FI95748B FI884583A FI884583A FI95748B FI 95748 B FI95748 B FI 95748B FI 884583 A FI884583 A FI 884583A FI 884583 A FI884583 A FI 884583A FI 95748 B FI95748 B FI 95748B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- basis weight
- paper
- variation
- measuring
- local
- Prior art date
Links
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims description 43
- 244000144992 flock Species 0.000 claims description 27
- 238000005259 measurement Methods 0.000 claims description 19
- 230000005540 biological transmission Effects 0.000 claims description 4
- 238000002834 transmittance Methods 0.000 claims description 2
- 230000004807 localization Effects 0.000 claims 6
- 230000004907 flux Effects 0.000 claims 3
- 239000011159 matrix material Substances 0.000 claims 1
- 238000002844 melting Methods 0.000 claims 1
- 230000008018 melting Effects 0.000 claims 1
- 230000015572 biosynthetic process Effects 0.000 description 23
- 238000012360 testing method Methods 0.000 description 13
- 239000000835 fiber Substances 0.000 description 12
- 238000009826 distribution Methods 0.000 description 7
- 230000007935 neutral effect Effects 0.000 description 7
- 230000008569 process Effects 0.000 description 7
- 239000000463 material Substances 0.000 description 6
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 6
- 230000005855 radiation Effects 0.000 description 6
- 230000008859 change Effects 0.000 description 4
- 238000002474 experimental method Methods 0.000 description 4
- 238000001228 spectrum Methods 0.000 description 4
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 3
- 230000003287 optical effect Effects 0.000 description 3
- 230000035699 permeability Effects 0.000 description 3
- 229910052594 sapphire Inorganic materials 0.000 description 3
- 239000010980 sapphire Substances 0.000 description 3
- 229920002522 Wood fibre Polymers 0.000 description 2
- 239000000654 additive Substances 0.000 description 2
- 230000007423 decrease Effects 0.000 description 2
- 238000001514 detection method Methods 0.000 description 2
- 238000012417 linear regression Methods 0.000 description 2
- 239000002025 wood fiber Substances 0.000 description 2
- 229910000851 Alloy steel Inorganic materials 0.000 description 1
- 229910001018 Cast iron Inorganic materials 0.000 description 1
- XUIMIQQOPSSXEZ-UHFFFAOYSA-N Silicon Chemical compound [Si] XUIMIQQOPSSXEZ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 230000002730 additional effect Effects 0.000 description 1
- 238000004364 calculation method Methods 0.000 description 1
- 229920002678 cellulose Polymers 0.000 description 1
- 239000001913 cellulose Substances 0.000 description 1
- 238000012777 commercial manufacturing Methods 0.000 description 1
- 238000012669 compression test Methods 0.000 description 1
- 238000010411 cooking Methods 0.000 description 1
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 1
- 238000009533 lab test Methods 0.000 description 1
- 238000011005 laboratory method Methods 0.000 description 1
- 239000007788 liquid Substances 0.000 description 1
- 230000007774 longterm Effects 0.000 description 1
- 230000007246 mechanism Effects 0.000 description 1
- 238000012986 modification Methods 0.000 description 1
- 230000004048 modification Effects 0.000 description 1
- 238000012544 monitoring process Methods 0.000 description 1
- 238000003825 pressing Methods 0.000 description 1
- 238000011160 research Methods 0.000 description 1
- 230000035945 sensitivity Effects 0.000 description 1
- 229910052710 silicon Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000010703 silicon Substances 0.000 description 1
- 239000000725 suspension Substances 0.000 description 1
- 238000009864 tensile test Methods 0.000 description 1
- 239000012780 transparent material Substances 0.000 description 1
- 239000002023 wood Substances 0.000 description 1
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N21/00—Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N33/00—Investigating or analysing materials by specific methods not covered by groups G01N1/00 - G01N31/00
- G01N33/34—Paper
- G01N33/346—Paper sheets
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N21/00—Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
- G01N21/84—Systems specially adapted for particular applications
- G01N21/86—Investigating moving sheets
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N21/00—Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
- G01N21/84—Systems specially adapted for particular applications
- G01N21/86—Investigating moving sheets
- G01N2021/8609—Optical head specially adapted
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N21/00—Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
- G01N21/84—Systems specially adapted for particular applications
- G01N21/86—Investigating moving sheets
- G01N2021/8663—Paper, e.g. gloss, moisture content
Landscapes
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- Analytical Chemistry (AREA)
- Biochemistry (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Immunology (AREA)
- Pathology (AREA)
- Food Science & Technology (AREA)
- Medicinal Chemistry (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Paper (AREA)
- Investigating Or Analysing Materials By Optical Means (AREA)
Description
95748
Menetelmä liikkuvan paperirainan lujuuden määrittämiseksi Tämän keksinnön kohteena on menetelmä paperin lujuuden määrittämiseksi ja tarkemmin sanottuna menetelmä lujuuden määrittämiseksi perustuen paperin läpi lähetetyn kapean valonsäteen intensiteetin muutosten tarkkailemiseen paperin liikkuessa kohtisuorasti säteen läpi.
Paperia valmistetaan kuitujen muodostamasta suspensiosta. Nämä kuidut ovat usein selluloosaa, peräisin pääasiassa puusta tai lumpuista. Näiden kuitujen jakautumisen tasaisuus paperissa on erittäin tärkeä paperin optisille ja paino-ominaisuuksille. Sen vuoksi paperinvalmistajien yhtenä päämääränä on kehittää paperinvalmistusprosessia ja säätää prosessin parametrejä näiden kuitujen niin tasaisen "neliömetripainon" tai jakautumisen saavuttamiseksi valmiissa paperimateriaalissa kuin mahdollista. Paperinvalmistuksen alalla termi "neliö-metripaino" tarkoittaa paperin muodostavien kuitujen painoa paperin yksikköpinta-alaa kohti.
Paperin ja muiden rainamateriaalien kriittisten ominaisuuksien joukossa, jotka ovat tärkeitä sekä valmistajille että käyttäjille, on lujuus. Monia erilaisia menetelmiä lujuuden mittaamiseksi on esitetty menneisyydessä, mutta itse asiassa kaikki kärsivät eräästä suuresta haittapuolesta, nimittäin siitä, että kokeet ovat ainetta rikkovia eikä niitä voida käyttää "on line". Lukuisia standardoituja kokeita on keksitty perustan saamiseksi niille erittelyille, joilla paperia voidaan ostaa ja myydä, ja nämä kokeet antavat mielivaltaisia, mutta siitä huolimatta käyttökelpoisia lujuusindeksejä erilaisten paperien lujuuksien vertailemista varten. Valitettavasti kaikki ovat ainetta rikkovia, eikä mitään voida käyttää "on line". Yleisempiä kokeita ovat standardoitu vetolu-juuskoe, niin kutsuttu "STFI"-puristuslujuuskoe ja "puhkaisu-lujuuskoe" tai "Mullen-koe".
• « 2 95748
Standardivetolujuuskokeessa paperiliuskaa pidetään kahden kiinnittimen välissä ja kuormitetaan vedolla ennalta määrätyllä nopeudella. Murtumiskuormitusta pidetään paperin vetolujuuden mittana. On olemassa joukko standardoituja menetelmiä, jotka on otettu käyttöön tämän kokeen suorittamiseksi, esimerkiksi TAPPI-standardi T404os-76 ja ASTM-standardi D828.
Raskaiden papereiden "STFI"-puristuskoe on standardoitu koe, jonka menettelytavan on vakiinnuttanut käyttöön the Swedish Technical Forest Institute, kuten identifioi jät ovat spesifioineet: Scan P46 Column 83. Tässä kokeessa testattavaa paperiliuskaa pidetään kiinnitinparin välissä, joita kiinnittimiä siirretään yhteen vakionopeudella samalla tarkkaillen puristusvoimaa. "Murtuminen" tapahtuu, kun puristusvoima ohittaa huipun ja alkaa tippua. "Murtumishetken" voimaa pidetään paperin puristuslujuutena. Muita tämän kokeen normeja ovat esimerkiksi TAPPI 7818os-76 ja ASTM Dl 164.
Paperien lujuuksilla, jotka on mitattu edellä olevilla kokeilla, on tyypillisesti erilaiset arvot riippuen siitä, onko koeliuska leikattu konesuuntaan vai poikkisuuntaan.
"Mullen-" tai puhkaisulujuuskoe suoritetaan kiinnittämällä paperinäyte kahden pyöreän kiinnitysrenkaan väliin, joilla on tietty standardisisäläpimitta, ja muodostamalla paine paperin toiselle puolelle, kunnes paperi puhkeaa (käyttäen kumikalvoa ja nestepainetta). Paperin puhkaisemiseen vaadittava paine tunnetaan "puhkaisupaineena" ja se on se luku, jota usein käytetään spesifioimaan vaadittava lujuus. Yleisiä puhkaisu-painenormeja ovat TAPPI 403os-76 ja ASTM D774,
Tarpeetonta sanoa, että yksikään näistä kokeista ei sovellu käytettäväksi paperin lujuuden jatkuvan mittaamisen yhteydessä. Niiden laajalle levinneen suosion johdosta on kuitenkin toivottavaa, että mikä tahansa menetelmä, jota käytetään pa-: perin lujuuden mittaamiseen, antaa tuloksia, jotka korreloi-
II
3 95748 vat yhden tunnustetun standardikokeen kanssa.
Lujuuden lisäksi eräs toinen tärkeä paperiparametri on paperin "formaatio". Ilmeisesti "formaatiolle" ei ole olemassa mitään standardimääritelmää. Kuitenkin nykyistä tarkoitusta varten "formaatio" määritellään tavaksi, jolla paperin muodostavat kuidut ovat jakautuneet, sijoittuneet ja sekoittuneet paperiin. Kaikissa papereissa paperin muodostavat kuidut ovat, ainakin jossakin määrin, jakautuneet epätasaisesti kimpuiksi, joita nimitetään "flokeiksi". Kuitenkin papereilla, joissa on yleensä tasaisesti jakautuneita, yhteenkietoutunei-ta kuituja, sanotaan olevan hyvän formaation. Päinvastoin, kun paperin muodostavat kuidut ovat jakautuneet ei hyväksyttävän epätasaisesti flokeiksi, paperi on mieluumminkin rakeinen kuin yhtenäinen ja sillä sanotaan olevan huonon formaation.
Jotkut tutkijat ovat löytäneet korrelaation paperin formaation ja lujuuden välille. Heidän tutkimuksensa on kuitenkin ollut rajoittunut ja ensisijaisesti teoreettinen, eikä sen tuloksena ole saatu laitetta, jota voidaan käyttää käytännön sovellutuksissa paperikoneessa tuotettavan paperin lujuuden mittaamiseksi. Lisäksi vaikka monenlaisia laitteita on kokeiltu paperin formaation mittaamiseksi kuten selitetään jäljempänä, monet eivät kykene mittaamaan tarkasti formaatiota eikä yksikään kykene mittaamaan paperin lujuutta.
Yhdessä formaationmittauslaitteessa, jota nimitetään neliömetri pain oantu riksi (tai mikrodensitometriksi), valonsäde lähetetään paperin läpi paperin kulkiessa kohtisuorasti säteen läpi. Säteen intensiteetti mitataan valoilmaisimella sen jälkeen kun säde on kulkenut paperin läpi. Tämä valoilmaisin sijoitetaan paperin vastakkaiselle puolelle valolähteeseen nähden. Valoilmaisin muodostaa sähköisen signaalin, joka ilmaisee läpi kulkeneen valon intensiteetin. Paperin sen osan, jonka läpi valonsäde kulkee, neliömetripainon kasvaessa pape-; rin läpi kulkeneen valon intensiteetti pienenee. Näin ollen , . 95748 valoilmaisimen sähköinen signaali ilmaisee paperin neliönet-ripainon.
Kuten aiemmin on mainittu, jokaisen paperin muodostavat kuidut pyrkivät kerääntymään flokeiksi. Kaikissa papereissa näillä flokeilla on monenlaisia kokoja. Siten paperin liikkuessa kohtisuorasta valonsäteen läpi valoilmaisimen muodostama sähkösignaali moduloituu useilla taajuuksilla, jotka vastaavat flokkikokojen jakaumaa ja myös nopeutta, jolla paperi liikkuu valonsäteen läpi. Paperin nopeuden kasvaessa taajuus, jolla flokit moduloivat sähköistä neliörnetripaino-signaalia, kasvaa. Samalla tavoin pienemmät flokit moduloivat signaalia korkeammilla taajuuksilla kuin suuremmat flokit.
Näiden modulaatioiden amplitudi vastaa neliömetripainon paikallisia vaihteluita tai, mikä on sama asia, flokkien muodostavien kuitujen jakauman paikallisia vaihteluita.
Yhdellä tekniikalla formaatiota luonnehtiva laite näyttää keskimääräisen hbipusta huippuun -muutoksen sähköisessä signaalissa, jonka neliömetripainoanturi on muodostanut. Sähköisen signaalin keskimääräisen huipusta huippuun -arvon sanotaan osoittavan paperin neliömetripainon muutosten suuruuden.
Tätä tekniikkaa ei kuitenkaan ole sovellettu lujuuden mittaamiseen, ja jäljempänä selitettävistä syistä tekniikka voi antaa väärän osoituksen paperin formaatiosta.
Monissa tapauksissa paperin valmistaja haluaa tehdä paperia, jolla on niin tasainen kuitujakauma kuin mahdollista, so. sellaista jolla on hyvä formaatio. Tämän aikaansaamiseksi paperin valmistaja haluaa tietää, ei ainoastaan neliömetri-painon muutosten suuruutta, vaan myös flokkien kokojakauman. Paperin valmistaja haluaa tietää myös paperin lujuuden. Kuitenkin edellä selitetty tekniikka, jolla saadaan ainoastaan neliömetripainosignaalin keskimääräinen huipusta huippuun -arvo, ei anna mitään osoitusta flokkien koosta, jotka flokit : muodostavat nämä neliömetripainosignaalin tai paperin lujuu- e 95748
D
den muutokset.
Eräässä toisessa paperin formaatiota luonnehtivassa tekniikassa paperinεytteestä tehdään beeta-röntgenkuva. Sitten valoa lähetetään röntgenkuvan läpi tai heijastetaan pois siitä. Tämän valon kapean säteen intensiteetin muutokset muutetaan sähköiseksi signaaliksi röntgenkuvan liikkuessa tasaisella nopeudella kohtisuorasti säteeseen nähden. Tämän sähköisen signaalin modulaatioiden amplitudista muodostetaan graafinen näyttö signaalin käsittävien aallonpituuksien funktiona. Tätä näyttöä nimitetään aallonpituus-teho -spektriksi. Kuvio 1 esittää yhtä tällaista näyttöä useille paperilaaduille, joilla on hyvä, keskimääräinen ja huono formaatio. Norman ja V/ah-ren ovat selittäneet tätä tekniikkaa hyvin yksityiskohtaisesti lukuisissa julkaisuissa sisältäen heidän symposiumjulkaisunsa "Mass Distribution and Sheet Properties of Paper".
Joissakin kaupallisissa paperinvalmistustilanteissä Normanin ja Wahrenin tekniikka voi olla sopimaton formaation mittaamiseen. Kuten kuviossa 1 on esitetty, alle yhden millimetrin aallonpituuksilla hyvän formaation paperin ja huonon formaation paperin aallonpituus-teho -spektrien välillä on vähän eroa. Kuitenkin noin yhden millimetrin aallonpituuksista kol-^ menkymmenen kahden millimetrin aallonpituuksiin on huomatta vat erot. Siten Normanin ja Wahrenin tekniikka antaa enemmän informaatiota kuin voi olla tarpeen paperintekijälle paperin formaation määrittämiseksi. Tämän tekniikan eräs toinen mahdollinen haittapuoli on se, että se antaa niin paljon informaatiota, että sen tulkitseminen voi olla vaikeaa maallikol-,·1 le. Monissa kaupallisissa valmistustapauksissa paperintekijä voi pitää parempana laitetta ja tekniikkaa, joka antaa hänelle vain muutamia lukuja, jotka yhdessä luonnehtivat täysin paperin formaatiota, mieluummin kuin kokonaista spektrinäyt-töä. Lisäksi tämä tekniikka, kuten aiemmin selitetty tekniikka neliömetripainosignaalin keskimääräisen huipusta huippuun -arvon mittaamiseksi, ei anna paperinvalmistajalle tietoa pa- 6 - 95748 perin lujuudesta.
Esillä oleva keksintö on kohdistettu menetelmään, joka muodostaa sarjan sähköisiä antosignaaleja, jotka osoittavat paperin lujuuden. Antosignaalit voidaan muuttaa numeerisiksi arvoiksi ja näyttää paperikoneen hoitajalle. Koneenhoitaja voi sitten käyttää näitä numeerisia arvoja valmistetun paperin lujuuden tarkkailemiseen ja säätää paperinvalmistusprosessin parametrejä sellaisen paperin saamiseksi, jolla on haluttu lujuus. Vaihtoehtoisesti nämä sähköiset antosignaalit voidaan syöttää tietokoneeseen tai muuhun laitteeseen, joka sitten käyttäisi näitä antosignaaleja paperinvalmistusprosessin automaattiseen säätämiseen paperin saamiseksi, jolla on haluttu lujuus.
Esillä olevaan menetelmään liittyvä laite sisältää neliömet-ripainoanturin paperin neliömetripainon paikallisten vaihtelujen mittaamiseksi tarkasti. Anturi sisältää valonsädeläh-teen, joka on sijoitettu paperin toiselle puolelle, ja "vastaanottimen", joka on sijoitettu paperin toiselle puolelle vastapäätä valonsädelähdettä. Vastaanotin sisältää valoput-ken, kuten esimerkiksi kapean safiiritangon. Tangon toinen pää koskettaa paperia valolähteeseen nähden paperin vastakkaisella puolella. Paperin kulkiessa anturin läpi kohtisuorassa valonsäteeseen paperia pidetään tangon päätä vasten siten, että ainoastaan paperin läpi kulkeva valo voi päästä putkeen. Tämä tanko ohjaa ainakin osan valonsäteestä valoa ilmaisevaan laitteeseen, kuten esimerkiksi valodiodiin. Sitten valodiodi muodostaa sähköisen antosignaalin, joka on verrannollinen valonsäteen intensiteettiin sen jälkeen kun säde on läpäissyt paperin.
•
Paperin kulkiessa neliömetripainoanturin läpi paperin neliömetripainon paikalliset vaihtelut saavat aikaan vaihteluita paperin läpi lähetetyn valonsäteen intensiteetissä. Valoa ilmaiseva laite anturin vastaanotinosassa muodostaa sähköisen 1 11 · 7 95748 signaalin, joka on verrannollinen lähetetyn säteen intensiteettiin ja siten kääntäen verrannollinen paperin sen osan neliömetripainoon, jonka läpi säteen ilmaistu osa kulkee.
Koska paperi sisältää eri kokoisia flokkeja, anturin sähköinen signaali moduloituu lukuisilla taajuuksilla paperin kulkiessa valolähteen ja anturin vastaanotinpuoliskojen läpi.
Nämä taajuudet ovat riippuvaisia sekä siitä nopeudesta, jolla paperi kulkee anturin läpi, että paperin muodostavien erilaisten flokkien koosta. Kyseessä olevan keksinnön signaalin-käsittelypiirit huolehtivat kuitenkin nopeuden, jolla paperi kulkee anturin läpi, muutoksista. Näin ollen formaatiota luonnehtivat antosignaalit ovat riippumattomia paperin nopeudesta .
Pitäisi olla selvää, että edellä selitetty neliömetripainoan-turi ei voi mitata tarkasti samaa "neliömetripainoa" kuin mitataan tavanomaisella neliömetripaino säteilymittarilla.
Tässä esitetty neliömetripainoanturi perustuu paperin optiseen läpäisysuhteeseen, joka voi vaihdella puukuitutyypin, paperin lisäaineiden tai muiden tekijöiden mukana, jotka eivät vaikuta neliömetripainosäteilymittarilla mitattuun "neliömetripainoon". Tämän hakemuksen tarkoitusperiä varten nykyisen mittarin sanotaan kuitenkin mittaavan neliömetripainoa tai paikallista neliömetripainoa, kun taas tavanomaisen ne-liömetripainosäteilymittarin sanotaan mittaavan keskimääräistä neliömetripainoa.
Kyseessä olevan keksinnön signaalinkäsittelypiirissä on joukko sähköisiä kanavia. Kukin kanava käsittelee neliömetripai-noanturin neliömetripainosignaaleja, jotka vastaavat erilaista ennalta määrättyä minimiflokkikokoa, flokkikokojen ollessa suurempia kuin tämä minimi. Tämä saadaan aikaan sijoittamalla alipäästösuodin kunkin kanavan ottopäähän. Neliömetripainoan-turin signaali syötetään kuhunkin näistä alipäästösuotimista. Kuitenkin kunkin seuraavan aiipäästösuotimen rajataajuus on alempi kuin edellisen kanavan alipäästösuotimen rajataajuus.
8 95748
Lisäksi kunkin alipäästösuotimen rajataajuus on muuttuva ja sitä ohjataan siten, että se on verrannollinen nopeuteen, jolla paperi kulkee anturin läpi. Näin ollen kunkin kanavan alipäästösuotimen rajataajuus vastaa flokkeja, joilla on tietty, ennalta määrätty minimikoko, ja jatkaa flokkien vastaamista, joilla on tämä ennalta määrätty minimikoko, vaikka nopeutta, jolla paperi kulkee anturin läpi, muutetaan.
. Kunkin alipäästösuotimen anto ohjataan erilliseen AC/DC-muun-topiiriin, joka muuntaa alipäästösuotimen suodatetun signaalin DC-annoksi, joka on verrannollinen alipäästösuotimen signaalin teholliseen arvoon (jonka nimitys on tämän jälkeen "RMS"). Kunkin AC/DC-muuntimen anto osoittaa sen vuoksi ne-liömetripainon vaihteluiden suuruutta paperissa, jonka muodostavat tiettyä minimikokoa olevat flokit (so. flokit, jotka moduloivat neliömetripainosignaalia taajuudella, joka on juuri alle rajataajuuden) ja kaikki flokit, jotka ovat suurempia kuin tämä minimikoko.
Lisäksi ensimmäisen kanavan alipäästösuotimen signaali (ensimmäisen kanavan alipäästcsuotimella on korkein rajataajuus) voidaan ohjata huippuilmaisinpiiriin. Tämä piiri voidaan tehdä osoittamaan neliömetripainosignaalin maksimi-intensiteet-: ; tiä paperin ennalta määrätyllä pituudella, joka kulkee neliö- metripainoanturin läpi, tai useiden signaalihuippujen keskiarvoa. Intensiivisempi läpäissyt valonsäde vastaa alempaa neliömetripainoa. Sen vuoksi kun huippuilmaisin on tehty osoittamaan neliömetripainosignaalin maksimi-intensiteettiä, huippuilmaisinpiirin annon suuruus luonnehtii paperin heikoimman kohdan lujuutta. Vaihtoehtoisesti kun huippuilmaisin-piiri on tehty osoittamaan useiden signaalihuippujen keskiarvoa, silloin tämän piirin anto luonnehtii useiden paperissa olevien heikoimpien kohtien lujuuden keskiarvoa.
Vaikka paperin lujuus sen heikoimmassa kohdassa voi olla hyö-·; dyllinen paperintekijälle, vielä tärkeämpi voi olla kokonais- n 9 95748 lujuus. Kokonaislujuuden määrittämiseksi tarvitaan lisäinformaatiota. Erityisesti paperin keskimääräinen neliömetripaino määritetään tavanomaisella säteilymittarilla, ja paperin läpäisy määritetään paikallisella neliömetripainoanturilla ja paperikoneen ratanopeus täytyy määrittää tavanomaisin keinoin. Kun nämä tiedot on käytettävissä, niitä käytetään hyväksi paikallisen neliömetripainoanturin muiden tietojen kanssa paperin lujuuden määrittämiseksi.
Kuvio 1 esittää useiden erilaisten paperilaatujen aallonpituus-teho -spektrejä.
Kuvio 2 esittää kyseisen keksinnön neliömetripainoanturin yhtä suoritusmuotoa.
Kuvio 3 esittää hakkuripyörää kyseisen keksinnön laitteen kalibroimiseksi.
Kuvio 4 esittää kyseisen keksinnön piirin yhden suoritusmuodon lohkokaaviota, jota käytetään kuvion 2 neliömetripainoanturin signaalien käsittelemiseksi.
Kuvio 5 esittää tietokonejärjestelmän yhden suoritusmuodon ·. lohkokaaviota kuvion 4 piirin signaalien hyödyntämiseksi.
Kuvio 2 esittää kyseessä olevan keksinnön neliömetripainoanturin 10 nykyisin suositeltavaa suoritusmuotoa. Tämän anturin 10 voidaan katsoa koostuvan kahdesta puoliskosta, "lähde’'-puoliskosta 12 ja "vastaanotin"-puoliskosta 14. Lähdepuolisko 12, joka on sijoitettu paperirainan 16 toiselle puolelle, ohjaa valonsäteen läpi paperin 16, jonka formaatio on määritettävä. Vastaanotinpuolisko 14 on sijoitettu paperin 16 vastakkaiselle puolelle ja se muodostaa sähköisen signaalin, joka on verrannollinen paperin 16 läpi kulkeneen valon intensiteettiin. Lähdepuolisko 14 sisältää valonlähteen 18, kuten *: esimerkiksi suuritehoisen hehkulampun 20, ja heijastimen 22 ,ο 95748 lampusta 20 tulevan valonsäteen ohjaamiseksi paperiin 16.
Valon kulkiessa kohti paperia 16 se kulkee läpi hajottimen 24, joka satunnaistaa fotonien suunnan säteen kulkiessa sen läpi. On tärkeää käyttää hajottavaa valonlähdettä. Jos käytetään ei-hajottavaa valonlähdettä, anturin 10 vastaanotinpuo-lisko 14 voi mitata läpikulkeneen säteen intensiteetin vaihteluita, joita aiheuttavat paperin pinnan reflektanssin vaihtelut tietystä suunnasta tulevalle valolle, mieluummin kuin lähetetyn valon intensiteetin vaihteluita, joita aiheuttavat paperin 16 neliömetripainon paikalliset vaihtelut.
Anturin 10 vastaanotinpuolisko 14 sisältää 1 mm halkaisijai-sen safiirivaloputken 26 pienen hajavalonsädepisteen, joka lähetetään paperin 16 läpi kohti 1 inssijärjestelmää 28, ohjaamiseksi. Tämä linssi järjestelmä 28 fokusoi valoputkesta 26 tulevan valon valoherkkään piivalodiodiin 30. Valodiodi 30 muodostaa sähköisen antosignaalin, joka on verrannollinen läpikulkeneen valopisteen intensiteettiin. Näin ollen voidaan ymmärtää, että anturi 10 mittaa paperista 1 mm halkaisi jäisen ympyrän neliömetripainoa.
On tärkeää, että paperia 16 pidetään tiukasti valoputken 36 päätä vasten paperin kulkiessa anturin 10 läpi, niin että . kaiken valoputken 36 päähän tulevan valon on täytynyt kulkea paperin 16 läpi. Tähän päämäärään pääsemiseksi formaatioantu-rin 10 lähdepuoliskoon 14 on muodostettu ulkonemat 32, nimitykseltään ''liukulevyt1', valoputken 26 vastakkaisille puolille. Lisäksi valoputken pää 36 työntyy kohti paperia 16 ja sitä suojaa toinen liukulevy 34, joka ympäröi valoputkea 26 siten, että paperirainaa 16, joka kulkee nuolien 38 suuntaan anturin 10 lähde- ja vastaanotinpuoliskojen välissä, pitävät liukulevyt 32, 34 valoputken päätä 36 vasten.
Kun paperiraina 16 kulkee liukulevyjen 32, 34 välistä ja hankaa niihin ja valoputken päähän 36, pyrkii paperi kuluttamaan liukulevyt ja valoputken pään 36 pois. Liukulevyt 32, 34 li 11 95748 on sen vuoksi konstruoitu kulutusta kestävästä materiaalista, kuten esimerkiksi terässeoksista, ja valoputki 26 on tehty safiirista tai jostain muusta samanlaisesta läpinäkyvästä, mutta kulutusta kestävästä materiaalista.
Kuten aiemmin on mainittu, neliömetripainoanturi 10 muodostaa sähköisen signaalin, jonka suuruus on kääntäen verrannollinen paperin 16 sen osan, jonka läpi ilmaistu valonsädepiste on lähetetty, neliömetripainoon. Paperi 16 muodostuu flokeista, joten läpikulkeneen säteen intensiteetti, ja siten anturin signaali, vaihtelee paperirainan 16 kulkiessa anturin 10 läpi. Anturin signaali vahvistetaan sen jälkeen vahvistimella 120 ja vahvistettu anturisignaali 121 syötetään signaalinkä-sittelypiiriin. Anturisignaali 121 ilmaisee paperin sen osan, joka koskettaa valoputken päähän 36, so. 1 mm halkaisi jäisen ympyrän, paikallisen neliömetripainon.
Signaalinkäsittelypiirin 50 tällä hetkellä edullinen suoritusmuoto on esitetty lohkokaaviomuodossa kuviossa 4. Tämä signaalinkäsittelypiiri 50 käsittää joukon alipäästösuotimia 52-62. Kuhunkin suotimeen 52-62 liittyy tietty sähköinen "kanava". Kukin kanava sisältää yhden näistä alipäästösuotimista 52-62 ja RMS-AC/DC-muuntimen 78-88. Kyseessä olevan keksinnön . laitteessa voi olla kuinka monta kanavaa tahansa (kanava 4 on jätetty pois selvyyden vuoksi). Kuvion 4 suoritusmuodossa laitteessa on kuusi kanavaa. Kuhunkin kuuteen alipäästösuoti-meen 52-62 syötetään kaksi ottosignaalia. Ensimmäinen otto-signaali kuhunkin aiipäästösuotimeen 52-62 tulee aiemmin selitetystä neliömetripainoanturista 10. Tämä signaali ohjataan kunkin alipäästösuotimen 52-62 ensimmäiseen ottoon.
Kunkin alipäästösuotimen 52-62 rajataajuus on verrannollinen toisen ottosignaalin taajuuteen. Toisen ottosignaalin taajuus ei ole sama kussakin aiipäästösuotimessa 52-62. Sen sijaan toisen ottosignaalin taajuus kuhunkin alipäästösuotimeen 52-. 62 on puolet sen signaalin taajuudesta, joka syötetään edel- 12 95748 lisen kanavan alipäästösuotimen toiseen ottoon. Näin ollen ensimmäisen kanavan alipäästösuotimen rajataajuus on korkein, ja kuudennen kanavan alipäästösuotimen 62 rajataajuus on a-lempi kuin minkä tahansa muun alipäästösuotimen 52-62 raja-taajuus. Toisin sanoen, ensimmäisen kanavan alipäästösuodin 52 päästää läpi neliömetripainoanturista 10 tulevan signaalin, jonka korkein taajuuskomponentti vastaa flokin tiettyä minimikokoa. Anturi 10 ei voi tuntea neliömetripainon muutoksia, jotka tapahtuvat alle 1 mm:ssä, koska neliömetripainoan-turin 10 valoputki 26 (kuvio 2) on halkaisijaltaan 1 mm:n.
Siten korkeataajuisin neliömetripainosignaali, joka lähetetään alipäästösuotimiin, vastaa 1 mm:n flokkeja. Sen vuoksi, tässä suoritusmuodossa, kanavan 1 alipäästösuotimen 52 toiseen ottoon syötetyn signaalin taajuus säädetään siten, että tämän alipäästösuotimen 52 rajataajuus vastaa neliömetripainon muutoksia, joita 1 mm:n flokit aihettavat. Kanavien 2-6 aiipäästösuotimien 54-62 toisiin ottoihin lähetetyn signaalin taajuus säädetään siten, että näiden alipäästösuodinten 54-62 rajataajuudet vastaavat vastaavia flokkikokoja 2 mm, 4 mm, 8 mm, 16 mm ja 32 mm. Kunkin alipäästösuotimen 52-62 toisen oton taajuus on myös verrannollinen nopeuteen, jolla paperi kulkee anturin 10 läpi. Näin ollen kunkin alipäästösuotimen 52-62 rajataajuus vastaa jatkuvasti neliömetripainon signaa-litaajuutta, joka on ominainen edellä mainitun kokoisille flokeille, vaikka nopeus, jolla paperiraina kulkee anturin 10 läpi, muuttuu.
Kyseessä olevassa edullisessa suoritusmuodossa toinen otto-signaali kuhunkin alipäästösuotimeen 52-62 saadaan mittaamal-.· la ensiksi nopeus, jolla paperiraina 16 kulkee anturin 10 läpi. Laitteet, jotka mittaavat paperirainan nopeutta, ovat hyvin tunnettuja alalla. Monet uudenaikaiset paperitehtaat ovat pitkälle automatisoituja ja sisältävät tietokoneen, jotka valvovat ja ohjaavat monenlaisia paperinvalmistusprosessin parametrejä. Näin ollen kyseessä olevassa edullisessa suoritusmuodossa tehtaan tietokoneesta tulevaa digitaalista pape- 13 95748 rinnopeussignaalia 61, joka ilmaisee paperin nopeuden, käytetään sopivasti ohjaamaan kunkin kanavan aiipäästösuotimen 52-62 rajataajuutta. Digitaalinen nopeussignaali 61 ohjataan D/A-muuntimeen 6*1, joka ottaa vastaan digitaalisen nopeussig-naalin ja muodostaa jännitteen, joka on verrannollinen paperin nopeuteen. Sitten tämä jännite syötetään jännite/taajuus-muuntimeen 66 (tämän jälkeen "VFC"). Sen jälkeen VFC muodostaa signaalin, jonka taajuus on verrannollinen D/A-muuntimen 6*4 antojännitteeseen ja siten anturin 10 läpi kulkevan pape-rirainan nopeuteen. Kukin kanava, ensimmäistä kanavaa lukuunottamatta, sisältää taajuudenjakajan 68-76. VFC 66:sta tuleva signaali syötetään suoraan ensimmäisen kanavan alipäästösuo-timen 52 toiseen ottoon ja myös toisen kanavan taajuudenjakajaan 68. Toisen kanavan taajuudenjakaja 68 jakaa VFC 66:sta tulleen signaalin taajuuden ja seurauksena olevan alemman taajuuden kolmannen kanavan jakaja 70. Siten toinen syöttö ensimmäisen kanavan alipäästösuotimeen 52 on taajuudella X.
Taajuus X vastaa nopeutta, jolla paperi kulkee anturin 10 läpi. Koska kyseessä olevassa keksinnössä käytetään kahdella jakavia taajuudenjakajia, on taajuussyöttö toisen kanavan alipäästösuotimeen 5*4 taajuudella X/2. Toisen kanavan taajuu-denjakajan 68 antama signaali syötetään myös kolmannen kanavan taajuudenjakajan 70 ottoon. Kummassakin peräkkäisessä kanavassa *4 ja 5 on taa juuden jakajat, esimerkiksi taajuuden-jakaja 76, joka ottaa vastaan signaalin edellisen kanavan taajuudenjakajasta ja syöttää signaalin, jonka taajuus on puolet vastaanotetun signaalin taajuudesta. Näin ollen kolmannen kanavan alipäästösuotimen 56 toiseen ottoon syötetyn signaalin taajuus on X/4, neljännen kanavan alipäästösuotimen ·. (ei esitetty) toiseen ottoon syötetyn signaalin taajuus on X/8, jne. Tällä tavalla ensimmäisen kanavan alipäästösuotimen 52 anto käsittää taajuuksia, jotka vastaavat flokkikokoja, jotka ovat suurempia tai yhtä suuria kuin minimikoko, so. 1 mm. Korkein taajuus, joka pääsee alipäästösuotimen antoon kussakin peräkkäisessä kanavassa, vastaa flokkikokoja, joilla ; on kasvaen suurempi minimikoko, so. 2 mm, *4 mm, 8 mm, 16 mm 14 95748 ja 32 mm. Kunkin kanavan alipäästösuotimen 52-62 antosignaali käsitellään sen jälkeen ilmaisemaan paperin, jonka flokkiko-koa tunnustellaan, erilaisia formaatioparametrejä minimiflok-kikoolla ja sen yläpuolella tietyssä kanavassa.
Antosignaalin, joka ilmaisee paperin neliömetripainon vaihteluiden suuruuden, muodostamiseksi kunkin alipäästösuotimen 52-62 anto ohjataan siihen liitettyyn AC/DC-muuntimeen 78-88. Kukin AC/DC-muunnin 78-88 muodostaa DC-jännitteen, joka on ekvivalentti vastaavan alipäästösuotimen 52-62 AC-signaalin RMS-arvon kanssa. DC-jännitteen RMS-arvo, jonka kukin AC/DC-muunnin on tuottanut, on verrannollinen paperin neliömetri-painon vaihtelun suuruuteen, jonka tiettyä minimikokoa olevat flokit ovat aiheuttaneet. Koska kunkin peräkkäisen kanavan aiipäästösuodinten 52-62 rajataajuus on asetettu perätysten alemmille taajuuksille, kunkin peräkkäisen kanavan RMS-DC-antojännitteen suuruus vastaa paperin neliömetripainon vaihtelun suuruutta, jonka perätysten suuremmat minimiflokkikoot ovat aiheuttaneet.
Tietyissä tilanteissa paperitehtaan koneenhoitaja haluaa tietää paperin neliömetripainon vaihteluiden suuruuden, joita tietyllä kokoalueella olevat flokit aiheuttavat. Kyseessä olevan keksinnön laite voi antaa tämän informaation yksinkertaisesti vähentämällä yhden kanavan AC/DC-muuntimen RMS-DC-annon toisen kanavan AC/DC-muuntimen RMS-DC-annosta. Näiden antojen arvojen välinen erotus vastaa neliömetripainojen vaihteluiden suuruutta, jonka aiheuttavat flokit, jotka ovat kokoalueessa, joka on näiden kahden kanavan alipäästösuodin-ten rajataajuuksien välissä.
Voidaan käyttää vähennyspiiriä 122 minkä tahansa kahden valitun AC/DC-muuntimen antojen vastaanottamiseksi otoissa 1 ja 2. Tämä vähennyspiiri muodostaa antojännitteen, joka vastaa kahden valitun AC/DC-muuntimen antojen välistä erotusta. Vaihtoehtoisesti jos eri AC/DC-muunninten annot näytetään 11 I 5 95748 numeerisesti, voi paperitehtaan koneenhoitaja saada minkä tahansa tällaisen annon välisen erotuksen vähennyslaskulla. Esimerkiksi 4 mm:n ja 8 mm:n välillä olevien flokkien aiheuttamien neliömetripainon vaihteluiden suuruuden määrittämiseksi paperitehtaan koneenhoitaja yksinkertaisesti vähentää neljännen kanavan AC/DC-muuntimen antoarvon kolmannen kanavan AC/DC-muuntimen antoarvosta.
Monet standardi-,,RMS"-AC/DC-muuntimet mittaavat itse asiassa sisään tulevan signaalin huipusta huippuun -jännitettä ja sitten muodostavat DC-antosignaalin, joka vastaa ottosignaa-lin todellista RMS-arvoa vain, jos ottosignaali on sinimuotoinen. Kuitenkaan neliömetripainosignaalin aaltomuoto ei yleensä ole sinimäinen. Sen vuoksi on tavallisesti tärkeää, että kyseessä olevan keksinnön AC/DC-muuntimet 78-88 antavat DC-jännitteen, joka vastaa neliömetripainosignaalin tarkkaa RMS-arvoa, muuten näiden AC/DC-muunninten 78-88 antosignaali voi muodostaa epätarkan mitan neliömetripainon vaihteluista.
Tarkkojen RMS-AC/DC-muunninten käyttäminen on erityisen tärkeää, jos yhden kanavan muuntimen anto vähennetään toisen kanavan muuntimen annosta tällä tavoin osuuden määrittämiseksi neliömetripainon vaihteluihin, joita aiheuttavat tietyssä kokoalueessa olevat flokit. Erikokoiset flokit voivat aiheuttaa samat huipusta huippuun -muutokset neliömetripainosignaa-lissa vaikka niiden osuus neliömetripainosignaalin RMS-arvoon on erilainen. Mäin ollen AC/DC-muuntimen annon, joka on peräisin neliömetripainosignaalista, joka sisältää 4 mm minimi-flokkikokoja vastaavia taajuuksia, vähentämisen pitäisi tuottaa ja tuottaisi signaalin, joka osoittaa osuuden neliömetri-painon vaihteluun, jonka ovat aiheuttaneet 4-8 mm kokoalueessa olevat flokit, jos käytetään tarkkoja RMS-AC/DC-muuntimia. Kuitenkin jos ,,RMS"-signaali on tosiasiassa peräisin huipusta huippuun -signaaliarvon mittauksesta, erikokoiset flokit aiheuttavat saman huipusta huippuun -muutoksen neliömetripaino-. signaalissa, siten kahden AC/DC-muuntimen antojen välinen ,6 95748 erotus olisi nolla. Tämä ei olisi kuitenkaan oikea osoitus osuudesta neliömetripainon vaihteluun, jonka 4-8 mm alueessa olevat flokit ovat aiheuttaneet. Näin ollen normaalien huipusta huippuun-AC/DC-muunninten käyttäminen voi antaa vääriä lukemia, jos niitä käytetään kyseessä olevan keksinnön laitteessa .
Eräs toinen parametri, joka osoittaa paperin heikoimman osan lujuuden, saadaan syöttämällä ensimmäisen kanavan alipäästö-suotimen 52 anto huippuilmaisupiirin 90 ottoon. Koska, kuten aiemmin on mainittu, lähetetyn säteen intensiteetin suuruus on kääntäen verrannollinen paperin neliömetripainoon, AC-signaalin suuruus tämän alipäästösuotimen 52 annossa on myös kääntäen verrannollinen anturilla 10 mitattavaan paperin tämän osan paikalliseen neliömetripainoon. Huippuilmaisupiiri 90 voi olla suunniteltu antamaan DC-signaalin, joka on verrannollinen suurimpaan jännitehuippuun, joka kulkee ensimmäisen kanavan alipäästösuotimen läpi ennalta määrätyssä ajassa tai ennalta määrätyn paperipituuden kuljettua anturin 10 läpi. Tämän signaalin suuruus osoittaa paperin heikoimman kohdan. Vaihtoehtoisesti huippuilmaisinpiiri 90 voi olla myös suunniteltu muodostamaan annon, joka on verrannollinen usean signaalihuipun keskiarvoon aikajaksosarjän aikana tai anturin läpi kulkevan paperin pituudella. Tässä viime mainitussa tapauksessa huippuilmaisinpiirin 90 anto kuvaisi paperissa olevaa keskimääräisen heikkoa kohtaa.
Kyseessä olevan keksinnön signaalinkäsittelypiirit 50 voivat muodostaa paperinvalmistajaa varten vielä erään toisen anto-·. signaalin, joka osoittaa paperin erästä toista ominaisuutta — keskimääräisen flokkikoon. Tämän parametrin saamiseksi ensimmäisen kanavan alipäästösuotimen 52 anto syötetään flokkikoon mittauspiiriin 92. Tämä piiri 92 laskee niiden kertojen lukumäärää, ennalta määrätyn ajan, jolloin ensimmäisen kanavan alipäästösuotimesta 52 tuleva antosignaali saavuttaa : arvon, joka vastaa antosignaalien keskiarvoa. (Tätä voidaan
II
17 95748 nimittää "ylityksiksi", so. määrä, jolla suotimen 52 signaali "ylittää" signaalin keskiarvon.) Ylitysten taajuus jaettuna anturin läpi kulkevan paperin nopeudella ilmaisee paperin muodostavien flokkien keskimääräisen koon. Flokkikokoa rnit-taava piiri, ei esitetty, suorittaa tämän jakolaskun ja antaa signaalin, joka vastaa keskimääräistä flokkikokoa. Esimerkiksi, jos raina kulkee nopeudella 1000 m/min ja ensimmäisen kanavan aiipäästcsuotimen anto saavutti arvon, joka vastaa annon keskiarvoa, 3333 kertaa yhden sekunnin ajanjaksona, silloin paperin keksimääräinen flokkikoko on 10 mm (1000m/min *1min/60sÄ1s/3333ylitystä*2ylitystä/flokki). Näin ollen tunnustelemalla paperirainan paikallinen neliömetripaino pitkin rataa tai käyrää (tämän jälkeen kollektiivisesti "rataa") pitkin paperin pintaa, kyseessä olevan keksinnön laitteella ja menetelmällä paperinvalmistaja voi saada antosignaalin, joka ilmaisee paperin muodostavien flokkien koon.
Paperitehtaassa paperi valmistetaan yleensä 7.6 m leveinä rainoina. Koko rainan kuvailemiseksi yhtä neliömetripainofor-maatioanturia voidaan siirtää tai "skannata" edestakaisin rainan "poikkisuunnassa" (so. rainan leveyden poikki) rainan kulkiessa "konesuuntaan" (so. pitkittäissuuntaan"). Vaihtoehtoisesti useita antureita voidaan skannata edestakaisin poik-. kisuunnassa ainoastaan osan rainan leveydestä. Jos käytetään esimerkiksi 50 neliömetripainoanturia 7.6 metriä leveällä rainalla, silloin jokainen anturi pantaisiin skannaamaan e-destakaisin 15 cm leveän paperikaistan poikki. Normaalisti paperitehtaat tuottavat tällaista rainaa yli 300 metriä minuutissa, ja kyseessä olevassa suoritusmuodossa anturin edestakainen pyyhkäisynopeus voidaan asettaa 18 metriin minuutissa. Näin ollen alipäästösuodinten rajataajuus voidaan tehdä verrannolliseksi ainoastaan nopeuteen, jolla raina kulkee konesuuntaan ilman, että tulostuslukemiin tulee oleellista virhettä. Anturin poikkisuuntaisen liikkeen aiheuttama lisävaikutus nopeuteen, jolla paperi liikkuu anturin läpi, on ; minimaalinen ja voidaan tavallisesti jättää huomiotta.
95748 ΐδ
Jotta neliömetripainoanturin 14 vastaanotinosa (kuvio 2) toimisi oikein, anturin 12 lähdepuolelta tuleva valo täytyy suunnata suoraan paperia vastapäätä vastaanottimesta 14. Kuitenkaan neliömetripainoanturin 10 kahta puoliskoa ei voida suoraan yhdistää toisiinsa, koska paperiraina 16 kulkee näiden kahden puoliskon välistä. Useita erilaisia mekanismeja voidaan käyttää anturin 10 kahden puoliskon pitämiseksi vastapäätä toisiaan niiden pyyhkiessä edestakaisin rainan 16 poikki. Yksi tällainen laite, esimerkiksi, koostuu kahdesta kiskosta (ei esitetty), yksi kummallakin puolella rainaa 16. Anturin 10 lähdepuoli 12 liikkuu toisella kiskolla ja anturin 10 vastaanotinpuoli 14 liikkuu toisella kiskolla. Hammaspyörä- tai hihnapyöräjärjestelmä liikuttaa anturin kahta puoliskoa yhdessä ja vastapäätä toisiaan edestakaisin poikki rainan 16 leveyden. Tällä tavalla lähde- 12 ja vastaanotinpuoliskot 14 pysyvät suoraan vastatusten ilman, että liitososan tarvitsee lävistää rainaa.
Neliömetripainoanturin 10 kalibrointi voidaan suorittaa '’rainan ulkopuolelta”, so. ilman että paperiraina on kahden antu-ripuoliskon välissä. Alipäästösuodinten antojen kalibroimi-seksi hakkuripycrä 100 (kuviot 2-3) on sijoitettu anturin valolähteen 18 ja valodiodin 30 väliin. Kyseessä olevassa suoritusmuodossa hakkuripyörä 100 on sijoitettu valoputken 26 alustaan. Hakkuripyörä 100 on tehty läpikuultavasta materiaalista olevasta pyöresstä kiekosta 102, johon on sijoitettu joukko säteittäisiä lovia 104 pyörän 100 ympäri. Hakkuripyö-rää 100 käytetään tunnetulla pyörimisnopeudella niin, että valodiodiin 30 saapuu valopulsseja. Pulssi taajuus määräytyy : pyörän 100 ennalta määrätyn pyörimisnopeuden perusteella.
Paperinnopeussignaali voidaan asettaa sen jälkeen siten, että kaikkien kanavien 52-62 aiipäästösuotimet lähettävät signaaleja niihin liitettyihin RMS-AC/DC-muuntimi in 78-88. Sitten syöttämällä perätysten pienempiä paperin nopeuksia voidaan kalibroida alipäästösuodinten rajataajuudet. Esimerkiksi, jos : hakkuripyörää 100, jossa on neljä lovea 104, sellaista kuten
I
19 95748 kuviossa 3, pyöritetään nopeudella 142.5 kierrosta per se-kuntti, hakkuripyörä 100 moduloi valoilmaisimeen tulevaa valoa taajuudella 570 Hz. Jos paperinnopeussignaali VFC 66:sta on nopeampi 1094 m/min., silloin kaikki kanavat ottavat vastaan signaalin. Kuitenkin paperin nopeuden laskiessa alle 1094 m/min. ainoastaan kanavat 1-5 muodostavat antosignaalin. Paperinnopeussignaalin edelleen pienetessä yhä useammat ali-päästösuotimet rajoittavat neliömetripainoanturista 10 tulevaa signaalia.
Mitä tahansa laitetta, joka moduloi valoilmaisimeen tulevan valon intensiteettiä, voidaan käyttää muuta kuin hakkuripyö-rää 100. Esimerkiksi, hakkuripyörän 100 tilalla voitaisiin käyttää äänirautaa, jonka haarat oskilloivat valonsäteeseen ja pois siitä tunnetulla taajuudella.
Lisäinformaatiota muodostetaan käyttäen tietoja, jotka on tuotettu neliömetripainoanturilla 10 "rainan ulkopuolella" -asennossa ja hakkuripyörä 100 toiminnassa. Erityisesti vahvistimen 120 anturisignaalista 121 otetaan keskiarvo ennalta määrätyllä aikavälillä. Tämä signaali jaetaan tämän saman signaalin 121 arvolla anturin 10 "rainan ulkopuolella" -tilan aikana, ja tuloksena oleva arvo, T, ilmaisee paperin keski- . , määräisen läpäisysuhteen. Keskimääräistä läpäisysuhdetta, T, käytetään korjaajana, kuten selitetään jäljempänä, paperin värin tai läpäisysuhteen pitkän aikavälin vaihteluiden vaikutuksille, joita voi sattua vaihdettaessa puukuitutyyppiä, keittokemiaa tai lisäaineita.
.· Erilaiset paperityypit edullisesti absorboivat tai heijasta vat valon tiettyjä taajuuksia. Sen vuoksi neliömetripainoan-turin herkkyyden optimoimiseksi neliömetripainon muutoksille voidaan optinen kaistasuodin 110 (kuvio 2) sijoittaa valonsäteen tielle. Tämä kaistasuodin 110 päästää edullisesti tiettyjä taajuksia olevaa valoa valodiodille 30.
20 95748
Paperin neliömetripainon vaihteluiden mittaamiseksi oikein on tärkeää, että vahvistimen 120 (kuvio 4) vahvistettu anturi-signaali on kääntäen verrannollinen paperin neliömetripai-noon. Sen varmistamiseksi, että alipäästösuotimiin 52-62 syötetyn anturisignaalin 121 amplitudi reagoi lineaarisesti neliömetripainon muutoksiin, vahvistettu anturisignaali voidaan mitata valonsäteen tielle asetetulla neutraalitiheyssuotimel-la 130 (kuvio 2) ja ilman sitä. Neutraalitiheyssuodin 130 vaimentaa säteen intensiteettiä tietyn prosentin. Vahvistetun anturisignaalin 121 amplitudi pitäisi mitata ensiksi kun nivel 132^on kääntänyt neutraalitiheyssuotimen 130 pois säteen tieltä. Sitten neutraalitiheyssuodin 130 käännetään nivelen 132 välityksellä säteen tielle. Neutraalitiheyssuotimen 130 ollessa säteen tiellä vahvistettu neliömetripainosignaali pitäisi jälleen mitata. Anturin annon epälineaarisuudet voidaan sen jälkeen kompensoida säätämällä vahvistinta (kuvio 4) siten, että vahvistetun neliömetripainosignaalin amplitudin muutos, jonka on aiheuttanut neutraalitiheyssuotimen 130 sijoittaminen säteen tielle, lineaarisesti vastaa valonsäteen intensiteetin tunnettua muutosta, jonka on aiheuttanut neutraalitiheyssuotimen 130 sijoittaminen säteen tielle.
Kuvio 5 esittää nykyistä tietokonejärjestelmää paperin lujuu-: den määrittämiseksi. Lujuustietokone 130 voi olla erillinen tietokone tai se voi olla ohjelma, joka ajetaan tietokoneessa, joka ajaa yhtä hyvin muita ohjelmia. Tietokoneeseen 130 syötetään: i) digitaalinen paperinnopeussignaali 61; ii) vahvistimen 120 anturisignaali 121; iii) kanavan 6 anto RMS-AC/DC-muuntimesta 88; iv) flokkikokopiirin 92 signaali; ja v) neliömetripainosäteilymittarin, ei esitetty, keskimääräinen neliömetripainosignaali 134. Säteilymittari on tavanomainen mittari esimerkiksi US-patentin 3,757,122 mukaisesti.
Myös vakiot syötetään tietokoneeseen 130. Näihin tietoihin perustuen tietokone 130 määrittää paperin lujuuden kuten selitetään alla.
li 21 95748
Kyseessä olevan suoritusmuodon mukaisesti tietokone käyttää hyväksi seuraavaa algoritmiä lujuuden määrittämiseksi: S = A + B«ABW + C*ABW((CROSS/(T*SP)) + D(RMS32/T) 1) missä: S = Mullen-lujuus RMS32 = Kanavan 6 anto RMS-AC/DC-muuntimesta 88 (>32mm) ABW = keskimääräinen neliömetripainosignaali 134 T = läpäisysuhde SP = paperin nopeus 61 A, B, C ja D ovat vakioita CROSS = piirin 92 anto (so. ylitykset) Läpäisysuhde T määritetään seuraavan kaavan mukaisesti: T = Ao1/Aos 2) \ missä:
Aq^ = signaali 121 anturin 10 mitatessa rainaa (on line)
Aqs = signaali 121 anturin 10 ollessa "rainan ulkopuolella" ; kalibroinnin aikana.
Esimerkkinä yhtälömme 1) soveltamisesta 42-69 paunan laineri-kartongin Mullen-lujuuden määrittämiseksi yhtälö 1) antaa tulokseksi hyvän korrelaation laboratoriokokeiden kanssa.
Tässä esimerkissä havaitsimme, että käyttämällä RMS^ta piirin 50 kanavan 6 anto saavutti parempia tuloksia kuin käyttämällä jonkun muun kanavan antoa. Kuitenkin joissakin tapauksissa jonkun toisen kanavan annon käyttäminen voi johtaa parempiin tuloksiin, ja joissakin tapauksissa voi olla suositeltavaa modifioida piiriä 50 sellaisen kanavan lisäämiseksi, joka mittaa ainoastaan flokkeja, joiden minimikoko on suurempi kuin 32 mm, ja käyttää tällaiseen suurempaan flokkikokoon 22 95748 liittyvää signaalia.
Tässä esimerkissä mittayksiköt olivat seuraavat: RMS32 on dimensioton ABW on paunaa/1OOOft^ T on dimensioton SP on jalkaa/minuutti.
Tässä esimerkissä vakiomme määritettiin lineaarisella regressiolla ja olivat: A = 99.4 B = 0.419 C = 0.113 D = -177 Käytännössä vakiot A, B, C ja D pitäisi määrittää ennen nykyisen järjestelmän käyttämistä varsinaiseen mittaamiseen tai ohjaukseen. Tämä tehdään käyttämällä nykyistä laitetta paperin mittaamiseksi ja analysoimalla osa samasta paperista laboratoriossa käyttäen konventionaalista laboratoriomenetelmää. Sitten vakiot lasketaan lineaarisella regressiolla labo-: ratoriotiedoista kyseessä olevan järjestelmän tietojen suh- teen.
Pitäisi olla selvää, että yhtälöä 1) voidaan modifioida lukuisilla tavoilla ja yhä käyttää lujuuden määrittämiseen. Esimerkiksi, kuten on selitetty edellä, S = Mullen-lujuus; ;* kuitenkin muita lujuusparametrejä kuten esimerkiksi vetolu juus, STFI, jne. voidaan määrittää valitsemalla vakiot A, B, C ja D (ja joissakin tapauksissa muut parametrit) sopivasti.
Pitäisi myös olla selvää, että yhtälö 1) on eräs jäsen kaava-luokasta, joita voitaisiin käyttää operoimaan paikallisen neliömetripainon ja flokkikokotiedoilla paperin lujuuden mää- li 23 95748 rittämiseksi.
Ilmaisu CROSS/(T*SP) on kääntäen verrannollinen flokkikokoon. Suurempien flokkikokojen tuloksena saadaan tavallisesti heikompaa paperia. Ilmaisu RMS^/T on verrannollinen neliömetri-painon vaihteluihin rainan poikki. Paikallisen neliömetripai-non suurempi vaihtelu ilmaisee paikallisen neliömetripainon alueita, jotka ovat luultavasti heikkoja. (Näin ollen vakio D yhtälössä 1) on negatiivinen.) Siten olemme löytäneet menetelmän liikkuvan paperirainan lujuuden määrittämiseksi perustuen flokkikokoon ja paperin paikallisen neliömetripainon vaihtelevuuteen.
Joissakin sovellutuksissa yhtälö 1) voidaan modifioida suuremman tarkkuuden saamiseksi. Esimerkiksi joissakin tapauksissa voimme määrittää lujuuden seuraavasti: S = A + B*ABW + X*CROSS/(T*SP) + Y*(RMS32/T) + E(La+Lc)/((C + Z)*(T+F)) + F(Lb+Ld )/((D + Z)*(T + G)) 3) missä: : i) parametrit yhtälössä 3) ovat samoja kuin ne yhtälössä 1) olevat parametrit, joilla on samat tunnukset; ii) A, B, X, Y, E ja F ovat vakioita; iii) La, Lb, Le ja Ld ja C, D, F, G, Z ja T on kaikki määritelty patenttihakemuksessa, jonka sarjanumero on 920,107 ja joka on jätetty lokakuun 16. 1986 otsikolla "System and Met-hod for the Determination of the Strength of Sheet Materials". Mainittu hakemus lisätään tähän tällä viittauksella.
Kyseessä olevan keksinnön yhtä edullista suoritusmuotoa on selitetty. Siitä huolimatta on selvää, että erilaisia modifikaatioita voidaan tehdä tässä selitettyyn järjestelmään eroa-” matta keksinnön hengestä ja piiristä. Lisäksi anturin läpi 24 95748 voidaan johtaa muitakin rainamateriaaleja kuin paperia ja luonnehtia kyseessä olevan keksinnön laitteella. Näin ollen kyseessä oleva keksintö ei rajoitu tässä selitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin eikä se rajoitu tiukasti paperin kanssa käytettäväksi.
Claims (13)
1. Förfarande för bestämning av styrkan hos en rörlig pap-persbana, kännetecknat av att det omfattar följande steg: (a) mätning av papprets genomsnittliga ytvikt; (b) mätning av papprets lokala ytvikt; (c) mätning av papprets transmittans; (d) mätning av papprets banhastighet; (e) mätning av den parameter som anger papprets flingstor-lek; och (f) bestämning av papprets styrka pa basen av den genomsnittliga ytvikten, den lokala ytvikten, transmittansen, parametern som anger flingstorlek och banhastigheten.
1. Menetelmä liikkuvan paperirainan lujuuden määrittämiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: (a) paperin keskimääräisen neliömetripainon mittaamisen; (b) paperin paikallisen neliömetripainon mittaamisen; (c) paperin läpäisysuhteen mittaamisen; (d) paperin ratanopeuden mittaamisen; (e) paperin flokkikoon osoittavan parametrin mittaamisen; ja (f) paperin lujuuden määrittämisen perustuen keskimääräiseen neliömetripainoon, paikalliseen neliömetripainoon, läpäisy-suhteeseen, flokkikoon osoittavaan parametriin ja ratanopeu-teen.
2. Förfarande för bestämning av styrkan hos en pappersbana, kännetecknat av att det omfattar följande steg: ! (a) mätning av variation av papprets lokala ytvikt; (b) mätning av den parameter som anger papprets flingstorlek; (c) bestämning av papprets styrka pä basen av variationen av den lokala ytvikten och parametern som anger papprets flingstorlek.
2. Menetelmä paperirainan lujuuden määrittämiseksi, tunnet-tu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: (a) paperin paikallisen neliömetripainon vaihtelevuuden mittaamisen; (b) paperin flokkikoon osoittavan parametrin mittaamisen; (c) paperin lujuuden määrittämisen perustuen paikallisen neliömetripainon vaihtelevuuteen ja paperin flokkikoon osoittavaan parametriin.
3. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att mät-ningen av den lokala ytvikten omfattar mätning av variationen av den lokala ytvikten med begränsning tili variationer förorsakade av flingor med en storlek över 32 mm. 28 95748
3. Patenttivaatimuksen l mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikallisen neliömetripainon mittaaminen käsittää paikallisen neliömetripainon vaihtelevuuden mittaamisen rajoitettuna yli 32 mm:n kokoisten flokkien aiheuttamiin vaihteluihin.
4. Förfarande enligt patentkrav l, kännetecknat av att mät-ningen av den lokala ytvikten omfattar mätning av variation-en av den lokala ytvikten med begränsning till variationer förorsakade av flingor med en storlek over ca 16 mm.
4. Patenttivaatimuksen l mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikallisen neliömetripainon mittaaminen käsittää paikallisen neliömetripainon vaihtelevuuden mittaamisen rajoitettuna yli noin 16 mm:n kokoisten flokkien aiheuttamiin vaihteluihin.
5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att mät-ningen av den lokala ytvikten omfattar mätning av variation-en av den lokala ytvikten med begränsning till variationer förorsakade av flingor med en storlek över ca 8 mm.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikallisen neliömetripainon mittaaminen käsittää paikallisen neliömetripainon vaihtelevuuden mittaamisen ra- • · 26 9 5 7 4 8 joitettuna yli noin 8 mm:n kokoisten flokkien aiheuttamiin vaihteluihin.
6. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att mät-ningen av den lokala ytvikten omfattar mätning av variation-en av den lokala ytvikten med begränsning till variationer förorsakade av flingor med en storlek över ca 4 mm.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikallisen neliömetripainon mittaaminen käsittää paikallisen neliömetripainon vaihtelevuuden mittaamisen rajoitettuna yli noin 4 mm:n kokoisten flokkien aiheuttamiin vaihteluihin.
7. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att mät-ningen av den lokala ytvikten omfattar mätning av variation-en av den lokala ytvikten med begränsning till variationer förorsakade av flingor över en förutbestämd storlek.
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikallisen neliömetripainon mittaaminen käsittää paikallisen neliömetripainon vaihtelevuuden mittaamisen rajoitettuna yli ennakolta määrätyn kokoisten flokkien aiheuttamiin vaihteluihin.
8. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att mät-ningen av den lokala ytvikten omfattar mätning med begränsning till variation av ytvikten förorsakad av flingor med en storlek över ca 32 mm.
8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikallisen neliömetripainon mittaaminen käsittää mittaamisen rajoitettuna yli noin 32 mm:n kokoisten flokkien aiheuttamaan neliömetripainon vaihtelevuuteen.
9. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att mat-ningen av den lokala ytvikten omfattar mätning med begränsning till variation av ytvikten förorsakad av flingor med en storlek över ca 16 mm. . 10. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att mät- ningen av den lokala ytvikten omfattar mätning med begränsning till variation av ytvikten förorsakad av flingor med en storlek över ca 8 mm.
9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikallisen neliömetripainon mittaaminen käsittää mittaamisen rajoitettuna yli noin 16 mm:n kokoisten flokkien aiheuttamaan neliömetripainon vaihtelevuuteen.
10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikallisen neliömetripainon mittaaminen käsittää mittaamisen rajoitettuna yli noin 8 mm:n kokoisten flokkien aiheuttamaan neliömetripainon vaihtelevuuteen.
11. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att mät-ningen av den lokala ytvikten omfattar mätning med begräns- li 29 95748 ning till variation av ytvikten förorsakad av flingor med en storlek over ca 4 mm.
11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikallisen neliömetripainon mittaaminen käsittää mittaamisen rajoitettuna yli noin 4 mm:n kokoisten flokkien aiheuttamaan neliömetripainon vaihtelevuuteen.
12. Förfarande enligt patentkrav 2, kannetecknat av att mät-ningen av den lokala ytvikten omfattar mätning med begräns-ning till variation av ytvikten förorsakad av flingor över en förutbestämd storlek.
12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu sii-tä, että paikallisen neliömetripainon mittaaminen käsittää II 27 9 5 7 4 8 mittaamisen rajoitettuna yli ennakolta määrätyn kokoisten flokkien aiheuttamaan neliömetripainon vaihtelevuuteen.
13. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisävaiheen, jossa mitataan paperin keskimääräinen neliömetripaino, jolloin paperin lujuuden määrittäminen perustuu keskimääräisen neliömetripainon mittaamiseen paikallisen neliömetripainon vaihtelevuuden ja flokkikoon lisäksi.
13. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att det omfattar ett ytterligare steg för att mätä papprets genom-snittliga ytvikt, varvid bestämningen av papprets styrka ba-serar sig pä mätning av den genomsnittliga ytvikten förutom variationen av den lokala ytvikten och flingstorleken. » ·«
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| US07/105,635 US4936141A (en) | 1987-10-06 | 1987-10-06 | On-line paper sheet strength determination method and device |
| US10563587 | 1987-10-06 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI884583A0 FI884583A0 (fi) | 1988-10-05 |
| FI884583A FI884583A (fi) | 1989-04-07 |
| FI95748B true FI95748B (fi) | 1995-11-30 |
| FI95748C FI95748C (fi) | 1996-03-11 |
Family
ID=22306949
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI884583A FI95748C (fi) | 1987-10-06 | 1988-10-05 | Menetelmä liikkuvan paperirainan lujuuden määrittämiseksi |
Country Status (7)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US4936141A (fi) |
| EP (1) | EP0311518B1 (fi) |
| JP (1) | JP2578944B2 (fi) |
| KR (1) | KR890007069A (fi) |
| CA (1) | CA1327239C (fi) |
| DE (1) | DE3886336T2 (fi) |
| FI (1) | FI95748C (fi) |
Families Citing this family (26)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US5243407A (en) * | 1986-11-12 | 1993-09-07 | Measurex Corporation | On-line paper sheet formation characterizing method and device |
| CA1326909C (en) * | 1988-09-09 | 1994-02-08 | Harriss King | On-line paper sheet formation characterizing method and device |
| US5020356A (en) * | 1989-08-25 | 1991-06-04 | Process Automation Business, Inc. | Method and apparatus for measuring characteristics of a multilayer product |
| US5138878A (en) * | 1990-12-28 | 1992-08-18 | Measurex Corporation | Fiber orientation sensor |
| US5101661A (en) * | 1990-12-28 | 1992-04-07 | Measurex Corporation | Fiber orientation sensor |
| CA2097515C (en) * | 1990-12-28 | 2000-09-19 | Thierry M. Cresson | Fiber orientation sensor |
| US5398538A (en) * | 1993-01-28 | 1995-03-21 | Abb Industrial Systems Inc. | On-line measurement of ultrasonic velocities in web manufacturing processes |
| US5419200A (en) * | 1994-06-14 | 1995-05-30 | The United States Of America As Represented By The Secretary Of The Army | Method for assessing the effects of loading forces on a composite material structure |
| US5778724A (en) * | 1995-09-07 | 1998-07-14 | Minnesota Mining & Mfg | Method and device for monitoring web bagginess |
| JP2776339B2 (ja) * | 1995-10-27 | 1998-07-16 | 横河電機株式会社 | 厚み計 |
| US5997692A (en) * | 1996-02-07 | 1999-12-07 | Gl&V-Paper Machine Group, Inc. | Profiling wet end starch applicator |
| WO1997038305A1 (de) * | 1996-04-09 | 1997-10-16 | Siemens Aktiengesellschaft | Verfahren zur bestimmung der mechanischen eigenschaften von papier und zugehörige anordnung |
| US6129817A (en) * | 1997-07-10 | 2000-10-10 | Westvaco Corporation | Unified on-line/off-line paper web formation analyzer |
| US6088094A (en) * | 1997-12-23 | 2000-07-11 | Zellweger Uster, Inc. | On-line sliver monitor |
| FI116075B (fi) * | 1998-02-23 | 2005-09-15 | Metso Paper Inc | Paperikoneen säätöjärjestelmä |
| SE514572C2 (sv) * | 1998-07-31 | 2001-03-12 | Skogsind Tekn Foskningsinst | Förfarande för att prediktera och/eller styra styrkeegenskaper hos folieliknande material |
| US20030066362A1 (en) * | 2001-08-29 | 2003-04-10 | Lee Shih Yuan | Seat belt tension sensor |
| US6813941B2 (en) | 2001-12-20 | 2004-11-09 | Kimberly-Clark Worldwide, Inc. | Method to measure tension in a moving web and to control properties of the web |
| DE10253822A1 (de) * | 2002-11-18 | 2004-05-27 | Voith Paper Patent Gmbh | Verfahren und Vorrichtung zur automatischen Sensorkalibrierung |
| US7071480B2 (en) * | 2003-06-13 | 2006-07-04 | Voith Paper Patent Gmbh | Sensor with alignment self compensation |
| US6950777B1 (en) * | 2003-07-29 | 2005-09-27 | Voith Paper Inc. | Method and system for assessing pulp and paper mill performance |
| KR100730229B1 (ko) * | 2004-12-18 | 2007-06-19 | 서영범 | 초지기상에서 종이의 휨강성을 측정하는 방법 |
| JP4378330B2 (ja) * | 2005-08-15 | 2009-12-02 | キヤノン株式会社 | シート情報出力装置、シート処理装置、および画像形成装置 |
| EP1934566A4 (en) * | 2005-09-21 | 2011-09-21 | Messmer Instr Ltd | METHOD AND APPARATUS FOR MEASURING THE PROPERTIES OF TABLE PRODUCTS |
| JP5736731B2 (ja) * | 2010-10-29 | 2015-06-17 | 富士ゼロックス株式会社 | 検知装置及び画像形成装置 |
| US9097620B2 (en) * | 2013-02-14 | 2015-08-04 | Appvion, Inc. | Deflection indication gauge |
Family Cites Families (7)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US3757122A (en) * | 1972-10-30 | 1973-09-04 | D Bossen | Basis weight gauging apparatus system and method |
| SU1193583A1 (ru) * | 1983-12-22 | 1985-11-23 | Пермский филиал Всесоюзного научно-исследовательского института целлюлозно-бумажной промышленности | Способ оценки прочности бумаги в процессе производства на бумагоделательной машине |
| US4648712A (en) * | 1985-02-04 | 1987-03-10 | Champion International Corporation | Apparatus and method for analyzing parameters of a fibrous substrate |
| CA1222319A (en) * | 1985-05-16 | 1987-05-26 | Cip Inc. | Apparatus for analysing the formation of a paper web |
| US4674332A (en) * | 1986-02-20 | 1987-06-23 | Union Camp Corporation | Laser induced acoustic generation for sonic modulus |
| US4770538A (en) * | 1986-11-12 | 1988-09-13 | Measurex Corporation | Chopper wheel alignment device |
| US5013403A (en) * | 1987-10-05 | 1991-05-07 | Measurex Corporation | Process for continuous determination of paper strength |
-
1987
- 1987-10-06 US US07/105,635 patent/US4936141A/en not_active Expired - Lifetime
-
1988
- 1988-09-27 CA CA000578616A patent/CA1327239C/en not_active Expired - Lifetime
- 1988-10-05 FI FI884583A patent/FI95748C/fi active IP Right Grant
- 1988-10-05 EP EP88402520A patent/EP0311518B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1988-10-05 DE DE3886336T patent/DE3886336T2/de not_active Expired - Fee Related
- 1988-10-06 KR KR1019880013006A patent/KR890007069A/ko not_active Application Discontinuation
- 1988-10-06 JP JP63252838A patent/JP2578944B2/ja not_active Expired - Lifetime
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| EP0311518A2 (en) | 1989-04-12 |
| EP0311518B1 (en) | 1993-12-15 |
| DE3886336T2 (de) | 1994-06-09 |
| DE3886336D1 (de) | 1994-01-27 |
| JPH01132965A (ja) | 1989-05-25 |
| CA1327239C (en) | 1994-02-22 |
| KR890007069A (ko) | 1989-06-17 |
| JP2578944B2 (ja) | 1997-02-05 |
| EP0311518A3 (en) | 1990-06-27 |
| FI884583A0 (fi) | 1988-10-05 |
| US4936141A (en) | 1990-06-26 |
| FI95748C (fi) | 1996-03-11 |
| FI884583A (fi) | 1989-04-07 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI95748B (fi) | Menetelmä liikkuvan paperirainan lujuuden määrittämiseksi | |
| FI75227B (fi) | Foerfarande foer att bestaemma medelpartikelradie och/eller medelpartikellaengd hos partiklar i ett stroemmande medium. | |
| CA1222319A (en) | Apparatus for analysing the formation of a paper web | |
| CA2140562C (en) | Data analysis method for use with fluorescent bacterial sensors | |
| FI80341B (fi) | Foerfarande och anordning foer bestaemning av mald cellulosamassas konsistens. | |
| CA1089551A (en) | Graininess sensor | |
| FI94289C (fi) | Neliömetripainon ilmaisin | |
| JPH03128446A (ja) | 散乱電磁放射線を用いて物体の特性を測定する装置および方法 | |
| FI93491C (fi) | Rakopyörän suuntauslaite ja arkkimateriaalin rakenteen kuvaamismenetelmä ja -laite | |
| US4841223A (en) | Method and apparatus for measuring fiber orientation anisotropy | |
| CA2376491C (en) | Method and apparatus for measuring properties of paper web | |
| US6897659B2 (en) | Device for testing the quality of rope-like materials | |
| US5182457A (en) | Device for photo-electrically monitoring a moving yarn using two sensor heads | |
| US6627043B1 (en) | Measuring amount of silicone coating on paper web | |
| EP0358575B1 (en) | On-line paper sheet formation characterizing method and device | |
| Waller | On-line papermaking sensors: An historical perspective | |
| JPH02212754A (ja) | 糸斑測定装置 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| BB | Publication of examined application | ||
| FG | Patent granted |
Owner name: MEASUREX CORPORATION |