FI89759B - Foerfarande foer aostadkommande av en elektrisk foereteelse och anordningar foer att genomfoera foereteelsen - Google Patents

Description

'··. v r n • ν / ν. ^

MENETELMÄ SÄHKÖISEN ILMIÖN AIKAANSAAMISEKSI JA LAITTEET, JOILLA ILMIÖ TOTEUTETAAN

Keksintö kohdistuu kaasu/plasmapallon synnyttämiseen erikoisessa kammiossa, jonne johdetaan kuumia ionisoituja kaasuja. Kaasu/plasmapalloon varautunutta energiaa hyödynnetään magneettisilla ja sähköisillä energiansiirroilla.

Ennestään tunnetaan pallosalama luonnossa esiintyvänä ilmiönä ukonilman yhteydessä. Ilmiötä ei kuitenkaan ole tiettävästi kokeellisesti saatu synnytettyä eikä siten ole päästy hyödyntämään ilmiön käyttökelpoisia ominaisuuksia. Tämäkään keksintö ei tuo selvitystä pallosalaman syntyyn, ei edes siihen, mikä pitää koossa voimalinjoilla koronapurkauksen sytyttämästä johdon pintahapettuman palamiskaasuista muodostuneen kaasu/plasmapal lon, joka parhaimmillaan laskeutui maahan, kulkien hetken pellon pinnalla. Sikäli on ymmärrettävää, ettei asia selvinnyt, onhan salaman jännitteet ja virtamäärät paljon suuremmat kuin voimalinjoilla. Tässä kuvattavassa kammiossa aikaansaatava kaasu/plasmapallo on tiheydeltään paljon suurempi eikä pysy koossa ilman kammion seinämiä, joiden samanniminen varaus kaasu/plasmapallon kanssa vastavaikutuksel-: laan työntää ja keskittää kaasu/plasmapal loa kammiossa ja pi- tää koossa. Lisäksi niin korkeaa painetta, mikä sytyttämis-hetkellä tarvitaan, ei vapaassa ilmatilassa olevan johdon yrn-pär i11ä ole.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja kammiolla päästään ratkaisevasti parempaan lopputulokseen ilmiön synnyttämisessä ja ilmiössä esiintyvien varausten ja energiavirtojen ohjailussa. Keksinnölle on tunnusmerkillistä se, mitä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön tärkeimpinä etuina voidaan pitää, että varautuneen kaasu/plasmapallon synnyttäminen, ylläpito ja käsittely suo-ritetaan hallitusti suljetussa kammiossa, jolloin korkean varaustilieyden ja magneettisuuden vuorovaikutuksia ja niiden aiheuttamia ilmiöitä ja reaktioita voidaan havainnoida ja si- 2 f r* .*> ; i ' ··* ' * * toutuneita energioita siirtää.

Seuraavassa keksintöä selostetaan lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää kammiota periaatekuvana.

Kuvio 2 esittää kammiota sivulta.

Kuvio 3 esittää kaasukiekkoja kammiossa.

Kuvio 4 ja 5 esittävät magneettien sijoittelua kammiossa. Kuvio 6 esittää kaasujen taka is inkierrätysperiaatetta.

Kuviossa 1 on kammio 8 , jolla on eristetty seinämä 8a. Kammiossa on läpinäkyvä kupu 7 ja sen ulkokehä on merkitty 7a.

6a ja 6b ovat pyöriviä magneetteja. 5a ja 5b kuvaavat johtimia, joiden väliin synnytetään purkaus 9 kärkien 3a ja 3b välille. 4a ja 4b ovat kiinteitä erinapaisten magneettien päitä, jotka on eristetty johtimista 5 ja joita kuitenkin voidaan liikuttaa kammioonpäin. Suuttimista 2a ja 2b tulee liekit kammioon. Lasersäde ammutaan purkaukseen 9 kohtaan la.

Kuviossa 2 on halk ileikkaus kammiosta 8. Kammiossa on läpinäkyvä kupu 7. Liekki 12 tulee suuttimista 2 ja kaartuu ympyrään radalle. Kammioon muodostuu pyörivä magneettikenttä magneetin 6b pyöriessä. Lasersäde le ammutaan lasertykillä Ib, jonka avulla sädettä voidaan myös kohdistaa. Suuttimessa 2 on polt-'-.j toainepumput 2g pääsuutt imi 1 le ja 2e ja 2f kehäsuutt imi 1 le . Palokanavan 2b ympärillä on v i r ta i on isaa t tor i 2c.

Kuviossa 4 on esitetty magneettien sijoitusta. Magneetit ovat eristetty kammion seinästä. Sauvamagneette ja 10b on sijoitet- tu kammion päätyihin.

Kuvio 5 esittää saman edestä katsottuna. 8a on kammion seinä.

9 on sähköpurkaus kärjeltä 3b, 4b on kiinteä magnetti ja 5b on johdin.

' ' Kuviossa 6 on kaaviokuva palamiskaasujen takaisinkierrätyk- sestä. Palamiskaasut poistuvat kammiosta 8 magneettien 4 ja 6 3 y y y - y välisestä tilasta kierrätysputkia 14a ja 14b pitkin. Putkissa on ahtimet 15a 15b virtausnopeuden ja paineen nostamiseksi. Venttiileillä 12a ja 12b voidaan ohjata palamiskaasuja ulos kanaviin lla/llb tai kiertoon.

Menetelmään kuuluu kammio, jossa on taka isinkierrätysmahdol-lisuus suuttimien kautta jolloin takaisinkierrätettyjä pala-miskaasuja käsitellään virtaionisaattorei1 la. Menetelmän kehitys perustuu osittain kokemusperäisiin havaintoihin staattisen kentän vaikutuksesta pitkiin liekkeihin sekä havaintoihin voimalinjoilla tapahtuvasta koronapurkauksen polttamasta hapettumista johdon pinnalla, jolloin syntyvistä palamiskaa-suista on muodostunut kaasu/plasmapallo. Vastaavan kaltainen kaasu/plasmapa1lo tässä kuvatussa kammiossa aikaansaadaan.

Kammion toiminta on monivaiheinen prosessi ja eri toimintavaiheet ovat lisäksi riippuvaisia käytetyistä palamiskaasuse-eoksista sekä paineesta kammiossa ja käytettyjen magneettikenttien voimakkuudesta ja napaisuuksista.

Tärkeä tapahtuma kammion toiminnalle on palamiskaasujen tai vastaavien menetelmien avulla suoritettu taka is inkierrätys suuttimien virtaionisaattorien kautta. Tällöin palaavat pala-miskaasuhiukkaset saadaan sähköiseltä varaukseltaan sellai-: · . seen tilaan, että ne takertuvat kammiossa oleviin hiukkasiin ; muodostaen niiden kanssa sellaisen tiiviimmän kaasuseoksen, -'· joka on hallittavissa sivuilla olevilla magneeteilla toimin- ____ nan alkuvaiheessa kammiota käynnistettäessä. Kuvion 5 kaavi- ;·. ollisesti esittämää tapahtumaa voidaan kuvata maaliruiskulla, jossa maa 1ipisaroihin aikaansaadaan sellainen varaus, että ne tarttuvat maalattavaan pintaan. Kammion seinämissä on taas ; sellainen varaus, että palamiskaasut eivät takerru sinne vaan toisiin kammion sisällä oleviin kaasuhiukkasiin, jotka ovat sivuilla olevien magneettien avulla saatu pyörivään liikkee-seen. Tässä vaiheessa on käytössä sisemmät suuttimet, joissa palaminen tapahtuu jo osin suuttimessa niin , että osa hapes-ta on kulunut jo liekin tullessa kammioon. Tästä eteenpäin tapahtumia kuvataan havaintojen perusteella, jotka on tehty läpinäkyvän kuvun läpi.

; · - I

4

Nyt selvitettävällä menetelmällä saadaan kammiossa hallitusti aikaan varautunut kaasu/plasmapallo, samankaltainen, joka on muodostunut koronapurkauksen seurauksena voimalinjoilla johdon pintahapettuman palamiskaasuista kuin osaltaan linjan alla käyneen moottorin pakokaasuista sekä suoperäisestä maasta nousseista kaasuista että ilmasta johdon läheisyydessä, joka saattoi koronapurkauksen sähköisesti varautuneeksi.

Suuttimia käynnistettäessä säädetään niiden liekki kuvion 2 mukaan kuten liekki 12. Osaksi lämpötilaeron, osaksi magneettien vaikutuksesta ja osin kammiossa väliaineena toimivan kaasuseoksen sekä kohoavan kammiopaineen vaikutuksesta, liekki alkaa kuvion mukaisesti kohota ja kiertyä sivuilla näkyvien magneettien muodostaman kentän ympärille. Tässä vaiheessa staattisen sähkön varaus alkaa kammiossa kohota sekä seinämissä että sisällä pyörivässä tiivistyvässä kaasuseoksessa . Kammion seinämien tulee olla hyvin eristetyt samoin suuttimi-en ja palamiskaasuja takaisin kierrättävien putkien ja niiden laitteiden. Tämä siksi, että kammioon saattaa muodostua salaman luokkaa oleva jännite.

Jo tässä vaiheessa kammiossa vaikuttaa kaasuhiukkasten jou-: kossa niiden kesken vuorovaikutuksia niiden pyöriessä rotaa- tioliikkeessä. Suunnanmuutos aiheuttaa sähkömagneettisen sä-: teilyn kvantin syntymisen. Samanaikaisesti tapahtuu sisäistä konversiota sekä sähkömagneettista siirtymää tapahtuu ja si-säistä virittymistä, säteilyn ja väliaineena toimivan kaasun vuorovaikutusta. Tämän vaiheen aikana vuorovaikutusten ei anneta kehittyä niin voimakkaiksi että kammiossa alkaisi tapahtua haliitsemattornia purkauksia. Samoin suutinten kaasu-• seos on säädettävä niin, että palaminen on puhdasta, nokea ei saa muodostua. Osa palamiskaasuista päästetään putkiston : venttiilien kautta ulos. Staattista varausta kammion kaasuis sa nostettaessa, on kammiossa olevan kaasun koostumus oltava sellainen, että hapen osuus on niin pieni ettei räjähdystä tapahdu. Palaneissa syntyvissä kaasuissa voidaan staattista varausta nostaa niin suureksi, että varauksen kohotessa kaasujen keskeiset vuorovaikutukset alkavat alkavat näkyä valona i 5 f ---. .·. r·- / - t

' ' v J

Ja kaasut·, alkavat itse tulla hehkuviksi, alkaa tapahtua fotosähköisiä ilmiöitä kuten koronapurkauksissa . Samalla kaasujen tiheys ennestään kasvaa ja voimakentät tihenevät tihentyvässä plasmapa liossa.

Tämä vaihe vaatii suuria sähköenergiamääriä ja korkeajännite-johdossa koronapurkauksen aikana johdon pintahapettuman palaessa tapahtuu peräkkäisiä pistemäisiä välähdyksiä, joista lopulta on absorboitunut ympärilleen hiukkasiin sellainen varaus ja voimakentän tiivistymä että plasmapalloon muodostuu pysyvä kasvava rakenne. Kammiossa pallo kasvatetaan lähes kammion kokoiseksi. Syntymävaiheen pistemäisistä välähdyksistä antaa kuvan Tekniikan Maailma 1989 N:o 17 sivu 53 kohta 33. Sveitsiläisiltä vain puuttui tämä muu laitteisto, joka seu-raavassa selitetään.

Tässä kammiossa voimalinja on korvattu kammion sivuilla olevilla kärjillä, joiden väliin aikaansaadaan pysyvä sähkönpur-kaus. Kärkien on oltava eristetyt muusta kammiosta ja kammion ja magneettien toiminnasta niin, että purkaus voi tapahtua kammion toimintaa häiritsemättä.

Kärkien 3a,3b välillä pidetään yllä sähköpurkausta ja suutti-mien avulla on säädetty palokaasujen koostumus sellaiseksi, että hehkuva plasmapallo aikaansaadaan. Suuttimien tehon on oltava niin suuri, että plasmapallon hallitun kasvuvaiheen aikana n. 5 - 10 s saadaan riittävästi palamiskaasuja kammi-oon. Tämän takia sisempien suutinten ympärillä on suuremmat k ehäsuu11imet, jotka ovat lähellä kammion pintaa ja jotka suuntaavat liekkinsä kehämuodossa olevien reikien kautta viistosti sisemmän liekin sisään, saaden näin syntyvän liekin kammion paineisessa, varautuneessa sisäkaasuissa pitkäksi pyörteiseksi 1iekkivanaksi, jolla on oma sisäinen magneetti-nen kent t ävo i mak k uus , joka aikaansaa pitkän köysimäisen liekin. Liekki alkaa nopeasti kiertyä kohden kammion sivuja spiraa 1imaisesti puolelleen kiertyen. Tämä vaihe on nopea. Alussa kuvattuja tapahtumia, missä liekki on ollut vain si-semmissä suuttimissa voidaan ylläpitää jatkuvasti ja vaihdel- 6 . „... Γ 0 la sisäsuuttimen kaasuseosta ja tarkkailla staattisen varauksen kasvua kammiossa. Varauksen jännite on suurempi kammion kaasuissa kuin seinämässä ja suunta on seinämäänpäin. Kun ke-häsuuttimet sytytetään, on niiden teho ja kaasuseos oltava sellainen, että noin 10 s aikana tai nopeammin, kammiossa tapahtuu seuraavanlainen tapahtuma.

Käynnistyminen lähtee näkyvästi etenemään suutinten sytyttämisellä (kuvio 2). Liekki näkyy keltaisena ja valaisee kammiota ja sisällä olevaa läpinäkyvää paineessaolevaa kaasua. Liekin tehon suurentuessa sen kätki alkaa kohota lasikuvun edestä ja itse suuttimet peittyvät liekin taakse näkymättömiin. Liekkien kärjet heilahtelevät hitaahkosti kielekkeisinä vasemmalle ja oikealle edestakaisin magneettien vetämänä. Tehoa edelleen suurennettäessä liekit alkavat kiertää ympäri kammion puoliskoja noin kaksi, kolme kierrosta kääntyen spi-raa1imaisesti loivasti kohti kammion sivuja kummallekin puolelle. Tässä vaiheessa on edelleen nähtävissä rengasmaisesti spiraaleina pyörivissä liekeissä aiemmin mainittua heilahtelua. Tästä eteenpäin tehoa lisätään voimakkaasti, suuttimien kirkkaus nousee niin paljon, että ne tulevat hetkeksi näkyviin liekin takaa ja myös kehäsuuttimet sytytetään ja ne kohdistavat liekkinsä viistosti suutinten keskiosan liekkiin. Tässä vaiheessa alkaa kammiossa oleva kirkas kaasuseos se-: koittua liekkiin. Aluksi kehäsuuttimien syttyessä kammio kir- kastuu huomattavasti hetkeksi, samassa alkaa kammiossa oleva kaasu sekoittua pyörteisesti liekkiin, muuttaen liekin har-:·. maaksi pyörteiseksi spiraalimaiseksi kammion puoliskoja kiertäväksi nauhaksi. Nauha tekee toistakymmentä kierrosta ennen . . kuin tulee kammion päätyihin ja kiertyy sisälle useiksi samanlaisiksi kerroksiksi kammioon. Tämä tapahtuu liekin ja kammiossa olevan kaasun lämpötilaeron ja kaasujen kohtaamisen : aiheuttamien reaktioiden vuoksi, kuin myös keskipakois-, hyr- ; rä- ja magneettivoimien vaikutuksesta sekä kaasujen erilaisen varauksen vuoksi. Kaasut ovat niin lähellä kammion seinämää, • että suutinten liekki näkyy heikosti hohtamalla harmaaksi pyöriväksi pyörteiseksi ja pystysuorassa oleviksi kerroksiksi muodostuneen kaasumassan takaa. Kerrokset tihenevät, niissä 7 o " ·'/ r o olevat pyörteet pienenevät ja pyörimisnopeus kasvaa kaasujen tihennyttyä tarpeelliseen määrään, jolloin (kuvion 1 mukaan) kärkien 3a,3b välille synnytetään sähköpurkaus joka jatkuu vihertävän kellertävänä purkauksena ja vakiintuu paikalleen. Tällöin purkauksen keskelle ammuttu jatkuva lasersäde saa aikaan syttymishetken.

Kammiota käynnistettäessä suuttimet sytytetään ja pidetään pienellä teholla liekin noustessa kammion puolenvälin yläpuolelle ja tällä teholla voidaan kokeilla aluksi eri kaasuseok-sia polttoaineena ja seurata syntyneiden palamiskaasujen koostumusta kammiossa. Havaintojeni mukaan palamiskaasujen tulee olla mahdol1 isimman kirkkaita. Tässä kokeiluvaiheessa voidaan palokaasuja poistaa kammion sivuilta. Tehoa nostettaessa syntyy myös virtaionisaattoreita käytettäessä napaisuudet kammion kaasuihin ja mahdollistuu energian saanti hehkuvasta plasmapa 1losta magneettisen energian muodossa.

Ennen sähköpurkausta ja laserin käyttöä on palamiskaasut saaneet hiukkastiheyden kasvaessa omaa sisäistä magneettista kenttävoimakkuutta ja sen sekä kammion sivuilla olevien magneettikenttien vaikutuksesta ovat palamiskaasut asettuneet vierekkäisiksi kiekkoryhmiksi kammion kummallekin puoliskolle. Ryhmien väliin suutinten keskikohdalle jää tyhjempi kohta jossa ajelehtii myös palamiskaasuja, jotka ovat varaukseltaan : : sellaisessa tilassa etteivät ole vielä siirtyneet kummalle- kaan kammion puoliskolle. Keskipakois- ja hyrrävoimien sekä kammion sivuilla olevien magneettien vaikutuksesta on tilanne kammiossa kuvion 3 mukainen.

. . Kuviossa 3 on kiekkomaisilla renkailla 9 kaikilla hieman toi sistaan poikkeava varaus. Samalla hetkellä lasketaan sähkö-purkaus kärkien 3a ja 3b väliin. Kun purkaus on vakiintunut, ammutaan suuttimien keskellä olevasta harvemmasta kohdasta ·**": lasersäde keskelle sähköpurkausta ja lasersäde on jatkuva ai na aurinkotulen syttymiseen saakka ja myös jatkuvaa kasvavan kaasu/plasmapa1lon suuretessa. Samoin sähköpurkaus pidetään päällä alkuvaiheessa. Se tuo kasvavan kirkkaan alkusyttymis-pisteen ympärille kiertyvään hehkuvaan kaasu/plasmapa1loon 8 korkeajännitteistä lisävirtaa. Aluksi sähköpurkaus toimii suoraviivaisena sähkövirtana, jonka ympärille kaasu/plasma-pallo aluksi kasvaa. Sähköpurkaus mahdollistaa laserin tehon absorboitumisen osumakohdassa niin, että hehkuva kaasu/plas-mapallo alkaa muodostua. Palloon absorboituu sähkömagnee11is -kemia11isesta ilmiöstä valtava energiavaraus, joka on kestoltaan hitaasti vähenevää ja luovuttaa energiaansa säteilemäl-lä. Säteilyn laatu riippuu käytetyistä palamiskaasuista, ja hiukkastiheys kasvavassa kaasu/plasmapallossa on suuri. Suuttimet työntävät rakettimaisella teholla palamiskaasuja kammioon, jotka osuvat kaasu/plasmapa11 on kehälle ja aloittavat palamiskaasuhiukkasten sekoittumisen kaasu/plasmapallon varattuihin hiukkasiin, ja kiertymisen pienenevinä rengasmaisina ratoina kohden pallon keskustaa muuttuen magneettiseksi energiaksi ja säteilyksi. Kaasu/plasmapallo on saavuttanut täyden kokonsa eikä kosketa kammion seinämiä, sillä tietyn kokonsa saavutettuaan, pallon kasvu pysähtyy seinämän pois-työntävän magneettisen vaikutuksen johdosta. Kaasu/plasmapallon kasvamisen yhteydessä on siihen samalla muodostunut se magneettinen napaisuus, joka oli jo alkuvaiheessa palamiskaa-suilla. Tässä vaiheessa on syytä palata havaintoon hehkuvan kaasu/plasmapallon ja ilman rajakohdasta, jossa tapahtuu jotakin, joka aikaansaa reaktion, joka tekee kuin valoa heijastavan kalvon rajakohtaan keinotekoisen voimalinjoilla syntyneen kaasu/plasmapallon pinnalle. Tapahtumassa siirtyy ilmasta kaasuja kaasu/plasmapalloon ja tapahtuma myös tuottaa ilmeisesti osan kaasu/plasmapallon energiasta.

Kammiossa tuon tapahtuman kaltaista aikaansaa palamiskaasut . . osuessaan kaasu/plasmapa1loon kammiossa. Kaasut kokeillaan koostumukseltaan sopiviksi. Hehkuvan kaasupallon väri ja kirkkaus vaihtelevat suuttimien tehoa muutettaessa ja pala-. : miskaasujen koostumusta muutettaessa ja varsinkin otettaessa '"· tehoa ulos säteilynä läpinäkyvän kuvun kautta.

Lisäksi voidaan säteilyn tehoa hetkellisesti nostaa häiritsemällä pallon sisäistä tasapainoa edestakaisin liikkuvalla jatkuvatoimisella laserilla joka aikaansaa pallon pintaa sy 9 :' ' 7 ·: r, / - * vemmällä häiriön energiatasapainossa ja purkaa näin nopeammin pallon sisältämää energiaa. Tätä on käytettävä loppuvaiheessa palloa sammutettaessa samalla suuttimien tehoa vähentäen. Havaintoon perustuu myös ilmiö, jossa palamiskaasuista muodostuneeseen kaasu/plasmapa11oon joutuneet palamiskaasut hävisivät tapahtuman aikana ilmeisesti katalyyttisen vaikutuksen johdosta.

Kammion painetta vaihdellaan tarpeen mukaan eikä sille esitetä mitään tiettyä ylläpidettävää painearvoa. Kammion seinä on sellaista materiaalia, johon syntyy kenttävaraus pitämään hehkuvaa palloa irti kammion seinästä. Kammion seinän pitää johtaa hyvin palloon varautunutta magneettista energiaa hyötykäyttöön siirrettäväksi.

Kammion käynnistäminen ja aika siihen hetkeen kun plasmapal-lon kasvatus alkaa on alle 10 sekuntia, ei vielä edellytä kammion jäähdytystä, koska lämpötila ei ehdi nousta haitalliseksi. Kokeiluvaiheet voidaan suorittaa ilman jäähdytystä, varsinkin jos syntyvä energia saadaan johdetuksi pois. Pyritään mahdollisimman suureen magneettisen ja säteilyenergian tuotantoon vähäisellä lämmön tuotannolla. Tämä perustuu arvioon, että kaasuilla toisin kuin metalleilla päästään korkei-siin sähkö- ja magneett i energ iavarauks i in ilman metalleissa esiintyvää vastusilmiötä, joka aiheuttaa niissä lämpötilan nousua. Tätä tukee kirjallisuustieto pallosalamoista, jotka eivät ole lämpöisiä. Edelleen minulla on arvio, että energiatason kaasussa noustua tarpeeksi korkeaksi, se on ainoastaan magneettimuodossa ja joka ilmiö saadaan aikaiseksi tällaisessa eristetyssä kammiossa, sillä kammion vaippa tulee olla myös ulospäin eristetty. Mikäli jäähdytystä tarvitaan, on se järjestettävä kammion ympärille.

Suuttimien jälkeisten palokanavien (kuvio 2) ympärillä on v i r ta i on i saat tor i t. varauksen aikaansaamiseksi palokaasuihin ja palokanavan kammion puoleisessa päässä on suuremmat kehä-suuttimet, joilla saadaan pyörteinen ominaisuus palamiskaa-suihin. Polttoaineet on kokeiltava, se on yksi kammion tar- 10 --. |~ -·» / ' 1 koituksista. Erilaisia polttoaineita mm. vetyä, metaania ja vastaavia muita mahdollisimman puhtaita palokaasuja tuottavia po1ttoaineita. Päätarkoitus on ensin saada hehkuva pallo aikaiseksi kammioon ja sen jälkeen voidaan suuttimien polttoainepumppujen kautta alkaa kokeellisesti syöttämään eri kaasuja ja kokeilla eri seossuhteita, sillä magneettiin ja liikkuviin varauksiin vaikuttavat voimat ovat myös riippuvaisia aineesta jossa kenttä on. Tässä kaasut antavat aivan toisenlaisen mahdollisuuden kokeiluun kuin metallit, sillä kaasujen seosta on paljon helpompi muuttaa kammion sisällä ja samoin lisätä suuttimien kautta uusia kaasuja esim. jalokaasuja.

Hehkuvan kaasu/plasmapallon sisällä tapahtuu osaksi samaa kuin esim. ukkospilvessä, jossa sadepisarat aiheuttavat jatkuvaa varauksen kasvua. Kammiossa vastaava tapahtuma on pala-miskaasujen osuminen pallon pintakerroksiin, jolloin erilaisen varauksen omaavat hiukkaset kohtaavat. Osaltaan ovat vaikuttamassa myös valokemia11iset reaktiot, mukana on varmasti Lorenzin voiman kaltaisia vaikutuksia. Yksi mahdollisuus on käyttää kokeilumielessä pinnoitteena Palladiumia. Osa kammion tapahtumista johtuu katalyyttisistä vaikutuksista kaasuissa. Kaikkein tärkein prosessin ylläpitäjä on (lähdekirjan sivun 7 kohtien 31 ja 32 kaltainen) tapahtuma hehkuvan kaasupallon ytimessä, jonka ympärille pallo on alunperin muodostunut ja josta syntyvä energia tässä tapauksessa muutetaan magneettiseksi varaukseksi ympärillä olevaan kaasupalloon. Laser näkyy kuviossa 2, sen suuntausta on voitava käännellä, alkusytytys-vaiheessa kohdalla la ja kammiota sammutettaessa liikutettava edestakaisin. Lisäksi laserin valon tulee olla sellainen, että (em. lähdekirjan sivun 7 kohta 33) kaltainen aurinkotu-.’·! Ien syttyminen tapahtuu.

Lisäksi on olemassa havainto, missä kaasu/plasmapallo nostat-ti pellon pinnalta pölyä alapuoleltaan, johtuuko se tietystä sähköisestä kentästä pallon ympärillä, vai johtuuko pölyn nouseminen siitä, että kaasu/plasmapa1loila määrätyillä kaa-sukoostumuksi1 la on oma vetovoimakenttä, joka on käänteinen maan vetovoimakenttään nähden. Havaintoa tukee kirjallisuustieto pomppivista pa 11 osalamoista.

11 O > / E 9

Kuvioissa 4 ja 5 on mukaisesti pyritty säilyttämään hehkuvaa kaasupalloa koossa pitävä voima niin, että pallon muoto säilyisi eikä kosketusta kammion seiniin tule otettaessa energiaa kammiosta magneeteilla 4a,4b, joiden eriniminen pää on eristetty kammion seinämästä ja on kammion sisäpinnalla ja jota kokeiluvaiheessa voidaan liikuttaa lähemmäs ja kauemmas hehkuvasta kaasupallosta. Erinimisyydellä tarkoitetaan erina-paisuutta hehkuvan kaasupallon napaisuuksia kokeiltaessa. Kammion eristetty seinämä on taas staattisella varauksella samanapainen kohdallaan olevan kaasu/plasmapallon kanssa. Kolmas vaihtoehto magneettisen energian otolle kammiosta on samankaltainen kuin edellä kuvioiden 4 ja 5 mukaisissa järjestelyissä, sillä erotuksella, että magneettiset sauvat on suoraan kytketty kammion eristämättömään ulkopintaan ja ovat eristetyt yhdessä kammion kanssa ja energia otetaan magneettien kautta kuten kuvion 1 mukaisessakin ensimmäisessä ratkaisussa .

Kammiota sammutettaessa suuttimista tulevien kaasujen määrää vähennetään ja seossuhdetta säädetään niin, että prosessin tuottaman säteilyn osuus vähenee ja magneettikentän osuus kasvaa. Tehon edelleen laskiessa hitaasti, lasikupukin tasaisesti jäähtyy. Noin kolmen neljän minuutin kuluttua kuvun jäähtyminen on edistynyt niin, että se alkaa tulla punaheh-- ' kuisesta läpinäkyväksi, sieltä tulee näkyviin sama keltainen spiraalimaisesti sivuille kiertävä liekki jossa on näkyvissä alussa mainittu heilahtelu puolelta toiselle. Plasma on pu-nahehkuisena pallona, jossa väri on voimakkaan tummanpunai-nainen. Plasma pyörii edelleen vaaka-akse 1in ympäri. Samoin kuin alussa plasman kerrostuneisuus erottuu selvästi tummem-mistä ja kirkkaista hiukkasista johtuen, joita pyörii plasman seassa ja jotka piirtävät rengasmaisia viivoja eri kerroksiin pyöriessään plasman mukana. Eriväriset hiukkaset johtuvat vuorovaikutuksista, joiden avulla suuttimista tulevat palo-tuotteet muuttuvat säteilyksi prosessin aikana. Jäähtymisen jatkuessci plasma tulee tasaisen punahehkuiseksi ja noin neljän minuutin kuluessa siitä, kun kupu on jäähtyessään tullut läpinäkyväksi alkaa plasma muuttua kirkkaaksi läpinäkyväksi 12 <·, f-; r 1 'w kaasuksi. Tällöin un näkyvillä alussa kerrottu liekki, joka päinvastaisessa järjestyksessä kuin alussa sammutetaan.

Kammion sivuilla olevien magneettien toiminta ja voimakkuus ja napaisuus säädetään niin, että kammio saadaan toimimaan kuvatulla tavalla. Kaasuseoksia kokeiltaessa on otettava huomioon, että vaikka kaasun varaus kammiossa on staattista ja + merkkistä, niin kaasujen vuorovaikutusten seurauksena, siellä syntyy myös - merkkistä varausta.

Kammion läpinäkyvän kuvun kautta pääsee ulos sellaista energian säteilyä, mikä ei ole tarpeellista kammion toiminnalle. Säteilyn hyötykäyttömahdollisuus tutkitaan. Lisäksi kuvun kautta pääsee pois vuorovaikutuksissa syntynyt liika valo. Fotonit ovat magneettikentästä riippumattomia.

Sen jälkeen kun kammioon on saatu hehkuva kaasu/plasmapa1lo on hyötykäyttöön ottamisen yhteydessä selvitettävissä kammion olosuhteissa kaikki tunnetut kaasujen väliset vuorovaikutukset. Eri painetasoilla ja eri kenttävoimakkuuksi1la (magneettikenttä, säteilykenttä yms.).

Seuraavassa on otettu esimerkkejä kirjasta INSTRUMENTTIANALYTIIKKA no 6.

Sivulla 14 kohta "ionisaation monikertaistuminen", on selvitys siitä, kuinka sähkökentän ollessa riittävän voimakkaan, - j voi vapaiden elekronien 1 i i k e-energia ylittää kaasumolekyyli-en ionisoitumiseen tarvittavan energian.

;·_ Edelleen sivulla 115 ennen esimerkkejä on kohta, kentän voimakkuuden edelleen kasvaessa, riippuvuus primaari-ionisaati-osta katoaa, ja yksikin e 1 e ktroni-ionipari riittää aikaansaamaan sähköpurkauksen. Tällaiseen itse itseään ylläpitävään sähkönpurkaukseen kammiossa pyritään hallittuna tapahtumana.

: : Se on ymmärrettävä siten, että anodi ja katodi ovat plasma- . kaasuissa sivuilla ja pallon sisällä eivätkä kammion seinä millä muutoin kuin välillisesti keskittävien magneettien kautta. Lisäksi kammiossa tapahtuu monia tunnettuja vuorovaikutuksia samana ikäisesti, näkyvissä on fotosähköilmiö, joka on mainittu selvitysosassa plasmapa 1lossa näkyvinä eri- / ✓ 13 värisinä tasaista pienenevää ympyrärataa kiertävinä palamis-kaasuhiukkasina. Sivu 78 fotosähköilmiö.

Seuraavassa luettelo kammiossa eri vaiheissa vaikuttavista tapahtumista edellä mainitusta kirjasta.

Vuorovaikutukset s. 49, massavaikutusala s. 50, hiukkasen suunnanmuutos aiheuttaa sähkömagneettisen säteilyn kvantin syntymisen s. 53. Hiukkasten törinäysmäärä s. 53. Hiukkasten ionisointikyky s. 56. Ionien energianluovutus s. 57. Elektronien energianluovutus s. 64. Tietyn aineen massa jarrutuskyky on suuri aineen ollessa kaasumaisessa tilassa s. 66. Betasä-teilyn rinnalla on aina fotonisäteilyä. Sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutukset s. 77. Fotonien ja väliaineen vuorovaikutuksen muodot s. 78. FotonisähköiImiö s. 78. Fotonien kimmoton sironta s. 81. Fotonivuorovaikutuksen merkitys s.

85. Fotonien monikertainen sironta s. 89. Neutronivuorovai-kutukset s. 95. Säteilyn absorbtion kaasuissa tuottama ioni-saatio s. 109. Varattujen hiukkasten liike sähkökentässä s.

111. Ionisaation monik ertaistumine n.

Plasmapallon toimintaa selvittää kuvaukset kirjasta MODERN UNIVERSITY PHYSICS, jossa sivulla 479, 480, 481 ja 483 kuva- ' taan liikkuvaan hiukkaseen vaikuttavia voimia magneett iken- ’· tässä.

VALITUT PALAT tammikuu 1991, sivulla 122 on otsikolla Taivas ·· -· myrskyää värejä, artikkeli revontulista ja sivulla 125 on . ·. selvitetty revontulien todellinen syy, jättimäinen elektroni- tykki, joka muodostuu auringosta sinkoavista hiukkasista niiden törmätessä maan magneettikenttään ja synnyttäessä sähkövirtoja. Aurinkotuulen ja maan magneettikentän välinen vuorovaikutus on kuin jättimäinen generaattori, joka kiihdyttää : hiukkasia. Samankaltaista tapahtuu myös nykyisen käsityksen mukaan kammiossa suuttimista tulevien palamiskaasujen ja plasmapallon hiukkasten välillä.

Em. säteilyjen vuorovaikutusten lisäksi on kammiossa tarkoitus tutkia eri paineissa ja eri kaasuseoksi1la ja sähköisillä 14 kenttävoimakkuuksi1 la AI fa-säteilyn syntymistä ja vaikutusta sekä (lähdekirjan sivuilta 11 ja 12) Ionisoiva säteily ja suojautuminen, Be ta-sätei1y, sen aikaansaaminen ja vaikutukset kammiossa eri olosuhteissa, Neutronisäteilyn ja Gammasäteilyn aikaansaamiset ja vaikutukset kammiossa eri olosuhteissa.

Se, mihin kammiolla varsinaisesti pyritään, on mahdollisimman suuren hyötysuhteen aikaansaaminen käytetyillä polttoaine-seoksilla. Huippuna on ydinten yhtyminen eli fuusio, joka on mahdollinen vain kevyimpien alkuaineiden, kuten vedyn ja litiumin kesken. Fuusion ongelmana on sen käynnistämiseen tarvittava korkea lämpötila. Tällä kammiolla on mahdollista pudottaa lämpötilaa saattamalla ytimet korkeaan varattuun kenttään, jossa ne on järjestetty pallon muotoon kaasuseoksessa, jossa käynnistäminen suoritetaan suurteholaseri1la pistemäi-sesti pallon keskipisteeseen keskelle sähköpurkausta, joka tuo energiaa absorboivaan pisteeseen yhdessä laserin kanssa tarvittavan energian. Samanaikaisesti plasmapa 1lossa tapahtuu kaasuseoksessa sekä hiukkasten varautumista että varauksen purkautumista, riippuen kaasukoostumuksesta ja varauksesta sekä varauseroista. Kaiken on tapahduttava plasmapallon koos-sa pysyen ja samalla energiaa tuottaen. Energian käyttöönotolla samalla säädetään tapahtumia kammiossa.

Energian käyttöönottoa voidaan hallita esim. pitämällä kaa-su/plasmapallon kaasujen koostumus sellaisena, että väliaineena ja varaavana aineena toimivan kaasun osuus pallon kaasuista on niin suuri, ettei vuorovaikutukset energiaa luovuttavien kaasuhiukkasten välillä pääse hallitsemattomasti kasvamaan. Energiaa luovuttavien hiukkasten määrän on oltava seoksessa niin harva, että vapautuva energia absorboituu väliaineeseen ja vapautuu näiden vuorovaikutusten kautta hi-. taammin ja hallitusti. Tällä kammiolla tutkitaan tällä hetkellä hyötykäyttöön otettavaksi sivulla 8 alaosassa esitettyä edestakaisin liikkuvan laserin käyttämistä jatkuvatoimisena, joka aiheuttaa kaasu/plasmapallon pintaa syvemmälle häiriön pallon tasapainotilassa ja synnyttää kapea-alaisesti valokii- 15 laansa osuvissa kaasuhiukkasissa energian vapautumista, joka absorboituu ympärilleen ylläpitäen koko pallossa tapahtuvaa energiantuotantoprosessia, joka tässä selityksessä on kuvattu. Laser on kuviossa 1 suuttimen 2 d yläpuolella. Tällä tavoin laserilla kokeillaan käynnissä olevassa kammiossa pienialaisesti fuusion aikaansaamista laserin valokiilaan osuvissa kaasuhiukkasissa, josta syntyvä lämpö ja energiasäteily absorboituu hallitusti ympärilleen väliaineena toimiviin kaasuihin ja tulee hallitusti hyötykäyttöön kaasu/plasmapa1lossa tapahtuvan prosessin kautta. Samassa yhteydessä suuttimien kautta syötetyillä kaasuilla kokeillaan jäähdytystä niin että muu jäähdytystarve olisi mahdollisimman pieni. Läpinäkyvän kuvun kohdalla käytetään heijastavia kalvoja tai vastaavia joihin saadaan samanmerkkinen varaus kuin kammion seinämiin.

Kaasu/plasmapa1lon koossapysymiseen vaikuttaa suuttimista tulevien kaasujen koostumus, joka vaikuttaa kaasu/plasmapa11os-sa olevien aineiden vuorovaikutukseen. Siinä syntyy sekä + että - varausta. Varsinaisesti kammion kaasuissa vallitsee + varaus ja tasavirta. Staattisen sähkön varauksen kasvaessa kammiota käynnistettäessä, käytetään kaasujen taka isinkierrä-tystä, jonka yhteydessä palaavia kaasuja käsitellään virtaio-: nisaattori11a siten, että palaavat kaasut varautuvat sellai seen tilaan, että niiden hiukkaset tarttuvat kammiossa ennes-tään oleviin hiukkasiin. Kammio ja suuttimet on eristettävä niin, että kammion seinämiin muodostuu sisällä olevien kaa- ____ sujen kanssa samanmerkkinen poistyöntävä varaus. Kammioon on -·· mahdollista nostaa salaman luokkaa oleva jännite ja eristyksen on oltava sellainen, ettei hallitsemattomia läpilyöntejä tapahdu. Samoin magneetit ja niiden kautta otettava energia-määrä ja napaisuudet on sovitettava kammion toimintavaiheiden mukaan sellaisiksi, että plasmapallo pysyy keskitetysti paikallaan kammiossa eri tapahtumavaiheiden aikana. Alkuvaiheessa kammioon syötetään energiaa ulkopuolelta. Sisällä olevan kaasu/plasmapallon tiheyden kasvaessa ja varauksen noustessa alkaa hiukkasten välinen vuorovaikutus tuottaa energiaa (s. 8 ionisoiva säteily ja suojautuminen), joka tulee osin kammion seinämien kautta magneettisena ja osin säteilynä läpinäkyvän · '/ Γ 16 kuvun läpi. Tässä vaiheessa muodostuva energia korvataan kammioon suuttimien kautta tulevilla kaasuilla. Tapahtuman aikana kammiossa on sellainen kaasujen koostumus, jossa tapahtuu tasapainossa energian tuottoon sekä varautumista että varauksen purkautumista.

Energian tuotannon selvittämisen ohella, kammiolla voidaan selvittää kulloisessakin toimintavaiheessa tapahtuvat vuorovaikutukset, jotka ovat näiden suurten energioiden alueella erilailla vaikuttavia kuin alemmissa energiatasoissa.

Asian selvittämiseksi kohtia kirjasta INSTRUMENTTIANALYTIIKKA

S. 95 neutronivuorovaikutukset ovat kaikki neutronien ja yti-mien välisiä, väliainen atomien ionisoimisesta vastaavat näiden vuorovaikutusten tuotteet, varatut hiukkaset rekyyliyti-met ja välillisesti fotonit. Neutronikin on välillisesti ionisoivaa säteilyä. Sivu 78, fotosähköilmiö on fotonien ja atomin elektroniverhon välinen vuorovaikutus. Sivu 79 röntgensäteilyn kvantit absorboituvat naapuriatomeihin. Sivu 44, sähkömagneettisiin siirtymiin kuuluva sisäinen konversio on virittyneen ytimen ja sitä ympäröivän elektroniverhon välinen sähkömagneettinen vuorovaikutus, joka johtaa ytimen viritysenergian siirtymisen jollekin elektroniverhon elektronille, joka irtautuu sidoksistaan ja jättää atomin. Sivulta 57 ionien ydinten väliset vuorovaikutukset, sironta ytimestä ja ydinreaktiot ovat absorbtion kannalta merkityksettömiä kaikkein suurimpien energioiden aluetta lukuunottamatta. Juuri tällaiset vuorovaikutukset kammiossa ovat niitä, joita kammiolla voidaan selvittää. Kammiossa olevien kaasujen ionisoiduttua hyvin sähköä johtavaksi plasmaksi, alkaa plasmapallos-sa tapahtua dynamoteoria n mukainen tapahtuma. Tämä vaihe on huomioitava kammion magneettien toiminnassa ja napaisuudessa. Suuttimet, jotka ovat sisäkkäiset ovat varustettu virtaioni-saattorei1la, sisemmän putkisuuttimen tarkoitus on mahdollistaa jo osittainen palaminen ja hapen määrän väheneminen ennen pa laini skaasujen tuioa kammioon.

i

Claims (14)

1. Menetelmä kaasuplasmapallon tai vastaavan ilmiön aikaansaamiseksi ja ilmiön hyödyntämiseksi eristetyssä kammiotilas-sa, jossa on kaasumaisia aineita, joilla on varaus tai jotka muuttuvat sähköisesti varautuneiksi ja jossa kammion ulkopuolisesta lähteestä aiheutuneen magneettikentän annetaan vaikuttaa kammiossa oleviin varautuneisiin hiukkasiin tai hiukkasten annetaan vaikuttaa sanottuun magneettikenttään ja että kammiossa aiheutetaan hetkellinen tai jatkuva sähkö- ja/tai valopurkaus kammion keskipisteen läpäisevällä akselilla tunnettu siitä, että kammioon johdettavia virtaionl-saattoxilla ionisoituja kaasuja, joista ainakin osa on kuumia palamiskaasuja, johdetaan kammion kehällä sijaitsevien vinosti suunnattujen suuttimien avulla muodostamaan kaksi samaan suuntaan pyörivää kaasurotaatiota yhteisen akselin ympäri, joka on mainittu kammion keskipisteen läpäisevä akseli.

2. Patenttivaatimusten 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kammioon aiheutetaan kaasujen rotaatioliikkeen mukainen pyörivä magneettikenttä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kaasujen rotaatiokeskiöön vaikutetaan lasersäteellä.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen menetelmä tunnet-t u siitä, että kammioon synnytetään lasersäteen vaikutuksesta alkava ja kasvuaan jatkava sähköisesti varautunut pyörivä plasmatilassa oleva pallo tai vastaava sillä hetkellä kun mainitut kaasurotaatiot lähestyvät toisiaan.

5. Patenttivaatimusten 1 ja 4 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kammioon synnytetyn varautuneen pallon energiaa siirretään kammion ulkopuolelle yhdellä tai useammalla seuraaviin ryhmiin kuuluvista siirtotavoista: sähkömagneettisena aaltoliikkeenä, sähköpurkauksena, kuumana materiaalina tai johtumalla. ί: - "/ C ' 18 - ' >- -

6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen menetelmä tunnet-t u siitä, että kammiosta pois johdetuista palokaasuista ainakin osa johdetaan uudelleen kammioon ja kammion toiminnan säätämiseksi lisätään kammioon väliaineena toimivaa kammion toimintaa rajoittavaa kaasua.

7. Kammio patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, joka käsittää kammion keskipisteen läpäisevän akselin suuntaisen magneettikentän aiheuttavia magneetteja sekä elektrodeja (5a,5b) sähköpurkauksen synnyttämiseksi olennaisesti mainitulle akselille tunnettu siitä, että kammion vaippa käsittää eristettyjä, vinosti kammion sisään suunnattuja suuttimia (2a,2b) kaasujen ja palokaasujen saattamiseksi kahdeksi pyöriväksi kaasurotaatioksi kammiossa olevan mainitun akselin ympärille.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kammio tunnettu siitä, että se käsittää lasersädelähteen, jonka säde on suunnattavissa sähköpurkaukseen.

9. Patenttivaatimusten 7 ja 8 mukainen kammio tunnet-t u siitä, että magneetit (6a,6b) ovat pyöritettävissä saman akselin ympäri, jota palokaasut olennaisesti kiertävät ja mainittujen magneettien kautta energiaa on johdettavissa ulos kammiosta.

10. Patenttivaatimusten 7-9 mukainen kammio tunnet-t u siitä, että kammion vastakkaisi1la puolilla on ei-pyö-rivät magneetit (4a,4b) sekä magneettikentän synnyttämiseksi että energian siirtämiseksi niiden kautta kammiosta ulos.

11. Patenttivaatimusten 7-10 mukainen kammio tunnet-t u siitä, että suuttimien yhteydessä tai virtaussuunnassa niiden edellä on vιrtaionisaattorit.

12. Patenttivaatimusten 7 - 11 mukainen kammio tunnet-t u siitä, että se on varustettu magneeteilla, jotka rajoittavat varautuneen pallon tai vastaavan kasvua,ja/tai kammion i I , ·, ,· Γ- ,·« 19 seinämällä, jolla on palloon nähden samanmerkkinen poistyön-tävä varaus.

13. Patenttivaatimusten 7-12 mukainen kammio tunnet-t u siitä, että kammio on varustettu säteilyä läpäisevällä kuvulla (7).

14. Patenttivaatimusten 7-13 mukainen kammio tunnet-t u siitä, että kammion sivuilla on johtimia (10b,4b) sähkömagneettisen energian siirtämiseksi kammiosta ulos. f . . ' * I- 20 /0.