FI89517B - Styrning av peroxidblekning av olika traemassor - Google Patents

Description

895",7

Erilaisten puumassojen peroksidivalkaisun ohjaus Styrning av peroxidblekning av olika trämassor Tämä keksintö koskee menetelmää mekaanisen, termomekaanisen tai kemimekaanisen massan valkaisun ohjaamiseksi perok-sidilla useammassa kuin yhdessä vaiheessa.

Monia tuotteita varten, kuten pehmopaperia, kartonkia ja useita hienopaperityyppejä varten, on alkanut tulla yhä tavallisemmaksi käyttää valkaistuja mekaanisia tai kemime-kaanisia massoja täysin valkaistujen kemiallisten massojen asemesta. Sen ohella että mekaanisen massan valmistus on paljon edullisempaa ympäristön kannalta kuin kemiallisen massan valmistus, myös raaka-aineita käytetään paljon tehokkaammin hyväksi. Tämä tarkoittaa että mekaanista massaa voidaan tuottaa huomattavasti pienemmillä kustannuksilla ja monessa suhteessa mekaanisella massalla on paremmat ominaisuudet kuin kemiallisella massalla. Tähän saakka on kuitenkin mekaanisen massan eräänä epäkohtana ollut huonompi vaaleus, mikä on rajoittanut sen käyttöä monessa erityyppisessä tuotteessa.

Seurauksena peroksidivalkaisuprosessin kehittymisestä, esimerkiksi valkaisu useissa vaiheissa ja korkeita massakons-entraatioita käyttäen, on ollut mahdollista lisätä vaaleutta ja samalla vähentää kemikaalikustannuksia. Aikaisemmilla valkaisusysteemeillä, sekä yksi- että kaksivaihesysteemeil-lä, on ollut se huomattava epäkohta että mahdollisuudet ohjata, säätää ja optimoida valkaisu ovat olleet rajoitettuja.

Olemassa olevissa valkaisulaitoksissa ohjaus yksinkertaisimmassa tapauksessa perustuu sisääntulevan massan vaaleusas-teen mittaamiseen ja vaaleusarvoa käytetään sitten suoraan valkaisukemikaalilisäyksen säätämiseksi. Erään toisen systeemin mukaisesti, joka on tavallisempi, massan vaaleus mitataan kemikaalien lisäyksen jälkeen ja määrätyn reaktioajan 2 89517 jälkeen, joka on 1-5 minuuttia. Vaaleusarvoa käytetään sitten kemikaalilisäyksen "feed-back,,-säätöön.

Valkaisemattoman massan vaaleus ei kuitenkaan ole tyydyttävä mitta massojen valkaistavuudesta ja muutokset vaaleudessa voivat johtua monesta tekijästä jotka vaikuttavat kemikaali-lisäyksen ja valmiin massan vaaleuden keskinäiseen suhteeseen eri tavalla. Raaka-aine voi siten vaihdella lahonneen aineen, pitoisuuden varastointiajän, kuoripitoisuuden ja eriyyppisten puulajien sekoitusten suhteen. Prosessiolosuh-teet vaihtelevat kemikaalisekoitusten, jauhatusastevaihte-luiden, lämpötilan ja käsittelyaikojen suhteen ja nämä ja muut tekijät vaikuttavat kemikaalilisäyksen ja valmiin massan vaaleuden keskinäiseen suhteeseen eri tavalla.

Esillä olevaa keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheiseen piirustukseen.

Kuvio 1 esittää massan vaaleutta valkaistaessa aikaisemmin tunnetun menetelmän mukaisesti.

Kuvio 2 esittää massan vaaleutta valkaistaessa esillä olevan keksinnön mukaisesti.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen kaksivaiheisen peroksi-divalkaisusysteemin ohjausta.

Kuviossa 1 esitetään laboratoriossa valkaistujen massojen vaaleus funktiona valkaisemattomasta massasta. Peroksi-dilisäys on kaikissa tapauksissa ollut 40 kg/t H202 ja al-kalilisäys on optimoitu. Valkaisu on suoritettu eri tavalla valmistetuille massoille, TMP:lle, CTMPrlle ja hiokkeelle, jotka ovat peräisin erityyppisistä puista, koivu-, haapa-, eukalyptus-, kuusi- ja mäntypuusta. Kaikki massat / 3 ί 9 5 ·, 7 valkaistiin identtisissä olosuhteissa ja huono korreloitu-vuus valkaisemattoman ja valkaistun vaaleuden välillä on selvästi havaittavissa.

Suljetuissa systeemeissä, esimerkiksi haketehtaissa ja TMP-laitoksissa, joissa valkaisulaitoksesta tulevaa nolla-vettä käytetään laimennukseen kuidutuksen jälkeen, sisääntu-levan massa vaaleus luonnollisesti on vieläkin huonompi lähtökohta ohjausta varten. Valkaisulaitoksen tulevan aineksen vaaleus tulee näissä tapauksissa suuresti riippumaan jäljelle jääneiden valkaisukemikaalien määrästä, jotka kierrätetään takaisin nollaveden kanssa, ja tämä jäännösmäärä puolestaan riippuu systeemin sulkuasteesta ja valkaisun jään-nöskemikaalien määrästä. Tällaisessa systeemissä valkaisu-laitokseen syötetyn materiaalin kohonnut vaaleus ei välttämättä tarkoita sitä että massan valkaistavuus on parantunut, vaan ainoastaan sitä että jäännöskemikaalit ovat suorittaneet hieman suuremman osuuden valkaisun ensimmäisestä "yksinkertaisesta" osuudesta.

Systeemi, jossa vaaleus mitataan tietyn reaktioajan jälkeen ja kemikaalilisäys säädetään "feed-back"-periaatetta käyttäen tulee siten olemaan enemmän tai vähemmän käyttökelvoton feed-back-systeemeissä, mikä on ollut selvästi havaittavissa todellisessa tuotannossa. Tällainen säätö tulee olemaan täysin harhaanjohtava erityisen tuotannon muutoksissa, käynnistyksissä, keskeytyksissä jne kun systeemin kemiallinen tasapaino muuttuu ratkaisevasti.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada täydellisen tyydyttävä peroksidivalkaisun ohjaus sekä silloin, kun si-sääntulevat raaka-aineet vaihtelevat että silloin, kun käytetään valkaisusta uudelleenkierrätettäviä kemikaaleja massan valkaisemiseksi ennen valkaisulaitosta. Keksinnön mukai- 4 895',7 nen valkaisun ohjaus tarkoittaa sitä että voidaan välttää valkaisukemikaalien liiallinen käyttö ja tämän menetelmän varsinaisessa käytännön sovellutuksessa on saavutettu huomattavia säästöjä valkaisukemikaaleissa. Toinen erittäin merkittävä etu on että edellä mainituista tekijöistä johtuvat vaihtelut vältetään ja että valkaisulaitoksesta tulevan materiaalin vaaleus on erittäin tasainen, mikä on tuottajan kannalta erittäin merkityksellistä.

Keksinnön mukainen valkaisun ohjaus kohdistuu peroksidi-valkaisuun useammassa kuin yhdessä vaiheessa. Menetelmä on erityisen sopiva valkaisuun vetyperoksidin kanssa, mutta sitä voidaan myös käyttää valkaisua varten käyttäen tunnettuja valkaisuaineita massoja varten, kuten natriumpe-roksidia ja natriumperkarbonaattia. Vetyperoksidivalkaisu suoritetaan alkalisessa liuoksessa, yleensä pH-alueella 6-12, ja yleensä käyttäen 0,1 - 10 painoprosenttia vetyperoksidia laskettuna kuivasta massasta. pH säädetään aikalisillä aineilla, yleensä natriumhydroksidilla tai vesilasilla. Tunnettujen menetelmien mukaan käytetään kelatoivia aineita, kuten EDTA:ta ja DTPA:ta, saastuttavien metallien vaikutuksen eliminoimiseksi.

Keksinnön mukainen menetelmä on erityisen käyttökelpoinen kaksi-vaiheisia valkaisulaitoksia varten, joissa, jo olemassa olevissa systeemeissä, ensimmäistä vaihetta käytetään pääasiallisesti toisesta valkaisuvaiheesta jäljelle jääneiden kemikaalien "passiiviseen'1 kulutukseen. Keksinnön mukaisesti sitävastoin käytetään ensimmäistä vaihetta "aktiivisesti" massan valkaistavuuden määrittämiseksi. Ensimmäiseen vaiheeseen lisätään tunnettu määrä kemikaaleja ja annetaan sen reagoida tunnetuissa olosuhteissa. Ensimmäisessä vaiheessa saatua vaaleutta käytetään sitten suoraan "feedforward" -olosuhteiden säätämiseksi, ja etupäässä kemikaalien li 5 895,7 lisäämistä varten seuraavissa valkaisuvaiheissa. Tunnettu määrä kemikaaleja voi olla tuoreena lisättyjä kemikaaleja, talteenotettuja reagoimattomia kemikaaleja jälkeenpäin seu-raavista vaiheista tai, kuten asianlaita useimmiten on, näiden kahden tyypin seos. Tunnetun kemikaalimäärän annetaan reagoida tunnetuissa olosuhteissa mitä pH-arvoon, lämpötilaan, aikaan ja massakonsentraatioon tulee. Käytännön kokemus on osoittanut, että ensimmäiseen vaiheeseen lisättyjen tuoreiden valkaisukemikaalien määrän tulisi olla 5-60 painoprosenttia lisätystä kokonaismäärästä. Joissakin tapauksissa on todettu että valkaisukemikaalien määrä voi muodostua kokonaan uudelleenkierrätetyistä kemikaaleista. Alkalia lisätään usein tässä vaiheessa määränä, joka vastaa 20-60, tai enintään 80 painoprosenttia valkaisuun käytetystä kokonaismäärästä. Sen lisäksi että mitattua vaaleutta käytetään ensimmäisen vaiheen jälkeen Mfeed forward"-olosuhteiden säätämiseksi, vaaleusastetta ensimmäisen vaiheen jälkeen voidaan myös käyttää ensimmäiseen vaiheeseen tarkoitetun lisäyksen säätämiseksi niin että saadaan kemikaalilisäyksen optimaalinen jakautuminen eri vaiheiden välillä ja vaaleuden kehityk-sen optimointi eri vaiheissa.

Kuviossa 2 esitetään 40 kg:lla/t vetyperoksidia valkaistun massan vaaleus funktiona saman massan vaaleudesta, joka on valkaistu 20 kg:lla/t vetyperoksidia. Alkalilisäys on optimoitu ja samalla tavalla kuin kuviossa 1 on käytetty erityyppisiä puulajeja ja erilaisia menetelmiä. Massan vaaleus 40 kg:11a /t vetyperoksidia suoritetun valkaisun jälkeen on esitetty verrattuna saman massan vaaleuteen joka on valkaistu puolella tällä kemikaalimäärällä, 20 kg:lla/t vetyperoksidia. Kuten kuviosta näkyy korrelaatio on erittäin hyvä, ja edelleen, se on periaatteessa riippumaton sekä menetelmistä että puuraaka-aineista, siis täysin päinvastoin kuin kuvion 1 esittämässä tapauksessa.

6 095,7

On tehty useita ajoja joissa lisäystä toisessa vaiheessa on säädetty vaiheen 1 vaaleusarvojen perusteella. Myös käytettäessä pienempiä lisäysmääriä vaiheessa 1, alueella 10-20 % koko lisäysmäärästä, saadaan hyvä korrelaatio valmiin valkaistun massan ja vaiheen 1 arvon välillä.

Tämä hyvä korrelaatio on suora osoitus siitä, että valkaisu-tulokset ensimmäisestä valkaisuvaiheesta, jota on käytetty tunnetuissa olosuhteissa, voidaan käyttää suoraan seuraavien vaiheiden ohjaukseen, erityisesti tapauksissa, joissa päämääränä on saavuttaa korkea vaaleusaste lopullisessa valkaistussa massassa.

Kuviossa 3 on esitetty suoritusmuoto kaksivaiheisen valkai-susysteemin ohjaamiseksi. Kaksivaiheinen valkaisulaitos on sisällytetty tuotantolinjaan valkaistua markkinamassaa varten. Massan valmistus ennen valkaisulaitosta voi olla mekaaninen, SGW, TMP, RMP (hioke, termomekaaninen massa, hierre) jne, tai kemimekaaninen, CTMP, CMP, NSSC (kemitermo-mekaaninen massa, kemimekaaninen massa, neutraalisulfiitti-semikemiallinen massa) jne.

Sisääntuleva massa 1 sakeutetaan puristimessa 2 massakon-sentraatioon noin 33%, sekoitetaan valkaisukemikaalien 3 kanssa sekoittimessa 4 ja valkaistaan ensimmäisen vaiheen valkaisutornissa 5 noin 10%:n sakeudessa. Valkaistu massa sakeutetaan noin 33 %:iin puristimessa 6 ja valkaisukemikaa-lit 7 toista vaihetta varten lisätään sitten sekoittimessa 8. Massa toisen vaiheen valkaisutornista 9 laimennetaan ruuvissa 10 ja massakyypissä 11 ja sakeutetaan puristimessa 12. Sakeutettu massa, jonka kiintoainepitoisuus on noin 50% viedään puristimesta kuivurin varastotorniin 13. Puristimesta 12 tuleva talteenotettu, kemikaalipitoinen nollavesi kerätään nollavesisäiliöön 14 ja käytetään uudestaan laimennuk- i 7 o 9 5 i 7 seen valkaisutornin jälkeen. Nollaveden ylimäärää käytetään ensimmäisessä valkaisuvaiheessa sen jälkeen kun on lisätty tarpeelliset tuoreet kemikaalit säiliössä 15 vaiheeseen 1 tarkoitetun kemikaaliannostuksen korjaamiseksi.

Valkaistaossa keksinnön mukaisesti tapahtuu ohjaus mittaamalla eri parametrit tuotantolinjassa ja viemällä signaalit anturista tietokoneeseen joka antaa ohjaussignaalit eri venttiileihin koskien säätäjiä jne. Ohjaussysteemi on esitetty kuviossa 3.

Tuotanto määritetään mittaamalla rnassavirtaus 20 ja massasa-keus 21 ensimmäiseen vaiheeseen. Tuotantosignaaleja käytetään kemikaalivirtauksien säätämiseksi tuotannosta riippuen. Vaiheeseen 1 tulevan massan lämpötila 22 mitataan ja sitä voidaan säätää lisäämällä höyryä 23. Tornin 5 tasoa 24 käytetään valkaisuajan mittana. Valkaisutulokset mitataan jatkuvasti vaaleusmittari1 la 25 ja vaaleusarvoa käytetään vaiheeseen 2 tarkoitetun kemikaalilisäyksen säätämiseksi ja mahdollisesti vaiheeseen 1 tarkoitetun kemikaalilisäyksen feed-back-säätämiseksi. Taso nollavesisäiliössä säädetään 26 ja vaiheen 1 valkaisuolosuhteita valvotaan mittaamalla jatkuvasti pH 27 ja jäännösperoksidi 28 nollavedessä puristimesta 6 valkaisuvaiheen jälkeen. Massan sakeus puristimeen 6 valvotaan 29 lisäämällä nollavettä.

Virtausta 30, joka vastaa suunnilleen vaiheen 2 nollavesiy-limäärän loppuosaa, käytetään vaiheeseen 1 tulevaa kemikaa-lilisäystä varten. Tuoreiden kemikaalien lisääminen vaiheeseen 1 säädetään venttiileillä 31-34. DTPA:ta 31 ja natrium-silikaattia 32 lisätään ennaltamäärätyn arvon mukaan suhteessa tuotantoon. Tuoreen alkalin 33 ja peroksidin 34 lisäystä säädetään suhteessa uudelleenkierrätetyssä nolla-vedessä kohdissa 35 ja 36 mitattuun alkaliin ja jäännöspe- 8 o 9 5 . 7 roksidiin. Nollaveden laimennus sekoitussäiliöön 15 ohjataan laitteella 17.

Vaiheeseen 2 tulevan massan lämpötila 38 mitataan ja se voidaan säätää lisäämällä höyryä 39. Tasoa 40 käytetään valkaisua jän mittana. Vaiheesta 2 tulevan massan valkaisutulosta valvotaan mittaamalla vaaleus 41. Nollavesisäiliössä 14 tasoa 42 säädetään ja tason ollessa liian alhainen se täytetään lämpimällä vedellä. Tason ollessa liian korkea nollaveden ylimäärä pumpataan lajittamoon 43. Taso tasapainotetaan ottaen huomioon kohdassa 37 poistettu tilavuus. Vaiheessa 2 vallitsevien valkaisuolosuhteiden ohjaamiseksi pH 35 ja pe-roksidipitoisuus 36 puristimesta tulevassa nollavedessä val-kaisuvaiheen jälkeen mitataan jatkuvasti. Signaaleja käytetään myös vaiheeseen tulevien kemikaalilisäysten säätämiseksi .

Massan sakeussäätö 44 puristimella 12 tapahtuu puristimesta tulevalla nollavedellä. Vaiheeseen 2 pesuvetenä lisätyn lämpimän veden 45 määrä valitaan valmistettavan massatyypin mukaan ja säädetään suhteessa tuotantoon. Vaiheeseen 2 tuleva valkaisuneste koostuu kemikaaliliuoksesta, joka on laimennettu vedellä peroksidin hajoamisen estämiseksi. Virtaus 46 säädetään suhteessa tuotantoon. Koostumus säädetään mittareilla 47, 48 ja 49 peroksidia, alkalia ja vastaavasti silikaattia varten. Lisäystä ohjaa valkaistavuus, siis vaaleu-sarvo kohdasta 25 ottaen huomioon peroksidilisäys 34, aika 24, jäännösperoksidi 28 ja lämpötila 22 vaiheessa 1 ja suhteutetaan tuotantoon. Kemikaalien sekoitussäiliöön tuodaan tuoreen veden virtaus 50. Massan ulosvirtaus vaiheesta 2 ohjataan säätölaitteella 51.

Käytännössä on todettu että ohjaamalla valkaisu keksinnön mukaisesti vältetään aikaisempien ohjausmenetelmien epäkoh- 9 o 9 5 I 7 dat ja voidaan valmistaa tasaistaja yhtenäisesti valkaistua massaa riippumatta vaihteluista raaka-aineessa ja/tai tuotannossa. Alan ammattimies voi luonnollisesti muuntaa esitetyn suoritusmuodon keksinnön puitteissa ja siten sovittaa eri tehtaita varten. Seuraavassa esimerkissä esitetään tyypillinen valkaisuoperaatio käyttäen keksinnön mukaista ohjaussysteemiä.

Esimerkki

Ohjausysteemiä kokeiltiin CTMP-tehtaassa jossa valmistettiin kahdessa vaiheessa valkaistua massaa käyttäen vetyperoksidia. Massa oli revintämassaa jonka, jauhatusaste oli noin 600 CSF ja tavoitevaaleus oli 76% ISO. Raakamateriaali oli Skandinavian kuusipuuta pienen määrän kanssa mäntyä, alle 20%. Alkuvaaleus ennen valkaisua oli 60 plus minus 0,5% ISO koko ajon aikana.

Ensimmäistä valkaisuvaihetta säädettiin toimimaan vakio-peroksidisyötöllä 15 kg/massatonni. Tämä päätettiin laboratoriokokeiden perusteella, joissa saatiin käyrä, joka kuvasi tarvittava peroksidimäärä 76%:n IS0:n saavuttamiseksi vaiheessa 2 funktiona vaaleudesta vaiheessa 1 kun panos tässä oli 15 kg/massatonni. Tätä käyrää kutsutaan seuraavassa algoritmi-15:ksi. On huomattava että algoritmeja on kehitettävä kutakin speisifistä vaiheen 1 massa- ja peroksidipa-nosta raaka-ainetta ja tavoiteuvaaleutta varten. Tämä voidaan tehdä laboratoriossa tai tehtaalla, esimerkiksi käyttäen apuna tietokonetta.

Vaiheesta 2 kierrätetyn jätelipeän volumetrista virtausta valvottiin jatkuvasti, samoinkuin sen sisältämä jäännös-peroksidi.

10 '595'7

Valkaisun alkuvaiheessa takaisinkierrätetyn peroksidin määrä oli tietysti nolla ja niinpä oli alussa lisätty määrä 15 kg/tonnia. Kun valkaisua jatkettiin, peroksidin määrä jäte-lipeän virtauksessa vaiheesta 2 alkoi kasvaa ja johdonmukaisesti tuorreena lisättyä määrää vähennettiin niin että koko-naissyöttö vaiheeseen 1 pysyi muuttumattomana.

Vaaleutta vaiheen 1 jälkeen tarkkailtiin myös jatkuvasti ja arvo lisättiin algoritmi-15:een joka antoi tavoitearvon vaiheessa 2 tarvittavalle kokonaisperoksidimäärälle. Myös vaiheessa 2 muodostuu lisätty kokonaisperoksidimäärä vastali-sätystä kemikaalista plus vaiheesta 1 tuodusta määrästä.

Todettiin että valmiin massan vaaleusarvo oli plus minus 0,5 ISO-yksikköä vaaditusta 76% ISO koko kokeilujakson aikana joka oli yksi viikko. Tämän menetelmän arvo tulee siten selvästi osoitetuksi.

Tehdas, jossa valkaisu suoritettiin, käyttää useita puutoi-mittajia ja lastut ovat laadultaan vaihtelevia johtuen erilaisista varastointi- ja kuljetusajoista jne. Kokeen kahtena ensimmäisenä päivänä valkaisuresponssi vaiheessa 1 osoittautui olevan sellainen että 15 kg/tonni peroksidia antoi vaaleudeksi 66 % ISO, joka, algoritmi-15:n mukaisesti vaati vielä toiset 25 kg /tonnia vaiheessa 2. Kolmantena päivänä tehtaaseen syötettiin laadultaan toisentyyppisiä lastuja ja valkaisuvaste laski arvosta 66 arvoon 64% ISO vaiheen 1 jälkeen. Algoritmi-15 silloin määräsi 28,5 kg valkaisu-ainetta/tonni. Johdonmukaisesti muutettiin annostusta vaiheessa 2 ja lopullinen vaaleus pysyi arvossa 76% ISO ilman katkoja.

Ellei valkaisuvastetta vaiheessa 1 olisi huomattu välittömästi ja korjausta vaiheessa 2 suoritettu, valmiin massan i, n o 9 5 . 7 vaaleus olisi ollut tavoitearvon alapuolella ja aika, joka olisi kulunut siihen asti kunnes tehdas pystyisi valmistamaan täysvalkaistua laatua, olisi ollut ainakin viipymäaika vaiheessa 2, tässä tapauksessa kolme tuntia. On huomattava että valkaisemattoman massan alkuvaaleus ei muuttunut kun raaka-ainetta muutettiin.

Claims (8)

12 -19 5,7

1. Menetelmä mekaanisen, termomekaanisen ja kemimekaanisen massan valkaisun ohjaamiseksi peroksidilla useammassa kuin yhdessä vaiheessa, tunnettu siitä, että ensimmäiseen vaiheeseen lisätään tunnettu määrä peroksidia ja annetaan sen reagoida massan kanssa säädetyissä olosuhteissa, minkä jälkeen tämän ensimmäisen massan vaaleus mitataan ja käytetään lisättävän peroksidimäärän ohjaamiseksi jälkeenpäin seuraavassa vaiheessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ensimmäisen vaiheen peroksidi koostuu tuoreista kemikaaleista, jälkeenpäin seuraavasta valkaisuvai-heesta uudelleenkierrätetyistä kemikaaleista tai näiden seoksesta.

3. Patenttivaaitmuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peroksidivalkaisu tehdään kahdessa toisiaan seuraavassa vaiheessa.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että peroksidilisäys toiseen vaiheeseen on 40-95 prosenttia peroksidin kokonaislisäyksestä.

5. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peroksidilisäys ensimmäiseen vaiheeseen säädetään ottaen huomioon jälkeenpäin seuraavista vaiheista tulevassa uudelleenkierrätetyssä, lisätyssä nollavedessä oleva peroksidimäärä.

6. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalilisäys vaiheeseen 1 säädetään ottaen huomioon jälkeenpäin seuraavista valkai-suvaiheista tulevassa uudelleenkierrätetyssä lisätyssä nollavedessä oleva alkalimäärä. 13 ^95-.7

7. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 40 - 100 prosenttia tal-teenotetusta nollavedestä toisesta vaiheesta käytetään uudestaan ensimmäisessä vaiheessa.

8. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valkaisu suoritetaan vetyperoksidilla. 14 6 9 5.7