FI89441C - Foerfarande foer soekning av roerelsevektorer foer en videosignal - Google Patents

Description

1 89441

Menetelmä liikevektorien hakemiseksi videosignaalille

Keksinnön kohteena on menetelmä liikevektorien ha-5 kemiseksi videosignaalille hybridikoodauksessa, jossa kuvan ajallista redundanssia poistetaan DPCM-ennustuksella ja syntynyt ennustusvirhe muunnetaan muunnoksella muunnos-tason kertoimiksi ja välitetään kertoimina dekooderille.

Videosignaalin kompressoitavuus perustuu peräkkäis-10 ten kuvien samankaltaisuuteen ja yksittäisten kuvien vierekkäisten kuvaelementtien samankaltaisuuteen. Kompressiossa videosignaalista pyritään poistamaan kaikki signaalissa oleva redundanssi ja ihmisen silmän kannalta merkityksetön informaatio. Ajallista toistuvuutta poistetaan 15 välittämällä peräkkäisistä kuvista vain muutokset ja yksittäisistä kuvista vain silmän kannalta merkittävä informaatio.

Nykyään käytetään videosignaalin koodauksessa yleisesti DCT (Discrete Cosine Transform) -hybridikoodekkia, 20 jota kuvataan tarkemmin jäljempänä oheiseen kuvioon 1 viitaten. Tällaisessa koodekissa pyritään poistamaan videosignaalissa esiintyvä ajallinen redundanssi ajallisella DPCM (Differential Pulse Code Modulation) -koodauksella yhdistettynä liikekompensointiin. Liikekompensoinnissa 25 suoritettava liikevektorien haku suoritetaan tyypillisesti ns. lohkonsovitusmenetelmällä (engl. block matching), jossa nykyisen kuvan jokaista lohkoa verrataan vertailukuvan lohkoihin tietyllä hakualueella ja valitaan vertailuloh-koista se, joka minimoi käytetyn virhekriteerin (tyypilli-30 sesti MAE (Mean Absolute Error, keskimääräinen absoluuttinen virhe) tai MSE (Mean Square Error, neliöllinen virhe)). Nykyisen lohkon ja valitun vertailulohkon paikkojen erotus antaa kyseiseen lohkoon liittyvän liikevekto-rin.

35 Tunnetulla lohkonsovitusmenetelmällä haetut liike- 2 89441 vektorit aiheuttavat kuitenkin hybridikoodauksen yhteydessä seuraavassa kuvattavia ongelmia. Lohkonsovituksessa useimmiten käytetyt MAE- ja MSE-virhekriteerit eivät ensinnäkään mitenkään minimoi hybridikoodauksessa muunnetun 5 erokuvan koodaukseen tarvittavaa bittimäärää tai syntyvää lopullista virhettä ihmisen silmän kannalta, vaan ne on valittu lähinnä siksi, että ne eivät vaadi mutkikkaita laskuoperaatioita. Lohkonsovituksella haettuja vektoreita käyttäen saadun erokuvan arvot ovat tyypillisesti suurim-10 massa osassa kuva-alaa lähellä nollaa, mutta kapeilla tai pienillä alueilla ero voi saada suuriakin arvoja. Toisin sanoen, erokuvan tietyt osat korreloivat hyvin vähän muun erokuvan kanssa. Muunnokset taas tuottavat enkooderissa suoritettavan muunnoskertoimien VLC-koodauksen (Variable 15 Length Coding) kannalta sitä paremman tuloksen, mitä enemmän muunnettavan kuvan yksittäiset kuvaelementit korreloivat keskenään. Yksittäiset eropiikit tuottavat suuren määrän muunnoskertoimia ja siten myös bittejä.

Muunnoksen kertoimia on lisäksi yleensä kvantisoi-20 tava, jotta tarvittava kompressiosuhde saavutetaan. Tällöin lähetetään vain suurimmat ja silmän kannalta merkittävimmät kertoimet. Jos DPCM-ennustuksen tuottamassa en-nustusvirheessä (erokuvassa) on voimakas impulssimainen piikki, tarvitaan sen esittämiseen arvoltaan suuri ker-25 roin, joka edustaa suurta taajuutta. Tämä tuottaa suuri-taajuisia komponentteja koko lohkon alueelle. Nämä taajuudet on poistettava niistä lohkon osista, joissa ko. impulssi ei esiinny, välittämällä useita pienempiä kertoimia. Voimakkaassa kvantisoinnissa näitä kertoimia ei voida 30 lainkaan välittää ja käänteismuunnoksessa lähetettävä impulssi leviää koko lohkon alueelle aiheuttaen virhettä rekonstruoituun kuvaan.

Ennustavana lohkona kannattaisikin usein käyttää jotain muuta kuin MAE- tai MSE-kriteerin minimoivaa loh-35 koa, vaikka tämä muu lohko tuottaakin suuremman tehon ero- 3 89441 kuvaan. Tämän muun lohkon käyttäminen ennustajana saattaa kuitenkin tuottaa ennustusvirheen (erokuvan), joka on esitettävissä vähemmillä muunnoskertoimilla kuin tavallisen virhekriteerin minimoivan lohkon tuottama ennustusvirhe.

5 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada ai kaan koodauksessa tarvittaville liikevektoreille uuden tyyppinen hakumenetelmä, jonka avulla päästään eroon edellä kuvatuista epäkohdista. Tämä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että 10 liikevektorien haussa testattavaa liikevektoriehdokasta vastaavan kuvalohkon tuottamalle erokuvalle tehdään varsinaisen hybridienkooderin muunnosta approksimoiva ensimmäinen operaatio, jonka tuottamien kertoimien avulla approksimoidaan muunnoskertoimien koodaamiseen tarvittavaa bit-15 timäärää, ja ennustavaksi lohkoksi valitaan valitulta lii-kevektorinhakualueelta se lohko, joka minimoi mainitun bittimäärän.

Keksinnön mukaisena perusajatuksena on suorittaa liikevektorien haussa testattavaa liikevektoriehdokasta 20 vastaavan kuvalohkon tuottamalle erokuvalle muunnos, joka approksimoi varsinaisen hybridienkooderin tekemää muunnosta, mutta on käytännön toteutuksen kannalta riittävän yksinkertainen suorittaa. Koska hybridienkooderissa tehtävää muunnosta (ja muunnoskertoimien kvantisointia) ei pystytä 25 käytännössä tekemään liikevektorien koko hakualueelle operaation liiallisen raskauden vuoksi, on keksinnön ajatuk sena kompensoida hakualueen koosta johtuvaa raskautta varsinaisen muunnoksen sellaisella approksimaatiolla, joka on käytännön toteutukseltaan varsinaista muunnosta selvästi 30 yksinkertaisempi.

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 esittää sinänsä tunnetun DCT-enkooderin 35 yleistä lohkokaaviota, 4 89441 kuvio 2 esittää liikevektorien hakua sinänsä tunnetulla lohkonsovitusmenetelmällä, ja kuvio 3 esittää liikevektorien hakua esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä.

5 Kuviossa 1 on esitetty sinänsä tunnetun DCT (Hybrid

Discrete Cosine Transform) -enkooderin yleinen lohkokaavio. Tätä tekniikkaa sovelletaan monissa tunnetuissa vi-deokoodekeissa, esim. H.261:ssä (viite [1], viiteluettelo on selitysosan lopussa), MPEGlsssä (viite [2]) ja Digi-10 cipherissa" (viite [3]). Perusperiaate on kaikissa menetelmissä sama, vaikka eri lohkojen tarkempi toteutus saattaa vaihdella. Mainittakoon, että vaikka tässä ja jatkossa yleensäkin puhutaan pelkästään DCT-hybridikoodauksesta, keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää myös muita 15 kuin DCT-muunnosta käyttävien liikekompensoitujen kompressiomenetelmien yhteydessä, esimerkiksi ns. subband-koo-dauksen yhteydessä. (Hybridikoodauksella tarkoitetaan koodaustapaa, jossa ennustava (differentiaalinen) ajallinen koodaus yhdistetään johonkin paikalliseen muunnokseen, 20 esim. DCT-muunnokseen.) DCT-hybridikoodekin vähennyselimessä 11 synnytetty erokuva (tai alkuperäinen kuva ilman aikaisempaa informaatiota koodattavissa tahdistuskuvissa) viedään DCT-muunnos-yksikköön 12. DCT-muunnoksella pyritään keskittämään muun-25 nettavan kuvan energia muutamaan muunnostasoon kertoimeen, jolloin entropia pienenee. DCT-muunnoksen tuottamien kertoimien painotuksella poistetaan silmän kannalta merkityksetöntä informaatiota (kuten suuria diagonaalisia taajuuksia, joille silmä on epäherkkä), ja muunnosyksikön perään 30 kytketyssä kvantisointiyksikössä 13 suoritettavalla kvan- tisoinnilla kontrolloidaan syntyvien bittien määrää. Käänteiset kvantisointi- ja muunnoslohkot 13' ja 12' tarvitaan DPCM-koodauksen takaisinkytkentää varten.

DCT-kertoimista, liikevektoreista, ym. syntyneet 35 bitit koodataan entropiakoodauksella koodausyksikössä 14.

5 89441

Entropiakoodauksessa pyritään minimoimaan lähetettävien bittien määrä suhteessa signaalin entropiaan. Perusajatuksena on antaa usein lähetettäville symboleille lyhyemmät koodisanat kuin harvemmin esiintyville symboleille. DCT-5 muunnoksesta syntyneitä kertoimia koodattaessa hyödynnetään kvantisoiduissa kertoimissa esiintyvien nollien suurta määrää. Esimerkiksi MPEG-standardiehdotuksessa (viite [2]) käytetään juoksunpituuskoodausta, jossa välitetään tieto siitä, montako nollaa edeltää nollasta eroavaa ker-10 rointa ja mikä tämä eroava kerroin oli. Näille juoksunpi-tuus/lopputaso-pareille on määritelty muuttuvan pituiset koodisanat, joiden pituus riippuu niiden esiintymistoden-näköisyydestä. Peräkkäisten nollien määrän kasvattamiseksi kertoimet otetaan DCT-muunnoksen tuottamasta kerroinmat-15 riisistä ns. zigzag-järjestyksessä (viite [2]).

Koska syntyvien bittien määrä vaihtelee kuvan sisällön mukaan, tarvitaan enkooderissa lisäksi puskuri 15, jolla tasataan kanavaan lähetettävä bittivirta. Bittivirran tasaamiseksi kanavan vaatimusten mukaiseksi kvan-20 tisointia kontrolloidaan puskurin täyttöasteella ohjausyk sikön 19 avulla. Puskurin 15 ylivuoto voidaan estää kasvattamalla kvantisointiaskelta.

Lähetettävä kuva rekonstruoidaan uudelleen kuva-muistiin 16, ja edellä kuvattu liikekompensointi lohkonso-25 vituksineen suoritetaan lohkoissa 17 ja 18.

Tarkemmin kuvion 1 mukaista DCT-hybridikoodekkia ja sen toimintaa on selitetty esimerkiksi viitteissä [1], [3] ja [4].

Liikevektorit MV haetaan edellä kuvatulla yleisesti 30 käytetyllä lohkonsovitusmenetelmällä seuraavasti (kuvio 2). Kompensoitavaa lohkoa 21 verrataan samankokoiseen lohkoon 22 hakualueen 23 sisällä vertailukuvassa. Hakualueen koko kokonaisina kuvaelementteinä määräytyy parametrien x_max ja y_max mukaan. Lohkojen 21 ja 22 välillä lasketaan 35 sovitusvirhe käytetyn virhekriteerin mukaisesti. Seuraa- 6 B9441 vaksi vektoria muutetaan yhden kuvaelementin verran ja lasketaan sitä vastaavalle lohkolle virhearvo. Virhearvoa verrataan edelliseen ja pienemmän virhearvon omaava vektori valitaan sen hetkiseksi liikevektoriehdokkaaksi. Hakua 5 jatketaan koko hakualueen ylitse, ja lopullisesti liike-vektoriksi saadaan näin hakualueen sisällä pienimmän virhearvon omaava vektori.

Koska lohkojen vertailu on raskas operaatio, on kehitetty menetelmiä, joilla pyritään testaamaan vain osa 10 kaikista liikevektorivaihtoehdoista. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi testaamalla muutamia erisuuntaisia vektoreita ja tarkentamalla hakua parhaan tuloksen antaneen vektorin ympäristössä.

Liikevektori voidaan myös hakea suuremmalla kuin 15 kokonaisen kuvaelementin tarkkuudella. Tämä tapahtuu tihentämällä vertailukuvan hakualueen 23 näytteistysrasteria interpoloimalla uusia kuvaelementtejä alkuperäisten kuva-elementtien väliin. Näin menetellen liikevektori voidaan hakea halutulla tarkkuudella.

20 Liikevektoreita voidaan hakea myös suorittamalla kuvalle ensin jokin muunnos (esim. Fourier-muunnos) ja hakemalla korrelaatiopiikkejä muunnostasossa. Tyypillisesti nämä menetelmät tuottavat joukon liikevektoriehdokkaita, joista valitaan paras käyttämällä lohkonsovitusta halutul-25 la valintakriteerillä.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä pyritään liikevektorit etsimään niin, että kun niitä hyb-ridikoodauksessa käytetään erokuvan tuottamiseen, muunnetun erokuvan koodaamiseen tarvittava bittimäärä minimoi-30 tuu.

Keksinnön mukainen menetelmä on esitetty kuviossa 3. Sovitettavasta kuvalohkosta 33 vähennetään vertailuku-vasta 31 tietyn hakualueen sisältä hakuyksikön 32 avulla haettu, testattavaa vektoria vastaava vertailulohko. Syn-35 tynyttä erokuvaa (jota on merkitty viitemerkillä e) käsi- 7 89441 teilaan edelleen optionaalisessa prosessointiyksikössä 34. Prosessointiyksikössä voidaan erokuvan bittien määrää pudottaa normaalista pienemmäksi muun laskennan optimoimiseksi. Lisäksi voidaan kohinan häiritsevää vaikutusta vä-5 hentää kuvan tasaisilla alueilla esim. kynnystämällä ero-kuvaa, jolloin vain itseisarvoltaan tiettyä arvoa suuremmat eroarvot säilyvät, muut saavat arvon nolla.

Prosessoitu erokuva muunnetaan varsinaisessa enkoo-derissa käytettyä muunnosta approksimoivalla, mutta toteu-10 tukseltaan yksinkertaisemmalla muunnoksella, joka suoritetaan prosessointiyksikköä seuraavassa muunnosyksikössä 35. Käytännössä sopiva approksimoiva muunnos voi olla esim. sinänsä tunnettu GCT (Generalized Chen Transform) -muunnos, joka on esitetty viitteessä [5]. Esimerkiksi 8*8 ku-15 vaelementin DCT-muunnos vaatii 256 kertolaskua, mutta sitä approksimoiva GCT -muunnos voidaan toteuttaa kokonaan ilman kertolaskuja. Approksimoivan muunnoksen valinta on kompromissi approksimointivirheiden ja käytännön toteutuksen raskauden välillä.

20 Varsinaista muunnosta voidaan myös approksimoida laskemalla vain osa normaalin muunnoksen tuottamista kertoimista ja suorittamalla loput operaatiot vain näille kertoimille. Vähentämällä kertoimien määrää voidaan vaadittavaa laskentaa vähentää merkittävästi.

: 25 Syntyneet muunnoskertoimet painotetaan ja kvanti- soidaan käyttäen tarkoitukseen soveltuvaa matriisia 36, joka on kytketty muunnosyksikön 35 perään. Matriisissa painotetaan ensin muunnoskertoimia ns. painotusmatriisil-la. Tämän tarkoituksena on ottaa huomioon ihmissilmän eri-30 lainen herkkyys eri taajuuksille (eri kertoimien esittä-mille taajuuksille). Ihmissilmä on herkempi pysty- ja vaakasuuntaisille taajuuksille kuin diagonaaleille taajuuksille. Niinpä diagonaaleja taajuuksia vastaavat muunnos-kertoimet ovat koodatun kuvan lopullisen laadun kannalta 35 vähemmän tärkeitä kuin muut kertoimet. Suuria diagonaali- 8 89441 taajuuksia esittävillä kertoimilla on olemassa raja-arvo, jota pienempien kertoimien vaikutusta silmä ei enää havaitse kuvasta. Painotusmatriisilla pyritään silmän kannalta merkityksettömät kertoimet poistamaan ennen lähetys-5 tä. Esimerkkejä kertoimien painottamisesta löytyy esim. viitteestä [2]. Useimmat käytössä olevat painotusmatriisit vaativat kertolaskun toteuttamisen. Matriiseja on kuitenkin mahdollista approksimoida käyttäen hyväksi yksinkertaisia operaatioita kuten kertomista 2:n potensseilla ja 10 yhteenlaskuja.

Kvantisoimalla kuvan laadun kannalta tärkeitä muunnoskertoimia lievemmin voidaan niiden merkitystä korostaa vähemmän tärkeiden kertoimien kustannuksella. Varsinaisessa enkooderissa syntyvien bittien lukumäärää kont-15 rolloidaan muunnoskertoimien kvantisointia muuttamalla, jotta käytettävän kanavan siirtokapasiteettia ei ylitettäisi. Kasvattamalla kvantisointiaskelta syntyy enemmän nollia ja loput kertoimet ovat pienempiä, jolloin entro-piakoodauksessa syntyy vähemmän lähetettäviä bittejä. Sama 20 kvantisointioperaatio voidaan tehdä myös liikevektoreiden etsinnässä. Esimerkkejä kvantisoinnin toteuttamisesta löytyy esim. viitteistä [1] ja [2],

Matriisissa 36 mallinnetaan siis varsinaisessa en-koodauksessa käytettävää painotusta ja kertoimien kvan-25 tisointia. Tämä approksimaatio voidaan toteuttaa esim.

käyttämällä DigiCipher"-järjestelmän enkooderissa esitettyä kertoimien kvantisoinnin ja painotuksen yhdistelmää, jota on kuvattu viitteessä [3].

Prosessoituja muunnoskertoimia hyväksi käyttäen 30 lasketaan tämän jälkeen kyseiseen lohkoon liittyvä vertai luarvo laskentayksikössä 37, joka on kytketty matriisin 36 perään. Vaihtoehtoisia vertailuarvon laskentatapoja ovat mm. nollasta eroavien kertoimien lukumäärä, kertoimien summa, neliösumma, halutussa järjestyksessä luettujen 35 muunnoskertoimein nollajuoksujen pituuksien summa, approk- 9 S 9 4 41 simaatio kertoimien tuottamasta bittimäärästä VLC-koodauk-sessa tai joidenkin edellisten kombinaatio.

Näin saatua vertailuarvoa verrataan nykyiseen vertailuarvon minimiin vertailuyksikössä 38, ja jos nykyinen 5 vertailuarvo on pienempi, tämänhetkiseksi liikevektoriksi valitaan sovitettavan lohkon ja tämänhetkisen vertailuloh-kon paikkojen erotus. Edellä esitetyt operaatiot tehdään kaikille hakualueen sisällä oleville lohkoille ja lopulliseksi sovitettavan lohkon liikevektoriksi valitaan pienim-10 män vertailuarvon tuottanut vektori.

Menetelmä voidaan toteuttaa myös vain osassa hakualuetta 23, jonkin muun liikevektoreiden etsintämenetelmän antaman vektorin osoittaman paikan ympäristössä, tai jo olemassa olevan vektorikentän jälkiprosessointina. Jälkim-15 mäisessä tapauksessa hakualueesta 23 on ensin valittu muutamia liikevektoriehdokkaita jollain sinänsä tunnetulla hakumenetelmällä, jolloin nämä vektorit muodostavat valitun liikevektorinhakualueen. Edellä esitettyä menetelmää sovelletaan vain näin saatuihin liikevektoriehdokkaisiin. 20 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisen piirustuksen mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. 25 Esimerkiksi prosessointiyksikköä 34 tai/ja matriisia 36 ei välttämättä tarvita lainkaan, vaan ne ovat osa keksinnön esitettyä edullista suoritusmuotoa. Liikevektoreita voidaan myös hakea kokonaisen kuvaelementin tarkkuutta suuremmalla tarkkuudella.

30

Viiteluettelo: [1] . Video Codec for audio visual services at px64 kbit/s, CCITT Recommendation H.261, 1990.

[2] , MPEG Video Simulation Model Three (SM3), 35 ISO/MPEG 90/041.

10 89441 [3] . W. Paik: "Digicipher - All Digital Channel

Compatible HDTV Broadcast System", IEEE Trans, on Broadcasting, Vol. 36, No. 4, Dec. 1990.

[4] , Mario Guglielmo, Giulio Modena, Roberto Mon-5 tagnas Speech and Image Coding for Digital Communications,

Centro Studi e Laboratori Telecomunicazioni S.p.A., Vol. II - N.l January-February 1991, Torino, Italy, kappale 3.4.2 Redundancy reduction technique: the hybrid coding scheme.

10 [5]. J. Allen, S. Blonstein, "The Multiply-Free

Chen Transform - A Rational Approach to JPEG", Picture Coding Symposium Sept. 1991, Tokyo, Japan.

Claims (11)

11 89441

1. Menetelmä liikevektorin (MV) hakemiseksi videosignaalille hybridikoodauksessa, jossa kuvan ajallista 5 redundanssia poistetaan DPCM-ennustuksella ja syntynyt en-nustusvirhe muunnetaan muunnoksella muunnostason kertoi-miksi ja välitetään kertoimina dekooderille, tunnet-t u siitä, että liikevektorien haussa testattavaa liike-vektoriehdokasta vastaavan kuvalohkon tuottamalle eroku-10 valle tehdään (35) varsinaisen hybridienkooderin muunnosta approksimoiva ensimmäinen operaatio, jonka tuottamien kertoimien avulla approksimoidaan muunnoskertoimien koodaamiseen tarvittavaa bittimäärää, ja ennustavaksi lohkoksi valitaan valitulta liikevektorinhakualueelta se lohko, 15 joka minimoi mainitun bittimäärän.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainituille kertoimille tehdään (36) lisäksi varsinaisen hybridienkooderin muunnoskertoimien kvantisointia approksimoiva toinen operaatio, 20 jolloin approksimointi suoritetaan toisen operaation seurauksena saatujen kertoimien avulla.

3. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erokuva kynnystetään (34) ennen mainittua ensimmäistä operaatiota.

4. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erokuvan esitykseen käytettävää bittimäärää vähennetään (34) ennen mainittua ensim-..... mäistä operaatiota.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen 30 menetelmä, tunnettu siitä, että syntyvää bitti- määrää approksimoidaan laskemalla (37) nollasta eroavien muunnoskertoimien lukumäärä.

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syntyvää bitti- : 35 määrää approksimoidaan laskemalla (37) kertoimien summa. 12 89441

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syntyvää bitti-määrää approksimoidaan laskemalla (37) kertoimien neliösumma .

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syntyvää bitti-määrää approksimoidaan lukemalla (37) kertoimet haluttuun järjestykseen ja laskemalla (37) nollajuoksujen pituuksien summa.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syntyvä bittimäärä lasketaan koodaamalla (37) kertoimet samalla tavalla kuin hybridienkooderissakin ja laskemalla (37) syntynyt bittimäärä.

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se suoritetaan vain osassa hakualuetta (23), jonkin muun liikevektoreiden etsintämenetelmän antaman vektorin osoittaman paikan ympäristössä.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa hakualueesta (23) on ensin valittu muutamia liikevekto-riehdokkaita jollain sinänsä tunnetulla hakumenetelmällä, tunnettu siitä, että sitä sovelletaan vain näin saatuihin liikevektoriehdokkaisiin. 25 13 '9441