FI90807B - Käsikäyttöinen auki-kiinni-kytkin sähkömagneettisella laukaisulla - Google Patents

Description

90807 Käsikäyttöinen auki-kiinni-kytkin sähkömagneettisella laukaisulla

Keksintö kohdistuu käsikäyttöiseen elektromagneettisesti laukaistavaan aukaisu- ja sulkemiskytkimeen, jonka kytkinkosket-timia avaava ja sulkeva osa ja käyttöelin, etenkin kiertokah-va, ovat erillisiä ja toisiinsa kytkettäviä.

Sähkömagneettinen laukaisu voi olla tällöin alijännitelaukai-su, nollajännitelaukaisu tai signaalista johtuva laukaisu, kuten esim. lämmpötilasignaalista johtuva laukaisu.

Kuvatunlainen kytkin, jossa on palautuslaitteisto, on tunnettu esim. AT-patenttijulkaisusta 380 973. Kytkinkontakteja avaavan ja sulkevan osan kytkentä tapahtuu tässä laitteessa käyttöelimeen sulkumännän avulla, joka on työnnettävissä kytkin- tai käyttöakselin pituussuunnassa. Vapautuslaukaisun saavuttamiseksi on tähän tunnettuun kytkimeen järjestetty lisäksi välityselin, joka on kytkin- tai käyttöakselin taaemmassa osassa. Tämä taaempi osa on liitetty kiertymättömästi käsikäyttöiseen osaan ja on toiseen, tähän osaan kytkettävissä olevaan alueeseen nähden vapaasti kierrettävissä. Kytkin-akselin ottavat tällöin mukaansa mukaanottimet tai niihin liitetyt välityselimet tai sen palauttavat mäntä ja palautus-jouset, jolloin edellytetään, että sähkömagneetti on herätetty, koska muutoin välityselimiä ei voida pitää otteessa kyt-kentätapahtumaa varten järjestettyihin elimiin.

Keksinnön tarkoituksena on mainitunlaisen käsikäyttöisen auki -kiinni -kytkimen rakenteen yksinkertaistaminen ja sellaisen kytkimen mekaanisen luotettavuuden korottaminen. Samalla keksinnön tarkoituksena on luoda mahdollisuus, ettei kytkin laukaisun tai poiskytkennän jälkeen jää vain auki-asentoon vaan etteivät myöskään sähkömagneetin käämit tarkoituksettomasti uudestaan voi joutua jännitteen alaisiksi.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että kytkin-koskettimia avaava ja sulkeva osa on kytkennän sulkemisliik-keen mukaanottoasennosta poispäin jousen kuormittama ja että 2 kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa ja käyttöelin ovat ainakin vastakkaisilta pääty- tai vastepinnoiltaan valmistetut magneettivuota johtavasta materiaalista ja sähkömagneettien avulla toisiinsa kytkettävissä.

Tekemällä kytkinkontakteja sulkeva ja avaava osa sekä käyttö-elin ainakin vastakkaisilta päätypinnoiltaan tai kosketuspinnoiltaan magnettivuota johtavasta materiaalista luodaan mahdollisuus kytkeä nämä osat toisiinsa välittömästi, jolloin on luonnollisesti oltava olemassa suljettu magneettivuo ilman, että tarvitaan erillisiä mekaanisia rakenneosia. Tätä seuraa-van alijännitelaukaisun jälkeen työntyvät kytkinkontakteja sulkeva ja avaava osa sekä käyttöelin jousien avulla sulku-liikkeen mukaanottoasennosta kontaktien auki-asentoon niin, että näiden osien uudelleenkytkentä on mahdollista vain molempien päätypintojen mekaanisen lähentämisen jälkeen. Keksinnön mukaisen kytkimen olennainen tunnusmerkki on vapautus-laukaisu, so., että jopa kun kytketyssä asennossa kahvan käyttö on estetty ja käämin virta katkaistu, kytkeytyvät pää-kytkimet siitä huolimatta irti. Tätä varmuutta vaativat monet määräykset ja tällä varmistetaan, että esim. koneet eivät käynnisty jännitteen katkeamisen jälkeen itsestään.

Keksinnön mukainen kytkin on rakennettu erittäin yksinkertaisella tavalla siten, että kytkinkontaktit on tehty sähköä johtaviksi silloiksi ja kytkinkontakteja avaava ja sulkeva osa on laakeroitu työnnettäväksi poikittain siltaan nähden. Kytkentää varten käyttöelin vetää tällöin kytkinkontaktit sulkuasentoon, jolloin vain sellainen kytkentä on mahdollinen, niin kauan kuin käyttöelimen ja kytkinkontakteja avaavan ja sulkevan osan vastakkaiset päätypinnat pitävät yllä magneettista vuota.

Jotta estettäisiin se, että seuraavan laukaisun ja uuden jännitteen nousun yhteydessä sähkömagneettiin ei joudu virtaa ennen kuin ryhdytään uuteen kytkentätapahtumaan, on rakenne tehty sellaiseksi, että sähkömagneetti on asennettavissa apukoskettimien kautta jännitteen alle. Näin apukoskettimien on edullisesti katkaistava seuranneen laukaisun yhteydessä virran tulo sähkö-magneetteihin, jolloin rakenne voi hyvin yksinkertaisesti olla I: 3 90807 sellainen, että sähkömagneetin apukoskettimet ovat kytkinkos-kettimia avaavan ja sulkevan osan ja/tai kayttöelimen kanssa, etenkin olakkeiden avulla, kytkettävissä.

Apukoskettimien avausliikkeen kytkentä kytkimen kytkinkosket-timien avausliikkeen kanssa voi tapahtua yksinkertaisesti siten, että käyttöelimeen on kytketty sähkömagneetin apukoskettimia käyttävä mäntä, joka sulkee apukoskettimet ennen kytkinkosket-timien sulkuliikkeen aloittamista. Tämä toimenpide, että sähkömagneetin apukoskettimet suljetaan ennen kytkimen kytkinkos-kettimien sulkemisliikettä, aikaansaa sen, että vastakkaisten päätypintojen kautta kulkeva magneettinen vuo varmistuu ajankohtana, jona käyttöelimen päätypinta nojaa kytkinkoskettimia avaavaa ja sulkevaa päätypintaa vasten siten, että myöhemmin on mahdollista käyttöelintä vääntämällä tai vetämällä sulkea kytkimen kytkinkoskettimet.

Erittäin yksinkertainen ja käyttövarma kytkentä männän ja käyttöelimen välillä saavutetaan siten, että käyttöelin on otteessa käyttöelimen kääntöakselin suhteen poikittaiseen hammastan-koon. Tämän hammastangon työntäminen vääntämällä käyttöelintä mahdollistaa toivotun kytkennän tarjoaa mahdollisuuden alijän-nitelaukaisun jälkeen käyttöelimen takaisin vääntämisen lepo-asentoon. Hammastanko on tällöin edullisesti kytketty apukoskettimia käyttävään mäntään. Eräs erittäin yksinkertainen hammastangon liikkeen kytkentä apukoskettimia käyttävän männän kanssa saavutetaan siten, että mäntään liitettyä tappia johdetaan hammastangon kulississa. Hammastanko on edullisesti akse-lisuunnassaan jousivoimaa vastaan laakeroitu työnnettävästi käyttöelimen kiinni-asentoon. Laukaisun jälkeen painaa jousi tällöin hammastangon käyttöelintä käännettäessä auki-asentoon takaisin, jolloin samanaikaisesti apukoskettimia käyttävä mäntä työntyy asentoon, jossa sähkömagneetin apukoskettimet ovat avattuna. Kiinni-asennon mekaaniseksi vapauttamiseksi jousivoimista voi männässä ja hammastangossa olla korvakkeita, jotka joutuvat toistensa kanssa otteeseen kytkinkoskettimien suljetussa asennossa ja itse sähkömagneetin apukoskettimia käyttävä mäntä voi olla jousikuormitettu ja olla jousen painamana Λ asennossa, jossa sähkömagneetin apukoskettimet ovat auki.

Sähkömagneetin apukoskettimien sulkuasento voi olla tällöin männän kanssa vaikuttavan kytkimen kytkinkoskettimia avaavan ja sulkevan osan olakkeen varmistama. Laukaistaessa kohoaa tämä kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa jousen voimasta pois käyttöelimestä siten, että myös tähän osaan liittyvä olake ei enää ole otteessa mäntään sähkömagneetin apukoskettimien käyttämiseksi ja jatkossa tämä mäntä voidaan saattaa asentoon, jossa sähkömagneetin kytkinkoskettimet ovat auki.

Erittäin yksinkertaisella tavalla voi käyttöelin olla muodostettu kääntökahvaksi, joka vääntöakseliin nähden vinojen tai ruuvimaisten johteiden avulla käyttää aksiaalisesti työnnettävää osaa, jolloinka kiertoliikkeen muutto kääntöelimen aksiaaliseksi liikkeeksi on mahdollista, jolloin kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa on koskettimien sulkemiseksi yhdistetty aksiaalisuunnassa vedolla käyttöelimeen ja koskettimien avaamiseksi aksiaalisuuntaisella painamisella yhdistetty käyttöelimeen .

Kytkimen toisessa suoritusmuodossa menetellään siten, että käyttöelin on tehty kiertokahvaksi, joka käyttää hammastuksen avulla kierrettävää osaa, jolloin kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa on yhdistetty vedolla käyttöelimeen koskettimien sulkemiseksi jousivoimaa vastaan ja koskettimien avaamiseksi yhdistäminen tapahtuu painamisella. Täten kiertokahvan kiertoliike käytetään suoraan kytkemistapahtumaan, jolloin tilaa säästävä rakenne aksiaalisuunnassa on mahdollinen.

Keksintöä selostetaan erään kuvioissa esitetyn suoritusmuodon avulla.

Kuvio 1 Kytkimen aksiaalileikkaus

Kuvio 2 Leikkaus kuviosta 1 linjaa II—II pitkin, kytkin auki-asennossa

Kuvio 3 Leikkaus kuvion 2 mukaisesti, kytkin kiinni-asennossa • Kuvio U Leikkaus kuviosta 2 linjaa IV-IV pitkin

Kuvio 5 Suurennettu kuva hammastangosta apukoskettimia käyttä- li 5 90807 van männän kanssa, jossa kuvio A esittää leikkausta IV-IV kuviosta 5

Kuvio 6 Kuvion 1 leikkaus linjaa VI-VI pitkin

Kuvio 7 Toisen suoritusmuodon mukaisen kytkimen aksiaalileik- kaus vastaten kuviota 1 Kuvio 8 Leikkaus VIII-VIII kuviosta 7 Kuvio 9 Leikkaus IX-IX kuviosta 7

Kuviossa 1 on esitetty kytkin, jossa on kytkimen kotelo 1. Tähän koteloon 1 on laakeroitu kierrettävästä kiertokahva 2, joka vaikuttaa hammastuksen 3 välityksellä kierrettävään elimeen A. Tässä osassa A on ruuvimaiset johteet 5, kuten piirustuksista myöhemmin ilmenee, joihin aksiaalisesti siirrettävä osa 6 tarttuu. Aksiaalisesti siirrettävä osa 6, joka toimii yhdessä kiertokahvaksi muodostetun käyttöelimen kanssa, käsittää mag-neettiankkurin 7, joka muodostuu ainakin päätypintojen alueella 7a magneettivuota johtavasta materiaalista. Magneettijänteen 8 päätypinnat 8a, joka jänne sijaitsee kytkinkoskettimia avaa-vassa ja sulkevassa osassa 9, ovat myös magneettivuota johtavasta materiaalista. Osissa 6 ja 9 tai 7 ja 8 on syvennykset, joihin on järjestetty kela 10, joka on ei-esitetyllä tavalla kiinnitetty siirtymättömästi koteloon. Koska päätypinnat 7a ja 8a on tehty magneettivuota johtavasta materiaalista on mahdollista, että kelan ollessa kytkettynä ja kiertokahvaa 2 käännettäessä ja osan 6 siirtyessä tällöin nuolen 11 suuntaan kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa 9 lähtee mukaan päätypin-tojen 7 ja 8 magneettisen kytkennän avulla ja magneettisilto-ja 12 voidaan käyttää.

Kuviossa 2 on kytkin esitetty auki-asennossa. Tässä kuviossa on ruuvimainen johde 5, joka aikaansaa kiertokahvaa 2 kierrettäessä ruuvimaiseen johteeseen tarttuvan osan 6 aksiaalisen siirtymisen. Magneettivuota johtavat alueet 8 tai 8a ja 7 tai 7a ovat kuviossa 2 selvästi nähtävissä. Kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa 9 käsittää jousien 1A tukemia sähköä johtavia siltoja 13. Sähkömagneetti muodostuu tällöin magneettiankkuris-. ta ja magneettijänteestä 8, jotka muodostavat suljetun magneettisen piirin ja kelasta 10, joka muodostaa sähköisen piirin.

6

Siirrettäessä osia 6 ja 9 nuolen 11 suuntaan kiertämällä kier-tokahvaa 2, sulkee kulloinkin silta 13 kytkinkoskettimen 12, kuten kuviossa 3 on tarkemmin esitetty. Kytkinkoskettimien 12 yhdistämistä varten ulkoa tuleviin, ei-esitettyihin johtimiin on olemassa ruuvit 15.

Numerolla 16 on merkitty apukosketin, joka toimii yhdessä männän 17 kanssa. Apukoskettimen tehtävänä on saattaa kela 10 erikseen jännitteeseen. Mäntä 17 on jousen 18 kuormittama ja se liikkuu kiertokahvaa 2 kierrettäessä myös nuolen 11 suuntaan hammastankoon 19, joka toimii yhdessä kierrettävän osan 2 kanssa, vaikuttavien olakkeen ja/tai tapin ajamina. Ruuvimainen johde 5 on tällöin muodostettu ensimmäisellä osa-alueella lähes kohtisuoraksi kytkimen akselin 21 suuntaa vastaan, mikä mahdollistaa sen, että hammastangon mukaan ottamana, kuten myöhemmin tarkemmin selviää, mäntä 17 kiertokahvaa 2 käännettäessä aiheuttaa ensin apukoskettimen 16 sulkeutumisen ja siten sähkö-magneetin herättämisen minkä jälkeen kiertokahvaa edelleen käännettäessä osa 6 siirtyy nuolen 11 suuntaan. Koska kelan 10 läpi virtaa jo tällöin virta, on seurauksena magneettivuota johtavasta materiaalista tehtyjen osien 7 ja kytkeytyminen, mikä mahdollistaa koskettimien 12 sulkeutumisen.

Kuviossa 3 on esitetty kytkin kiinni-asennossa. Jousi 1Λ painaa sähköä johtavaa siltaa 13 ja aikaansaa täten varman virranväli-tyksen vaatiman kytkinpaineen. Sähköä johtavan sillan 13 tukeminen jousella 14 mahdollistaa sen, että yksittäisten kytkinkoskettimien 12 pintojen epätasaisuudet tasoittuvat. Kuviossa 3 esitetyssä kytkimen asennossa on mäntä 17 varmistettu olak-keella 22 kytkinkoskettimia avaavaan ja sulkevaan osaan 9. Siten, että mäntä 17 on jousen 18 kuormittama, varmistetaan se, että sähkömagneetin aiheuttaman laukaisun yhteydessä tai auki-kytkennässä kelaan 10 johtava apukosketin 16, joka on esijän-nitteen alainen koskettimen sulkemiseksi, tulee avatuksi.

I:

Kuviossa 4 on esitetty tarkemmin, kuinka hammastanko 19 toimii yhdessä kiertokahvan kanssa. Kierrettävässä osassa 4 on hammas- tus 23, joka toimii yhdessä hammastangon hammastuksen 24 kans- 7 90807 sa. Kierrettäessä osaa Λ nuolen 25 suuntaan siirtyy hammastan-ko 19 jousen 26 voimaa vastaan nuolen 27 suuntaan.

Kuten kuviossa 5 on esitetty, on hammastangon 19 osa-alueella kulissi, johon männän 17 tappi 20 tarttuu. Hammastangon liikkuessa nuolen 27 suuntaan työntyy mäntä nuolen 11 suuntaan, jolloin apukoskettimen 16 sulkeminen ja siten sähkömagneetin herättäminen on mahdollista kuten edellä on kuvattu. Mutta ellei kytkimen tulopuolella ole kuitenkaan jännitettä, ei sähkömagneettia voida aktivoida eikä kiertokahvaa edelleen käännettäessä kytkinkoskettimia avaava ja' sulkeva osa 9 voi tulla mukaan otetuksi. Mutta jos sähkömagneetti sitä vastoin herätetään, tapahtuu osien 7 ja 8 kytkeytymisen myötä koskettimien sulkeutuminen ja myös mäntä 17 pidetään jousen 18 voimaa vastaan kytkin-koskettimia avaavan ja sulkevan osan 9 olakkeen avulla alas-painetussa asennossaan.

Jotta jousikuormat voitaisiin vapauttaa kiinni-asennossa on männässä 17 hammastangossa 19 korvakkeet 28 ja 29, jotka kyt-kinkoskettimien suljetussa asennossa tarttuvat toisiinsa. Kyt-kinkoskettimien suljetussa asennossa on männän 17 tappi 20 kuviossa 5 katkoviivoitetussa asennossa kulissiradan 30 sisäpuolella.

Kuviosta 6 ilmenee, että osaa 9 kuormittavat jouset 32, jotka voivat nojata esim. kelaan 10, ja jotka jouset laukaisun yhteydessä aiheuttavat sähkömagneetin kautta kytkinsillan avautumisen ja siten päävirtapiirin katkeamisen.

Seuraavassa kuvataan lyhyesti laukaisun kulkua esim. alijännitteen aikaan saamana, josta seuraa magneettivoiman pieneneminen ja edelleen jännitteen pois putoaminen tai virtapiirin katkeamisen vuoksi seuraava magneettivoiman pois putoaminen. Lähtien kuviossa 3 esitetystä suljetusta asennosta eli kytkimen kiinni-asennosta, on laukaisun tapahduttava sähkömagneetin avulla.

Kun sähkömagneetin indusoima magneettivuo vähenee tai täysin katoaa osissa 7 ja 8, vähenee tai katoaa päätypintoihin 7a ja 8a vaikuttava voima ja jousen 32 voimasta siirtyy osa 9 nuolen 8 11 suuntaa vastaan, jolloin kytkinkoskettimet avautuvat. Samanaikaisesti liikkuu jousen 18 kuormittama mäntä 17 nuolen 11 suuntaa vastaan, koska mäntä 17 ei enää ole osan 9 olakkeen pitämänä alaspainetussa asennossa. Tämän liikkeen kautta avautuu apukosketin 16, jolloin virta kelaan 10 katkeaa. Kuten kuvioista 4 ja 5 ilmenee, vapautuu tämän männän 17 liikkeen aikana myös korvakkeiden 28 ja 29 kytkentä ja hammastanko 19 siirtyy jousen 26 voimasta nuolen 27 suuntaa vastaan. Tämä hammas-tangon 19 liike aiheuttaa lisäksi hammastusten 23 ja 24- kautta kiertokahvan 2 liikkeen auki-asentoon. Koska tässä laukaisun jälkeisessä loppuasennossa myös mäntä on taas lähtöasennossaan, on apukosketin 16 varmasti auki eikä kelaa 10 voida täten saattaa uudestaan vahingossa jännitteen alaiseksi.

Keksinnön mukaisen kytkimen oleellinen tunnusmerkki on vapaa-laukaisu eli jopa kun kiinni-kytketyssä tilassa kahva on saarrettu ja kelan virtapiiri katkaistaan, tapahtuu siitä huolimatta pääkoskettimien irtikytkeytyminen. Tämä on useiden määräysten vaatima varmuus, millä varmistetaan, etteivät koneet esim. jännitteen putoamisen jälkeen lähde käyntiin itsestään. Uusi kiinni-kytkentä voi tapahtua vain käyttämällä kiertokahvaa 2, jolloin on varmistettava, että kela 10 voidaan saattaa jännitteiseksi apukoskettimien 16 kautta, jotta osien 6 ja 9 välinen kytkentä saavutettaisiin. Kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa 9 on koskettimien 12 sulkemiseksi nuolen 11 suuntaan kytketty osan 6 kanssa yhteen jousien 32 voimaa vastaan, kun taas koskettimien avaaminen vastoin nuolen 11 suuntaa tapahtuu kiertokahvaa käytettäessä painamalla.

Kuvioissa 7-9 on esitetty kytkimen toinen suoritusmuoto. Koteloon 1 on kiertyvästi laakeroitu kiertokahva 2, joka on kytketty kiertyvän osan 33 välikytkennän avulla kiertyvään osaan 34· Osa 34 on pääty- tai olakepintansa alueella valmistettu magneettivuota johtavasta materiaalista samoin kuin myös kierrettävän osan 37 päätypinnat 36. Osissa 34 ja 37 on sisäpuolella syvennykset kelaa 10 varten. Viitenumerolla 38 on merkitty spiraali-jousta, joka painaa kytkinkoskettimia sulkevaa ja avaavaa osaa 37 mukaanottoasennosta käsin, jonka suljettu asema on esitetty 9 90807 kuviossa 7. Osa 37 on yhdistetty profiilitangolla nokkaan $5, joka käyttää männän 39 avulla sähköä johtavia siltoja 4-0, jotka ovat jousien 4.1 tukemia, jolloin nokka tekee kiertoliikkeen ja männät 39 sekä kytkinsillat 4.0 lineaarisen liikkeen. Osassa 37 on olake 4μ2, joka pitää apukoskettimen 4-3 kanssa toimivan männän sulkuasennos sa. Mäntä 4.4. on jousen 45 kuormittama ja sitä liikuttaa jousen 47 kuormittama hammastanko 46, kuten seu-raavassa lähemmin kuvataan.

Kuviossa 8 on kuvattu pääty- tai olakepintojen 35 ja 36 leikkaus. Kiertämällä kiertokahvaa 2 kiertyvät olakepinnat 35, jotka on yhdistetty osaan 34, nuolen 48 suuntaan. Jos kela 10 joutuu kiertokahvan 2 kiertämisen alkuvaiheessa apukoskettimen 43 sulkeutumisen vuoksi jännitteen alle, tapahtuu indusoidun magneettivuon takia olakepintojen 35 liikkuessa nuolen 48 suuntaan kytkinkoskettimia sulkevan ja avaavan osan 37 olakepinto-jen mukaan otto liikkeeseen. Kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa 37 on myös tässä suoritusmuodossa kytkinkoskettimia suljettaessa jousen 37 vetokuormittama, kun taas aukikytkennässä kuormitus syntyy olakepintojen 35 painamana pinnoille 36 vastoin nuolen 48 suuntaa.

Männän 44 käyttö apukoskettimen sulkemiseksi kiertokahvaa kiertämällä tapahtuu vastaavalla tavalla kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa (kuvio 9). Hammastusten 49 ja 50 avulla liikkuu hammastanko 46 nuolen 51 suuntaan jousen 47 voimaa vasten. Mäntään 44 järjestetty tappi 52 on johdettu hammastangon kulissi-rataan ja joka hammastanko on tehty kuvion 5 mukaisen suoritusmuodon kaltaiseksi. Hammastangossa 46 ja männässä 44 on myös korvakkeet 53 ja 54, jotka tarttuvat kytkinkoskettimien suljetussa asennossa toisiinsa ja aiheuttavat jousikuormista vapautumisen .

Tämän toisen suoritusmuodon mukaisen kytkimen sähkömagneettinen laukaisu vastaavalla tavalla kuin ensimmäisen suoritusmuodon kytkimessä. Kun kelan 10 indusoima magneettivuo vähenee tai katoaa kierrettävien osien 34 ja 37 pääty- tai olakepinnoista 35 ja 36 kiertyy osa 37 jousen 38 voimasta nuolen 48 suuntaa vas- 1 o taan. Siten pääsee olake 42 männän 44 otteesta, joka jousen 45 voimasta liikkuu apukoskettimen 43 suuntaan ja avaa sen. Tässä liikkeessä irtoavat korvakkeet 53 ja 54 yhtä aikaa otteestaan, jolloin hammastanko siirtyy nuolen 51 suuntaa vastaan ja vääntää hammastusten 49 ja 50 avulla kiertokahvan auki-asentoon. Kuten edellä jo perusteellisesti selitettiin, voi uusi kytkentä tällöin tapahtua vain kiertämällä kiertokahvaa 2, koska sähkömagneetti ei ole saatettavissa jännitteen alle.

Koska kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa on molemmissa suoritusmuodoissa jousen kuormittama mukaanottoasennosta käsin sul-kemisliikettä varten, tapahtuu kulloinkin sähkömagneetin aikaansaaman laukaisun yhteydessä magneettivuota johtavasta materiaalista valmistettujen päätypintojen välisen kytkennän laukeaminen, jolloin kytkinkoskettimet avautuvat. Koskettimen kiinni-kytkentä voi tapahtua vain silloin, kun sähkömagneetti on asetettavissa jännitteen alle sulkemalla apukoskettimet ja siten käyttöelimen ja kytkinkoskettimia avaavan ja sulkevan osan kytkentä on mahdollista. Sähkömagneettisen laukaisun jälkeen siirtyy kytkin automaattisesti auki-asentoon ja tässä auki-asennos-sa ei sähkömagneetin käämejä voida uudestaan saattaa vahingossa jännitteen alle.

li

Claims (15)

90807 11

1. Käsikäyttöinen elektromagneettisesti laukaistava aukaisuja sulkemiskytkin, jonka kytkinkoskettimia (12) avaava ja sulkeva osa (9, 37) ja käyttöelin, etenkin kiertokahva (2), ovat erillisiä ja toisiinsa kytkettäviä, tunnettu siitä, että kytkinkoskettimia (12) avaava ja sulkeva osa (9, 37) on kytkennän sulkemisliikkeen mukaanottoasennosta poispäin jousen (32, 38) kuormittama ja että kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa (9, 37) ja käyttöelin (2, 6, 34) ovat ainakin vastakkaisilta pääty- tai vastepinnoiltaan (7a, 8a, 35, 36) valmistetut magneettivuota johtavasta materiaalista ja sähkömagneettien (7, 8, 35, 36; 10) avulla toisiinsa kytkettävissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että kytkinkoskettimet (12) on muodostettu sähköä johtavaksi sillaksi (13, 40) ja että kytkinkoskettimia (12) avaava ja sulkeva osa (9, 37) on laakeroitu työnnettäväsii poikittain siltaan nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että sähkömagneetti (7, 8, 35, 36, 10) on saatettavissa apukoskettimien (16, 43) kautta jännitteen alaiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että sähkömagneetin apukoskettimet (16, 43) ovat etenkin olakkeiden avulla kytkettävissä kytkinkoskettimia (12) avaa-van ja sulkevan osan (9, 37) ja/tai käyttöelimen (2, 6, 34) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että käyttöelimeen on kytketty sähkömagneetin apukos-kettimia (16, 43) käyttävä mäntä (17, 42), joka sulkee apu-koskettimet ennen kytkinkoskettimien sulkuliikkeen aloittamista.

6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että käyttöelin (6, 34) on otteessa käyttöelimen kiertoakse-lin (21) risteävän hammastangon (19, 46) kanssa. 12

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että hammastanko (19, 46) on kytketty apukoskettimia (16, 43) käyttävään mäntään (17, 42).

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että mäntään (17, 42) yhdistetty tappi (20, 52) on johdettu hammastangon (19, 46) kulissiin (30).

9. Patenttivaatimuksen 6, 7 tai 8 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että hammastanko (19, 46) on aksiaalisuunnassaan laakeroitu siirrettävästi jousen (26, 4) voimaa vastaan käyttö-elimen (9, 37) kiinni-asentoon.

10. Patenttivaatimusten 5-9 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että sähkömagneetin apukoskettimia (16, 43) käyttävä mäntä (17, 42) on muodostettu jousen kuormittamaksi ja että se jousen (18, 45) vaikutuksesta painetaan asentoon, jossa sähkö-magneetin apukoskettimet ovat auki.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 5-10 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että männässä (17, 42) ja hammastangossa (29, 46) on korvakkeet (28, 29; 53, 54), jotka joutuvat kytkinkoskettimien suljetussa asennossa toistensa kanssa otteeseen.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 5-11 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että sähkömagneetin apukoskettimien (16, 43) sulku-asento on varmistettu männän (17, 42) kanssa toimivan kytkin-koskettimia avaavan ja sulkevan osan (9, 37) lisäulokkeen tai lisäolakkeen (22, 42) avulla.

13. Patenttivaatimuksen 1 tai 12 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että käyttöelin on kiertokahva, joka käyttää kiertoak-seliin (21) nähden vinojen tai ruuvimaisten johteiden (4) avulla aksiaalisuunnassa liikkuvaa osaa (6).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että kytkinkoskettimia avaava ja sulkeva osa (9) on kytketty käyttöelimeen koskettimien sulkemiseksi aksiaalisuunnassa ve 90807 13 dolla ja koskettamien avaamiseksi aksiaalisuuntaisella paineella.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että käyttöelin on kiertokahva (2), joka käyttää ham-mastusten avulla kierrettävää osaa (33, 34), jolloin kytkin-koskettimia avaava ja sulkeva osa (37) on kytketty käyttöeli-meen koskettimien sulkemiseksi jousen (38) voimaa vastaan vedolla ja koskettimien avaamiseksi yhdistetty käyttöelimeen paineella.