FI91745C - Apuaine biologisesti hajoavien aineiden kompostoimiseksi - Google Patents

Description

91745

Apuaine biologisesti hajoavien aineiden kompostoimiseksi

Maataloudessa, teollisuudessa, kunnallisissa laitoksissa seka suur- ja kotitalouksissa syntyy runsaasti biologi-5 sesti hajoavia aineita, joiden kåsittely muodostaa joko ymparistonsuojelullisen, taloudellisen, teknisen, ter-veydellisen tai esteettisen ongelman. TyypillisiS tSl-laisia aineita on seka kunnallisten etta teollisuuden vesi- ja jåtevesilaitosten lietteet, karjan- ja muiden 10 elåinten lanta, haja-asutuksen jåtevedet ja muut jStteet, suur-.ja kotitalouksissa syntyvM ruoka- ym. biologisesti hajoava jSte seka puutarhan, puiston tai vastaavan kas-villisuuden hoidossa syntyvå jate.

15

Ominaista ao. aineille on, etta niiden varastoinnissa, kerailyssa ja håvittåmisessM tai kompostoinnissa muodos-tuu helposti ympåristohaittoja, mikali nesteita tai kiin-toainesta ja niiden mukana ravinteita paasee haihtumaan 20 ilmaan, huuhtoutumaan pohjavesiin tai pintavalunnan muka na vesistdihin. Edelleen em. toiminta on aikaa ja tilaa vaativaa, ja nåinollen kallista.

Esimerkkejå ao. aineiden ympSristovaikutuksista on mm.

25 Euroopassa tehokkaan karjankasvatuksen aiheuttamat lanta- ongelmat, jonka seurauksena pohjavesi on paikoin saastu-: nut karjan lietelannan typpiyhdisteiden huuhtoutuessa joko lietteen oman nesteen tai sadevesien mukana pohjavesiin (Oosthoek, J.: Manure Problems in the Netherlands).

30 Lisaksi typpea haihtuu suoraan ilmaan ammoniakkina, jonka on todettu olevan merkittSvå tekijå happamoitumisessa (Jongebreuer, A. A., Monteny, G. J.: Manure and ammonia-emission problems. Strategy and research priorities).

Samoin maaperå nayttaa olevan paikoin niin saastunut, 35 ettå sen puhdistaminen vaatii kalliita, aikaa ja tilaa vievia puhdistustoimenpiteita (Moen,J. E. T., Brygman, W.

J. K.: Soil Protection Programmes and Strategies in other » · 2 91745

Community Member States: Examples from the Netherlands).

Ao. aineiden kåsittely on erityisen kriittistå vesisto-jen, tulva- ja pohjavesialueiden låhellå sekå kylmån 5 talven alueilla talviaikana, jolloin maapera ei roudan vuoksi pysty pidåttåmåån pinnalleen joutuneita ravintei-ta. Suomessa onkin lietteiden levitystå pyritty rajoitta-maan. Tasta puolestaan aiheutuu esim. maatiloille ja jatevesilaitoksille huomattavia kustannuksia ja suoranai-10 sia sijoitusongelmia.

Edelleen ao. aineille on ominaista, etta niiden kuiva-ainepitoisuus on pieni ja ne muodostavat houkuttelevan ravinnoniahteen tai kasvualustan pien- ja haittaeiaimille 15 tai hyGnteisille. Kåsittelemåttomånå ao. aineet saattavat hajota anaerobisesti (mataneminen), jolloin muodostuu epamiellyttavan hajuisia kaasuja (Updegraff, D. M.: Microbiological aspects of Solid-Waste Composting; Developments in industrial microbiology, 13, 1971). Måtånemisen 20 haittapuolena on mybskin, etta jåtteen hajoaminen on oleellisesti hitaampaa kuin kompostoinnissa.

Mikåli ao. aineet ja niiden sisåltamåt ravinteet saadaan talteen ja niiden kåyttb riskittomaksi, voidaan ne pa-25 lauttaa luonnon kiertokulkuun ja hyOdyntåå taysimaårai- sesti esimerkiksi kasvualustana, maanparannusaineina tai kasvinravinteina.

Tavallinen tapa kåsitellå em. jåtteitå on kompostointi, 30 yleenså låhellå jåtteen syntypaikkaa. Kompostointi on biologinen prosessi, jossa monilajinen mikrobien muodos-tama elibyhteiso hajottaa orgaanista materiaalia kosteis-sa, aerobisissa ja riittåvåsti låmpoeristetyisså olosuh-teissa siten, ettå lopputuotteiksi syntyy hiilidioksidia, 35 vettå, stabiilia humusainetta ja epåorgaanisia suoloja sisåltåvåå materiaalia sekå låmpoenergiaa siinå måårin, ettå prosessiin liittyy låmpotilan oleellinen nousu (Paa- i, 3 91745 tero, J., Lehtokari M., Kemppainen E.: Kompostointi, WSOY 1984). Biologisesti hajoavan aineen kompostoitumisen tårkein havainnoitava parametri onkin låmpbtila (Poince-lot, R. P.: A Scientific Examination of The Principles 5 and Practice of Composting; Compost Science, 15(3)/1974).

Mikåli låmpbtila kompostissa nousee ympåristbn ISmpotilaa korkeammaksi, on kyseesså kompostoituminen. Kompostoitumisen alkuvaiheessa parhaaksi lSmpStilaksi on todettu 50 - 65 astetta Celsiusta (Waksman, S. A., Cordon, T.C.

10 ja Hulpoi, N.: Infuence of temperature upon the microbio logical population and decomposition processes in compost of stable manure; 1938).

Kompostimassan pH on aluksi alhainen, johtuen kasvien 15 solunesteistå. Kompostoinnin alkuvaiheessa pH laskee vielå alemmas happoa muodostavien bakteerien ansiosta ja alkaa tåmån jålkeen muuttua alkaaliseksi ammoniakin va-pautuessa. Kompostoinnin lopussa pH on låhellå neutraa-lia tai hiukan emåksinen (Poincelot, R. P.: A Scientific 20 Examination of The Principles and Practice of Composting;

Compost Science, 15(3)/1974).

Kompostoitaessa jåtteet muuttuvat biologisen hajotuksen ja uudelleensynteesin kautta humuspitoiseksi mullaksi.

25 Kompostissa mikrobit ja pienelibt sitovat kompostoituvien aineiden ravinteet omaan biomassaansa. Esim. typpi sitou-tuu, mikåli mikrobeille on olemassa riittåvåsti hiilira-vintoa (Crawford, J. H.: Composting of agricultural wastes - a review; Process biochemistry, Jan/Feb 1983).

30 Nåinollen ravinteet jååvåt kompostituotteeseen, joka voidaan taloudellisesti hyOdyntåå esim. kasvien kasvu-alustana, ravinteina tai maanparannusaineena. Samalla voidaan ympåristOriskejå vfihentåå.

35 Kompostoinnissa tarvitaan yleenså kompostoitavan aineen lisåksi seosainetta, joka kuohkeuttaa kompostia fysikaa-lisesti parantaen kaasujen kulkeutumista kompostimassas- 4 91745 sa, imee liiallisen kosteuden kompostoitavasta jåtteestå ja tuo kompostiin hiiliravintoa mikrobeille (Shea, T. G., Braswell, J., Coker, C. S.: Bulking Agent Selection in Sludge Compost, Facility design; Compost Science 5 20(6)/1979). Kompostoinnin seosaineena kåytetåSn yleises- ti mm. turvetta, sahanpurua, kutterinlastua, puunkuorta, haketta, kariketta, silputtua oksajåtettå, olkea, vanhaa kompostia tai multaa sekå nåiden seoksia (Koski, E.: Kotitalousjåtteen kompostointikokeilu kerrostalokiin-10 teistbisså; Helsingin yliopiston ympåristonsuojelun lai- tos, 1988). Mybs kumirenkaista revittyjå riekaleita on kokeiltu kompostoinnin seosaineena, låhinnå parantamassa ilmavuutta (Higgins, A. J., Singley, Μ. E., Nocitra, N., Callanan, K., Whitson, B., Singh, A.; Shredded Rubber 15 Tires As A Bulking Agent; Compost Science 21(6)/1980).

Seosaineen on omattava myos hyvåt vedensidontaominaisuu-det erilaisten jåtteiden kompostoinnissa. Ellei seosaine omaa riittåvåå vedensidontakykya, pååsee jatteen nesteet 20 valumaan maahan tai haihtumaan ilmaan, jonka seurauksena myos kompostoituminen håiriintyy massan epåedullisen kosteuspitoisuuden vuoksi. Kompostimassan optimikosteus on 50 - 60 %, minkå yllSpito on seosaineen yksi keskei-simmistå tehtåvista.

25

Edellåmainittujen perusominaisuuksien osalta on suhteel-lisen edulliseksi osoittautunut turve. Turvetta on lisåk-si helposti saatavilla, se on kohtuullisesti kasiteltavåå ja sen kosteudensitomisominaisuudet edesauttavat erilais-30 ten lietemåisten aineiden késittelyS, kuten varastointia ja kuljetusta. MyOs kompostoinnin biologisten toimintojen suhteen turve on kemiallisen koostumuksensa osalta suh-teellisen edullinen seosaine, joskin sen sisåltSmå hiili on hitaammin hajotettavissa kuin monien kasvien, jotka 35 yleensS sisaltavat vahemman ligniinia.

Fysikaalisilta ominaisuuksiltaan, kuten nesteensitomisky- I: 5 91745 vyltaan, vahintaån turpeen veroista kompostoinnin seosainet-ta syntyy myOs kuitupitoisina jakeina kasvien kåsittelys-sM ja teollisuudessa. Naita jakeita syntyy tai voidaan valmistaa esim. vilja-, bljy-, palko-, juuri- ja kuitu-5 kasveista, kuten vehnasta, ohrasta, rypsista, soijasta, herneesta, sokerljuurikkaasta, pellavasta jne. Tuotteet edustavat fraktioita, jolssa kultupitolsuus on korkea ell tyypillisesti yli 10 % (Sosulski, F.W., Cadden, A. M.; Composition and Physiological Properties of Several Sour-10 ces of Dietary Fibre; Journal of food science, vol. 47, 1982, ja Sosulski, F. W., Wu, K.K.; High-Fiber Breads Containing Field Pea Hulls, Wheat, Corn, and Wild Oat Brans, Cereal chemistry, vol 65 (3), 1988). Erityisena etuna esimerkiksi turpeeseen nahden on yliamainituilla 15 kuituisilla kasvijakeilla niiden kemiallinen koostumus.

Hiili on muodossa, jossa se tulee tehokkaasti kompostoi-tumisprosessissa hyOdynnetyksi.

Mainittujen, sinaiiaån edullisten kompostoinnin seos-20 aineiden osalta on huomioitava kuitenkin niiden kokoon- painuminen kompostointiolosuhteissa. Korostuneina kokoon-painumisen ongelmat esiintyvat juuri turpeella sen raken-teesta johtuen. Taman johdosta turvetta on kåytettavå lieteyksikkoa kohti enemman kuin esimerkiksi puun kuorta 25 (Paatero, J., Lehtokari M., Kemppainen E.: Kompostointi, WSOY 1984).

Kyseisten seosaineiden ominaisuuksia voidaan ennenkaikkea kompostoinnin kannalta oleellisesti parantaa keksinnOn 30 mukaisesti siten, etta kasvituote saatetaan rakeiseen muotoon, vaikuttamatta oleellisesti seosaineen luontai-seen vedensitomiskykyyn.

Rakeistamisella tarkoitetaan tassa yhteydessa kasittelyå, 35 jolla tuote tiivistetaan siten, etta tilavuuspaino paa- saantbisesti kasvaa. Kåsittelyssa voidaan kåyttaa sidon-ta-aineena sokeri(mono-, di-, tai polysakkaridi)-, pen- • 91 745 6 tosaani-, hemisellulossa-, selluloosa-, ligniini- tai tarkkelyspitoisia tuotteita. Kåsiteltåvåstå tuotteesta riippuen voidaan rakeen muodostus aikaansaada myOs ilman sidonta-ainetta, esimerkiksi hiiyrykasittelyllå. Rakeis-5 tuksessa kaytetylia apuaineella on kuitenkin mahdollisuus saada tuotteeseen biologisten kompostoitumisprosessien kannalta edullisesti vaikuttavia aineita, kuten mikro-beille hyOdyllisiå hiilihydraatteja, entsyymivalmisteita, bakteereja, jne. Samoin sideaineella voidaan parantaa 10 aineen luontaista vedensidontakylya. Rakeet (joita voi daan kutsua myOs termeilia pelletit, mureet, puristeet, tabletit, yms.) voivat olla geometrialtaan eri muotoisia riippuen valmistustavasta. Tyypillisesti rakeet ovat halkaisijaltaan 3-30 mm ja pituudeltaan/paksuudeltaan 5-15 50 mm.

Rakeistus sailyttaa kasvimateriaalin hyvan nesteensito-miskyvyn seka parantaa fysikaalista rakennetta. Parantu-neen rakenteensa ansiosta rakeistettu kasviperåinen kui-20 tupitoinen jae toimii kompostissa kåsittelemåtOntå parem- min ilmavana kantaja-aineena ja estSa samalla kompostoi-tavan seoksen kokoonpainumisen ja nain aikaansaa riittå-vån kaasunvaihdon, mikå on kompostoitumiselle vålttå-måtdntå. Lisåksi tSmSn kaltainen tuote on kosteudeltaan 25 vakio, jolloin voidaan sååtåå kompostille sopiva kosteus- alue n. 50-60 % valitsemalla oikea jåtteen ja seosaineen sekoitussuhde. KasiteltSessS kuivaa jatetta voidaan kom-postia tarvittaessa kastella. Apuaineen hyva vedensidon-takyky tasaa kosteutta eri saaolosuhteissa.

30

Kayttamaiia ao. kasiteltyja seosaineita nopeutuu kompos-tin kaynnistyminen ja låmpOtila pysyy korkeana, kuten ilmenee jaiempåna kuvatusta esimerkista 2. Riittavan korkea lampdtila kertoo tehokkaasta kompostoitumisesta ja 35 tuloksena on hygieenisesti puhdas lopputuote.

Tyypillisesti seosainetta kåytetaan 5 - 500 % kasiteltå- i 7 91745 van aineen tilavuudesta. Seossuhde riippuu paljolti kom-postoitavan tai varastoitavan aineen kosteudesta, ravin-nesisSHOsta ja/tai partikkelikoosta.

5 Seuraavassa on annettu kaksi esimerkkia rakeistetun kas- viperaisen kuitupitoisen jakeen hyttdyntamisesta kompos-toinnissa.

Esimerkki 1; SuurkeittiOn talousjatteen kompostointikoe 10

Kokeessa verrattiin kasittelematOntå ja ohramelassilla rakeistettua kuitupitoista ohrajaetta kompostoinnin seos-aineena yleisesti kaytettyyn turpeen ja kutterinlastun seokseen. Koe suoritettiin 400 l:n Sepe- kuumakompos-15 toreilla kesaolosuhteissa. jatteena kaytettiin kahdesta eri kohteesta kerattyå suurtalousjatetta.

Kokeessa vertailtavat seosaineet olivat: 20 Kompostori 1. Turve + kutterinlastu ( 1:1 v/v)

Kompostori 2. Kuitupitoinen ohrajae + kutterinlastu ( 1:1 v/v)

Kompostori 3. Kuitupitoinen ohrajae

Kompostori 4. Ohramelassilla rakeistettu kuitupitoi- 25 nen ohrajae

Koe perustettiin levittamaiia kunkin kompostorin pohjalle 20 litraa seosainetta kuivikkeeksi,jonka jalkeen lisat-tiin ruokajatetta ja seosaineita 70 1 kumpaakin / kompos-30 tori, jolloin yhteismaaraksi tuli 160 1 / kompostori.

Jatkossa ruokajatetta ja seosaineita lisattiin komposto-reihin nelja kertaa kolmen ja neljan paivan vaiein. Li-saysmaara oli 5 1 jatetta ja 5 1 seosainetta kerrallaan 35 kuhunkin kompostoriin. Viikon tauon jalkeen kompostorit taytettiin kerralla. Koska eri kompostorien massat olivat tiivistyneet ja kompostoituneet eri tavoin, mahtui eri kompostoreihin loppulisayksessa eri maarat jåtettå + seosainetta: « 8 91745

Kompostori 1: 120 litraa Kompostori 2: 90 litraa Kompostori 3: 60 litraa 5 Kompostori 4: 15 litraa

Loppulisåys jaahdytti eri kompostoreita eri tavoin, mutta lampOtilat tasaantuivat nopeasti. Lampdtilat mitattiin 2-3 eri syvyydelta kompostorin tayttymisasteen mukaan 10 neljana kerranteena. Lampdtilat pysyivat kompostoitum- isen kannalta riittavan korkeina, kuten kuvasta 1. voi-daan nahda.

LiUPOTILA _ \ / _KiANTfi -111- I ~jp loppulisAys / " 1 V· ΚΑΑΝΤύ 20----------- 25 " , 10-----1--Ί--Ί I I I 1 1 1 1

q 20 40 60 80 fOO

vrtc perusUtmisesta- □ Turve + tas tu + Viljaiae + tas tu O Viljajae ύ RaJeeinen v.-jae 30 Kuva 1. Suurtalousjatteen kompostointikokeen låmpotilat.

Komposteja 2, 3 ja 4 jouduttiin kastelemaan (10-60 litraa kerralla), eli ne olisivat toimineet kosteammalla-kin jatteelia tai pienemmaiia seosainemaårallå. Kompostit 35 kaannettiin η. 1, 2 ja 3 kuukauden kuluttua perustamises- ta. Kaantiijen jaikeen lampdtilat kaikissa komposteissa nousivat, vaikkakin kolmen kuukauden kuluttua oli nousu 9 91745 1. kompostissa vain muutama aste.

Korapostorien ilmatilan NH3- pitoisuus mitattiin n. kolme viikkoa perustamisen jaikeen Drager- ampulleilla. Kompos-5 torissa 1. oli ammoniakkia ilmassa 40 ppm, kompostoreissa 2. ja 3. 20 ppm. Kompostorista 4. ei havaittu ammoniakin vapautumista.

Kompostoreista otettiin kompostianalyysit kuusi viikkoa 10 perustamisen jaikeen. Liitteessa 1. on kompostianalyysin tulokset, joista voidaan todeta, etta 1. ja 2. kompostissa on liukoisen typen mSårS alkanut lisååntyå, mikå osoi-ttaa, etta komposti alkaa stabiloitua. Silti nåisså mo-lemmissa oli silmin havaittavissa hajoamatonta kutterin-15 lastua, jonka hiili ei ole kSyttdkelpoisessa muodossa ja n3in olien kompostoituminen on jåanyt kesken hiiliravin-non loputtua.

N. 2 kk:n kuluttua kokeen aloittamisesta nåkyi selviå 20 eroja kompostimassan huokoisuudessa. Kompostit 1. ja 4.

olivat silmamaåraisesti naytteenoton ja kaannOn yhteydes-sa havaiten selvasti muita kuohkeammat.

Kokeen paåttyessa oli rakeistetun ohrajakeen komposti-25 multa seka verrannekompostin multa selvasti 2 ja 3 kom- postia mustempaa ja rakeistetun ohrajakeen multa silma-maaraisesti tarkastellen homogeenisinta.

30 Esimerkki 2.

Suurtalousjatteen kompostointi talviolosuhteissa

Esimerkin 1. mukainen koe toistettiin talviolo-suhteissa 35 erilaisilla rakeistetuilla ohrajakeilla. Seosaineina tasså kokeessa oli 91745 10 1. Turve + kutterinlastu (=Esimerkin 1. seos-aine 1) 2. Ohramelassilla rakeistettu ohran kuitupitoinen jae 5 (= Esimerkin 1. seosalne 4) 3. Pienemmaksi ja tiiviimmaksi ohramelassilla rakeistettu ohran kuitupitoinen jae 4. Turve + yliamainittu seosaine 3 (1:1 v/v) 10 Seosaineiden analyysitulokset ilmenevåt taulukosta 1.

Taulukko 1. Seosaineiden ominaisuuksia 15 12 3 4

Tilavuuspaino, kg/m3 120 450 620 390

Kuiva-aine,% 63,4 88,6 88,1 63,0

Tuhka, 20 % ilmakuivasta 1,3 10,3 6,3 4,2

Org.hiili, g/1 85 210 190 145

Kompostoinnin etenemistå seurattiin kuten kesakokeessakin 25 mittaamalla låmpdtiloja ja pH-arvoja seka kompostimassan kosteutta. LfimpOtilat on esitetty kuvassa 2. Kuvasta voidaan selvSsti havaita, etta komposteissa joissa on kaytetty seosaineena rakeistettua ohrajaetta joko yksin tai turpeen kanssa yhdessa, on lampotila alkanut nousta 30 jopa kaksi viikkoa aikaisemmin kuin verrannekompostissa.

Sama havainto voidaan tehdå tarkasteltaessa eri ajan-' jaksojen keskiiampdtiloja komposteissa. Keskilampotilat on esitetty taulukossa 2.

35 I: X1 91745 5 TALOUSJÅTTEEN KOMPOSTOINT1 amPa,fla *c Pohja-, kaski- ja pin talfim pfitilojen keskiarvot 70 -:--- 50 l/ff\ 40---——p'rff —"—turve + lastu - 10 30 ffr/f —°—Kyhå OBB-rae ‘- 33 / I/ ~T ♦ kSnteå OBB-rae a. —0— turve + klinteå OBB-rae o —λ-—i -i—__1-i _10 s 10 1S 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 vrk perustarnisesta 15

Kuva 2. Kompostien keskilåmpotilat talvikokeen aikana 20

Taulukko 2.

Kompostien 10 påivSn jaksojen keskilåmpOtilat: 25 PåiviS kokeen Keskilåmpotila / Kompostori perustamisesta 12 3 4 30 0-10 12.0 2.0 1.9 0.1 11-20 2.5 3.2 8.0 4.9 21-30 20.1 35.4 52.3 48.7 31-40 58.3 58.9 67.5 67.0 41-50 53.8 63.5 66.2 65.3 35 51-60 51.0 62.2 58.8 62.0 12 91745 1= Turve + Kutterin lastu 2= Ohramelassilla rakeistettu ohran kuitupitoinen jae 3* Pienempi ja tiiviimpi ohran kuitupitoinen jae ohrame-lassilla rakeistettuna 5 4= Em. rae 3 + turve

Kompostien kuiva-ainemittausten perusteella voidaan ha-vaita, ettå rakeistetut ohrajakeet pitåvåt kompostin kosteuden sopivalla alueella kompostoitumisen kannalta.

10 Mittaustulokset on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Kompostimassojen kosteudet: 15 Påiviå kompostin Kompostori/Kosteus % perustamisesta 1234 20 73.8 63.2 56.3 66.4 20 34 73.1 55.8 50.2 59.0 48 69.7 53.7 45.0 54.4 68 74.6 56.5 45.4 65.3 25 Taulukossa 4. on esitetty pH-mittaustulokset kompostoitu misen eri vaiheissa. Kåytettåesså seosaineena viljapoh-jaisia tuotteita nousi pH låhelle neutraalia aluetta, kun se jåi turpeella selvåsti happamalle alueelle.

i 13 91745

Taulukko 4. Kompostimassan pH

PaiviS kompostin Kompostori pH

5 perustamisesta 1234 20 4.6 5.7 4.9 5.0 10 34 4.6 5.5 5.8 5.7 48 4.4 6.0 6.3 5.5 68 4.5 6.7 6.8 5.6 15 pH-mittaus: 50 g kompostimassaa ja 50 g tislattua vettå sekoitettu ja mitattu pH 3h:n kuluttua.

Claims (3)

91 745

1. Hjålpmedel for kompostering av biologiskt nedbrytande 20 material, kånnetecknat dårav, att mediet år en granule- rad, fiberhaltig fraktion från vidarebearbetning av en sådesvåxt eller -våxter, eller en blanding av sådana fraktioner. ,25 2. Medel enligt patentkravet 1, kånnetecknat dårav, att det såsom granuleringsbindemedel innehåller en mono-, di-, eller polysakkarid-, pentosan-, cellulosa-, hemicellu-losa-, lignin-, eller stårkelsehaltig produkt.

1. Apuaine biologisesti hajoavien aineiden kompostoimi-seksi, tunnettu siita, ettå se on rakeistettu viljakasvin 5 tai -kasvien jatkojalostuksessa syntyvå kuitupitoinen jae tai tållaisten jakeiden seos.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aine, tunnettu siita, ettå se sisåltåa rakeistussideaineena mono-, di- tai 10 polysakkaridi-, pentosaani-, selluloosa-, hemiselluloo- sa-, ligniini- tai tårkkelyspitoista tuotetta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen aine, tunnettu siitå, ettå siihen on lisåtty kompostoitavan seoksen 15 biologisiin prosesseihin vaikuttavaa apuainetta.

3. Medel enligt patentkravet 1 eller 2, kånnetecknat, dårav, att ett hjålpmedel tillsatts som påverkar den komposterande blandningens biologiska processer. é · LUTE 1 Op VILJAVUUSPALVELU TUTKIMUSRAPORTTI JUL VaWkaUontl· 4, 00410 HetalnM Puh 90-566 4144 s*is 91745 NW* Rala ion tttyim Tu«rW^.ro Merja Liikanen Saap' 24/8 19 90 Otott· Anil. / Viljatarkkelysteollisuus _/_19 _PL 101 21201 RAISI0__LJh' I7 / 10 19 90 KOMPOSTTANALYYSI KP1 KP2 KP3 KP4 Happamuus pH ilmakuivasta__5.0__4.9__5.0__5.7 Johtoluku 10 x mS/cm - __ 73·5__59·5 45‘9 60,3 Vaihtuva kalsium pg/*g— _ 1487 1154_^^_ Vaihtuva kalium " mgå "___7019__5539 6057 ?489 Vaihtuva magnesium " mgrt ’ 757 879_ 9®3 ^8^7 Helppoliukoinen fosfori., rojjB- * 2532__1955_1972_b077_ Totaalityppi g/kg %_____30.4 21.2 19.0 Liukoinen typpi " 9 ’ 14,9__13,3 9,3__6,1 Boon mg/kg 5^= "___^6__2.6 2Λ 2.2 Orgaaninen hiili g/kg % ” 573 567 482 498 Humuspitoisuus g/kg % * 989__979 831__860 j Kalium reservit mg/kg æ§Zl *___7613__5887 6840 5033 Magnesium reservit mg/kgig/i * 898__7^·9__9^_3186_ Fosforireservit ®g7kg m^)q » 2925 2313 2536 7322 N-NH4 g/kg 8^4__7-5 5-°__2·3 N^N03 g/kg 7-l °·7 °*7 °*6 Ruiva-aine pit. % 30.9 29.3 40.1 39.4 j Til.paino kg/m3 tuorees 350 395 307 392 !--ra---------- 1_______ USÅSELVITYKSET: V{ L J A V Li U S PA LV Ξ L. U CY