FI92352B - Menetelmä ja mittauselin vetolaitteeseen kohdistuvan voiman mittaamiseksi - Google Patents

Description

9//352

Menetelmä ja mittauselin vetolaitteeseen kohdistuvan voiman mittaamiseksi Förfarande och mätorgan för att mätä en vid en draganord-ning angripande kraft Tämä keksintö koskee menetelmää vetolaitteeseen kohdistuvan voiman mittaamiseksi, joka siirtyy kytkinelimestä mit-tauselimeen ja deformoi tätä elastisesti voiman suuruudesta riippuen, jossa on säätöpiiri voiman suuruuden muuttamiseksi.

Menetelmää ja mittauselintä vetolaitteeseen kohdistuvan voiman mittaamiseksi käytetään erityisesti käytössä maan-muokkauslaitetta peltoa pitkin vetävissä traktoreissa traktorin, siis vetolaitteen ylikuormittumisen tai tukahtumisen estämiseksi vetovastusmuutoksien vaikutuksesta ja käyttöhenkilön työpanoksen vähentämiseksi.

Täten tunnetaan patenttijulkaisusta DE-OS-3 343 895 mittauselin, joka käsittää hoikin ja hoikin sisään liimatun anturielimen. Anturielin on varustettu venymänmittaussui-kaleilla ja vastusmuutoksien perusteella, jotka syntyvät mittauselimeen kohdistuvien voimien vaikutuksesta, muodostetaan signaaleja, jotka syötetään säätöpiiriin maanmuok-kauslaitteen säätämiseksi sellaisella tavalla, että veto-vastus muuttuu tiettyyn suuntaan.

Tämä mittauselin ja siihen liittyvä menetelmä ovat siinä mielessä epäedullisia, että anturielimen ja hoikin välisen liimaliitoksen on oltava ehdottoman varma ja luotettava, mikä kuitenkin voidaan toteuttaa vain suurella vaivalla ja suurin kustannuksin. Sama pätee venymänmittaussuikaleiden ja anturielimen välisen kiinnityksen suhteen.

Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan menetelmä ja tämän menetelmän suorittamiseksi käyttökelpoinen mittauselin 2 92352 niin, että vetolaitteeseen kohdistuvat ja esimerkiksi maanmuokkauslaitteesta johtuvat vetovastusvoimat yksinkertaisella, kustannuksiltaan edullisella ja luotettavalla tavalla voidaan mitata ja niitä siihen liittyen säätää.

Tämä tehtävä on keksinnön mukaan ratkaistu patenttivaatimuksien 1 vast. 3 tunnusmerkkien avulla, jolloin näitä tunnusmerkkejä on kehitetty edelleen riippumattomien patenttivaatimuksien mukaan. Keksinnön mukaisen menetelmän johdosta ei olla riippuvaisia edellä esitetyistä, erittäin luotettavista liimaliitoksista koska kymmenesosamillimet-rin tarkkuudella voidaan magneetin vast, tämän magneettikentän avulla määrittää mittauselimen tai sen sisällä tapahtunut asennonmuutos. Tai värähtelyliikkeeseen saatetun anturielimen avulla määritetään voimanvaikutus taajuusmuu-toksen perusteella. Tämä mittaus voi tapahtua induktiivisen tai kapasitiivisen pituusanturin avulla.

Huomattavia etuja kustannuksien suhteen saavutetaan silloin kun käytetään Hall-tuntoelimeksi muodostettua vastaanottoelintä koska tällaiset tuntoelimet jo tänä päivänä ovat massatavaraa, joita on saatavissa edullisilla hinnoilla ja lukuisina muunnoksina. Hall-tuntoelimet ovat kytkentäteknisesti ja asennuksensa kannalta helposti käsiteltäviä.

Keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä käytettävän mittauselimen keksinnön mukaisen rakenteen johdosta on antu-rielin kiinnitettävä vain toisesta päätyosastaan samalla kun sen toinen päätyosa on vapaa. Yksipuolinen kiinnitys ·. voi tapahtua aineelle, kitkalle ja muodolle sopivalla ta valla. Koska anturielimeen ei kohdistu mitään vetojänni-tyksiä voidaan aineelle sopiva tapa saavuttaa jopa liiman avulla. Anturielimen yksipuolinen kiinnitys sallii sen asennuksen erityisesti vielä silloin, kun mittauselimeen 3 92352 pääsee käsiksi ulkoapäin vain yhdeltä puolelta. Mittaus-elin voidaan myös esivalmistaa ja tarkastaa täydellisenä yksikkönä ja tämän jälkeen sijoittaa kyseiseen käyttökohteeseen tai kiinnittää siihen.

Alivaatimuksien muiden tunnusmerkkien perusteella ilmenee yksityiskohtaisesti kuinka ja mihin anturi- ja vastaanot-toelimet tulee sijoittaa optimaalisen säätötuloksen saavuttamiseksi mitä erilaisimmissa olosuhteissa.

Mittauselimen rungon geometrinen rakenne huolehtii lopuksi siitä, että määrätyt ja säätötoimenpidettä varten joko ei-toivotut tai toissijaiset voimat eivät saa aikaan mitään tai hyvin vähän muodonmuutosta rungossa ja siis anturieli-messä ja siten suodatetaan pois ennen säätötoimenpidettä.

Mittauselin runkoineen ja anturi- ja vastaanottoelimineen voidaan toteuttaa monipuolisesti käytettäväksi yksiköksi siten, että se pystyy vastaanottamaan minkä tahansa tyyppisen kytkinelimen. On mittauselimen yhdellä rakennemuo-dolla mahdollista tunnostaa erityisesti traktorin kolme-pistekytkentälaitteen ylätukivasteen ja myös sen alatuki-vasteen vaikuttavat voimat.

Kiinnittämällä vastaanotto-osa runkoon, johon kytkinelin on kääntyvästi nivelletty, saavutetaan se etu, että kytkinelin voi aina olla suunnattuna säteettäisesti mittauselimen keskiakselin suhteen ja voiman vaikutussuunnassa.

Seuraavassa on lähemmin selitetty menetelmä vetolaittee-seen kohdistuvan voiman säätämiseksi ja keksinnön mukaisen mittauslaitteen rakenne-esimerkki, jolloin mittauselin on esitetty piirustuksessa, jossa:

Kuv. 1 esittää vetolaitetta, jossa on mittauselin, 4 92352

Kuv. 2 esittää perspektiivisesti mittauselimen runkoa,

Kuv. 3 esittää kahta kotelon seinämään sijoitettua, kuvion 2 mukaista mittauselintä, jossa kulloinkin yksi anturielin on esitetty poikkileikkauksena,

Kuv. 4 esittää kahta kotelon seinämään sijoitettua, kuvion 2 mukaista mittauselintä, jossa yhteinen anturielin on esitetty poikkileikkauksena,

Kuv. 5 esittää kahta kotelon seinämään sijoitettua, kuvion 2 mukaista mittauselintä, jossa kaksi keskenään yhteydessä olevaa anturielintä on esitetty poikileikkauksena, ja

Kuv. 6 esittää mittauselintä, joka on tarkoitettu yhdistettäväksi ylätukivarreksi muodostettuun kytkinelimeen.

Kuviossa 1 esitetty vetolaitteena 10 käytetty traktori kannattaa taka- ja etupyörillä 12 ja 14 tuetun rungon 16 avulla pääasiassa moottoriosaa 18 ja ajohyttiä 20. Mootto-riosan 18 takana ja ajohytin 20 alapuolella on kotelo 22 vaihteistoa varten, joka puolestaan kannattaa puoliakseli-vaippoja 24, joihin takapyörät 12 ovat pyörivästi laakeroidut. Koteloseinämien 23 avulla ympäröityyn koteloon 22 on asennettu laitekytkin 26 kolmipistekiinnitystä varten. Tämä käsittää mm. kytkinelimiä 28, jotka ovat alatukivar-sia, kuhunkin tällaiseen liittyvän vinotuen 30 ja nosto-varren 32, joka on kiinnitetty ei myöskään esitettyyn nos-toakseliin, jolloin vinotuet 30 ovat niveltyvästi yhdistetyt kytkinelimiin 28 ja nostovarsiin 32. Kukin kytkinelin • 28 on kiinnitetty keksinnön mukaiseen mittauselimeen 34, joka on kiinnitetty kotelon 22 sisään tai siihen sen taka-alaosaan ajosuunnan poikkisuunnassa. Laitekytkin 26 on sijoitettu peilikuvallisesti vetolaitteen 10 pitkittäiskes-kitason suhteen, josta syystä selitys koskee vain ajosuun- li 9 7 λ R o s'- Ο o 5 nassa katsottuna pystysuuntaisen pitkittäiskeskitason oikeanpuoleista osaa; vasemmalla puolella olevan osan suhteen pätee sama selitys.

Nostoakselin alueella, siis kotelon 22 ylä-takaosassa, on kiinnike 36 myös kytkinelimenä toimivaa ylätukivartta 38 varten, joka voidaan kytkeä ei esitetyn kiinnitettävän laitteen pylvääseen. Kiinnike 36 on kiinteä ja koska kyt-kinelimet 28 on sijoitettu mittauselimille 34, joista säätötoimenpide lähtee, on tällöin kyseessä nk. alatukivarsi-säätö.

Alatukivarsisäädössä ovat mittauselimet 34 päistään alttiina vetovoimille, jotka johtuvat kiinnitettyjen tai ripustettujen laitteiden työvastuksesta, jotka siirretään yhdestä päästään laitteeseen ja toisesta päästään mittau-selimiin 34 kiinnitettyjen kytkinelimien 28 avulla. Ylätu-kivarsi 38 toimii tällöin vastapidikkeenä laitteen taka-pään korkeussuunnassa tapahtuvien ei-toivottujen liikkeiden välttämiseksi. Nämä vetovoimat vaikuttavat taivutus-voimina kotelon 22 koteloseinämän 23 ulkoreunan ympäri ja johtavat siihen, että kukin mittauselin 34 kaareutuu suuremmassa tai pienemmässä määrin, jolloin sen näyttämä on suorassa suhteessa kytkinelimen 28 siirtämään voimaan. Mittauselimet 34 ovat kotelossa 22 yhdistetyt ei esitettyyn venttiilillä varustettuun säätöpiiriin, jonka kautta hydraulisylinteriin voidaan syöttää paineväliainetta, jota käytetään kytkinelinten 28 ja mittauselinten 34 nostamiseksi ja laskemiseksi. Säätäminen tapahtuu tällöin siten, että vetovastuksen kasvaessa kytkettyä laitetta nostetaan ylös ja vetovastuksen vähentyessä sitä lasketaan alas.

Tässä rakenne-esimerkissä esitetty traktorikäyttö on vain yksi monesta käyttömahdollisuudesta. Tällainen mittauselin 34 voidaan nimittäin asentaa kaikkiin sellaisiin kohtiin, 6 92352 joissa voimat aikaansaavat taivutusmomentin, jota käytetään säätösignaalin muodostamiseksi, kuten esimerkiksi nostolaitteissa, rakennuskoneissa, työstökoneissa ja kiri stysli itoksissa .

Kuviossa 2 esitetty mittauselin 34 ulottuu sylinterinmuo-toisesti keskiakselin 40 suhteen ja on varustettu rungolla 39, joka koostuu kolmesta osasta, eli sovitusosasta 42, taivutusosasta 44 ja vastaanotto-osasta 46, jotka yhdessä muodostavat yhtenäisen osan korkealaatuisesta teräksestä.

Sovitusosa 42 on pyöreästi sylinterinmuotoinen, liittyy taivutusosaan 44 laipan 48 kautta ja sovitetaan seuraavis-sa kuvioissa esitettyyn koteloseinämässä 23 olevaan poraukseen 50.

Taivutusosa 44 on pääasiassa kulmikkaan sylinterin muotoinen, se on siis poikkileikkaukseltaan nelikulmanmuotoinen ja siinä on kapea sivu 52 ja leveä sivu 54, joita vastapäätä kulloinkin sijaitsee samankokoinen sivu. Sivut 52, 54 päättyvät toisesta päästään laippaan 48 ja toisesta olakkeeseen 56, jolloin laipan 48 ulkomitta on huomattavasti suurempi kuin olakkeen 56. Laipan 48 läpi ulottuu useita reikiä 58, joiden läpi ulottuu ei esitettyjä ruuveja mittauselimen 34 kiinnittämiseksi koteloseinämään 23.

Vastaanotto-osa 46 koostuu kierteisestä osasta 60 ja kier-teettömästä osasta 62, joka ulottuu kierteisen osan 60 ja olakkeen 56 väliltä. Kuten seuraavista kuvioista ilmenee on kytkinelimet 28 sijoitettu kierteettömälle osalle 62 ja ne on kiinnitetty paikalleen kierteiselle osalle kierretyn mutterin 64 avulla. Toisaalta voitaisiin kierteisen osan 60 ja mutterin 64 sijasta myös käyttää toista kierteetöntä osaa ja nastan avulla kiinnitettyä hoikkia.

7 92352

Muissa kuvioissa 3-5 on kulloinkin esitetty leikkausta kotelon 22 alaosasta, jolloin kuhunkin kotelon sivuseinämään 23 on sijoitettu mittauselin 34 siten, että niiden keski-akselit ovat samalla viivalla. Tästä poiketen voi vaihteiston kotelosta 22 tai mistä tahansa muusta kotelosta työntyä ulkonemia, joihin poraukset 50 muodostetaan. Eräässä toisessa hyvin edullisessa rakenteessa voidaan mittauselimet 34 myös sijoittaa erilliseen levyyn tai ulokkeeseen, joka ruuvien avulla kiinnitetään koneeseen, traktorin vaihteistokoteloon, nosturiin tai vastaavaan. Kuten edellä on selitetty on mittauselimen 34 kierteiselle osalle 60 kierretty mutteri 64 niin, että kytkinelin 28 pysyy paikallaan keskiakselin 40 suunnassa mutterin 64 ja olakkeen 56 välissä? kytkinelin 28 voi kuitenkin rajoitetusti kääntyä mittauselimellä 34 kiinnityspisteen ympäri ei esitetyn kuulasilmukkaripustuksen avulla.

Lisäksi voidaan todeta, että laippa 48 toisesta sivustaan on kosketuksessa seinämän 23 kanssa ja sovitusosa 42 on välyksettömästi sijoitettu poraukseen 50. Sen jälkeen kun ruuvit on tiukasti kierretty sisään koteloseinämään 23 on elin 34 liikkumattomasti kiinnitetty koteloon 22.

On tärkeätä että mittauselin 34 on sijoitettu koteloseinämään 23 siten, että lyhyempi sivu 52 ulottuu kuvion 3 nuolen suunnassa ja pitempi sivu 54 on kohtisuoraan tämän nuolen suuntaa vastaan. Tällä on se seuraus, että mittaus-elin 34 nuolen ja siten siis pääasiallisesti kohdistuvan voiman suunnassa on herkempi kuin erityisesti kohtisuoraan tätä suuntaa vastaan niin, että ei huomioonotettavilla voimilla on hyvin vähän tai ei ollenkaan vaikutusta sig-naalinantoon.

Leikkauksista voidaan todeta, että keskiakselin 40 suuntainen poraus 66 on koko mittauselimen 34 pituinen, jolla 92352 8 sovitusosan 42 ja taivutusosan 44 läpi ulottuvasta osastaan 68 on suurempi halkaisija kuin vastaanotto-osan 46 läpi ulottuvasta osastaan 70. Poraus 66 voi olla porrastettu sen sopeuttamiseksi taipumakäyttäytymisen mukaan.

Kuvion 3 mukaisessa rakenne-esimerkissä on pienen sauvan muotoinen anturielin 72 sijoitettu osaan 70 ja on aksiaa-lisesti ja tangentiaalisesti 1iikkumattomasti kiinnitetty siihen puristusliitoksen avulla, juottamalla, ruuvien avulla tai liimaamalla. Aineena voidaan käyttää sekä ei magneettista että myös magneettista terästä, esimerkiksi kylmävedettyä magneettisesti pehmeää terästä, tai myös muovia. Anturielin 72 on hyvin muotostabiili ja ulottuu vastaanotto-osan 46 ulkopäästä melkein sovitusosan 42 ul-kopäähän asti. Heti kun se poistuu pienemmän halkaisijan omaavasta porauksen 66 osasta 70 muodostuu rengasrako 74 sen vaippapinnan ja porauksen 66 sisäseinämän väliin, so. anturielin 72 voi liikkua säteensuunnassa tässä osassa 68.

Sovitusosan 42 ulkopäähän on porauksen 66 poisto-osaan, siis osaan 68 sijoitettu vastaanottoelin 76, joka tässä rakenne-esimerkissä on tunnettu, tavanomainen Hall-tunto-elin. Vastaanottoelin 76 voidaan sekä kiertää sisään, liimata kiinni että myös salvata kiinni porauksen 66 osaan 68. Signaalin kehittämiseksi vastaanottoelimessä 76 on an-turielimen 72 päätypintaan liimaamalla tai muulla tavalla kiinnitetty hyvin pieni kestomagneetti 78, joka muodostaa magneettikentän. Kustakin vastaanottoelimestä 76 johtaa kaapeli 80 ei esitettyyn säätöpiiriin.

, Kun mittauselimeen 34 vaikuttaa voima kuviossa 3 esitetty jen nuolien suunnassa vastaanotto-osa 46 kääntyy sivulle ja taivutusosa 44 taipuu. Vastaanotto-osan 46 mukana liikkuu myös anturielin 72, joka tällöin kääntyy teoreettisen taivutuskeskipisteen ympäri niin, että magneetin 78 suh-

II

9 92352 teellinen asento vastaanottoelimen 76 suhteen muuttuu. Tämän suhteellisen asennon muutos muodostaa ottoelimessä 76 signaalin, joka johdetaan edelleen piirustuksessa ei esitettyyn säätöpiiriin säätösignaalin kehittämiseksi venttiiliä varten hydraulisylinterin säätämiseksi.

Kuviossa 4 esitetty rakenne-esimerkki eroaa kuviossa 3 esitetystä rakenne-esimerkistä siinä suhteessa, että antu-rielin 72 on kieli, joka on kiristetty mittauselimien 34 vastaanotto-osien 46 välille. Tätä tarkoitusta varten on vastaanotto-osan 46 tai mutterin 64 ulkopäätypinnalle sijoitettu kiristyslaite 82 vast, yhdistetty siihen, jonka avulla kieleksi muodostetun anturielimen 72 jännitystä ja siis taajuutta voidaan säätää. Optimaalisen signaalinannon saavuttamiseksi voidaan anturielin 72 siis myös jännittää sen ominaistaajuudelle.

Kun mittauselimiin 34 kohdistuu voima nuolien suunnassa liikkuvat vastaanotto- ja taivutusosat 46 ja 44 myös nuolien suuntaan ja saavat siten aikaan sen, että anturielimen 72 asento muuttuu. Yhtäaikaisesti tämän asennonmuutoksen kanssa muuttuu myös anturielimen 72 jännitys ja siis sen taajuus.

Eräs toinen ero on se, että käytetään vain yhtä vastaanot-toelintä 76, joka on sijoitettu siten, että se aina voi tunnistaa anturielimen 72 suurimman poikkeaman. Se on siis sijoitettu anturielimen 72 puoleenväliin. Ottoelin 76 voi olla Hall-tuntoelin, taajuusmittari, induktiomittari tai mikä tahansa teknisesti tunnettu kosketukseton pituus-anturi ja on myös kaapelin 80 kautta liitetty säätäpiiriin.

Jos vastaanottoelin 76 on Hall-tuntoelin on anturielimessä 72 jälleen magneetti 78, joka kehittää magneettikentän, jonka muutos aiheuttaa signaalin Hall-tuntoelimessa.

92352 10

Jos vastaanottoelin 76 on taajuusmittari käytetään lisäksi ei esitettyä magnetointipiiriä anturielintä 72, siis kieltä varten, joka saattaa sen värähtelyliikkeeseen, joka, niin kauan kun mittauselimiin 34 ei kohdistu voima, vastaa anturielimen 72 ominaistaajuutta. Tätä tarkoitusta varten voidaan poraukseen 66 sijoittaa herätysmagneetteja.

Jos vastaanottoelin 76 on induktiomittari se kehittää itse magneettikentän, jossa anturielin 72 voi liikkua.

Kun anturielimen 72 asento tai jännitys muuttuu mittaus-elimiin 34 kohdistuvan voiman johdosta tunnistaa vastaanottoelin 76 tämän ja ilmoittaa siitä säätöpiiriin kaapelin 80 kautta, mikä jälleen aikaansaa signaalin venttiilille hydraulisylinterin säätämiseksi.

Kuviossa 5 on esitetty rakenne-esimerkki, joka suurin piirtein vastaa kuviossa 4 esitettyä rakenne-esimerkkiä. Kielestä muodostetun anturielimen 72 sijasta käytetään sen sijaan versiota, joka vastaa kuviossa 3 esitettyä rakenne-esimerkkiä. Anturielin 72 on nimittäin muodostettu kahdesta sauvasta 84, joiden keskipitkittäisakselit mittauselin-ten 34 kuormittamattomassa tilassa ovat samalla viivalla. Sauvojen 84 pituus on valittu siten, että ne päistään melkein koskettavat toisiaan. Sauvojen 84 keskinäinen liitos on tällöin toteutettu yhdysholkin 86 avulla.

Vastaanottoelin 76 voi tällöin myös jälleen olla Hall-tuntoelin tai induktiomittari, jolloin Hall-tuntoelimen kohdalla magneetti kiinnitetään yhdysholkkiin 86.

<

Kuvio 6 taas esittää keksinnön mukaisen mittauselimen 34 järjestelmää, kun sitä edellä esitetystä poiketen käytetään ylätukivarren säätämiseen, joka periaatteessa toimii siten, että kohdistuvat voimat ovat puristusvoimia eikä

II

11 92352 vetovoimia, mikä tunnetusti johtuu siitä, että traktoriin kytketty laite kääntyy alatukivarreksi muodostetussa kytkinelimessä 28 olevan yhdyskohtansa ympäri. Runko 39 vastaa edellisisssä piirustuksissa esitettyä osaa, ja vastaanotto- vast, anturielimenä 76 vast. 72 tulevat kysymykseen erityisesti kuvioissa 3 ja 5 esitetyt ratkaisut; siinä suhteessa vitataan edelliseen selitykseen ja kuvaukseen. Käytettäessä kuvion 5 mukaista anturielintä 72 riittää tietysti yksi sauva 84. Toinen sauva 84 ja yhdys-muhvi 86 voidaan jättää pois. On tietysti myös ajateltavissa, että toinen sauva 84 muodostetaan pelkäksi kiinnikkeeksi kiinteään osaan ilman minkäänlaista säätötoimintaa, joka sauva säilyneen yhdysmuhvin 86 välityksellä tukahduttaa ensimmäisen sauvan 84 ei-toivottuja värhtelyjä veto-laitteen 10 käytön aikana.

Kuviosta 6 ilmenee että runko 39 on toisesta päästään yhdistetty kannattimeen 88 ja toisesta päästään pidikkeeseen 90.

Kannatin 88 on L-muotoinen ja sen ylöspäinsuunnatussa kaksiosaisessa haarassa 92 on useita porauksia 94 ei esitettyjä pultteja tai vastaavia varten. Näiden pulttien avulla kannatin 88 voidaan kinnittää vetolaitteeseen 10 järjestettyyn ei esitettyyn kiinnityskiskoon. Toinen vaakasuora haara 96 sisältää porauksen 50 sovitusosan 42 vastaanottamiseksi, jonka keskiakseli yhdistetyssä tilassa on pystysuuntainen. Siinä on tavanomaisella tavalla lisäksi ei esitettyjä ruuveja jotka ulottuvat rungon 39 reikien 58 läpi ja ovat ruuvatut vaakasuuntaisessa haarassa 96 ole-. viin vastaaviin kierreporauksiin rungon 39 kiinnipitämi seksi kannattimessa 88.

Pidäke 90 vastaa muodoltaan ja toiminnaltaan kannatinta 88; porauksen 50 tilalla on tietysti poraus 98 joka on 12 92352 poikkileikkaukseltaan porausta 50 pienempi, mutta on jonkinverran suurempi kuin vastaanotto-osan 46 ulkoläpimitta sen kierteettömän osan 62 alueella. Tämän mitoituksen perusteella pidike 90 voidaan asettaa rungon 39 päälle, jolloin se tulee kosketukseen olakkeen 56 kanssa ja pystyy kääntymään vastaanotto-osan ympäri. Kitkavoimien pitämiseksi kääntövaiheen aikana niin pieninä kuin mahdollista voidaan asettaa voitelulaite, joka mahdollistaa voiteluaineen lisäyksen vastaanotto-osan 42 kierteettömän osan 62 pinnan ja porauksen 98 sisävaipan väliselle liukupinnalle. Kootussa tlassa pidike 90 on siis kääntyvästi liikuteltavissa kannattimen 88 vastapäätä. Pidike 90 voidaan pulttien avulla yhdistää ylätukivarreksi muodostettuun kytki-nelimeen 38, jolloin se aina kohdistuvan voiman vaikutuksesta on suunnattuna säteettäisesti mittauselimen 34 kes-kiakselin suhteen. Kun pidike 90 on aksiaalisesti asetettuna vastaanotto-osalle 42 kierretään joko ei esitetty mutteri kierteiselle osalle 60 tai työnnetään sokka kuviossa 6 esitetyn kierteisessä osassa 60 olevan poikkipo-rauksen läpi.

Kuvio 6 esittää hyvin selvästi, että poraukset 50 ja 94 ja rungon 39 keskiakseli 40 ovat linjassa, ja että pidike 90 on kannattimeen 88 nähden asetettuna nurinpäin.

Menetelmä vetolaitteeseen 10 kohdistuvan voiman säätämiseksi, joka yhden tai useamman kytkinelimen 28 kautta siirretään yhteen tai useampaan mittauselimeen 34 ja voiman suuruudesta riippuen elastisesti deformoi tämän tai nämä, viedään tällöin läpi niin, että mittauselimen 34 anturielimessä 72 kehitetään värähtelyliike tai magneettikenttä, että mittauselimen 34 ja siis anturielimen 72 deformaatio määritetään värähtelyliikkeen taajuuden tai mag-nettikentän muutoksen kautta, ja että tätä muutosta vastaava signaali syötetään säätöpiiriin. Säätöpiirissä muo 13 92352 dostetaan signaali, joka syötetään venttiiliin hydraulisy-linterin säätämiseksi kytkinelimen tai kytkinelimien 28 säätämiseksi siten, että vaikuttavassa voimassa tapahtuu muutos.

Claims (10)

1. Mittauslaite kytkinelimeltä (28) vetolaitteeseen (10) siirrettävän voiman mittaamiseksi, jossa on runko (39), 5. oka on a) toisesta päästään yhdistetty kytkinelimeen (28), b) toisesta päästään kiinnitetty liikkumattomasti, ja j oka on c) voiman suuruudesta riippuen elastisesti deformoi- 10 tavissa, ja jossa on anturielin (72), joka on d) kytkinelimen (28) kiinnityskohdan alueella kiinnitetty runkoon (39) ja joka e) muulta alueeltaan ulottuu rungon (39) läpi sitä 15 koskettamatta, ja jossa on vastaanottoelin (76) ja säätöpiiri voiman suuruuden muuttamiseksi, tunnettu siitä, että f) runko (39) on rakenteeltaan taipuisampi voiman päävaikutussuunnassa ulottuvassa taivutustasossa kuin 20 vierekkäisissä, erityisesti kohtisuoraan sitä vastaan olevissa taivutustasoissa, ja g) vastaanottoelin (76) on muodostettu Hall-anturiksi ja se toimii anturielimen (72) poikkeaman sähköiseksi tunnistamiseksi. 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että runko (39) on varustettu toisesta päästään vastaanottoelimellä (76).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen mittauslaite, tun nettu siitä, että kahden rungon (39) yhteydessä kukin runko (39) on varustettu vastaanottoelimellä (76) ja anturielimellä (72).

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että anturielimen (72) vapaaseen päähän on kiinnitetty magneetti (78), joka on tarkoitettu 1 5 92352 rungon (39) päätyosaan sijoitettua ja Hall-tuntoelimeksi muodostettua vastaanottoelintä (76) varten.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittauslaite, t u n- 5. e t t u siitä, että kahden rungon (39) yhteydessä käytetään yhtä ainoata anturielintä (72) ja yhtä ainoata vastaanottoelintä (76), jolloin anturielin (72) kummastakin päästään on kiinnitetty kulloinkin yhteen runkoon (39), kun taas vastaanottoelin (76) anturielimen (72) 10 maksimaalisen poikkeaman tunnistamiseksi on sijoitettu näiden kahden rungon (39) väliin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että anturielin (72) on muodostettu 15 kieleksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että anturielin (72) voidaan saattaa värähtelytilaan ennalta määrätyllä taajuudella. 20

8. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että vastaanottoelin (76) on sijoitettu ennalta määritettävän välimatkan päähän anturi-elimestä (72) ja on sovitettu tunnistamaan välimatka an- 25 turielimen (72) ja vastaanottoelimen (76) välillä.

9. Yhden tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että runko (39) on muodostettu välillisesti tai välittömästi yhdis- 30 täväksi ylätukivarreksi ja/tai alatukivarreksi muodostet tuun kolmipistelaitekiinnityksen kytkinelimeen (28, 38).

10. Yhden tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen mittauslaite, tunnettu siitä, että runko 35 (39) on varustettu vastaanotto-osalla (46) vastaanotta maan kytkinelimen (28, 38) kallistusliikkettä. O o z t: o . r / t J J 1 o