FI94188B - Menetelmä kosketuspaneelin pinnalla olevan paikan määrittämiseksi ja kosketuspaneeli - Google Patents

Description

94188

Menetelmä kosketuspaneelin pinnalla olevan paikan määrittämiseksi ja kosketuspaneeli

Keksinnön kohteena on menetelmä kosketuspaneelin 5 pinnalla olevan paikan määrittämiseksi, jossa menetelmässä määritetään binäärikoodattujen sarakkeiden sijainti lähettämällä valonsäteitä kosketuspaneelin pinnan ylitse kyseisten sarakkeiden kautta ja palauttamalla lähetetyt valonsäteet kosketuspaneelin lähetysreunaan valonsäteet ha-10 vainnoiville elimille ja lähettämällä vastaavasti edellisiin valonsäteisiin nähden poikkisuuntaan valonsäteitä poikkisuuntaisten binäärikoodattujen sarakkeiden sijainnin määrittämiseksi, jolloin toisiinsa nähden poikkisuuntaiset sarakkeet määrittävät keskenään ruutuja, jotka voidaan 15 ilmaista binäärimuodossa lukuparina.

Edelleen keksinnön kohteena on kosketuspaneeli, joka koostuu binäärikoodatuista sarakkeista, valonlähteistä, valonsäteiden kääntöelimistä valonsäteiden palauttamiseksi valonsäteiden lähetysreunaan ja valonsäteitä havain-20 noivista elimistä ja vastaavasti edellisiä sarakkeita poikkisuuntaan olevista binäärikoodatuista sarakkeista ja valonsäteiden kääntöelimistä sekä valonsäteitä havainnoivista elimistä, jolloin toisiinsa nähden poikkisuuntaiset sarakkeet määrittävät keskenään ruutuja, jotka voidaan 25 ilmaista binäärimuodossa lukuparina.

Perinteisissä kosketuspaneeleissa tapahtuu tietyn paikan määrittäminen eri suunnista lähetettyjen valonsäteiden tai kosketuspaneelin pintaan integroidun vastusver-kon avulla. Optinen paikannusjärjestelmä vaatii kuitenkin 30 yhtä valonlähdettä varten perinteisesti yhden valonvas-: taanottimen. Sijoittamalla näitä lähetin-vastaanotinpareja kohtisuoraan paneelin sekä vaakasuuntaiselle että pystysuuntaiselle reunalle saadaan määriteltyä kosketuspaneelin pintaan pistematriisi, jonka tiheys riippuu lähetin-vas-35 taanotinparien asennustiheydestä. Tämä järjestely on kui- 2 94188 tenkin erittäin kallis suuren komponenttimäärän vuoksi.

Ruudun pintaan integroidut vastusverkot ovat erittäin hankalia toteuttaa ja ne asettavat käyttöelektroniikalleen suuria tarkkuusvaatimuksia.

5 US-julkaisussa 4 737 626 on esitetty kosketuspanee- li, jossa valoa lähettävät laitteet ja niiden vastaanottimet on sijoitettu samalle puolelle kosketuspaneelia ja kosketuspaneelin vastakkaiseen reunaan on asennettu prisma, joka kääntää valonlähteen valon takaisin vastaanotti-10 meen. Vastaava järjestely voidaan toteuttaa myös paneelin toiselle, edellistä kohtisuoraan olevalle reunalle, jolloin paneelin pinta tulee määriteltyä pituus- ja leveys-suunnassa. Keksinnön tarkoituksena on ollut integroida kosketuspaneelin vastakkaisilla puolilla oleva lähetin ja 15 toisella puolella oleva vastaanotin samalle piirilevylle, jolloin turhalta jehdottamiselta vältyttäisiin. Kyseisellä järjestelyllä vastaanottimien määrä pysyy kuitenkin samana ja vastaanottimista saatu tieto joudutaan koodaamaan paikan määrittämiseksi uudestaan tietokonemuotoon, jolloin 20 erilaisissa käyttöyhteyksissä erityisesti PC:n kanssa voi kosketuspaneelin näyttö olla hankala ja hidas käyttää.

Tämän keksinnön tarkoituksena on luoda menetelmä paikan kohdistamiseksi kosketuslevyllä. Edelleen tarkoituksena on luoda yksinkertainen ja helposti ATK-sovelluk-IS’· siin yhteensopiva laite.

Tälle menetelmälle on tunnusomaista se, että kosketuspaneelin pinnan ylitse sarakkeen kautta lähetetään sarakkeen binäärikoodin mukaisesti kutakin bittiä vastaava valonsäde niin, että valonsäteen kulkiessa sarakkeen kaut-30t ta ilmaisee kyseinen valonsäde bitin toista tilaa ja valonsäteen puuttuminen bitin vastakkaista tilaa, jolloin tilanteessa, jossa kosketuspaneeli on koskemattomana kutakin bittiä ilmaiseva valonsäde johdetaan kulkemaan vain niiden samansuuntaisten sarakkeiden kautta, joissa kysei-35 sen bitin tila voi muuttua.

3 94188

Edelleen keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että kutakin kosketuspaneelin sarakkeen binäärikoodin mukaista bittiä vastaa valonsäde niin, että valonsäteen kulku sarakkeen kautta ilmaisee kyseisen bitin 5 toista tilaa ja että valonsäteen puuttuminen ilmaisee bitin vastakkaista tilaa, jolloin tilanteessa, jossa koske-tuspaneeli on koskemattomana kutakin bittiä ilmaiseva valonsäde kulkee niiden samansuuntaisten sarakkeiden kautta, joissa kyseisen bitin tila voi muuttua.

10 Menetelmän olennainen ajatus on siinä, että valoa lähetetään kosketuspaneelin pinnan yli ja heijastetaan takaisin prismojen välityksellä samalla, kun valolle suoritetaan kosketuspaneelin reunan suuntainen sivuttaissiirto. Edelleen olennaisena ajatuksena on, että saman valonläh-15 teen säde voi siirtyä kosketuspaneelin yli useita kertoja prismojen avulla ja samalla siirtyä sivuttaissuunnassa. Tällöin yhdellä valonlähteen synnyttämällä säteellä, joka kiertää prismojen kautta useaan kertaan kosketuspaneelin pinnan ylitse voidaan korvata monta valonlähdettä ja vas-20 taanotinta. Edelleen olennaisena ajatuksena on, että kos-ketuspaneelipinta voidaan jakaa sarakkeisiin, joiden järjestysnumero ilmaistaan binäärilukuna luvun 2 eri potensseja edustavien valonsäteiden avulla. Mitä tahansa 2:n potenssia ilmaisevaa bittiä, vähiten merkitsevän ollessa 25 2° = 1, seuraavien 2, 4, 8 jne., voidaan edustaa säteellä, joka ohjataan kulkemaan kosketuspaneelin pinnan yli prismojen kautta niiden sarakkeiden suunnassa, joiden binääriluvussa kyseisen säteen bitti esiintyy, kunnes sarakkeen binääriluku on vain tämän yhden bitin avulla ilmaistu bi-30 nääriluku. Kyseiseen kohtaan kosketuspaneelin reunaan on ; sijoitettu sarakkeen sijainnin mukaista luvun 2 potenssia binäärilukuna ilmaisevan bitin säteen vastaanotin, jolloin vastaanotin voi päätellä onko valonsäteen kulku katkennut kosketuspaneelin pinnalla ja näin ollen kosketuspaneelin 35 elektroniikka voi merkitä kyseisen bitin tilan aktiivisek- 4 94188 si. Niinpä keksinnön ajatuksena on, että tarvitaan vain yhtä monta valonvastaanotinta kuin sarakkeiden tai jonojen lukumäärää ilmaisevassa binääriluvussa on bittejä. Esimerkiksi kahdeksansarakkeisessa kosketuspaneelissa, jota lu-5 kua 8 vastaa binääriluku 111, tarvitaan vain kolme valonvastaanotinta, niin että kutakin binääriluvun bittiä vastaa valonsäde, joka lähetetään kosketuspaneelin ylitse kunnes binääriluvussa bitin arvo muuttuu. Tällöin kyseistä sädettä siirretään kosketuspaneelin sivusuunnassa kunnes 10 saavutaan sarakkeeseen, jossa kyseisen sarakkeen binäärikoodin bitin arvo on muuttunut alkuperäiseksi, jolloin se ohjataan jälleen kosketuspaneelin ylitse. Tällöin saadaan koko kosketuspaneelin pinta määriteltyä vastaamaan binäärikoodausta, jolloin kosketuspaneeli on erittäin helppo 15 liittää esimerkiksi ATK-laitteiden yhteyteen. Edelleen kosketuspaneelin olennainen ajatus on siinä, että yhdellä valonlähteellä saadaan aikaiseksi koko pinnan peittävä sädetaso.

Keksinnön oleellisena etuna on, että kosketuspanee-20 lista saadaan yksinkertainen, luotettava ja halpa sekä helposti ATK:n yhteyteen liitettävä, esimerkiksi monitorin päälle asennettava, joka mahdollistaa erittäin helpon interaktiivisen kanssakäymisen ATK-ohjelmistojen kanssa. Prismojen avulla voidaan valonvastaanottimien määrää vä-2'S hentää oleellisesti. Edelleen kosketuspaneelin ohjauselek- troniikka tulee hyvin yksinkertaiseksi ja halvaksi.

Keksintöä selitetään tarkemmin seuraavassa piirustuksessa, jossa kuvio 1 esittää esimerkinomaisesti 4x4 ruutuista 30 kosketuspaneelia perspektiivisesti ja : kuvio 2 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista 8x8 tilan kosketuspaneelia.

Kuviossa 1 on esitetty kosketuspaneeli 1, joka koostuu kahdesta valonlähteestä 2a ja 2b sekä valonvas-35 taanottimista 3a, 3b, 3c ja 3d. Edelleen valonlähteiden 2a

tl «K i »lit l I I lii I

5 94188 ja 2b sekä vastaanottimien 3a - 3d vastakkaisilla puolilla ovat prismaryhmät 4 ja 5, jotka jakautuvat lyhyeen prismaan 4a ja 5a sekä pitempään prismaan 4b ja 5b. Kuviossa 1 on esitetty myös kosketuspaneelin 1 pohja 6, joka on ja-5 kautunut 16 ruutuun. Pohja 6 voi olla esimerkiksi tietokoneen tai päätteen putkipinta tai vastaavasti se voi olla mikä tahansa muu esitystaulu, joka vaatii pinnalleen kosketuspaneelin 1. Valonlähteet 2a ja 2b lähettävät valonsäteet 7a, 7b, 7c ja 7d pohjan 6 vastakkaisissa reunoissa 10 oleviin prismoihin, valonlähde 2a prismoihin 5a ja 5b ja vastaavasti valonlähde 2b prismoihin 4a ja 4b. Tällöin molempia ruuturivejä, joita valonsäteet 7a ja 7b sekä 7c ja 7d kulkevat voidaan kuvata binääriluvulla 11, jolloin pohjan 6 ruutu 8 voidaan määrittää sekä pituus- että le-15 veyssuunnassa binäärilukuparilla 11,11. Heijaetuessaan prismasta 5a takaisin pohjan 6 päälle valonlähteen 2a lähettämä säde 7a muodostaa binäärilukuna sarakkeen 10 ja vastaavasti heijaetuessaan prismasta 5b takaisin pohjan 6 päälle säde 7b muodostaa sarakkeen 01. Vastaavasti tapah-20 tuu valonlähteen säteillä 7c ja 7d. Näin ollen pinnan kuudestatoista ruudusta on tarkkaan määritelty viisitoista. Ruutua 9 ei voida määrittää, koska sen pinnan ylitse ei kulje mitään sädettä. Asetettaessa esimerkiksi sormi pohjan 6 päälle ruudussa 8 katkeavat kaikki valonsäteet 7a -25 7d, jolloin valonvastaanottimet 3a - 3d eivät aktivoidu, jolloin kosketuspaneelin 1 ohjauselektroniikka voi päätellä missä kohdin käyttäjän sormi on kosketuspaneelilla 1. Vastaavasti ruudussa, jossa kulkevat vain valonsäteet 7a ja 7c, jota voidaan merkitä binäärilukuparilla 10,10 ja 30 asetettaessa esimerkiksi sormi kyseiseen ruutuun katkeavat valonsäteet 7a ja 7c, jolloin valonvastaanottimet 3a ja 3d eivät aktivoidu ja vastaavasti valonvastaanottimet 3b ja 3c pysyvät aktiivisina, voi kosketuspaneelin 1 elektroniikka määrittää paikan binäärikoordinaateilla 10,10.

35 Kuviossa 2 on esitetty kahdeksan ruutua leveä ja 6 94188 kahdeksan ruutua pitkä kosketuspaneeli 1, jossa kuten kuvan 1 kosketuspaneelissa on kaksi valonlähdettä 2a ja 2b.

Koska kahdeksansarakkeisen kosketuspaneelin 1 määrittäminen binäärilukuna tarvitsee kolminumeroisen luvun tarvi-5 taan myös valonvastaanottimia kolme kappaletta kumpaankin suuntaan, jotka kuviossa 2 on merkitty vaakasuunnassa 10a, 10b ja 10c ja pystysuunnassa 11a, 11b ja 11c. Valonlähteen 2a lähettämää merkitsevintä bittiä kuvaavaa valonsädettä on kuvattu kuviossa 2 nuolella A. Toiseksi merkitsevintä 10 bittiä kuvaavaa valonsädettä on kuvattu nuolella B ja vastaavasti kolmanneksi merkitsevintä bittiä on kuvattu valonsäteenä, jota on esitetty kuviossa 2 nuolella C. Selityksessä selitetään vain vaakasuuntaan tapahtuva paikanmääritys, koska pystysuuntaan tapahtuva paikanmääritys 15 tapahtuu samalla periaatteella, jolloin yhdistämällä kaksi binäärilukua saadaan kyseisen ruudun paikkakoordinaatit ja samalla tieto missä kohdin kosketuspaneelin 1 pintaa valonsäteet ovat katkenneet. Valonsäteet A, B ja C voidaan lähettää kolmessa eri tasossa tai vastaavasti ne voidaan 20 lähettää eri värisinä, jolloin valonvastaanottimet 10a -10c on säädettävä vastaanottamaan vain tietyn väristä valoa. Yksinkertaisimmillaan säteitä lähetetään eri tasoissa, jolloin valonsäteen saavuttaessa kosketuspaneelin 1 vastakkaisen puolen 12 taitetaan kaikki kolme valonsädettä ' · 2^, prismakokonaisuuden 13 avulla nuolen D suuntaan. Katkaistaessa valonsäteet sarakkeessa, jota on merkitty numerolla 14 ei mitkään valonvastaanottimista 10a - 10c saa sädettä, jolloin kosketuspaneelin 1 ohjauslogiikka päättelee katkaisun tapahtuneen jossain sarakkeen 14 alueella, koska 30 kaikkien valonvastaanottimien looginen arvo on 1 eli valoa .· ei ole vastaanotettu. Valonsäteiden A, B ja C kääntyessä vastakkaisessa päädyssä 12 nuolen D suuntaiseksi ja kulkiessa tietyn matkaa sivusuunnassa käännetään ne valonsäteet, joiden binääriluvussa olevan bitin arvo on 1, kulke-35 maan seuraavassa sarakkeessa 15 kosketuspaneelin 1 pinnan 7 94188 ylitse. Vastaavasti se säteistä, jonka arvo on 0 siirretään sivuttaissuunnassa, kunnes tullaan sarakkeen 16 kohdalle, jossa kyseisen säteen binääriluvussa oleva bittiar-vo on 1. Vastaavasti säteiden A ja B ylitettyä pituussuun-5 nassa kosketuspaneelin 1 sarakkeen 15 kääntyvät ne valonlähteen 2a päädyssä prismojen avulla nuolen D suuntaiseksi. Koska seuraavaa saraketta 16 vastaa binääriluku 101 käännetään prisman avulla säde A, joka ilmoittaa merkitse-vintä bittiä, kulkemaan kosketuspaneelin 1 yli sarakkeessa 10 16. Vastaavasti vastakkaisesta päädystä 12 on käännetty kolmanneksi merkittävintä bittiä merkitsevää valonsädettä C kulkemaan vastakkaiseen suuntaan kosketuspaneelin 1 sarakkeen 16 kautta. Näin ollen katkaistaessa säteiden A ja C kulku sarakkeessa 16 eivät valonsäteet saavu valonvas-15 taanottimiin 10a ja 10c ja valonsäde B saapuu vastaanottimeen 10b, josta kosketuspaneelin 1 logiikka ilmoittaa säteiden A ja C olevan aktiivisina ja säteen B ei-aktiivise-na, jolloin binääriluvuksi aktiivisuustilojen perusteella saadaan 101. Vastaavaa siirtymistä nuolen D suuntaan ta-20 pahtuu seuraavissakin sarakkeissa, mutta koska binääriluvun ensimmäinen merkittävä bitti vaihtuu l:stä 0:ksi ei sädettä A enää neljännen sarakkeen jälkeen tarvita, jolloin sarakkeiden määritys voidaan hoitaa säteillä B ja C. Eri mittaisten prismojen tehtävänä on siis kääntää tiettyä *· 25 bittiä tarkoittava valonsäde halutussa kohdassa kulkemaan kosketuspaneelin 1 pinnan ylitse, kunnes säteet A, B ja C saavuttavat valonvastaanottimet 10a - 10c. Vastaavan järjestelyn avulla voidaan toteuttaa myös pystysuuntainen sarakkeiden määritys, jolloin sarakkeiden muodostamille 30 ruuduille saadaan luotua tarkat paikkakoordinaatit.

- Piirustus ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskoh- diltaan voi keksinnön mukainen menetelmä ja laite vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

\

Claims (16)

1. 8 941 88
2. 1. Menetelmä kosketuspaneelin pinnalla olevan paikan määrittämiseksi, jossa menetelmässä määritetään binää- 5 rikoodattujen sarakkeiden (14, 15, 16) sijainti lähettä mällä valonsäteitä (A, B, C) kosketuspaneelin (1) pinnan ylitse kyseisten sarakkeiden (14, 15, 16) kautta ja pa lauttamalla lähetetyt valonsäteet (A, B, C) kosketuspaneelin (1) lähetysreunaan valonsäteet havainnoiville elimille 10 (10a - 10c, 11a - 11c) ja lähettämällä vastaavasti edelli siin valonsäteisiin (A, B, C) nähden poikkisuuntaan valonsäteitä poikkisuuntaisten binäärikoodattujen sarakkeiden sijainnin määrittämiseksi, jolloin toisiinsa nähden poik-kisuuntaiset sarakkeet määrittävät keskenään ruutuja, jot-15 ka voidaan ilmaista binäärimuodossa lukuparina, tunnettu siitä, että kosketuspaneelin (1) pinnan ylitse sarakkeen (14, 15, 16) kautta lähetetään sarakkeen binäärikoodin mukaisesti kutakin bittiä vastaava valonsäde (A, B, C) niin, että valonsäteen (A, B, C) kulkiessa sarakkeen 20 (14, 15, 16) kautta ilmaisee kyseinen valonsäde (A, B, C) bitin toista tilaa ja valonsäteen puuttuminen bitin vastakkaista tilaa, jolloin tilanteessa, jossa kosketuspanee-li on koskemattomana kutakin bittiä ilmaiseva valonsäde johdetaan (A, B, C) kulkemaan vain niiden samansuuntaisten 25 sarakkeiden (14, 15, 16) kautta, joissa kyseisen bitin ti- . la voi muuttua.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sarakkeen (14, 15, 16) binäärikoodin merkitsevintä bittiä ilmaiseva valonsäde (A) lähete- 30 tään kosketuspaneelin pinnan ylitse sarakkeen (14) kautta niin, että kosketuspaneelin (1) vastakkaisessa päädyssä (12) valonsädettä (A) siirretään sivusuunnassa seuraavaan sarakkeeseen (15, 16), jonka kautta kyseinen valonsäde (A) lähetetään kunnes sarakkeen määrittävän binäärikoodin mer-35 kitsevin bitti muuttuu, jolloin kyseinen merkitsevintä 9 941 88 bittiä ilmaiseva valonsäde (A) kohtaa valonsädettä havainnoivan ilmaisimen (10a).
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kutakin bittiä merkitsevää 5 valonsädettä (A, B, C) siirretään kosketuspaneelin (1) sivusuunnassa sarakkeiden (14, 15, 16) ylitse, joissa kyseisen sarakkeen (15, 16) binäärikoodin mukaisen bitin tila voi ilmaista vain yhtä arvoa ja palautetaan kulkemaan kosketuspaneelin (1) pinnan ylitse sarakkeissa (16), joiden 10 binäärikoodin mukaisen bitin tila voi muuttua.
5. 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valonsäteet (A, B, C) lähetetään kosketuspaneelin pinnan ylitse yhtenä kimppuna ja että valonsädettä havainnoivat ilmaisimet (10a 15 - 10c) tunnistavat eri valonsäteet taajuuden perusteella.
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valonsäteet (A, B, C) lähetetään päällekkäin, jolloin valonsädettä havainnoivat ilmaisimet (10a - 10c) on sijoitettu kosketuspaneelin (1) 20 reunalla eri tasoihin.
7. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valonsäteet (A, B, C) siirretään kosketuspaneelin (1) reunoilla sarakkeesta (14, 15, 16) toiseen kääntöelinten (13) avulla. ••25 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-5 mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että valonsäteet (A, B, C) siirretään kulkemaan sarakkeiden (14, 15, 16) kautta sarakkeesta (14, 15, 16) toiseen optisilla elimillä (13).
8. 8. Kosketuspaneeli, joka koostuu binäärikoodatuista * sarakkeista (14, 15, 16), valonlähteistä (2a, 2b), valon säteiden kääntöelimistä (13) valonsäteiden (A, B, C) palauttamiseksi valonsäteiden lähetysreunaan ja valonsäteitä havainnoivista elimistä (10a - 10c, 11a - 11c) ja vastaa- 35 vasti edellisiä sarakkeita (14, 15, 16) poikkisuuntaan 94188 t olevista binäärikoodatuista sarakkeista ja valonsäteiden kääntöelimistä sekä valonsäteitä havainnoivista elimistä, jolloin toisiinsa nähden poikkisuuntaiset sarakkeet määrittävät keskenään ruutuja (8), jotka voidaan ilmaista 5 binäärimuodossa lukuparina, tunnettu siitä, että kutakin kosketuspaneelin (1) sarakkeen (14, 15, 16) binäärikoodin mukaista bittiä vastaa valonsäde (A, B, C) niin, että valonsäteen (A, B, C) kulku sarakkeen (14, 15, 16) kautta ilmaisee kyseisen bitin toista tilaa ja että valon-10 säteen (A, B, C) puuttuminen ilmaisee bitin vastakkaista tilaa, jolloin tilanteessa, jossa kosketuspaneeli (1) on koskemattomana kutakin bittiä ilmaiseva valonsäde (A, B, C) kulkee niiden samansuuntaisten sarakkeiden (14, 15, 16) kautta, joissa kyseisen bitin tila voi muuttua.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kosketuspaneeli, tunnettu siitä, että kosketuspaneelin (1) vastakkaisissa reunoissa on valonsäteen (A, B, C) kääntöelimet (13) sarakkeen (14, 15, 16) binäärikoodin merkitsevintä bittiä ilmaisevan valonsäteen (A) lähettämiseksi kosketus-20 paneelin (1) pinnan ylitse ja siirtämiseksi sen sivusuunnassa seuraavaan sarakkeeseen (15, 16), kunnes sarakkeen (14, 15, 16) määrittävän binäärikoodin merkitsevin bitti muuttuu, jolloin kyseinen merkitsevintä bittiä ilmaiseva valonsäde (A) kohtaa valonsädettä (A) havainnoivan il-25 maisimen (10a).
10. 10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen kosketus-paneeli, tunnettu siitä, että kosketuspaneelin vastakkaisilla reunoilla on kääntöelimet (13) valonsäteen (A, B, C) kääntämiseksi, joissa kutakin bittiä merkitsevää 30 valonsädettä (A, B, C) siirretään kosketuspaneelin (1) sivusuunnassa sarakkeiden (14, 15, 16) ylitse, joissa kyseisen sarakkeen (14, 15, 16) binäärikoodin mukaisen bitin tila voi ilmaista vain yhtä arvoa ja palautetaan kulkemaan kosketuspaneelin (1) pinnan ylitse sarakkeiden (14, 15, 35 16) kautta, joiden binäärikoodin mukaisen bitin tila voi 94188 muuttua.
11. 11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-10 mukainen kosketuspaneeli, tunnettu siitä, että kosketuspaneelissa on ainakin kaksi valonlähdettä (2a, 5 2b).
12. 12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-11 mukainen kosketuspaneeli, tunnettu siitä, että valonsäteitä havainnoivia elimiä (10a, 10b, 10c) on yhdessä suunnassa yhtä paljon kuin suurimman binäärikoodin omaavan 10 sarakkeen (14) binäärikoodissa on bittejä ja vastaavasti edelliseen nähtynä poikkisuunnassa valonsäteitä havainnoivia elimiä (11a - 11c) on yhtä paljon kuin suurimman binäärikoodin omaavan sarakkeen binäärikoodissa on bittejä.
13. 13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-12 mu- 15 kainen kosketuspaneeli, tunnettu siitä, että va lonlähteet (2a, 2b) ovat laserdiodeja.
14. 14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-13 mukainen kosketuspaneeli, tunnettu siitä, että kään-töelimet (13) ovat optista kuitua.
15. 15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-14 mu kainen kosketuspaneeli, tunnettu siitä, että tait-toelimet on prismoja.
16. 16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-15 mukainen kosketuspaneeli, tunnettu siitä, että va-;· 25 lonlähteitä (2a) on yhtä monta kuin suurimman binäärikoo din omaavan sarakkeen (14) binäärikoodissa on bittejä ja vastaavasti poikittaisessa suunnassa valonlähteitä (2b) on yhtä monta kuin suurimman binäärikoodin omaavan poikittaisen sarakkeen binäärikoodissa on bittejä. » 94188