FI95514C - Identifiointimenetelmä sekä identifiointilaitteisto - Google Patents

Description

95514

Identifiointimenetelmä sekä identifiointiisitteisto Tämän keksinnön kohteena on identifiointimenetelmä määrätylle alueelle tulevan esineen identifioimiseksi, 5 jossa menetelmässä tuotetaan alueelle ensimmäinen ennalta määrätyn taajuinen sähkömagneettinen kenttä. Keksinnön kohteena on edelleen identifiointilaitteisto määrätylle alueelle tulevan esineen identifioimiseksi, joka laitteisto käsittää lähetinvälineet ensimmäisen ennalta määrätyn 10 taajuisen sähkömagneettisen kentän tuottamiseksi mainitulle alueelle, ja; mittausvälineet ensimmäisen kentän mittaamiseksi mainitulla alueella. Kentän mittaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä, että kentästä mitataan sekä reaali- että imaginääriosa.

15 Tämä keksintö liittyy yleisesti valvontajärjestel miin, ja erityisesti myymälöissä ja liikkeissä käytettäviin varashälyttimiin. Tunnetut varashälyttimet perustuvat joko 8.2 MHz LC-resonaattoreihin tai pienellä taajuudella luettaviin magneettisiin nauhoihin. Tämä keksintö liittyy 20 ensisijaisesti varashälyttimeen, jota voidaan käyttää LC-resonaattoripiirin havaitsemiseen. Kun resonaattorin omaava esine tulee varashälyttimen, eli elektronisen tavaran-tarkkailujärjestelmän (EAS, Electronic Article Surveillance System) sähkömagneettiseen kenttään, jonka järjestelmän 25 lähetin ja siihen liittyvä antenni tuottavat, aiheuttaa " resonaattori muutoksen kentänvoimakkuuteen. Kyseisen muu toksen perusteella hälytysjärjestelmän vastaanotin havaitsee anturin läsnäolon. Hälytysjärjestelmän lähetin ja vastaanotin sijoitetaan paikkaan tai paikkoihin, jossa sen 30 toivotaan ilmaisevan anturin omaavan tuotteen luvattoman ... poisviennin, esimerkiksi myymälän uloskäynnin yhteyteen.

' Tunnetut varashälyttimet perustuvat keilaukseen, eli ne on sovitettu pyyhkimään sinimäisen signaalin taajuutta resonaattoripiirin resonanssitaajuuden ohi. Eli 35 lähetin ja vastaanotin muuttavat jatkuvasti taajuutta si- 2 95514 ten, että tietyssä aikajaksossa kaikki taajuusalueeseen (esim. 8,0 - 8,8 MHz) kuuluvat taajuudet tulevat läpikäydyiksi. Signaalin syöttö ja siitä syntyvä sähkömagneettinen kenttä aktivoi lähistöllä olevan resonaattoripiirin 5 värähtelyn. Varashälyttimen vastaanotin mittaa resonanssi-piirin aiheuttamaa muutosta kentänvoimakkuuteen (amplitudiin). Jos mitattu muutos ylittää tietyn raja-arvon va-rashälytin viestittää hälytyksen, yleensä ääni- ja/tai valosignaaleilla.

10 Edellä selostetun tunnetun varashälyttimen merkit tävin heikkous on sen herkkyys metalliesineille. Eli jos tuote, johon resonaattoripiiri on kiinnitetty sovitetaan esimerkiksi alumiinifoliolla vuorattuun pussiin tai peltilaatikkoon ei varashälytin yleensä kykene sitä havaitse-15 maan. Metalliesine sinänsä aiheuttaa kylläkin muutoksen varashälyttimen tuottamaan sähkömagneettiseen kenttään, jonka hälytin havaitsee. Useimmissa tapauksissa on kuitenkin varashälyttimet viritetty siten, että metalliesineiden aiheuttamat muutokset kentänvoimakkuuteen eivät laukaise 20 hälytystä, koska muuten esimerkiksi metallisten ostoskärryjen kuljettaminen varashälyttimen kentän läpi aiheuttaisi jatkuvia vääriä hälytyksiä. Näin ollen varkaat ovatkin oppineet, että jos varastettavat esineet kätketään metal-likoteloihin, pusseihin tai vastaaviin, eivät esineisiin 25 kiinnitetyt resonaattoripiirit laukaise myymälässä olevia varashälyttimiä.

Tämän keksinnön tarkoitus on poistaa edellä mainittu heikkous ja tarjota käyttöön identifiointimenetelmä, jonka avulla ennalta määrätylle alueelle tulevat esineet 30 voidaan identifioida entistä paremmin ja luotettavammin, ;· jolloin identifioinnin jälkeen voidaan ryhtyä tarvitta viin toimenpiteisiin. Keksinnön mukaiselle identifiointi-menetelmälle on tunnusomaista, että tuotetaan alueelle toinen ennalta määrätyn taajuinen sähkömagneettinen kenttä 35 samanaikaisesti ensimmäisen kentän kanssa, jolloin toisen 95514 3 kentän taajuus valitaan siten, että se poikkeaa ensimmäisen kentän taajuudesta; valvotaan ensimmäistä ja toista kenttää, ja; identifioidaan alueelle tuleva esine vertaamalla sen ensimmäiseen ja toiseen kenttään aiheuttamia 5 kentän muutoksia ennalta määrättyihin vertailuarvoihin.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että kun alueelle tuotetaan samanaikaisesti vähintään kaksi eritaa-juista sähkömagneettista kenttää, voidaan alueelle tulleet esineet tunnistaa niiden eri kenttiin aiheuttamien muutos-10 ten avulla. Muutoksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä, että sekä kentän reaali- ja imaginääriosien arvot muuttu vat. Koska erilaiset esineet tuottavat erilaisia muutoksia alueella vallitseviin kenttiin, on kullakin esineellä oma "profiili", jonka avulla esine voidaan tunnistaa. Mitä 15 enemmän taajuuksia, eli mitä useampia sähkömagneettisia kenttiä tunnistamiseen käytetään, sitä yksilöllisemmäksi kunkin esineen profiili muodostuu. Käytettävien taajuuksien määrä onkin edullisesti noin 7 - 15. Kun esineet voidaan identifioida hyvin yksilöllisesti ei esimerkiksi 20 hälytyslaitteistoa enää tarvitse säätää siten, että se jättää hälyttämättä kaikista metalliesineistä, vaan häly-tyslaitteistoon voidaan määritellä hyvinkin yksityiskohtaisesti tieto siitä minkälaisista metalliesineistä sen ei pidä hälyttää ja minkälaisista sen taas pitää hälyttää. 25 Keksinnön mukaisen menetelmän merkittävimmät edut ovat ··· identifioinnin luotettavuus sekä se, että menetelmä ei ole herkkä ulkopuolisille sähköisille häiriöille.

Keksinnön mukaista identifiointimenetelmää voidaan edelleen soveltaa esimerkiksi kulunvalvontaan, jolloin 30 esimerkiksi henkilökorteista tehdään yksilöllisiä sovittamalla niihin eri resonanssitaajuuksia omaavia resonaatto-ripiirejä. Jokaisella henkilökortilla on näin ollen yksilöllinen profiili, eli se aiheuttaa erilaisen muutoksen alueella vallitseviin sähkömagneettisiin kenttiin, jolloin 35 henkilökortti voidaan identifioida sen aiheuttaman muutok- 4 95514 sen perusteella. Soveltamalla keksinnön mukaista menetelmää esimerkiksi oven lukitusmekanismin yhteydessä voidaan oveen järjestää sellainen lukkomekanismi, joka automaattisesti avautuu, kun tietty henkilökortti ilmaantuu sen ym-5 päristössä vallitseviin sähkömagneettisiin kenttiin.

Keksinnön kohteena on edelleen identifiointilait-teisto, jolla keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa. Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista, että laitteisto edelleen käsittää lähetinvälineet toisen 10 ennalta määrätyn taajuisen sähkömagneettisen kentän tuottamiseksi mainitulle alueelle samanaikaisesti ensimmäisen kentän kanssa, jolloin ensimmäisen ja toisen kentän taajuudet poikkeavat toisistaan; mittausvälineet toisen sähkömagneettisen kentän mittaamiseksi mainitulla alueella, 15 ja; ohjausyksikön mittausvälineiden mittaamien arvojen vertaamiseksi ennalta määrättyihin vertailuarvoihin sekä alueelle tulevan esineen identifioimiseksi mainitun vertailun perusteella.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteiston edul-20 liset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2 - 3 ja 5 - 8. Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkinomaisesti lähemmin viitaten oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisen 25 identifiointilaitteiston ensimmäisestä edullisesta suori- » · · tusmuodosta, kuvio 2 havainnollistaa kuvion 1 antennille syötettäviä signaaleja, kuviot 3a - 3d havainnollistavat erilaisista esi-30 neistä saatavia mittaustuloksia, ja j kuvio 4 havainnollistaa kuvion 1 antennille syötet- • tävää summasignaalia.

Kuvio 1 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisen identifiointilaitteiston ensimmäisestä edullisesta suori-35 tusmuodosta. Kuviossa 1 esitetty identifiointilaitteisto 5 95514 soveltuu käytettäväksi esimerkiksi varashälyttimenä myymälöissä. Kuvion 1 varashälyttimessä on yhteinen lähetys- ja vastaanottoantenni ANT, joka on muotoiltu portiksi, jonka läpi ihminen mahtuu kulkemaan. Varashälytin voidaan luon-5 nollisesti tarvittaessa toteuttaa myös kahdella erillisellä antennilla. Kuvion 1 portti voidaan sovittaa esimerkiksi myymälöiden uloskäyntien yhteyteen, jolloin asiakkaat joutuvat kävelemään antennisilmukan läpi poistuessaan myymälästä. Kuvion 1 tapauksessa antenniin on asennettu kaksi 10 LC/C piiriä sähkökentän pienentämiseksi. LC/C-piirien paikasta ja määrästä riippuen antennin sähkökenttä jakautuu eri tavalla antennisilmukan ANT keskellä.

Antennin ANT yhteyteen on kuviossa 1 edelleen järjestetty kytkin S sekä tunnettu komponentti 4 (kela tai 15 vastus). Tunnetun komponentin avulla mittaus- ja ohjausyksikkö 3 saa referenssin sekä amplitudille että vaiheelle. Tämä helpottaa portin kalibrointia asennuspaikalla.

Kuvion 1 varashälyttimen lähetinosassa on signaali-generaattori 1, joka muodostuu D/A-muuntimesta, joka on 20 sovitettu tuottamaan summasignaalin, joka muodostuu seitsemästä eri taajuuskomponentista, joista alin fl on esimerkiksi noin 1 MHz ja loput kuusi f2 - f7 tasaisesti 8,2 MHz ympäristössä. Tuottamansa summasignaalin signaaligeneraattori 1 syöttää lähtönsä B kautta säätökomponentin 7 25 kautta antenniin ANT. Säätökomponentti 7 muodostuu edulli-sesti rinnakkain kytketystä kelasta ja säädettävästä kondensaattorista. Kyseisellä komponentilla 7 voidaan "simuloida" metallin vaikutusta antenniin ANT. Jos antennin välittömään läheisyyteen tulee iso metalliesine, voi mit-30 taus- ja ohjausyksikkö 3 säätökomponentin 7 avulla nopeas-.. ti kompensoida metalliesineen vaikutuksen. Näin ollen vah- vistimen AMP vahvistusta voidaan lisätä, ja täten laitteiston herkkyys resonanssipiirien havaitsemisen suhteen paranee tilanteissa, joissa suuri metalliesine vaikeuttaa 35 ilmaisua.

95514 6

Antenni ANT muodostaa sille syötetystä summasig-naalista seitsemästä eritaajuisesta osakomponentista muodostuvan sähkömagneettisen kentän. Summasignaalin eri taa-juuskomponentit on synkronoitu keskenään siten, että sum-5 masignaalin huippuarvo on mahdollisimman pieni. Huippu-arvon minimointi mahdollistaa yksittäisten signaalikom-ponenttien mahdollisimman suuren arvon, joka puolestaan johtaa hyvän herkkyyteen, ilman että varashälyttimen tuottaman kentän kentänvoimakkuus ylittäisi viranomaisten 10 asettamia rajoja. Optimaalisessa tilanteessa summasignaali muistuttaa kohinaa (vertaa kuvio 4).

Kuvion 1 varashälytin vastaanottaa signaaleja antennistaan ANT riippumatta siitä, sijaitseeko antennisil-mukan ANT (eli portin) sisällä esineitä vai ei. Antennis-15 ta vastaanotettava signaali riippuu portista itsestään ja lähistöllä olevista metalliesineistä. Kuvion 1 tapauksessa summauselimen 6 toiseen tuloon syötetään signaaligeneraattorin 1 lähdöstä G kompensointisignaalia, joka muistuttaa antenniin syötettävää summasignaalia. Kompensointisignaa-20 Iin ansiosta vahvistimen AMP lähdöstä syötetään sekoitti-melle 2 signaalia, jolla kompensoidaan antennin induktanssi, resistanssi sekä lähellä olevat kiinteät metalliesineet. Tarvittava kompensointisignaali saadaan aikaan asentamalla portti käyttöpaikalleen, jonka jälkeen mittaus- ja 25 ohjausyksikkö 3 mittaa antennista tulevaa signaalia, ja · ohjaa signaaligeneraattorin 1 tuottamaan tätä vastaavaa kompensointisignaalia. Kyseisen järjestelyn ansiosta vahvistimen AMP (sekä esimerkiksi sekoittimen 2 jälkeen mahdollisesti sijoitettujen vahvistimien) vahvistusta voi-30 daan kasvattaa kertoimella 10 - 100, jolloin vastaanot-.. topuolen herkkyys paranee. Tämä parantaa laitteen dyna miikkaa.

Sekoittimelle 2 syötetään vahvistimen AMP lähdöstä saatavia signaaleja sekä signaaligeneraattorin 1 lähdöstä 35 R saatavia signaaleja, joiden taajuudet ovat fl+fa,..,

II

7 95514 f7+7fa. Sekoittimen lähdöstä saadaan näin ollen signaaleja joiden taajuudet ovat fa, 2fa, 3fa,..., 7fa. Valitsemalla taajuus f a riittävän pieneksi, esimerkiksi 1 kHz, saadaan sekoittimen 2 lähtösignaalit puristettua audiotaa-5 juusalueelle, jolloin niiden sisältämä informaatio on luettavissa mittaus- ja ohjausyksikköä 3 edeltävällä audio A/D-muuntimella. Mittaus- ja ohjausyksikkö 3 mittaa kunkin signaalin amplitudin ja vaiheen (reaali- ja imaginääri-osan) esimerkiksi FFT-tekniikkaa (Fast Fourier Transform) 10 hyödyntämällä. Mittaus- ja ohjausyksikkö 3 vertaa tämän jälkeen muistiin 4 tallennettuja vertailuarvoja mitattuihin arvoihin sekä identifioi vertailun perusteella portissa olevan esineen.

Kun mittaus- ja ohjausyksikkö 3 on identifioinut 15 portissa olevan esineen muistissa 4 olevien vertailuarvojen avulla, lukee se muistista 4 kyseistä esinettä koskevan toimenpidedatan, ja syöttää tämän toimenpidedatan il-maisuyksikölle 5. Ilmaisuyksikkö 5 toimii tämän jälkeen sille syötetyn toimenpidedatan sisällön perusteella. Eli 20 jos identifioitu esine on esimerkiksi resonaattoripiiri (tuotesuoja-anturi) ilmaisuyksikkö suorittaa hälytyksen esimerkiksi ääni- ja valomerkein vasteena toimenpidedatan sisällölle. Jos identifioitu esine sitä vastoin on esimerkiksi ihmisestä ja metalliesineestä muodostuva yhdis-25 telmä (esimerkiksi varas jolla on oluttölkki taskussaan), * voi ilmaisuyksikkö 5 suorittaa hälytyksen lähettämällä radioviestin myymäläetsivän radiovastaanotinyksikköön vasteena toimenpidedatan sisällölle.

Kuvion 1 varashälytin voidaan kalibroida esimerkik-30 si siten, että kukin tunnistettava esine (ostoskärry, ih- , , minen, tuotesuoja-anturi, ihminen + oluttölkki, jne) vie- • dään vuorotellen antennisilmukkaan ANT, eli porttiin, jonka jälkeen mittaus- ja ohjausyksikön mittaamat arvot (vertaa kuviot 3a - 3d), eli kyseisen esineen profiilia kuvaa- 35 vat arvot tallennetaan muistivälineeseen 4 yhdessä kyseis- 3 95514 tä esinettä koskevan toimenpidedatan avulla. Edellä luetellut esineet sekä niiden tunnistamisesta aiheutuvat toimenpiteet ovat luonnollisesti ainoastaan esimerkinomaisia, koska identifioitavia esineitä ja esinekombinaati-5 oita on erittäin runsaasti.

Kuvio 2 havainnollistaa kuvion 1 antennille syötettäviä signaaleja, eli summasignaalin osakomponentteja. Kuviossa 2 signaalit on esitetty taajuusavaruudessa. Signaalin fl taajuus on noin 1 MHz, jolloin sitä voidaan hyö-10 dyntää metallin paljastamiseen. Resonanssipiirin tunnis tamiseen käytettävien signaalien f2 - f7 taajuudet ovat noin 7,5 - 9,0 MHz. Jos antennin lähistöllä on resonaatto-ripiiri mitattujen taajuuskomponenttien reaaliosa Asin^) (A=signaalin amplitudi, <p=signaalin vaihe) ja imaginaa-15 riosa Acos(p) käyttäytyvät kuvioissa 3a esitetyllä tavalla. Jos mitatut signaalit muodostavat kuvion 3a mukaiset käyrät riittävällä tarkkuudella ja riittävän monta kertaa peräkkäin, mittaus- ja ohjausyksikkö 3 päättelee, että portin lähellä on resonaattori, jolloin se suorittaa häly-20 tyksen. Mittaus- ja ohjausyksikön päättelyalgoritmi on edullisesti tehty siten, että se hyväksyy ainoastaan resonanssipiirin hyvyyslukua (Q-arvoa) vastaavat käyränmuo-dot, jolloin teräviä muutoksia tai kallistumia ei tulkita resonanssipiirin aiheuttamiksi.

25 Kuviot 3a - 3d havainnollistavat erilaisista esi neistä saatavia mittaustuloksia, eli esineiden profiilia. Kuvioissa 3a - 3d on ylärivissä esitetty mittaustuloksen reaaliosan käyttäytymistä, ja vastaavasti alarivissä ima-ginaariosan käyttäytymistä. Kuvioiden 3a - 3d vaaka-akse-30 lit kuvaavat taajuutta. Kuvioissa 3a -3d on mitattuja ar-;· voja havainnollistettu pistein. Eniten vasemmalla oleva piste havainnollistaa 1 MHz taajuusalueella suoritettavaa mittausta, ja loput kuusi pistettä taajuusalueella 7,5 - 9,0 MHz suoritettavia mittauksia.

35 Kuvio 3a esittää tilannetta, jossa kuvion 1 portis sa sijaitsee resonaattoripiiri, jonka resonanssitaajuus on 9 95514 noin 8,2 MHz. Kuviosta 3a havaitaan, että anturi vaikuttaa 8,2 MHz ympäristössä sekä reaali- että imaginääriosaan.

Kuvio 3b esittää tilannetta, jossa kuvion 1 portissa sijaitsee metalliesine. Kuviosta 3b ilmenee, että me-5 talliesine vaikuttaa imaginaariosaan sekä pienillä että suurilla taajuuksilla.

Kuvio 3c esittää tilannetta, jossa kuvion 1 portissa sijaitsee ihminen. Kuviosta 3c ilmenee, että ihminen vaikuttaa pienillä taajuuksilla vain vähän imaginaari-10 osaan. Suurilla taajuuksilla ihminen sitä vastoin vaikuttaa sekä reaali- että imaginaariosaan.

Kuvio 3d esittää tilannetta, jossa kuvion 1 portissa sijaitsee anturi- ja ihminen.

Kuvioiden 3a - 3d mukaisten käyrien perusteella 15 pystytään näin ollen suhteellisen yksiselitteisesti tunnistamaan kentässä sijaitseva esine, jonka jälkeen voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Kuvio 4 havainnollistaa kuvion 1 antennille syötettävää summasignaalia. Kuvion 4 vaaka-akseli kuvaa aikaa ja 20 pystyakseli signaalin amplitudia. Kuviosta 4 havaitaan, että summasignaalin yksittäisten taajuuskomponenttien vaiheet on synkronoitu keskenään siten, että summasignaali muistuttaa kohinaa.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja sii-25 hen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnoi-: listamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammattimiehille tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnelmat ilman että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä.

Claims (8)

1. Identifiointimenetelmä määrätylle alueelle tulevan esineen identifioimiseksi, jossa menetelmässä 5 tuotetaan alueelle ensimmäinen ennalta määrätyn taajuinen sähkömagneettinen kenttä, tunnettu siitä, että tuotetaan alueelle toinen ennalta määrätyn taajuinen sähkömagneettinen kenttä samanaikaisesti ensimmäisen 10 kentän kanssa, jolloin toisen kentän taajuus valitaan siten, että se poikkeaa ensimmäisen kentän taajuudesta, valvotaan ensimmäistä ja toista kenttää, ja identifioidaan alueelle tuleva esine vertaamalla sen ensimmäiseen ja toiseen kenttään aiheuttamia kentän 15 muutoksia ennalta määrättyihin vertailuarvoihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valitaan ensimmäisen kentän taajuus siten, että ennalta määrätyn resonaattoripiirin läsnäolo kentässä aiheuttaa mitattavissa olevan muutoksen ensimmäi- 20 seen kenttään, ja valitaan toisen kentän taajuus siten, että se olennaisesti poikkeaa mainitun resonaattorin reso-nanssitaaj uudesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuotetaan alueelle ensimmäi- 25 sen ja toisen sähkömagneettisen kentän lisäksi useita mui- « ** ta sähkömagneettisia kenttiä, joiden taajuudet valitaan mainitun resonaattoripiirin resonanssitaajuuden lähistöltä, valvotaan mainittuja muita kenttiä, ja identifioidaan alueelle tuleva esine vertaamalla sen mainittuihin sähkö-30 magneettisiin kenttiin aiheuttamia muutoksia ennalta määrättyihin vertailuarvoihin.

4. Identifiointilaitteisto määrätylle alueelle tulevan esineen identifioimiseksi, joka laitteisto käsittää lähetinvälineet (1, 7, ANT) ensimmäisen ennalta 35 määrätyn taajuisen sähkömagneettisen kentän tuottamiseksi mainitulle alueelle, ja 95514 11 mittausvälineet (ANT, AMP, 2, 3, 6, 7) ensimmäisen kentän mittaamiseksi mainitulla alueella, tunnettu siitä, että laitteisto edelleen käsittää lähetinvälineet (1, 7, ANT) toisen ennalta määrätyn 5 taajuisen sähkömagneettisen kentän tuottamiseksi mainitulle alueelle samanaikaisesti ensimmäisen kentän kanssa, jolloin ensimmäisen ja toisen kentän taajuudet poikkeavat toisistaan, mittausvälineet (ANT, AMP, 2, 3, 6, 7) toisen säh-10 kömagneettisen kentän mittaamiseksi mainitulla alueella, ja ohjausyksikön (3) mittausvälineiden mittaamien arvojen vertaamiseksi ennalta määrättyihin vertailuarvoihin sekä alueelle tulevan esineen identifioimiseksi mainitun 15 vertailun perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lähetinvälineisiin kuuluu signaaligeneraattori (1), joka on sovitettu tuottamaan summasignaalin, joka muodostuu ainakin kahdesta eritaajui-20 sesta sinimäisestä signaalikomponentista, jotka on synkro noitu keskenään summasignaalin huippuarvon minimoimiseksi, sekä antennivälineet (ANT) ensimmäisen ja toisen sähkömagneettisen kentän tuottamiseksi vasteena summasignaa-lille. ^ 25

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laitteis to, tunnettu siitä, että ohjausyksikön (3) yhteyteen on järjestetty muistiväline (4) johon on tallennettu vertailuarvoja ja toimenpidedataa koskien useita ennalta määrättyjä esineitä, että ohjausyksikkö (3) on sovitettu 30 syöttämään määrätyn esineen toimenpidedatan ilmaisinyksi- . kölle ( 5), kun mittausvälineiden mittaamat arvot vastaavat kyseistä esinettä koskevia muistivälineeseen (4) tallennettuja vertailuarvoja, ja että ilmaisinyksikkö (5) on sovitettu ilmaisemaan identifioidun esineen vasteena toi-35 menpidedatalle. 95514 12

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu identifioin-tilaitteisto on varashälytin, jolloin lähetinvälineiden (1, 7, ANT) tuottaman ensimmäisen sähkömagneettisen kentän 5 taajuus on noin 7,5 - 9,0 MHz, ja toisen sähkömagneettisen kentän taajuus on noin 1 MHz, ja ilmaisinyksikkö (5) on sovitettu ilmaisemaan hälytyksen vasteena toimenpidedatal-le, edullisesti ääni- ja/tai valosignaaleilla, kun mittausvälineiden (ANT, AMP, 2, 3, 6, 7) mittaamat arvot vas-10 taavat ennalta määrätyn resonaattoripiirin tai ennalta määrätyn kokoisen metalliesineen osalta muistivälineeseen (4) tallennettuja vertailuarvoja.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lähetinvälineet (1, 15 7, ANT) on sovitettu tuottamaan alueelle ensimmäisen ja toisen sähkömagneettisen kentän lisäksi useita muita eri-taajuisia sähkömagneettisia kenttiä, että mittausvälineet (ANT, AMP, 2, 3, 6, 7) on sovitettu mittaamaan kaikkia alueelle tuotettuja kenttiä, ja että ohjausyksikkö (3) on 20 sovitettu identifioimaan alueelle tulevan esineen vertaamalla mittausvälineiden mittaamia arvoja ennalta määrättyihin vertailuarvoihin. is 95514