FI90713B - Menetelmä tulevan puhelun muodostamiseksi radiopuhelimelle solukkoradiopuhelinverkossa - Google Patents

Description

1 9:7'3

Menetelmä tulevan puhelun muodostamiseksi radiopuhelimelle solukkoradiopuhelinverkossa

Keksinnön kohteena on menetelmä tulevan puhelun 5 muodostamiseksi radiopuhelimelle solukkoradiopuhelinver kossa, joka verkko käsittää kotirekisterin (HLR) verkkoon rekisteröityjen radiopuhelinten (MS) sijainti- ja tilaajatietojen säilyttämiseksi jatkuvasti ja jonka verkon kattama maantieteellinen alue on jaettu pienempiin keskusaluei-10 siin, joista kukin käsittää vierailijarekisterin (VLR1, VLR2), joka väliaikaisesti säilyttää keskusalueissa kulloinkin olevia radiopuhelimia (MS) koskevia tilaajatietoja, ja vierailijarekisteriin liittyvän radiopuhelinkeskuk-sen (MSC1, MSC2), kunkin keskusalueen kattaman maantie-15 teellisen alueen ollessa edelleen jaettu liikennealuei siin, jotka on edellen jaettu radiosoluihin, joista kukin käsittää ainakin yhden kiinteän radioaseman (BTS1-4), joka kykenee muodostamaan radioyhteyden radiosolussa kulloinkin olevien aktiivisten radiopuhelinten (MS) kanssa, jossa 20 menetelmässä jokin radiopuhelinkeskuksista (MSC1, MSC2, GMSC) tai verkkoon liittyvän toisen tiedonsiirtojärjestelmän keskus vastaanottaa radiopuhelimen tilaajanumeron ja pyytää puhelun reitittämiseen tarvittavia tietoja kotirekis-25 teriltä (HLR), joka puolestaan pyytää reititystiedon siltä vierailijarekisteriltä (VLR1, VLR2), jonka liikennealueella radiopuhelin (MS) kyseisellä hetkellä sijaitsee, ja välittää saamansa reititystiedon edelleen sitä pyytäneelle keskukselle puhelun reitittämiseksi kyseisen keskusalueen 30 radiopuhelinkeskukselle (MSC1, MSC2) ja sitä kautta halutulle radiopuhelimelle (MS), joka etsitään radiopuhelin-keskuksen liikennealueellaan käynnistämällä haulla.

Nykyisin on käytössä ja suunnitteilla erilaisia solukkoradio-tai matkapuhelinjärjestelmiä, joissa järjestelmän kattama 35 maantieteellinen alue on jaettu pienempiin erillisiin ra- 1“ _ 2 90 713 erillisiin radioalueisiin eli soluihin siten, että solussa ollessaan radiopuhelin tai matkapuhelin kommunikoi kiinteän verkon kanssa soluun sijoitetun kiinteän radioaseman kautta. Järjestelmään kuuluvat matkapuhelimet voivat va-5 päästi liikkua järjestelmän alueella solusta toiseen. Eräs tällainen järjestelmä on digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä GSM (General Systeme Mobile). Kun tilaaja, joka samassa järjestelmässä tai ulkopuolisessa järjestelmässä, haluaa soittaa tällaisen järjestelmän liikkuvalle tilaa-10 jalle (Mobile Subscriber = MS), kiinteän verkon täytyy tietää MS:n todellinen sijainti voidakseen reitittää puhelun oikealle matkapuhelinkeskukselle (Mobile Services Switching Centre = MSC). Esimerkiksi GSM:ssä kutsuvan tilaajan valitsema numero ei sisällä minkäänlaista tietoa, 15 joka koskisi kutsutun MS:n todellista sijaintia. Tämän vuoksi täydellisen kytkennän muodostamiseksi on tarpeen selvittää MS:n sijainti ja tätä varten käytettävä reiti-tysosoite, ts. liikkuvan aseman vaellusnumero (Roaming Number). GSM-järjestelmässä ainoa yksikkö, joka kykenee 20 antamaan tämän informaation, on kotirekisteri (Home Location Register = HLR), joka on tietokanta, jossa tilaajan tiedot, kuten sijaintitieto, on tallennettu pysyvästi.

Täten jotta voitaisiin reitittää puhelu sille matkapuhelinkeskukselle, jonka alueelle MS on sijoittunut, on tar-25 peen suorittaa kysely HLR:lie.

GSM-järjestelmässä kukin liikennealue, joka muodostuu useista radiosoluista, käsittää vierailijarekisterin (Visitor Location Register = VLR), joka on tietokanta, jossa tilaaja ja hänen tietonsa on tallennettu siksi ajak-30 si, kun tilaaja vierailee VLR:n alueella. VLR antaa HLR:lie tarvittavat tiedot MS:ään päättyvien puhelujen reitittämiseen sekä osallistuu mm. puhelujen kytkemiseen MSC:ssä.

Reititystiedon eli reititysnumeron antamiseen on 35 kaksi erilaista tapaa. Toisessa tavassa vaellusnumero voi- 3 907!3 daan antaa, kun VLR päivittää tilaajan sijainnin, ja tallentaa vaellusnumero HLRrään. Tällöin HLR:n saadessa rei-titystietokyselyn, se palauttaa tämän tallennetun vaellus-numeron ilman lisätoimenpiteitä.

5 Vaihtoehtoisessa tavassa HLR voi pyytää sitä VLR:ää, jonka alueella MS sillä hetkellä on, antamaan vaellusnumeron, joka on varattu ainoastaan tätä puhelua varten, kun kauttakulkukeskus tai jokin matkapuhelinkeskuksista sitä pyytää. HLR välittää VLR:Itä saamansa vael-10 lusnumeron edelleen sitä pyytäneelle keskukselle, joka vaellusnumeron perusteella reitittää puhelun oikealle matkapuhelinkeskukselle. Kun puhelu on reititetty matkapuhelinkeskukselle asti, se aloittaa liikennealueellaan matkapuhelimen hakuproseduurin (paging) löytääkseen sen radio-15 solun ja sen kiinteän radioaseman, jonka alueella matkapuhelin sijaitsee. Matkapuhelimen löydettyään matkapuhelinkeskus muodostaa kyseisen kiinteän radioaseman kautta radioyhteyden matkapuhelimen kanssa ja muodostaa puheyhteyden.

20 Keksinnön päämääränä on nopeuttaa puhelun muodosta mista tällaisessa solukkoradiopuhelinjärjestelmässä.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että kun vierailijarekisteri vastaanottaa kotirekisteriltä 25 reititystietopyynnön, vierailijarekisteriin liittyvä ra- diopuhelinkeskus käynnistää välittömästi radiopuhelimen haun alueellaan.

Kuten edellä todettiin, järjestelmissä, joissa vaellusnumero annetaan erikseen kutakin puhelua varten, 30 kotirekisteri pyytää vaellusnumeroa asianomaiselta vierai lijarekisteriltä. Keksinnössä tätä käytetään hyväksi siten, että vierailijarekisteriin liittyvä radiopuhelinkes-kus käynnistää radiopuhelimen haun alueellaan, suorittaa autentisoinnin, salauksen, ym. tarvittavat toimenpiteet 35 välittömästi kyselyn saatuaan eikä vasta sitten kun puhelu 4 90713 on varsinaisesti reititetty kyseiseen radiopuhelinkeskuk-seen. Tämä nopeuttaa tulevan puhelun muodostamisproseduu-ria, mikä näkyy kutsuvan tilaajan kannalta lyhyempänä odotusaikana. Keksintö on erityisen edullinen tapauksessa, 5 jossa radiopuhelinkeskus ja vierailijarekisteri on integroitu, jolloin niiden välinen rajapinta voidaan toteuttaa helposti muullakin tavoin kuin esimerkiksi GSM-suosituk-sissa on määritelty ilman, että siitä aiheutuu yhteensopivuusongelmia tai muita vaikeuksia järjestelmätasolla.

10 Keksinnön eräässä suoritusmuodossa vierailijarekis teri lähettää kotirekisterille vaellusnumeron välittömästi pyynnön saatuaan, mikäli kyseinen radiopuhelin on vierailijarekisterin sisältämän tiedon mukaan aktiivinen. Keksinnön toisessa suoritusmuodossa vierailijarekisteri lä-15 hettää kotirekisterille vaellusnumeron vasta sitten, kun radiopuhelimen haku on saatettu onnistuneesti loppuun. Mikäli haku ei onnistu, vierailijarekisteri lähettää siitä tiedon kotirekisterille, ja puhelu purkautuu. Tällä menettelyllä vältetään puhekanavien varaaminen verkossa tur-20 haan.

Keksintöä selitetään nyt yksityiskohtaisemmin suo-ritusesimerkkien avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 havainnollistaa kaavamaisesti erästä soluk-: 25 koradiopuhelinjärjestelmää, jossa keksinnön mukaista mene telmää voidaan soveltaa, kuvio 2 on signalointikaavio, joka havainnollistaa tunnettua puhelunmuodostusproseduuria, kuvio 3 on signalointikaavio, joka havainnollistaa 30 erästä keksinnön mukaista tulevan puhelun muodostamismene- telmää, kuvio 4 on signalointikaavio, joka havainnollistaa toista keksinnön mukaista tulevan puhelun muodostamismene-telmää.

35 Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää tullaan li 5 9 C 7 I 3 selostamaan digitaalisen GSM-matkapuhelinjärjestelmän yhteydessä, joka onkin keksinnön ensisijainen sovellusalue. Keksinnön mukaista menetelmää voidaan kuitenkin soveltaa muissakin samantyyppisissä radiopuhelinjärjestelmissä tai 5 GSM-järjestelmän muunnelmissa. GSM-matkapuhelinjärjestel män perusrakenne ja perustoiminteet ovat alan ammattimiesten hyvin tuntemat ja suhteellisen tarkasti määrätty GSM-järjestelmän spesifikaatioissa. Seuraavassa määritellään kuvioon 1 viitaten joitakin GSM-järjestelmän peruskäsit-10 teitä - ja elementtejä, jotka ovat keksinnön selostamisen kannalta oleellisia. Aluetta, jossa GSM-matkapuhelinpalve-lut ovat käytettävissä, kutsutaan GSM-verkoksi (GSM-palve-lualue), joka voi kattaa useita maita. GSM-verkko voi jakautua kansallisiin GSM-verkkoihin (PLMN-palvelualue ), 15 joka tarkoittaa yhden GSM-palveluja tarjoavan operaattorin aluetta. GSM-verkkoja voi olla myös useita yhdessä maassa ja niiden kattamat alueet saattavat maantieteellisesti peittää toisensa. Seuraavassa esityksessä matkapuhelinjärjestelmällä tarkoitetaan ensisijaisesti tällaista "kansal-20 lista" matkapuhelinverkkoa, joka voi liittyä muihin kansallisiin matkapuhelinverkkoihin tai muihin tiedonsiirto-järjestelmiin, kuten yleiseen puhelinverkkoon.

Kansallinen GSM-verkko voi käsittää yhden tai useamman keskusalueen, millä tarkoitetaan aluetta, jossa 25 palveluja tarjoaa yksi matkapuhelinkeskus. GSM-keskusalue voi puolestaan jakautua yhteen tai useampaan liikennealueeseen (location area), joka on useiden radiosolujen (cell) kattama alue. Solulla tarkoitetaan järjestelmän pienintä maantieteellistä aluetta, joka käsittää yhden tai 30 useamman kiinteän radioaseman eli tukiaseman ja jolla käytetään tiettyjä liikennekanavia.

Kansallinen GSM-verkko sisältää yleensä yhden kotirekisterin (HLR), joka on tietokanta, johon matkapuhelimen tiedot, kuten sijaintitieto, on tallennettu pysyvästi. 35 Järjestelmä sisältää lisäksi useita vierailijarekisterei- 6 90713 tä, joita on yksi tai useampia yhtä keskusaluetta varten. Vierailijarekisteri VLR on tietokanta, jossa matkapuhelimen tiedot on tallennettuna sen ajan, jonka matkapuhelin vierailee VLR:n alueella. VLR tietää matkapuhelimen MS 5 sijainnin yhden liikennealueen tarkkuudella. HLR puolestaan tietää, missä VLRissä matkapuhelin MS vierailee ja se antaa matkapuhelimelle MS päättyville puheluille reititystiedon puhelinverkkoon. HLR puolestaan saa tarvittavat reititystiedot VLR:Itä. HLR:llä ja VLR:llä on ainoastaan 10 signalointiyhteys muihin matkapuhelinverkon komponentteihin.

Keksinnön mukainen menetelmä on ensisijaisesti tarkoitettu sovellettavaksi kuvion 1 mukaisessa järjestelmässä, jossa kullakin keskusalueella on oma vierailijarekis-15 teri VLR, joka on integroitu yhteen kyseisen keskusalueen matka- tai radiopuhelinkeskuksen MSC kanssa. Kuviossa 1 on havainnollistettu kahta keskusaluetta, joista toisessa matkapuhelinkeskus MSC1 ja vierailijarekisteri VLR1 muodostavat integroidun yksikön VMSC1 ja joista toisessa mat-20 kapuhelinkeskus MSC2 ja vierailijarekisteri VLR2 muodostavat integroidun yksikön VMSC2. Kummankin integroidun yksikön VMSC1 ja VMSC2 kattaman keskusalueen alla on yksi tai useampia liikennealueita, ja kullakin liikennealueella liikennettä ohjaa tukiasemaohjain (Base Station Controller ' 25 = BSC), joka ohjaa useita kiinteitä radioasemia eli tuki asemia (Base Tranceiver Station = BTS). Kussakin edellä mainitussa radiosolussa on yksi tukiasema BTS ja yksi tukiasemaohjain BTS palvelee useita soluja. Solussa oleva matkapuhelin MS muodostaa kaksisuuntaisen radioyhteyden 30 kyseisen solun tukiaseman BTS kanssa. Tukiasemaohjaimen BSC ja matkapuhelinkeskuksen MSC välillä on sekä signalointiyhteys että puhekanavia.

Kuviossa 1 yksikkö VMSC1 ohjaa tukiasemaohjainta BSC1, joka puolestaan ohjaa tukiasemia BTS1 ja BTS2. Vas-35 taavasti toisella keskusalueella yksikön VMSC2 alaisuudes- ν 907ι3 sa on liikennealue, jossa on tukiasemaohjain BSC2 sekä tukiasemat BTS3 ja BTS4.

Yleensä GSM-verkko liittyy muihin verkkoihin, kuten yleinen puhelinverkko (PSTN), toinen matkapuhelinverkko 5 (PSPDN) tai ISDN-verkko, tietyn matkapuhelinkeskuksen kautta, jota kutsutaan kauttakulkukeskukseksi (Gateway-MSC). Kauttakulkukeskuksena GMSC voi toimia yksi tai useampi (kaikki) verkon matkapuhelinkeskuksista. Kautta-kulkukeskuksesta GMSC on mahdollista kytkeä puhekanavayh-10 teys mihin tahansa verkon muuhun matkapuhelinkeskukseen MSC. Kauttakulkukeskuksella GMSC on lisäksi signalointiyhteys kotirekisterin HLR kanssa. Kotirekisterillä HLR on puolestaan signalointiyhteys vierailijarekistereiden VLR kanssa. Vaihtoehtoisesti voi kauttakulkukeskuksena toimia 15 myös toisen tiedonsiirtojärjestelmän keskus, esim. ISDN-keskus.

Kuvio 2 esittää signaalikaavion, jossa tulevan puhelun muodostus suoritetaan GSM-suosituksen mukaisesti. Matkapuhelinkeskus, tässä tapauksessa kauttakulkukeskus 20 GMSC vastaanottaa toisesta verkosta matkapuhelimen MS kansainvälisen puhelinnumeron (kansainvälinen ISDN-numero), ja välittää sen matkapuhelinverkon kotirekisterille pyytäen siltä reititystietoja. Vaihtoehtoisesti voi reititys-tietopyyntö tulla HLR:lie myös toisen tiedonsiirtojärjes-25 telmän keskukselta, esim. ISDN-keskukselta. HLR puolestaan tarkistaa tiedostostaan minkä VLR:n alueella kyseisen ISDN-numeron omaava matkapuhelin MS sillä hetkellä sijaitsee ja pyytää kyseiseltä VLR:Itä vaellusnumeroa lähettämällä sille matkapuhelinverkon sisällä käytettävän, kan-30 sainvälisen matkapuhelintunnuksen IMSI. Kuviossa 2 VMSC (integroitu VLR ja MSC) antaa matkapuhelimelle MS tätä puhelua varten vaellusnumeron (MSRN) ja lähettää sen HLR:lie. HLR välittää tämän vaellusnumeron MSRN reititys-informaationa edelleen kauttakulkukeskukselle GMSC (tai 35 muulle sitä pyytäneelle keskukselle), joka reitittää tule- 8 9 C 7 1 3 van puhelun tätä reititysinformaatiota hyväksikäyttäen kyseisen VMSC:n sisältämälle matkapuhelinkeskukselle MSC, joka käynnistää matkapuhelimen haun sillä keskusalueensa liikennealueella, jolla matkapuhelimen pitäisi sijaita, 5 lähettämällä matkapuhelimen IMSI-tunnuksen. Vastaanottaessaan hakusignaalin matkapuhelin kuittaa vastaanoton. Tämän jälkeen suoritetaan GSM-spesifikaation mukaisesti auten-tisointiproseduuri, salausproseduuri ym. mahdolliset B-tilaajaan liittyvät proseduurit sekä muodostetaan puhelu 10 A-tilaajan ja matkapuhelimen MS välille.

Kuviossa 3 on esitetty signaalikaavio, jossa puhelunmuodostus tapahtuu keksinnön mukaisen menetelmän ensisijaisen suoritusmuodon mukaisesti. Kuten kuvion 2 tapauksessa, kuviossa 3 kauttakulkukeskus GMSC vastaanottaessaan 15 matkapuhelimen puhelinnumeron pyytää HLR:ltä reititysinformaatiota lähettämällä sille matkapuhelimen ISDN-nume-ron, minkä seurauksena HLR puolestaan pyytää siltä VMSCrltä, jonka alueella matkapuhelin MS kyseisellä hetkellä sijaitsee, vaellusnumeroa lähettämällä sille IMSI-20 tunnuksen. VMSC:n VLR antaa matkapuhelimelle MS tätä puhelua varten vaellusnumeron MSRN ja lähettää sen HLR:lie, joka edelleen välittää sen GMSC:lie. GMSC ryhtyy tämän reititysinformaation perusteella reitittämään puhelua oikean VMSC:n matkapuhelinkeskukselle MSC.

25 Kuviosta 2 poiketen kuviossa 3 VMSC:n sisältämä vierailijarekisteri VLR reagoi HLR:Itä saamaansa vaellus-numerokyselyyn ohjaamalla saman VMC:n sisältämän matkapuhelinkeskuksen MSC välittömästi aloittamaan alueellaan kyseisen matkapuhelimen hakuproseduurin ja matkapuhelimen 30 löydyttyä edellä mainitut autentisointi-, salaus-, ym. proseduurit. Tällä tavoin VMSC:n ja matkapuhelimen MS välillä muodostetaan puhelua varten tarvittava yhteys samanaikaisesti kun GMSC reitittää puhelua VMSC:lle, jolloin puheyhteys A-tilaajan ja B-tilaajana olevan matkapuhelimen 35 välille voidaan muodostaa välittömästi sen jälkeen, kun li i 9 9 Γ 71 3 GMSCrn ja VMSC:n välinen yhteys on valmiina. Tämä lyhentää huomattavasti aikaa, jonka A-tilaaja joutuu odottamaan puhelun muodostamista.

Kuten edellä selostettiin, kuviossa 3 VMSC:n VLR 5 lähettää kotirekisterille HLR vaellusnumeron välittömästi pyynnön saatuaan, mikäli kyseinen radiopuhelin on vierailijarekisterin VLR sisältämän tiedon mukaan aktiivinen (matkapuhelin on kytketty päälle). Kuviossa 4 on signaali-kaavio, joka esittää keksinnön mukaisen menetelmän vaih-10 toehtoisen suoritusmuodon. Samalla tavoin kuin kuviossa 3, kuvion 4 mukaisessa menetelmässä VMSC reagoi HLR:Itä saamaansa vaellusnumeropyyntöön käynnistämällä välittömästi kyseisen matkapuhelimen hakuproseduurin, autentisointi-proseduurin, salausproseduurin, ym. Kuviossa 4 esitetty 15 signalointi poikkeaa kuitenkin kuviosta 3 siltä osin, että VMSC lähettää kotirekisterille HLR vaellusnumeron vasta sen jälkeen, kun hakuproseduuri on onnistunut eli matkapuhelin MS on lähettänyt kuittauksen. Tämän jälkeen signalointi ja puhelunmuodostus jatkuu kuten kuviossa 3 on esi-20 tetty. Mikäli hakuproseduuri epäonnistuu eikä kyseistä matkapuhelinta MS löydy, VMSC informoi tästä HLR:lie eikä lähetä vaellusnumeroa, mikä johtaa puhelun purkamiseen. Tällä saavutetaan se etu, että ei turhaan reititetä puhelua VMSC:lie asti ja varata verkon sisäisiä yhteyksiä. 25 VMSC voi informoida HLR:ää haun epäonnistumisesta samalla signaalilla, joka GSM-spesifikaatioissa on varattu välittämään tieto siitä, että matkapuhelin MS ei ole aktiivinen .

Koska keksintö vaikuttaa vain VMSC:n eli integroi-30 dun VLR:n ja MSC:n toteutukseen, kaikki verkossa tapahtuva signalointi voidaan suorittaa täysin GSM-spesifikaatioiden mukaisesti eikä sitä ole tarvetta tässä yksityiskohtaisemmin selostaa. Myös VMSC:n sisäisessä rakenteessa keksinnön toteuttamiseksi tarvittavat ratkaisut ovat edellä olevan 35 selostuksen perusteella ammattimiehelle ilmeisiä ja ne voivat vaihdella kulloinkin käytetystä teknologiasta riip puen.

ίο 5:,713

Vaikka keksinnön mukaista menetelmää on edellä kuvattu nimenomaan GSM-matkapuhelinjärjestelmän yhteydessä, 5 on ymmärrettävä, että sitä voidaan soveltaa muissakin samantyyppisissä radiopuhelinjärjestelmissä tai GSM-järjes-telmän muunnelmissa. Muutoinkin kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen mene-10 telmä voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (7)

1. Menetelmä tulevan puhelun muodostamiseksi radiopuhelimelle solukkoradiopuhelinverkossa, joka verkko kä-5 sittää kotirekisterin (HLR) verkkoon rekisteröityjen radiopuhelinten (MS) sijainti- ja tilaajatietojen säilyttämiseksi jatkuvasti ja jonka verkon kattama maantieteellinen alue on jaettu pienempiin keskusalueisiin, joista kukin käsittää vierailijarekisterin (VLR1, VLR2), joka vä-10 liaikaisesti säilyttää keskusalueella kulloinkin olevia radiopuhelimia (MS) koskevia tilaajatietoja ja vierailijarekisteriin liittyvän radiopuhelinkeskuksen (MSC1, MSC2), kunkin keskusalueen kattaman maantieteellisen alueen ollessa edelleen jaettu liikennealueisiin, jotka on edellen 15 jaettu radiosoluihin, joista kukin käsittää ainakin yhden kiinteän radioaseman (BTS1-4), joka kykenee muodostamaan radioyhteyden radiosolussa kulloinkin olevien aktiivisten radiopuhelinten (MS) kanssa, jossa menetelmässä jokin radiopuhelinkeskuksista (MSC1, MSC2, GMSC) 20 tai verkkoon liittyvän toisen tiedonsiirtojärjestelmän keskus vastaanottaa radiopuhelimen tilaajanumeron ja pyytää puhelun reitittämiseen tarvittavia tietoja kotirekisteriltä (HLR), joka puolestaan pyytää reititystiedon siltä vierailijarekisteriltä (VLR1, VLR2), jonka liikennealueel-25 la radiopuhelin (MS) kyseisellä hetkellä sijaitsee, ja välittää saamansa reititystiedon edelleen sitä pyytäneelle keskukselle puhelun reitittämiseksi kyseisen keskusalueen radiopuhelinkeskukselle (MSC1, MSC2) ja sitä kautta halutulle radiopuhelimelle (MS), joka etsitään radiopuhelin-30 keskuksen liikennealueellaan käynnistämällä haulla, tun nettu siitä, että kun vierailijarekisteri (VLR1, VLR2) vastaanottaa kotirekisteriltä (HLR) reititystieto-pyynnön, vierailijarekisteriin liittyvä radiopuhelinkeskus (MSC1, MSC2) käynnistää välittömästi radiopuhelimen (MS) 35 haun liikennealueella. 12 9 Γ· 7 1 3

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vierailijarekisteri (VLRl, VLR2) lähettää kotirekisterille (HLR) reititystiedon välittömästi pyynnön saatuaan, mikäli kyseinen radiopuhelin on vie- 5 railijarekisterin sisältämän tiedon mukaan aktiivinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vierailijarekisteri (VLRl, VLR2) lähettää kotirekisterille (HLR) reititystiedon, kun kotirekisterin lähettämän pyynnön käynnistämä radiopuhelimen 10 haku on saatettu onnistuneesti loppuun.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhelua varten tarvittavan radioyhteyden muodostaminen radiopuhelimen (MS) ja sen sijaintisolun kiinteän radioaseman (BTS1-4) 15 välille aloitetaan ennen kuin puhelu on reititetty pyynnön esittäneestä keskuksesta (MSC1,MSC2,GMSC) kyseisen liikennealueen radiopuhelinkeskukselle (MSC1, MSC2).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyytäessään koti- 20 rekisteriltä reititystietoja keskus lähettää kotirekisterille radiopuhelimen puhelinnumeron.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyytäessään vie railijarekisteriltä reititystietoa kotirekisteri lähettää 25 sille verkon sisäisen matkapuhelimen tunnuksen.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vierailijarekisterin antama reititystieto on vaellusnumero. II i 13 9 " / I 3