FI88758C - Elektroniskt anvisningssystem - Google Patents

Description

1 88758

Elektroninen näyttöjärjestelmä

Keksinnön kohteena on elektroninen näyttöjär jestelmä esimerkiksi hinta- ja tuotetietojen esittämiseksi myy-5 mäläympäristössä, näyttöjärjestelmän käsittäessä joukon eri puolella myymälää sijaitsevia näyttöyksiköitä sekä keskusaseman näyttöinformaation lähettämiseksi selektiivisesti kullekin näyttöyksikölle.

Myytävän tuotteen hinta esitetään nykyisin tuottee-10 seen kiinnitetyllä hintalapulla tai vaihtoehtoisesti tuotteen välittömään läheisyyteen sijoitetulla, esimerkiksi hyllyyn kiinnitetyllä hintalapulla. Yhteistä tunnetuille järjestelmille on, että hinnan tai muun esitetyn tuotetiedon muuttaminen vaatii tiedon manuaalista muuttamista ni-15 menomaan tuotteen sijoituspaikalla. Uusien kassajärjestelmien mukana on otettu käyttöön myös erilaisia tuotekoode-ja, joiden syöttäminen kassapäätteelle antaa automaattisesti oikean hinnan. Tämän vuoksi kaupan on edullisempaa sijoittaa tuotteeseen tuotekoodi kuin tuotteen hinta, mut-20 ta toisaalta ainoastaan tuotekoodia käytettäessä ostaja menettää mahdollisuuden hintavertailuun.

Esillä olevan keksinnön kohteena on näyttöjärjestelmä, joka mahdollistaa tuotetiedon näyttämisen ja muuttamisen tuotteen lähelle sijoitetulla näytöllä kassa- tai ·.. 25 muun tietokonejärjestelmän ohjauksen alaisena. Sillä pyritään edelleen mahdollistamaan aktiivinen hinnoittelu ja täten katteen ohjauksen automatisointi, joka suoritetaan esimerkiksi asiantuntijajärjestelmää hyväksikäyttäen.

Tämä tavoite saavutetaan keksinnön mukaisella jär-' 30 jestelmällä, jolle on tunnusomaista, että järjestelmä edelleen käsittää ainakin yhden tukiaseman, jolla on keskusaseman kanssa radioyhteys ja sisältää keskusaseman käyttämän liikennöintitavan mukaiset radiovastaanottoväli-neet, jotka ovat yhteiset useille tukiaseman läheisyyteen 35 sijoitetuille näyttöyksiköille, jotka ovat yhteisen sig- 2 Ι<«758 naaliväylän kautta yhteydessä tukiasemaan, kunkin näyt-töyksikön reagoidessa ainoastaan niihin signaaliväylällä siirrettäviin signaaleihin, joiden sisältämä osoiteinfor-maatio vastaa näyttöyksikön ennalta määrättyä osoitekoo-5 dia.

Keksinnön perusajatuksena on, että järjestelmä, esim. kassajärjestelmä, voi lähettää kaikille näytöille signaaliviestin, joka sisältää ainakin osoitekoodin ja näytöllä esitettävän näyttöinformaation. Jokainen näyttö 10 vertaa vastaanotettua osoitekoodia sille ennaltamäärättyyn osoitekoodiin ja koodien täsmätessä näyttää vastaanotetun näyttöinformaation. Näin voidaan selektiivisesti muuttaa tietyn näytän sisältö.

Näytön osoitekoodi voi olla sama kuin sen tuotteen 15 tuotekoodi, jonka hinnan se näyttää, jolloin näytön sisäl tö voidaan päivittää automaattisesti samalla kun kassajärjestelmässä muutetaan kyseistä tuotekoodia vastaavaa hintatietoa.

Keksinnön päämääränä on myös edullinen, pienikokoi-20 nen näyttö, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi hyllyn reunaan. Tämän vuoksi on keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa useilla näytöillä, esim 10 - 150 kpl, yhteinen tukiasema, joka sisältää osan vastaanottolaitteista ja teholähteen.

25 Keksinnön mukainen järjestelmä mahdollistaa sen, että kanta-aseman ja tukiaseman välinen, edellä mainittujen vaihtoehtojen mukainen liikennöintitapa on helposti muutettavissa vaihtamalla kanta- ja tukiasemien lähetin/ vastaanotinyksiköt, ilman että tarvitsee millään tavoin 30 puuttua järjestelmän muuhun toimintaan.

Jos kanta-aseman ja näytön tai kanta-aseman ja tukiaseman välinen tiedonsiirto tapahtuu langattomasti, vähenee kaapelointitarve huomattavasti ja järjestelmästä tulee joustavampi. Tukiaseman ja näyttöjen välinen tiedon-35 siirto tapahtuu yhteisen väylän kautta. Näyttöyksikön yk- 3 ' ^ / L 8 sinkertaistaminen pienentää näyttöyksikön ja sitä kautta koko järjestelmän hintaa.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheiseen piirustukseen, jossa 5 kuvio 1 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta näyttöjärjestelmästä, kuvio 2 esittää lohkokaavion toisesta keksinnön mukaisesta näyttöjärjestelmästä, joka käyttää tukiasemia, kuvio 3 esittää yksityiskohtaisemman lohkokaavion 10 kuvion 1 lohkosta C, kuvio 4 esittää yksityiskohtaisemman lohkokaavion kuvion 2 lohkoista B ja C', kuvio 5 havainnollistaa kuvion 2 järjestelmän sijoittamista hyllyyn, ja 15 kuvio 6 havainnollistaa näyttöyksikön kiinnittämis tä hyllyn reunaan.

Kuviossa 1 on tietokonejärjestelmä kytketty kanta-asemaan A, joka sisältää radiolähetin/vastaanottimen. Tietokonejärjestelmältä tuleva osoite- ja tuoteinformaatio 20 moduloidaan halutulle radiotaajuudelle ja lähetetään näyt-töyksiköille C1-Cn. Tiedonsiirto voi vaihtoehtoisesti tapahtua muutakin siirtotapaa käyttäen, kuten infrapunavalolla tapahtuvana siirtona tai jopa kaapeliyhteyttä myöten. Kanta-aseman A rakenne vaihtelee tällöin siirtotavas-25 ta ja signaalin formaatista riippuen. Selostettavassa ensisijaisessa suoritusmuodossa käytetään langatonta radiotaajuista siirtoa keksintöä kuitenkaan tähän rajoittamat-ta.

Kuviossa 1 kukin näyttöyksikkö C itsenäisesti vas-30 taanottaa lähetetyn radiotaajuisen signaalin. Näyttöyksikkö C voi tällöin olla kuvion 3 mukainen. Radiotaajuinen signaali vastaanotetaan antennilla 313 ja ilmaistaan vas-taanottimessa 310. Ensisijaisessa suoritusmuodossa ilmaistu signaali on audiotaajuinen signaali, jossa lähetettävää 35 sarjamuotoista bittidataa vastaten vuorottelee logiikkata- 4 .> 8 7-08 soa 0 vastaava taajuus ja logiikkatasoa 1 vastaava taajuus. Tällöin audiotaajuinen signaali ilmaisun jälkeen ta-sasuunnataan, vahvistetaan ja rajoitetaan voimakkaasti vastaanottimessa 310, niin että se voidaan johtaa tunnis-5 tus- ja synkronointilohkolle 315, joka muokkaa signaalin sarjamuotoiseksi pulssijonoksi. Pulssijono syötetään ver-tailulohkolle 317 ja lähetysmuistiin 318. Vertailulohko 317 tunnistaa pulssijonosta kehyssynkronoinnin sekä osoi-tedatan, kuten myymälä- ja hyödykeosoitteet. Jos näyttöyk-10 sikköön C ennalta asetettu osoite täsmää vastaanotetun osoitteen kanssa, tallennetaan vastaanotetun signaalin informaatio-osa, kuten hinta, näyttömuistiin 319. Näyttömuistissa 319 oleva lukema näkyy aina näyttöyksikön numeronäytössä 320, joka on edullisesti nestekidenäyttö. Kun 15 vertailulohko 317 hyväksyy vastaanotetun signaalin, lähe-tysmuisti 318 syöttää vastaanottamansa pulssijonon lähe-tyslogiikalle 316, joka muuttaa pulssijonon takaisin audiosignaaliksi. Lähetyslogiikka 316 syöttää audiosignaalin lähettimelle 311, joka lähettää radiotaajuisen viestin 20 kuittauksena takaisin kanta-asemalle A. Vertailulohko 317 ohjaa kuittauksen lähettämistä ohjaussignaalin TXON avulla. Kuittauksen avulla kanta-asema tietää, että signaali on vastaanotettu ja sijoitettu oikeassa muodossa näyttömuistiin.

25 Kuvioissa 1 ja 3 esitetyn kompaktin näyttöyksikön C

joustavan käytön mahdollistamiseksi on kullakin näyttöyk-siköllä yleensä oltava oma virtalähde, edullisesti akku. Tällöin akkujen vaihtovälin on oltava riittävän pitkä. Näyttöyksikön suurtaajuusosat ovat virrankulutuksen kan-30 naita merkittävimmät. Näyttöyksikössä on tämän vuoksi ajastin 314, joka kytkee vastaanottimen 310 toistuvasti lyhyiksi ajoiksi kuuntelulle. Tämä voi tapahtua esim. kerran minuutissa 1 ms ajaksi. Ohjaus tapahtuu signaalin RXON avulla. Kuuntelujaksojen välillä on päällä vain ajastin 35 314, näyttömuisti 319 ja näyttö 320. Mikäli kuunteluaikana

5 : a 7: B

havaitaan kantoaallon läsnäolo, jää vastaanotin 310 toistaiseksi päälle ja tunnistus- ja synkronointilohko 315, vertailulohko 317 ja lähetysmuisti 318 kytketään päälle. Mikäli näyttöyksikkö tunnistaa sille osoitetun signaalin, 5 kytketään lähetin 311 ja lähetyslogiikka 316 päälle kuit-tauslähetyksen ajaksi. Näyttöyksikkö palaa kantoaallon katoamisen tai kuittauslähetyksen jälkeen takaisin sähkön-säästömoodiin.

Kun jokaisessa näyttöyksikössä on oma vastaanotti-10 mensa, syntyy ongelmia radiotaajuisen signaalin vastaanotossa. Näyttöyksikössä pyritään kompaktiin rakenteeseen, jolloin käytettävän antennin maksimipituus on pieni, esim. 10 cm. Kuitenkin esimerkiksi 230 MHz alueella lyhin tehokas antenni (hyötysuhde noin 95 %) on n. 32 cm pitkä. Hyö-15 tysuhde 10 cm pituisella antennilla olisi vain 1 - 5 % kompaktin näyttöyksikön antenni saattaa siten aiheuttaa seuraavia ongelmia: 1. Huono hyötysuhde.

2. Antennin syöttöimpedanssista tulee hyvin matala 20 (0,1 ohm - 5 ohm), jolloin impedanssisovituksesta tulee kapeakaistainen, suurihäviöinen ja hankala toteuttaa pie-..! nillä rakenteilla.

3. Antennin RF-kentän aiheuttamat häiriöt logiikal- le.

25 4. Hyllyn reunan ja hyllyillä olevien esineiden lä heisyyden voimakas vaikutus antennin suuntakuvioon ja impedanssiin.

5. Näytön fyysisen sijoituspaikan vaikutus antennin suuntakuvioon ja impedanssiin.

.30 6. Antennin mekaaninen toteutus näytön muun osan yhteydessä.

7. Jokaisen näyttöyksikön kohdalla kenttävoimakkuus eri riippuen em. syistä.

Myös infrapunasovellutuksessa kuvion 1 mukainen • 35 järjestelmä voi aiheuttaa ongelmia, koska kanta-aseman ja 6 / 8 8 näyttöyksikön välillä tarvittava "näköyhteys" on vaikea toteuttaa kaikille näyttöyksiköille.

Kuviossa 2 on esitetty toinen keksinnön mukainen näyttöjärjestelmä, jossa kanta-asema A on yhteydessä näyt-5 töyksiköihin C^-Cj, erillisten tukiasemien B kautta. Tässä keksinnön toisessa suoritusmuodossa kanta-aseman A ja tukiaseman B välinen siirtoyhteys on radioyhteys, kuten myös kuviossa 1 oli laita. Jokaiseen tukiasemaan B liittyy joukko näyttöyksiköitä yhteisen väylän 20 kautta. Kuvion 2 10 lohkojen B ja C rakenne on ensisijaisessa suoritusmuodossa kuvion 4 mukainen. Kukin tukiasema B käsittää nyt ainakin antennin 413, vastaanottimen 410, lähettimen 411 ja ajastimen 414, joiden rakenne ja toiminta on sama kuin vastaavilla lohkoilla kuviossa 3.

15 Kun vastaanotin 410 kuuntelujakson aikana havaitsee kantoaallon, se lähettää väylälle herätyssignaalin, joka kytkee päälle jokaisessa näyttöyksikössä C' lepotilassa olevat tunnistus- ja synkronointilohkon 415, vertailuloh-kon 417 ja lähetysmuistin 418. Sitten vastaanottaessaan 20 radiotaajuisen viestin vastaanotin 410 suorittaa sille samat toimenpiteet kuin vastaanotin 310 kuviossa 3 ja lähettää audiotaajuisen signaalin väylälle 20. Kukin näyt-töyksikkö C' vastaanottaa signaalin väylältä 20 tunnistus-ja synkronointilohkoon 415, joka muuttaa signaalin digi-25 taaliseksi pulssijonoksi, joka syötetään vertailulohkolle 417 ja lähetysmuistiin 418. Vertailulohko 417 vertaa vastaanotettua koodia näyttöyksikköön ennalta asetettuun osoitekoodiin ja koodien täsmätessä syöttää vastaanotetun signaalin informaatio-osan näyttömuistiin 419, jonka si-30 sältö esitetään näytöllä 420. Kun vertailulohko hyväksyy vastaanotetun signaalin, lähetysmuisti 418 syöttää vastaanottamansa pulssijonon lähetyslogiikalle 416, joka muuttaa sen takaisin audiosignaaliksi, joka syötetään väylälle 20. Tukiaseman B lähetin 411 vastaanottaa tämän 35 kuittaussignaalin väylältä 20 ja lähettää sen radiotaajuu- 7 ^?:8 delie moduloituna takaisin kanta-asemalle.

Kuvioiden 2 ja 4 mukaisen ratkaisun etuna on mm. että yhteinen tukiasema B voidaan sijoittaa kanta-aseman A kanssa tapahtuvan tiedonsiirron kannalta edulliseen paik-5 kaan, kuten esimerkiksi hyllyn yläosaan. Edelleen koska yksi tukiasema B palvelee suurta joukkoa näyttöjä C, yksinkertaisempien ja siten halvempien näyttöyksiköiden käyttö alentaa koko järjestelmän hintaa. Lisäksi tukiaseman lähetin/vastaanotin voidaan tehdä tehokkaammaksi kuin 10 yksitäisen näyttöyksikön lähetin/vastaanotin, jolloin toimintavarmuus paranee. Myös tehonsyöttö näytöille voidaan hoitaa tasajännitesyöttönä tukiasemalta B väylää 20 hyväksi käyttäen. Tällöin voidaan akut jättää näyttöyksiköistä pois.

15 Kuviossa 5 on pelkistetysti havainnollistettu ku vion 2 mukaista järjestelmää, jota sovelletaan tavanomaisessa myymälän hyllyssä. Tukiasema B on sijoitettu hyllyn yläosaan ja kytketty väylän 20 kautta joukkoon näyttöyksi-köitä C'. Näyttöyksiköt C' on sijoitettu hyllytasojen reu-20 noihin vastaavien tuotteiden kohdalle. Näytöt C on edullisesti kiinnitetty hyllyn reunaan erityisen kiskon 601 avulla, joka on esitetty kuviossa 6. Kisko 601 käsittää hyllyn 605 reunaan kiinnitetyn pohjalevyn, jossa on näyttöyksiköiden C' liitinosia 604 varten kontaktiosat, kuten 25 kontaktiurat, jotka on johdotettu kiskon sisällä väyläksi.

Tukikehykset 602 pitävät näytön pohjalevyä 603 vasten. Kisko 601 on edullisesti koko hyllyn pituinen, jolloin useita näyttöjä C' voidaan helposti asentaa rinnakkain ilman erillistä johdotusta. Kiskot voidaan katkaista halutun 30 pituisiksi ja niiden alkupäähän on asennettu urospuolinen kiskoliitin 606 ja loppupäähän naaraspuolinen kiskoliitin 607, joihin voidaan liittää toinen kisko 603 tai väylä 20.

Esitetyissä suoritusmuodoissa vastaanotettu signaali sisältää bitti- ja kehyssynkronointisekvenssien lisäksi 35 3 bittisen myymäläosoitteen, 10 bittisen tuoteosoitteen ja 8 ' R 7 : 3 16 bittisen (4 digitiä) tuotetiedon. Kun lähekkäin olevilla myymälöillä on eri myymäläosoitteet, ei naapurimyymälän kanta-aseman lähettämä radiosignaali vaikuta toisen myymälän näyttöyksiköihin, vaikka ne vastaanottaisivatkin sig-5 naalin ja myymälöissä käytettäisiin samoja, mahdollisesti standardisoituja tuotekoodeja.

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen näyttöjärjestelmä voi vaihdella oheisten 10 patenttivaatimusten puitteissa. Myymälöiden lisäksi keksintöä voidaan käyttää myös muualla, kun tarvitaan tällaista hajautettua selektiivistä näyttöjärjestelmää numeerisen tai alfanumeerisen informaation esittämiseen.

Claims (5)

9 δ δ 7 L 8

1. Elektroninen näyttöjärjestelmä esimerkiksi hinta- ja tuotetietojen esittämiseksi myymäläympäristössä, 5 näyttöjärjestelmän käsittäessä joukon eri puolella myymälää sijaitsevia näyttöyksiköitä (C') sekä keskusaseman (A) näyttöinformaation lähettämiseksi selektiivisesti kullekin näyttöyksikölle, tunnettu siitä, että järjestelmä edelleen käsittää ainakin yhden tukiaseman (B), jolla on 10 keskusaseman kanssa radioyhteys ja sisältää keskusaseman (A) käyttämän liikennöintitavan mukaiset radiovastaanotto-välineet, jotka ovat yhteiset useille tukiaseman (B) läheisyyteen sijoitetuille näyttöyksiköille (C'), jotka ovat yhteisen signaaliväylän (20) kautta yhteydessä tukiasemaan 15 (B), kunkin näyttöyksikön (C') reagoidessa ainoastaan nii hin signaaliväylällä siirrettäviin signaaleihin, joiden sisältämä osoiteinformaatio vastaa näyttöyksikön (C') ennalta määrättyä osoitekoodia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, 20 tunnettu siitä, että kussakin näyttöyksikössä (C, C') on lähetinvälineet (416,418) vastaanotetun signaalin lähettämiseksi kuittauksena signaaliväylää (20) myöten takaisin tukiasemalle (B), mikäli vastaanotettu osoiteinformaatio vastaa näyttöyksikön osoitekoodia, ja että tukiase-25 ma (B) käsittää lähetinvälineet (411) näyttöyksikön lähettämän signaalin lähettämiseksi kanta-asemalle (A).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä,tunnettu siitä, että tukiasema (310,410) käsittää ajastinvälineen (314,414) tukiaseman kytkemiseksi 30 vastaanotolle lyhyiksi säännöllisesti toistuviksi ajanjaksoiksi.

4. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että näyttöyksiköt (C) kiinnitetään tuotehyllyn (605) etureunaan asennetta- 35 vaan kiskoon (603), joka käsittää näyttöyksikön (C) liit-

10 PR 7:8 timiä varten liitinosat, jotka on kiskon (603) sisällä kytketty väyläksi (20), niin että kiskoon on kiinnitettävissä rinnakkain useita näyttöyksiköitä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu siitä, että kiskon (603) yhteen päähän on asennettu urospuolinen kiskoliitin (607) ja toiseen päähän on asennettu naaraspuolinen vastaava kiskoliitin (606). jolloin kiskon kuhunkin päähän on kytkettävissä toinen kisko (603) tai muu osa väylää (20). 10 n Gä/CÖ