FI93393C - Menetelmä ja laite lämmön talteenottamiseksi kuumista kaasuista lämmöntalteenottokattilassa - Google Patents

Description

93393

MENETELMÄ JA LAITE LÄMMÖN TALTEENOTTAMISEKSI KUUMISTA KAASUISTA LÄMMÖNTALTEENOTTOKATTILASSA

FÖRFARANDE OCH ANORDNING FÖR VÄRMEATERVINNING UR HETA GASER I EN AVGASPANNA

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen lämmön talteenottamiseksi kuumista kaasuista lämmöntalteen-ottokattilassa, jossa on kuuman kaasun sisääntuloaukko ja 5 jäähtyneen kaasun poistoaukko ja johon on sovitettu kattila-veden esilämmitin kattilaveden esilämmittämiseksi ja lämpö-pintoja esilämmitetyn veden höyrystämiseksi ja/tai höyryn tulistamiseksi.

10 Keksinnön mukainen menetelmä ja laite soveltuvat erikoisesti käytettäväksi yhdistelyissä kaasu- ja höyryvoimalaitoksissa, joissa kaasuturbiinin pakokaasujen lämpö otetaan raiteen korkeapainehöyrynä lämmöntalteenottokattilassa ja hyödynnetään höyryturbiineissa. Polttoaine poltetaan paineistetul-15 la ilmalla ja syntyneiden kuumien polttokaasujen annetaan paisua kaasuturbiinissa. Höyryjärjestelmässä kaasuturbiinin pakokaasujen lämpö otetaan talteen kattilassa lämmönsiir-timillä, joista tulistettu höyry johdetaan höyryturbiiniin.

20 Tyypill isesti pelkällä kaasuturbiinilla saavutettava hyötysuhde on ainoastaan n. 30 %, korkeimmillaan 35 - 40%, • : johtuen pakokaasujen suuresta lämpömäärästä. Lämmöntalteen- ottokattilalla, jossa pakokaasujen lämpö otetaan talteen paineistettuna tulistettuna höyrynä voidaan laitoksen koko-25 naishyötysuhdetta nostaa huomattavasti. Korkeapainehöyryä tuotetaan tällöin kaasuturbiinin jälkeisessä savukaasuvir-rassa esilämmitys-, höyrystys- ja tulistuslämpöpinnoilla.

' Lämpöpinnat on yleensä sovitettu kattilaan siten, että tulistus- ja höyrystyspinnat on sovitettu kattilan alku-30 päähän ja loppulämpö pyritään ottamaan talteen kattilaveden esilämmittimillä. Lisäksi pakokaasujen loppulämmöllä voidaan lämmittää vettä esim. kaukolämpöverkkoon, jolloin kaukoläm-pöveden lämmityspinnat on järjestetty lämmöntalteenottokat-tilaan kattilaveden esilämmittimien jälkeen. Höyrykattiloita 93393 2 voi olla pakokaasuvirrassa useampia peräkkäin, jolloin hyötysuhde kasvaa edelleen.

Lämmönsiirtoa turbiinin pakokaasuista veteen voidaan esittää 5 kuvion 1 mukaisella kattilan lämpötilaprofiililla, jossa ylempi käyrä esittää pakokaasujen jäähtymistä ja alempi käyrä veden lämpenemistä ja höyrystymistä sekä höyryn tulis-tusta. Veden höyrystyminen vaatii, kuten kuvasta käy ilmi, suurimman osan käytettävissä olevasta lämmöstä. Kattilan 10 tuottama höyrymäärä määräytyy siten esilämmityksen, höyrystymisen ja tulistuksen lämpötaseesta.

Lämmöntalteenottokattilat pyritään hyvän hyötysuhteen saavuttamiseksi mitoittamaan siten, että kuvion 1 kaasu- ja 15 vesikäyrät asettuvat mahdollisimman lähelle toisiaan. Kaasun ja höyryn lämpötilaero ja lämpötilavajaus ns. "pinch point" pisteessä p, kuviossa 1, asettaa rajan saavutettavissa olevalle höyryn massavirralle.

20 Kaasuturbiinin pakokaasun lämpötila muuttuu kuormituksen mukaan enemmän kuin kaasun massavirta. Tästä seuraa, että kaasuturbiinin jälkeen kytketyn kattilan lämmönsiirron painopiste myös muuttuu melko voimakkaasti kuormituksen mukaan.

25

Korkeilla pakokaasun lämpötiloilla, lisäpolttotilanteissa lämmönsiirto painottuu kattilan alkupäässä oleviin tulis-timiin ja höyrystimeen, höyrystimen jälkeisen lämpötilan sitä vastoin pysyessä lähes vakiona. Syöttövesimäärä kasvaa 30 tällöin, koska samoilla höyrystin- ja tulistinlämpöpinnoilla pystytään tuottamaan suurempi määrä höyryä. Suurentuneen syöttövesimäärän vuoksi esilämmittimen lämpötilavajaus eli Approach Temperature (AT), joka kuvaa esilämmittimestä tulevan veden lämpötilan ja höyrystyslämpötilan eroa, kas-35 vaa. Kuviossa 1 TH - Tv esittää lämpötilavajausta. Suuri lämpötilavajaus on prosessin hyötysuhteen kannalta vähemmän - * · toivottava, koska silloin joudutaan höyrystintä käyttämään -a i ia i ma Iita* .

93393 3 myös esilämmittimenä. Kattilan mitoituksessa pyritään mahdollisimman pieneen lämpötilavajaukseen, mikä olisi saavutettavissa mitoittamalla veden esilämmitin suhteellisen suureksi, jolle kuitenkin höyrystymisalttius asettaa oman 5 raj ansa.

Kaasuturbiinin osakuormalla, pakokaasujen lämpötilan laskiessa ja kattilan höyrymäärän laskiessa, suhteellinen lämmönsiirto lisääntyy veden esilämmittimessä. Suhteellisen 10 lämmönsiirron kasvaessa tiukkaan mitoitetussa esilämmittimessä, jossa on pyritty mahdollisimman pieneen lämpötila-vajaukseen, lämpötila nousee herkästi höyrystyslämpötilaan ja vesi alkaa höyrystyä esilämmittimessä.

15 Edellisestä johtuen esilämmittimen mitoitus on perinteisesti kompromissi, jolla pyritään mahdollisimman hyvään lopputulokseen kaikilla kuormilla. Perinteisesti esilämmitin mitoitetaan siten, että mitoituspisteenä käytetään kaasuturbiini-käyttöä ilman lisäpolttoainetta. Tällöin lämpötilavajaus on 20 mahdollisimman pieni 1 - 5 °C. Kasvavalla kuormalla, lisä-poltolla, lämpötilavajaus nousee 10 - 20 °C:seen. Mikäli prosessiin lisätään kattilan ulkopuolinen höyrystin, esim. erillinen kaasunjäähdytin, tilanne vain pahenee. Osakuormalla esilämmitin pyrkii höyrystämään vettä.

?5

Hallitsematon höyrystys aiheuttaa ongelmia esilämmittimessä ja koko prosessille. Höyrystyminen saattaa osittain tai kokonaan tukkia veden kulun esilämmittimen putkissa, mistä johtuu epätasainen veden tulo höyrylieriöön. Mikäli höyrys-30 tyminen jatkuu pidemmän aikaa samassa putkessa, koko putki saattaa kuivua, jolloin putki kuumuuden vaikutuksesta nopeasti voi vaurioitua. Höyrystys esilämmitinputkissa aiheuttaa myös meluhaittoja ja paineiskuja putkissa.

35 Erilaisia ratkaisuja vesi-höyry -kiertopiirin toteuttamiseksi liityen lähinnä yhdistettyihin kaasu- ja höyryvoima- » · laitoksiin on esitetty mm. seuraavissa patenttijulkaisuissa: 4 93393 FI 22590, US 4,858,562, CH 621 187. Kyseisissä julkaisuissa ei kuitenkaan ole esitetty ratkaisua aiemmin esille tuotuun ongelmaan. Aikaisemmin höyrystymistä esilämmitinputkissa on pyritty estämään, kuten mm. amerikkalaisessa patenttijul-5 kaisussa US 4,582,027 on esitetty, järjestämällä sisäinen vedenkierto veden esilämmittimessä siten, että esilämmitti-meen aikaansaadaan suurempi veden virtaus.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on esittää parannus 10 edellä esitettyihin lämmöntalteenottomenetelmiin.

Keksinnön tarkoituksena on erikoisesti mahdollistaa esiläm-mittimestä tulevan veden lämpötilavajauksen minimoiminen eri kuormituksilla.

15

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi esittää menetelmä ja laite, jolla voidaan välttää esilämmittimessä tapahtuva höyrystyminen.

20 Keksinnön mukainen menetelmä lämmön talteenottamiseksi kuumista kaasuista lämmöntalteenottokattilassa on, edellä mainittujen tarkoitusperien saavuttamiseksi, tunnettu siitä, että kattilan kattilaveden esilämmittimeen kytketään toinen erillinen vesipiiri, josta vettä johdetaan kattilaveden : _ 25 esilämmittimeen siten, että kattilaveden esilämmittimessä kierrätetään kattilaveden määrää suurempi määrä vettä, kattilaveden lämpötilan säätämiseksi optimaaliseksi.

Keksinnön mukainen laite on tunnettu siitä, että kattilave-30 den esilämmitin on yhdistetty toiseen erilliseen vesipiiriin.

Kattilaveden esilämmittimeen voidaan esim. yhdistää vesipiiri, joka myös käsittää lämmöntalteenottokattilaan sovitetun 35 veden esilämmittimen. Tämä toinen veden esilämmitin on sovitettu kattilan loppupäähän kattilaveden esilämmittimen : j älkeen.

5 93393

Vesipiiri, jota voidaan edullisesti käyttää yllä mainittuun tarkoitukseen on esim. kaukolämpöverkkoveden lämmitykseen käytettävä vesipiiri. Kaukolämpöverkkoon johdettava vesi voidaan lämmittää suoraan lämmöntalteenottokattilassa tai 5 epäsuorasti erillisessä lämmönvaihtimessa, lämmöntalteenottokattilassa lämmitetyllä vedellä.

Keksinnön erään sovellutuksen mukaan säädettävä osa tästä lämmitysvedestä voidaan johtaa kattilaveden esilämmittimeen 10 nk. kattilaekoon säätämään kattilaveden lämpötila ja sitä kautta lämpötilavajaus sopivaksi.

Keksinnön mukaan pyritään lämpötilavajaus pitämään < 10 °C:na edullisesti < 5 °C:na.

15

Keksinnön erään sovellutuksen mukaan kytketään siis jäte-lämpökattilan loppuosassa oleva toinen esilämmitin nk. kaukolämpöeko, joko kokonaan tai osa siitä, epäsuorasti lämmönsiirtimen välityksellä kaukolämpöverkkoon. Epäsuoraa 20 kytkentää käytetään mm. siksi, että näin voidaan lämmöntalteenottokattilassa veden lämpötilaa nostaa kaukolämpöekossa niin korkealle, että kaasun lämpötila ei laske happokas-tepisteen alapuolelle. Kaukolämpöverkossa ei välttämättä olisi riittävästi painetta tälle korotetulle lämpötilalle.

*.25

Tavanomaisessa kaukolämpöveden epäsuorassa kytkennässä tarvitaan lämmönsiirrin, lämmitysveden kiertovesipumppu sekä paineenpitopumput paisunta-astioineen ja paineensäätöjärjes-telmineen lämmitysvesipuolelle. Keksinnön mukaisessa kytken-30 nässä lämmitysvesipiiri kytketään kattilaveden esilämmittimeen, jolloin paineenpito lämmitysvesipiirissä hoidetaan höyrykattilassa. Erillistä paineenpitojärjestelmää ei tällöin tarvita.

35 Keksinnön mukaisissa ratkaisuissa kattilaeko voidaan mitoittaa pahimmassakin tilanteessa mahdollisimman suureksi, • * sillä sen höyrystäminen voidaan estää kierrättämällä jääh- 6 93393 dytettyä vettä kaukolämpöpiiristä kattilaveden esilämmitti-men läpi. Säätämällä kierrätettävä vesimäärä sopivaksi voidaan kattilaveden esilämmittimen ulostulolämpötila pitää mahdollisimman lähellä kiehumispistettä, eli lämpötilavajaus 5 mahdollisimman pienenä, jolloin maksimoidaan höyrykattilan teho jokaisessa ajotilanteessa.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 10

Kuvio 1 esittää erästä lämmöntalteenottokattilan lämpötila-profiilia ja

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaista lämmöntalteenottokat-tilaratkaisua.

15

Kuviossa 1 on esitetty lämpötilaprofiili lämmöntalteenot-tokattilalle, joka on mitoitettu siten, että kattilan lämpötilavajaus ilman lisäpolttoa on n. 2 astetta. Kuvio esittää lämpötilaprofiilin kattilalle täydellä lisäpoltolla sekä 20 tavanomaisella kattilaveden esilämmitinkytkennällä että keksinnön mukaisella kytkennällä. Kuviossa ylempi käyrä a kuvaa kaasun jäähtymistä kattilassa, ensimmäinen osa b alemmasta käyrästä veden lämmitystä, keskimmäinen osa c veden höyrystymistä 302 °C:ssa ja viimeinen osa d höyryn tulis-25 tusta. Veden höyrystyminen vie kuten kaaviosta voidaan huomata suurimman osan lämmöstä.

Kaaviosta käyrästä b voidaan todeta että esilämmitetyn veden lämpötila jää tässä tapauksessa, tavanomaisella kattilaveden 30 esilämmitinkytkennällä, 284 °C:seen ja lämpötilavajaus on kasvanut 18 °C:seen.

Vastaavasti käyrästä b’ voidaan todeta, että keksinnön mukaisella esilämmittimien kytkennällä veden lämpötila 35 saavuttaa 300°C:n ja lämpötilavajaus jää ainoastaan kahteen asteeseen. Keksintöä sovellettaessa voidaan siis lisäpoltol- 7 93393 la saavuttaa sama lämpötilavajaus kuin ajettaessa mitoituksen mukaan ilman lisäpolttoa.

Kuviossa 2 on esitetty lämmöntalteenottokattila 10, jossa 5 kaasuturbiinin 12 muodostamien pakokaasujen lämpö otetaan talteen kattilaveden esilämmittimellä 14 eli kattilaekolla, höyrystimellä 16 ja tulistimella 18. Keksinnön mukaisesti kattilaan 10 on lisäksi sovitettu toinen veden esilämmitin 20, kaukolämpöeko, toiseen vesipiiriin (21) jossa lämmite-10 tään vettä kaukolämpöveden lämmittämiseksi. Ilmakompressori 11 on sovitettu kaasuturbiinin kanssa samalle akselille 13.

Kaasuturbiini on yhdistetty kattilaan yhteellä 22, jolla noin 450 - 550 °C kaasua johdetaan lämmöntalteenottoon.

15 Yhteeseen 22 on lisäksi sovitettu lisäpoltin 24, jolla kaasun lämpötilaa voidaan nostaa esim. 700 - 750°C:seen kuormituksen kasvaessa. Lisäpolttimeen voidaan johtaa polttoainetta yhteellä 26 ja tarvittaessa ilmaa tai muuta happi-pitoista kaasua yhteellä 28. Kaasuturbiinilaitoksista tuleva 20 pakokaasu sisältää yleensä n. 15 % happea, joten lisäilman tai hapen tuonti ei yleensä ole tarpeen. Lisäpoltin on yhdistetty yhteellä 30 kattilan sisääntuloaukkoon 32. Pol-tinta voidaan käyttää myös raitisilmakäytössä erillisellä ilmanpuhaltimella 33, jos kaasuturbiini on pois käytöstä.

. i’25

Kattilaveden tuloputki 34 on yhdistetty kattilaveden esiläm-mittimeen 14 eli nk. kattilaekoon, joka on sovitettu lämmön-talteenottokattilan loppupäähän. Kattilaveden poistoputki 36 on yhdistetty kattilan höyrylieriöön 38. Höyrylieriön kautta 30 veden esilämmitin on yhteydessä höyrystimeen 16, joka kuvan esittämässä ratkaisussa käsittää kattilan kaasukanavan läpi kulkevan pystysuoran putkipatterin 40, laskuputken 42 ja , nousuputken 44 höyrylieriöön.

35 Höyrylieriö on yhteellä 46 yhdistetty kattilan alkuosaan sovitettuun tulistimeen 18. Tulistimesta johtaa yhde 48 t 93393 8 höyryturbiiniin 50, joka on sovitettu samalle akselille 13 kompressorin, kaasuturbiinin ja generaattorin 52 kanssa.

Höyrylieriöön 38 on yhteellä 54 lisäksi yhdistetty erillinen 5 höyrystin 56, jossa höyrystetään yhteellä 58 esilämmittimes-tä tulevaa esilämmitettyä vettä. Höyrystin on sovitettu kaasunjäähdyttimeen 60.

Lämmöntalteenottokattilaan sovitettu toinen veden esiläm- 10 mitin 20, nk. kaukolämpöeko, on tuloyhteellä 62 ja poistoyh-teellä 64 yhdistetty lämmönsiirtimeen 66, jossa lämmitetään kaukolämpöverkon vettä. Tuloyhteeseen on sovitettu kier-topumppu 68 veden kierrättämiseksi tässä toisessa vesipiirissä.

15

Tuloyhteen 62 ja poistoyhteen 64 välille on lisäksi sovitettu yhde 70, jolla lämmönsiirrin voidaan ohittaa, kaukolämpö-ekoon 20 tulevan veden lämpötilan säätämiseksi.

20 Keksinnön mukaisesti kattilaveden tuloputki 34 on yhteellä 72 yhdistetty toisen esilämmittimen tuloyhteeseen 62. Vastaavasti on kattilaveden poistoputki 36 yhdistetty yhteellä 74 toisen esilämmittimen poistoyhteeseen 64. Näin voidaan kattilaekoon 14 johtaa vettä toisesta vesipiiristä, jolloin ‘ 25 tämä vesi ohittaa kaukolämpöekon. Kiertävän vesimäärän säätämiseksi sopivaksi kuormituksen tai jonkun muun parametrin, esim. kattilaekon ulostulolämpötilan, mukaan, on yhteeseen 72 sovitettu säätöventtiili 76.

30 Kuvion 2 mukainen ratkaisu antaa mahdollisuuden pakokaasujen lisäjäähdyttämiseksi johtamalla osa kaukolämpöverkosta putkella 80 tulevasta kylmästä vedestä kattilan loppuun sovitettuun veden esilämmittimeen 82, jossa kaukolämpöverkon vettä lämmitetään ennen veden johtamista lämmönsiirtimeen 35 66. Lämmönsiirtimestä kuuma kaukolämpövesi johdetaan putkel la 84 kaukolämpöverkkoon.

93393 9

Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa edellä esitettyyn sovellutusesimerkkiin, vaan sitä voidaan muunnella ja soveltaa oheisten patenttivaatimusten määrittelemän suojapiirin pulteissa. Keksintöä voidaan esim soveltaa lämmöntalteenot-5 tokattilassa, jossa jäähdytetään dieselmoottorin tai polttomoottorin savukaasuja tai jonkin teollisuusprosessin kuumia poistokaasuj a.

Claims (17)

93393

1. Menetelmä lämmön talteenottamiseksi kuumista kaasuista lämmöntalteenottokattilassa, jossa on kuumien kaasujen 5 sisääntuloaukko (32) ja jäähtyneiden kaasujen poistoaukko (33) ja johon on sovitettu kattilaveden esilämmitin (14) kattilaveden esilämmittämiseksi ja lämpöpintoja esilämmite-tyn veden höyrystämiseksi (16) ja/tai höyryn tulistamiseksi (18), 10 tunnettu siitä, että kattilaveden esilämmittimeen kytketään toinen erillinen vesipiiri (21), josta vettä johdetaan kattilaveden esilämmittimeen (14) siten, että kattilaveden esilämmittimessä kierrätetään kattilaveden määrää suurempi määrä vettä, kat-15 tilaveden lämpötilan säätämiseksi optimaaliseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisen vesipiirin (21) vettä lämmitetään toisen vesipiirin veden esilämmittimessä (20), joka on sovitettu läm- 20 möntalteenottokattilaan kattilaveden esilämmittimen (14) jälkeen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisen vesipiirin (21) vedestä osa johdetaan '25 kattilaveden esilämmittimeen (14) siten, että tämä osa ohittaa toisen vesipiirin (21) veden esilämmittimen (20).

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kattilaveden esilämmittimessä (14) lämmi- 30 tettyä vettä johdetaan toiseen vesipiiriin (21).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisen vesipiirin (21) veden esilämmittimissä (20) lämmitettyä vettä käytetään kaukolämpöverkon veden lämmit- 35 tämiseksi. 93393

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kattilaveden esilämmittimessä (14) lämmitettyä vettä höyrystetään lämmöntalteenottokattilaan sovitetussa höyrystimessä (16). 5

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kattilaveden esilämmittimessä (14) lämmitettyä vettä höyrystetään erillisessä kattilassa (56).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmöntalteenottokattilassa otetaan talteen kaasutur-biinin poistokaasujen lämpöä.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että lämmöntalteenottokattilan lämpötilaa korotetaan kaasun lisäpoltolla ennen lämmöntalteenottokattilaa.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kattilaveden esilämmittimestä (14) tulevan veden 20 lämpötila säädetään sen läpi virtaavan veden määrää säätämällä siten, että esilämmitetyn veden ja höyrystimen lämpötilan ero eli lämpötilavajaus jää alle 10 °C:ksi.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu ,*25 siitä, että kattilaveden esilämmittimestä (14) tulevan veden lämpötila säädetään esilämmittimen läpi virtaavan veden määrää säätämällä siten, että esilämmitetyn veden ja höyrystimen lämpötilan ero eli lämpötilavajaus jää alle 5 °C:ksi.

12. Laite lämmön talteenottamiseksi kuumista kaasuista lämmöntalteenottokattilassa, joka käsittää kattilan (10), jossa on sisääntuloaukko (32) kuumille kaasuille ja pois-toaukko (33) jäähtyneille kaasuille ja johon on sovitettu kattilaveden esilämmitin (14) ja höyrystin (16) ja/tai 35 tulistin (18), tunnettu siitä, että 93393 t kattilaveden esilämmitin on yhdistetty toiseen erilliseen vesipiiriin (21).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä. 5 että toiseen vesipiiriin on sovitettu veden esilämmitin (20), jonka tuloyhde (62) on yhdistetty kattilaveden esiläm-mittimen tuloputkeen (34) ja jonka poistoyhde (64) on yhdistetty kattilaveden esilämmittimen poistoputkeen (36).

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen vesipiirin veden esilämmitin (20) on sovitettu kattilaan kattilaveden esilämmittimen (14) jälkeen.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä. 15 että toinen vesipiiri on yhdistetty lämmönsiirtimeen (66), jossa kaukolämpöverkon vettä lämmitetään epäsuorasti.

16. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämmöntalteenottokattilaan on kattilaveden esilämmitti- 20 men (14) eteen sovitettu höyrystin (16) ja höyrystimen eteen tulistin (18).

17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen vesipiirin veden tuloyhteen (62) ja kattilaveden :,25 esilämmittimen tuloputken (34) yhdistävään yhteeseen (72) on sovitettu venttiili (76) toisesta vesipiiristä (21) kattilaveden esilämmittimeen virtaavaan veden määrän säätämiseksi . 93393