FI88754C - Foerfarande foer foermedling av visuell information - Google Patents
Foerfarande foer foermedling av visuell information Download PDFInfo
- Publication number
- FI88754C FI88754C FI920559A FI920559A FI88754C FI 88754 C FI88754 C FI 88754C FI 920559 A FI920559 A FI 920559A FI 920559 A FI920559 A FI 920559A FI 88754 C FI88754 C FI 88754C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- light
- electromagnetic
- refractive index
- information
- optical
- Prior art date
Links
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G02—OPTICS
- G02F—OPTICAL DEVICES OR ARRANGEMENTS FOR THE CONTROL OF LIGHT BY MODIFICATION OF THE OPTICAL PROPERTIES OF THE MEDIA OF THE ELEMENTS INVOLVED THEREIN; NON-LINEAR OPTICS; FREQUENCY-CHANGING OF LIGHT; OPTICAL LOGIC ELEMENTS; OPTICAL ANALOGUE/DIGITAL CONVERTERS
- G02F1/00—Devices or arrangements for the control of the intensity, colour, phase, polarisation or direction of light arriving from an independent light source, e.g. switching, gating or modulating; Non-linear optics
- G02F1/01—Devices or arrangements for the control of the intensity, colour, phase, polarisation or direction of light arriving from an independent light source, e.g. switching, gating or modulating; Non-linear optics for the control of the intensity, phase, polarisation or colour
- G02F1/19—Devices or arrangements for the control of the intensity, colour, phase, polarisation or direction of light arriving from an independent light source, e.g. switching, gating or modulating; Non-linear optics for the control of the intensity, phase, polarisation or colour based on variable-reflection or variable-refraction elements not provided for in groups G02F1/015 - G02F1/169
- G02F1/195—Devices or arrangements for the control of the intensity, colour, phase, polarisation or direction of light arriving from an independent light source, e.g. switching, gating or modulating; Non-linear optics for the control of the intensity, phase, polarisation or colour based on variable-reflection or variable-refraction elements not provided for in groups G02F1/015 - G02F1/169 by using frustrated reflection
-
- G—PHYSICS
- G02—OPTICS
- G02F—OPTICAL DEVICES OR ARRANGEMENTS FOR THE CONTROL OF LIGHT BY MODIFICATION OF THE OPTICAL PROPERTIES OF THE MEDIA OF THE ELEMENTS INVOLVED THEREIN; NON-LINEAR OPTICS; FREQUENCY-CHANGING OF LIGHT; OPTICAL LOGIC ELEMENTS; OPTICAL ANALOGUE/DIGITAL CONVERTERS
- G02F1/00—Devices or arrangements for the control of the intensity, colour, phase, polarisation or direction of light arriving from an independent light source, e.g. switching, gating or modulating; Non-linear optics
- G02F1/01—Devices or arrangements for the control of the intensity, colour, phase, polarisation or direction of light arriving from an independent light source, e.g. switching, gating or modulating; Non-linear optics for the control of the intensity, phase, polarisation or colour
- G02F1/13—Devices or arrangements for the control of the intensity, colour, phase, polarisation or direction of light arriving from an independent light source, e.g. switching, gating or modulating; Non-linear optics for the control of the intensity, phase, polarisation or colour based on liquid crystals, e.g. single liquid crystal display cells
-
- G—PHYSICS
- G02—OPTICS
- G02F—OPTICAL DEVICES OR ARRANGEMENTS FOR THE CONTROL OF LIGHT BY MODIFICATION OF THE OPTICAL PROPERTIES OF THE MEDIA OF THE ELEMENTS INVOLVED THEREIN; NON-LINEAR OPTICS; FREQUENCY-CHANGING OF LIGHT; OPTICAL LOGIC ELEMENTS; OPTICAL ANALOGUE/DIGITAL CONVERTERS
- G02F2203/00—Function characteristic
- G02F2203/10—Function characteristic plasmon
Landscapes
- Physics & Mathematics (AREA)
- Nonlinear Science (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Optics & Photonics (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Crystallography & Structural Chemistry (AREA)
- Optical Modulation, Optical Deflection, Nonlinear Optics, Optical Demodulation, Optical Logic Elements (AREA)
Description
1 887::4
Menetelmä visuaalisen informaation välittämiseen
Keksinnön kohteena on menetelmä visuaalisen informaation välittämiseen, jolloin informaatiolähteestä 5 välitetään visuaalista informaatiota optisesti, kuten valonlähteestä lähetettävien valonsäteiden avulla tai vastaavasti, informaatiota välittävällä ensimmäisellä pinnalla ja informaatiota havainnollistavalla toisella pinnalla, joka muodostaa kuvapinnan, kuten kuvaruudun, 10 näyttöruudun, lukupinnan tai vastaavan, jolloin mainittujen ensimmäisen ja toisen pinnan väliin järjestetään optisesti anisotrooppista väliainetta, kuten nestekidettä tai vastaavaa. Menetelmän soveltamiseksi muodostetaan sopivimmin suljettu rakenne, 15 jossa mainitut ensimmäinen ja toinen pinta ovat sopivimmin oleellisesti samansuuntaiset ja jossa järjestetään vaikuttamaan mainittujen pintojen välistä informaation siirtymistä ohjaava elimistö, jonka toiminta ainakin osittain perustuu mainitun väliaineen 20 taitekertoimen muuttamiseen.
Nestekidemateriaaleja hyväksi käyttävät näyttöelementit ovat yleisesti tunnettuja ja käytettyjä alan teollisuudessa. Tällä hetkellä yleisimmin käytettävät 25 nestekidenäyttötyypit perustuvat valon polarisaatio- tason kiertoon, mm. ’'twisted nematic" (TN) ja "electrically controlled bire-fringence" (ECB) -näytöt. Tämän tyyppisiä näyttöjä on kuvattu useissa julkaisuissa. Tällaiset näytöt voidaan luokitella passiivisiksi, 30 koska ne eivät välttämättä vaadi lisävalonlähteitä katseluun, vaan ympäristön oma valo riittää. Pimeässä katseluun tarvitaan kuitenkin varta vasten järjestetty taustavalaisu.
35 Kokonaisheijastus-kytkentään (TIR) perustuva näyttö- tyyppi on myös tunnettu [Urisu-Green], mutta käytännössä vähemmän suosittu. TIR-näyttö on tyypillisesti aktiivinen, koska se vaatii tarkasti kollimoidun 2 Ö87C4 valon, mikä ei hajavaloa käyttäen ole mahdollista, vaan tarvitaan varta vasten järjestetyt valonlähteet. Tällaiset valonlähteet voidaan tehdä moduloitaviksi, jolloin kuvapisteiden harmaasävyjen määrä voi olla 5 suurikin. Ratkaisu on kuitenkin kallis, erityisesti jos multipleksointiaste on matala, jolloin tarvitaan suuri määrä valonlähteitä.
Koska tarkassa näytössä voi olla useita satoja tuhansia 10 kuvapisteitä, muodostaa kuvapisteiden ohjauksen järjestäminen useimmissa nestekidenäyttötyypeissä vaikean ongelman. Multipleksointiastetta on pyritty kasvattamaan mm. integroimalla näyttölevyyn jokaiselle kuvapisteelle omat aktiiviset kuvapisteitä ohjaavat 15 elektroniset kytkimet (aktiivimatriisi tai TFT-näytöt) .
Tämänhetkisessä nestekidenäyttötekniikassa on useita haittapuolia. Multipleksointiaste on rajoitettu, mikä merkitsee sitä, että näytön ohjauselektroniikan 20 monimutkaisuus tekee suuren resoluution omaavien näyttöjen valmistamisen kalliiksi. Rajoittavana tekijänä on joko kontrastin aleneminen (tyypillisesti passiivisilla näytöillä) tai nestekiteen kytkentä-elimien hitaus (aktiivisilla näytöillä). Aktiivi-25 matriisitekniikalla voidaan passiivisissa näytöissä välttää kontrastin heikentyminen, mutta näyttölevyn valmistustekniikka on vaativaa ja kallista, koska jokaiselle kuvapisteelle on valmistettava omat oh-jaintransistorinsa tai -diodinsa. Näytön harmaa- tai 30 värisävyjen lukumäärä on passiivisissa näyttötyypeissä rajoitettu.
Erityisesti valon polarisaatiotason kiertoon perustuvien näyttöjen valmistustekniikassa ovat nestekide-35 kerroksen paksuuden toleranssit varsin kriittiset, mikä nostaa kustannuksia. Tarkkuusvaatimukset tulevat merkitseviksi erityisesti suurialaisten näyttöjen kohdalla.
3 3 3 7 ί 4
Edelleen on useimpien näyttötyyppien vasteaika varsin hidas, mikä heikentää kuvan laatua esim. video- tai tv-kuvaa katseltaessa.
5
Suomalaisessa hakemusjulkaisussa FI-906095 "Menetelmä visuaalisen informaation välittämiseksi" [Jouko Viitanen] on esitetty aikaisempaan tekniikkaan nähden kehitelty menetelmä. Menetelmä perustuu visuaalisen 10 informaation välittämiseen optisesti, kuten valokuitujen tai vastaavien avulla, ja väliaineen, kuten nestekiteen tai vastaavan, taitekertoimen muuttamiseen mekaanisesti, eli akustisesti. Näin ollen kyseisessä menetelmässä hyödynnetään erityisesti väliaineen 15 liiketilan muutoksesta johtuvaa taitekertoimen muuttumista, joka aikaansaadaan väliaineeseen vaikuttavilla mekaanisilla elimillä. Menetelmän teoreettisista eduista huolimatta sen soveltamisesta ei kuitenkaan käytännön tasolla ole toistaiseksi riittävästi kokemus-2 0 ta.
Keksinnön mukaisen menetelmän avulla saadaan aikaan ratkaiseva parannus nykyisin yleisimmin käytetyn ' . tekniikan edellä esitettyihin epäkohtiin, minkä lisäksi 25 se avartaa merkittävästi myös edellä mainitun suomalaisen hakemusjulkaisun sovellutusmahdollisuuksia. ’...· Tämän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetel- mälle on pääasiassa tunnusomaista se, että informaation : siirtymistä ohjaava elimistö järjestetään ainakin 30 osittain optista energiaa elektroniplasman värähtelyksi muuttavalla, kuten pintaplasmoniresonanssi-ilmiöön perustuvalla tai vastaavalla, järjestelyllä toimivaksi, jolloin rakenteeseen sovitetaan yksi tai useampi elektroniplasman omaava sähkömagneettinen muuntoelin, ..." 35 kuten metallikalvo, -kerros tai vastaava.
Keksinnön tärkeimpänä etuna voidaan pitää sitä, että menetelmällä aikaansaatavaan valon kytkentäilmiöön 4 88734 vaaditaan aikaisemmin käytettyihin menetelmiin verrattuna huomattavasti ohuemman nestekidekerroksen orien-taatiomuutos. Tällöin varsinkin kytkentään tarvittavan kerroksen palautuminen takaisin lepotilaan nopeutuu. 5 Lisäksi kytkentäilmiön ominaiskäyrä on hyvin jyrkkä, mikä myös nopeuttaa kytkentää. Ominaiskäyrässä on edelleen yksi terävä huippu, joka vastaa valon mak-simiemissiota. Niinpä voidaan aikaisempiin rakenne-periaatteisiin verrattuna yksinkertaisella järjes-10 telyllä tehdä näyttö, jossa kulloinkin vain yksi kuvapiste on aktiivinen. Siten näytön ohjauselektro-niikka on toteutettavissa edullisesti, ja näytön multipleksointiaste voidaan nostaa korkeaksi. Näytössä tarvittavan nestekidekerroksen paksuus ei myöskään 15 ole kriittinen, mikä tekee menetelmän sovellutusten valmistuksen hyvin edulliseksi.
Seuraavassa selityksessä keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti samalla viittaamalla oheisiin piirus-20 tuksiin, joissa kuva 1 esittää poikkileikkauksena keksinnön mukaisen menetelmän erästä edullista sovellutusta, 25 kuva 2 esittää pintaplasmoniresonanssi-ilmiötä ja kuva 3 esittää pintaplasmoniresonanssi-ilmiön 30 ominaiskäyrää.
Kuvassa 1 sovellettu menetelmä on tarkoitettu visuaalisen informaation välittämiseen. Informaatiolähteestä 1 välitetään visuaalista informaatiota optisesti, 35 valonlähteestä 10 lähetettävien valonsäteiden avulla, informaatiota välittävällä ensimmäisellä pinnalla 2 ja informaatiota havainnollistavalla toisella pinnalla 3, joka muodostaa kuvapinnan 60, kuten kuvaruudun, R ' 8 R 7 w 4 näyttöruudun, lukupinnan tai vastaavan. Ensimmäisen pinnan 2 ja toisen pinnan 3 väliin järjestetään optisesti anisotrooppista väliainetta 4, kuten neste-kidettä tai vastaavaa. Menetelmän soveltamiseksi 5 muodostetaan sopivimmin suljettu rakenne 2, 3, 4, 65, jossa mainitut ensimmäinen 2 ja toinen pinta 3 ovat oleellisesti samansuuntaiset ja jossa järjestetään vaikuttamaan mainittujen pintojen 2, 3 välistä informaation siirtymistä ohjaava elimistö 5, jonka toiminta 10 osittain perustuu väliaineen 4 taitekertoimen muuttamiseen. Keksinnön mukaisesti informaation siirtymistä ohjaava elimistö 5 järjestetään lisäksi osittain optista energiaa elektroniplasman värähtelyksi muuttavalla, kuten pintaplasmoniresonanssi-ilmiöön perustu-15 valla tai vastaavalla järjestelyllä toimivaksi. Tällöin rakenteeseen sovitetaan ainakin yksi tai useampi elektroniplasman omaava sähkömagneettinen muuntoelin 7, kuten metallikalvo 40, metallikerros tai vastaava.
20 Pintaplasmoniresonanssilla (surface plasmon resonance, SPR) tarkoitetaan ilmiötä, jossa valon kokonaisheijastuksessa syntyvällä ns. pakoaallolla (evanescent wave) synnytetään metallin pinnan elektroniplasmaan sähkömagneettinen aalto eli plasmoni. Sopivalla 25 järjestelyllä pakoaallon aaltovektori resonoi metalli-kalvon elektroniplasman aaltovektorin kanssa ja valon koko energia siirtyy elektroniplasman värähtelyksi.
Resonanssi voidaan virittää Otto-, Kretschmann- tai 30 Sarid-konfiguraatiolla. Kuvan 2 mukaisessa yleisimmin käytetyssä Kfetschmann-konfiguraatiossa p-polaroitu valo 1^ tulee optisesti tiheämmästä väliaineesta p ja kokonaisheijastuu Ir sen ja optisesti harvemman väliaineen v rajapinnalla. Rajapinnalle on höyrystetty 35 ohut (luokkaa 50 nm) metallikalvo m, jonka ulkopinnalle plasmoni BSp syntyy. Mittaamalla heijastuskerrointa R (heijastuneen valon Ir intensiteetin suhde tulevan valon intensiteettiin 1^) kulman Θ funktiona on nähtä- 6 8 8 7 C 4 vissä kuvan 3 mukainen terävä resonanssiminimi. Resonanssi (piikin syvyys ja leveys) riippuu väliaineiden p, v dielektrisyysvakioista (eO, e2) metallin m dielektrisyysfunktiosta (cl) ja paksuudesta, 5 käytetyn valon aallonpituudesta sekä valon tulokulmas ta Θ. Parhaita metalleja pintaplasmoniresonanssin synnyttämiseen ovat jalometallit hopea ja kulta, joilla saadaan aikaan terävä resonanssi. Näillä metalleilla dielektrisen funktion reaaliosa on suuri 10 ja negatiivinen ja imaginääriosa pieni ja positiivinen.
Resonanssi-ilmiö kasvattaa kokonaisheijastuksessa syntyvän pakoaallon sähkökentän E voimakkuutta metalli-kalvon m ulkopuolella olevassa väliaineessa v. Sähkö-15 kenttä E ulottuu muutaman sadan nanometrin etäisyydelle rajapinnasta ja vaimenee eksponentiaalisesti, kun kuljetaan rajapinnalta kohtisuoraan jompaankumpaan suuntaan. Koska sähkökenttä ulottuu rajapinnan ulkopuolelle, vaikuttavat ulkopuolisessa väliaineessa v 20 tapahtuvat taitekertoimen muutokset rajapinnalla esiintyvän sähkökentän voimakkuuteen ja sitä kautta resonanssiin. Mikäli kaikki muut parametrit pidetään vakiona ja annetaan ulkopuolisen väliaineen taitekertoimen muuttua, resonanssi siirtyy, mitä on esitetty 25 kuvassa 3 esitetyllä katkoviivalla. Mittaamalla vakiokulmalla (esimerkiksi resonanssin jyrkintä luiskaa vastaavalla kulmalla) muutos nähdään intensiteetin muutoksena. Mikäli väliaineiden rajapinnat ovat ideaalisen tasaiset, metallin pinnalle syntyvän 30 plasmonin energia, eli tulevan valon energia resonans-siminimiä vastaavalla kulmalla, muuttuu lämmöksi metallikalvossa m. Käytännössä rajapinnat ovat kuitenkin mikroskaalassa epätasaisia. Tällöin osa plasmonin energiasta kytkeytyy pinnan epätasaisuuksien kautta 35 takaisin valoksi, joka emittoituu väliaineeseen v.
Kuva 1 esittää periaatteena poikkileikkausta keksinnön mukaisen menetelmän näyttösovellutuksesta. Poikki- 7 38704 leikkaus oh valittu siten, että se vastaa näytön yhden esimerkiksi vaakasuoran juovan osaa. Yhdellä juovalla on esitetyssä sovellutuksessa useita kuva-pisteitä 50. Muita juovia ja juovan muita kuva-5 pisteitä 50 vastaavat konstruktiot ovat identtisiä esitetyn yksityiskohdan kanssa.
Kuvan 1 mukaisesti valonvoimakkuudeltaan moduloitavissa olevasta valonlähteestä 10 tuleva valo johdetaan 10 kollimaattorin 20 ja polarisaattorin 21 läpi siten, että saadaan muodostumaan ensimmäisen pinnan 2 suhteen p-polarisoitu valonsäde. Yhdensuuntainen valo suunnataan ensimmäisessä pinnassa 2 olevan prisman 30 kautta sähkömagneettisina muuntoeliminä 7 toimiviin 15 peräkkäisiin metallikerroksiin 40. Riippuen metalli-kerrokseen 40 yhteydessä olevan nestekiteen 4 valon kyseiseen polarisaatiokomponenttiin vaikuttavan taite-kertöimen suuruudesta, metallikerrokseen 40 lankeava valo jokö heijastuu pienin häviöin tai muodostaa 20 metallikerroksen 40 materiaaliinpintaplasmoniresonans-si-ilmiön kautta sähkökentän E, johon valon energia absorboituu lähes kokonaan. Tällainen sähkökenttä E säteilee edelleen absorboituneen energian valona 80 ulos rakenteesta nestekiteen 4 ja toisena pintana 3 25 toimivan valoa läpäisevän etulevyn 60 kautta. Kyseiseen kohtaan muodostuu kirkas kuvapiste 80, kun taas muiden metallikerrosten 40 kohdilla, joista valo heijastuu takaisin prismaan 30, on valaisematon kuvapiste 50.
30 Nestekiteen 4 paikallisesti, mahdollisesti myös ajallisesti, muuttuvaa taitekerrointa voidaan ohjata millä tahansa tunnetulla mekanismilla, esimerkiksi sähkökentällä, pintakäsittelyllä, magneettikentällä tai mekaanisella liikkeellä. Kuvan 1 mukaisessa sovellu-35 tuksessa on väliaineen 4 taitekerrointa muuttavat elimet 9 järjestetty sähköisesti toimiviksi. Peräkkäin järjestettyjä metallikerroksia 40 käytetään väliaineen 4 taitekerrointa muuttavina ensimmäisinä 8 :'· O / J 4 elektrodeina ja etulevyn 60 sisäpinnalla olevia kerroksia 34 toisina elektrodeina, joihin vaikutetaan virtalähteestä 70 johdetulla, sopivimmin säädettävissä olevalla ohjausjännitteellä U.
5
Rakenteeseen kuuluvat materiaalit on valittu lisäksi siten, että nestekiteen 4 taitekerroin ne on suurempi ja taitekerroin nD pienempi kuin pintaplasmoniresonans-sin synnyttämiseen elektrodeissa 40 vaadittava taite-10 kerroin n^· Nestekiteeseen 4 kosketuksessa olevien elektrodien 40 pinnat sekä pinnat 35 on käsitelty nestekidetekniikassa tunnetulla tavalla siten, että nestekiteeseen 4 elektrodeja 40 vastaaville kohdille muodostuvissa peräkkäisissä lohkoissa 12, I2, I3 on 15 lepotilassa olevan lohkon nestekidemolekyylien prismassa 30 etenevän valon p-polarisaatiokomponenttiin vaikuttava taitekerroin lähellä kerrointa nc. Aktiivisessa lohkossa saa elektrodien 40 välille kytketty ohjausjännite U aikaan nestekiteen uudelleen suun-20 tautumisen niin, että mainittuun polarisaatiokomponent-tiin vaikuttava taitekerroin on kyseisessä lohkossa I3 lähellä kerrointa ne. Niinpä ohjausjännitteen U kytkemisen jälkeen syntyy aktiivisessa lohkossa I2 ainakin hetkellisesti tila, jossa mainitulla tavalla 25 polarisoituun valoon vaikuttava taitekerroin n^ on sopiva synnyttämään elektrodissa 40 pintaplasmoni-resonanssin.
Rakenteessa on elektrodin 40 ensimmäiselle puolelle 35 30 välitetty ja elektrodissa 40 sähköiseksi muunnettu optinen energia palautettu muuntojär jestelyllä takaisin optiseksi energiaksi elektrodin 40 toisella puolella 39 heijastettavalla valolla valaistavan kuvapisteen 80 muodostamiseksi. Edelleen edullisena sovellutuksena 35 on muunnosjärjestely toteutettu muodostamalla elektro dien 40 takapinnat 39 osittain epätasaisiksi karhen- netuiksi siten, että resonoivan sähkökentän teho edelleen säteilee ulos valona 80.
9 3 8 7 7 4
Sovellutuksessa käytettyjen mekaanisina ensimmäisinä ja toisina ohjauseliminä toimivien kerroksien 37 ja 36 tarkoituksena on parantaa näytön kuvapisteiden 50 5 kontrastia. Elektrodit 40 ovat tyypillisesti niin ohuita, että ne päästävät jonkin verran valoa lävitseen, vaikka resonanssia ei syntyisikään. Valon kytkeytymisen aiheuttaa esimerkiksi puutteellisen valmistustekniikan aiheuttama elektrodien 40 pintojen 10 karheus. Tällaisen ei-halutun säteilyn estämiseksi on näyttö järjestetty rakenteeltaan sellaiseksi, että missään näytön kohdalla ei ole etulevyn 60 läpi katsottaessa näkyvissä suoraan valaistuja elektrodien 40 absorboivia osia 35. Läpinäkymättömät kerrok-15 set 37 peittävät elektrodien 40 valaistut absorboivat osat 35, kun taas heijastavat kerrokset 36 estävät elektrodien heijastavien osien 39 valaisun. Valitsemalla kerroksien 36 ja 37 pituudet riittävän lyhyiksi, valmistamalla elektrodien 40 absorboivat osat 35 20 mahdollisimman tasaisiksi ja niiden heijastavat osat 39 karheiksi estetään resonanssista ulos säteilevän valon vaimeneminen.
Valonlähteellä 10 ja siihen liitetyllä optiikalla ei 25 tarvitse valaista suoraan koko näytön yhden esitetyn mukaisen juovan tai juovajoukon alaa. Kuten kuvassa 1 on esitetty, mikäli tiettyyn elektrodiin 40 ei synny pintaplasmoniresonanssia, tyypillisesti yli 90 % siihen lankeavasta valosta heijastuu edelleen. Pris-3 0 man 30 muut pinnat 38 ja kerros 36 on valmistettu siten, että niissä tapahtuu kokonaisheijastus, jolloin lähes koko valoteho heijastuu edelleen. Siten prisma 30 voidaan valmistaa hyvin ohueksi ja sallia jopa useita kymmeniä heijastuksia, riippuen siitä, miten suuri 35 tehoreservi valonlähteellä 10 on. Heijastuksien teho-häviö on mahdollista ottaa huomioon multipleksoidussa näytössä esimerkiksi siten, että valonlähteitä 10 10 ' 3 / .'J 4 moduloivan modulaattorin 11 signaaliamplitudi järjestetään suuremmaksi niinä ajanhetkinä, kun hetkellinen resonanssi tapahtuu uloimpina olevissa kuvapisteissä.
5 Valonlähteenä 10 on edullista käyttää valoa emittoivia diodeja (LED), jotka ovat moduloitavissa tarpeeksi suurella kaistan leveydellä, ja joita on saatavissa kaikille täysväri järjestelmän valokomponenteille punainen, vihreä ja sininen. Käytännössä on vaikea 10 kuitenkin valmistaa halpoja, moduloitavissa olevia valonlähteitä 10, joiden valonsäde olisi kollimoitu vain yhden juovan levyiseksi säteeksi. Niinpä on edullista järjestää näyttö multipleksoiduksi myös siten, että yksi lähde 10 valaisee samanaikaisesti 15 useaa esitetyn mukaista juovaa, mutta kerrallaan vain yksi juova on aktiivinen.
Keksintö ei ole rajoittunut edellä olevassa selityksessä ja piirustuksissa esitettyyn sovellutukseen, 20 vaan sitä voidaan perusajatuksen puitteissa muunnella huomattavastikin, kuten seuraavassa on esitetty:
Esitetyssä sovellutuksessa käytetään valonlähteen ja polarisaattorin välissä kollimaattoria, joka muuttaa 25 valonsäteet yhdensuuntaisiksi. Voidaan kuitenkin käyttää myös valonlähdettä, joka ei ole kollimoitu. Tällöin resonanssi syntyy vain sellaisessa kohdassa, jossa valonsäteiden kohtauskulma ja nestekiteen orientaatio on sopiva. Tällöin usean erillisen sähköi-30 sesti ohjatun elektrodin sijasta voidaan käyttää vain muutamia tai yhtä yhtenäistä elektrodia. Kun valonsäteiden tulokulmien vaihtelualue on sopiva, saadaan elektrodien muuttuvalla ohjausjännitteellä aikaan sijainniltaan muuttuva paikallinen emissio aina siihen 35 kohtaan, jossa nestekiteen orientaatio on sopiva. Esimerkiksi monotonisesti muuttuva ohjausjännite aikaansaa yhtenäisen pyyhkäisevän kuvapisteen. Näin voidaan rakentaa pyyhkäisyperiaatteella toimiva näyttö 1X 88754 ilman, että jokaiselle kuvapisteelle käytetään erillistä ohjausta. Tällöin ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää kuvapisteiden epäsuoraa valaisua, vaan koko näyttöalue tulee valaista valonlähteellä suoraan.
5
Vastaavasti valoa läpäisemättömiä ensimmäisiä mekaanisia ohjauselimiä ja heijastusta tehostavia/vaimen-tavia toisia ohjausmekaanisia elimiä käytetään ainoastaan parantamaan näytön kontrastia; kontrasti voi 10 olla tosin näyttötarkoitukseen riittävä ilman näitä kerroksiakin. Samoin kerrosten sijainti voi vaihdella, jolloin esim. toisina mekaanisina ohjauseliminä toimiva kerros voi sijaita aikaisemmin tulevan valon kulkutiellä siten, että se estää tiettyjen elektrodien 15 osien valaisun. Kyseinen kerros voidaan valmistaa mistä tahansa heijastavasta tai vaimentavasta materiaalista. Samoin voidaan elektrodien heijastavat osat valmistaa paksummaksi kuin muut osat tai muodostaa muulla tavoin sellaiseksi, että sillä saavutetaan 20 riittävä valon läpimenon vaimennus.
Kuvapisteiden ohjaukseen voidaan käyttää sähköistä järjestelyä myös siten, että sähkökenttä muodostetaan kytkemällä peräkkäin olevat metallikerrokset toisiinsa, 25 jolloin kulloinkin kahta vierekkäistä metallikerrosta käytetään ensimmäisenä ja toisena elektrodina.Tällöin esimerkiksi valitsemalla elektrodien mitat sopivan pieniksi suuntaa niiden välille kytketty ohjausjänni-te myös elektrodien etulevyä kohti olevaan takapin-30 taan kosketuksissa olevan nestekiteen.
Esitetyssä sovellutuksessa käytetty ratkaisu perustuu aiemmin tunnettuun ns. Kretschmann-konfiguraation mukaiseen tapaan generoida pintaplasmoniresonanssi. 35 On olemassa kuitenkin myös muita yleisesti tunnettuja konfiguraatioita, esimerkiksi Otto- ja Sarid-kon-.·. : figuraatiot, joilla resonanssi voidaan synnyttää.
Näissä konfiguraatioissa käytetyt kerrosrakenteet 12 8 8 7 8 4 ovat hiukan esitetystä poikkeavia. Erityisesti mainittu Sarid-konfiguraatio on edullinen, koska sillä tunnetusti saadaan esitetyn mukaiseen konfiguraatioon verrattuna suurempi sähkökentän vahvistus. Sen haitta-5 puolena kuitenkin on vähintään yhden dielektrisen lisäkerroksen tarve, joka vaaditaan elektrodien ja prisman väliin. On selvää, että keksinnön mukaisen menetelmän soveltamisessa voidaan käyttää myös muita tunnettuja pintaplasmoniresonanssin synnyttämis-10 menetelmiä kuin tässä on esitetty ilman, että muutetaan keksinnön perusperiaatetta.
Esitetyssä sovellutuksessa kytketään valo resonoiviin elektrodeihin prisman avulla. Samaan tarkoitukseen 15 voidaan kuitenkin käyttää myös muita tunnettuja tapoja, esimerkiksi hilaa, joka on valmistettu ensimmäisen pinnan ulkopintaan, jolloin valaisu suunnataan tähän pintaan.
20 Luonnollisesti edellä esitetty toiminta voidaan myös kääntää toisin päin ilman, että muutetaan keksinnön periaatetta, t.s. että valo kytketään nestekidekerrok-sen kautta ja se säteilee ulos prisman tai muun sopivan peitelevyn kautta. Tämä on mahdollista järjestää 25 esimerkiksi valitsemalla sopivat prisman ja nestekiteen taitekertoimet sekä elektrodien materiaali ja paksuus.
Esitetyssä sovellutuksessa käytetään edelleen optisen energian muunnosjärjestelynä metallikerroksen heijas-30 tavien osien epätasaisuutta, jolloin valo kytkeytyy ulos niiden pinnankarheuden vuoksi. Voidaan myös käyttää muita tunnettuja muunnosjärjestelyjä säteilyn uloskytkemiseksi, esimerkiksi varta vasten metalli-kerrokseen aikaansaatua hilaa tai nestekiteeseen seos-35 tettua fluoresoivaa ainetta, joka virittyy elektrodien sähkökentän ansiosta ja säteilee virittyneen energian ulos valona.
13 8 8 / B 4
Esitetyssä sovellutuksessa on kullakin elektrodiparilla oma sähköinen ohjauksensa. Saattaa kuitenkin olla edullista järjestää ohjaus siten, että peräkkäisten elektrodiparien vastaavat elektrodit on liitetty 5 yhteen resistanssiltaan tunnetun suuruisilla vastus-kalvoilla, ja näin muodostunut ketju on päätetty tunnettuun jännitteeseen. Jos ketjua ohjataan toisesta päästä amplitudiltaan ajan funktiona nousevalla jännitteellä, niin eri elektroideilla saavutetaan 10 resonanssia vastaava jännite eri aikaan. Valitsemalla sopivan suuruiset vastusarvot ja sopiva määrä yhteen kytkettyjä elektrodeja voidaan järjestää, että kerrallaan vain yhdessä elektrodiparissa esiintyy resonanssi. Tällöin voidaan pienentää elektrodien ohjausasteiden 15 lukumäärää.
Esitetyssä sovellutuksessa on kukin elektrodeista muodostettu yksinkertaisuuden vuoksi suorakulmaiseksi liuskaksi. Käytännössä on yleensä kuitenkin edullisem-20 paa muotoilla elektrodit esimerkiksi sormikuvion muotoiseksi siten, että elektrodiparien sormet ovat lomittain. Tällaisella järjestelyllä voidaan rakentaa halutun kokoisia kuvapisteitä tarvitsematta muuttaa kytkentään vaadittavaa sähkökentän voimakkuutta.
25
Luonnollisesti väliaineena voidaan käyttää nestekiteestä poiketen myös muita materiaaleja, joiden dielektri-syysvakion anisotropia on ohjattavissa sähköisellä, magneettisella tai mekaanisella järjestelyllä. Tällöin 30 voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi yleisesti tunnettua
Kerr- tai Pöckels-efektiä.
Claims (16)
1. Menetelmä visuaalisen informaation välittämiseen, jolloin informaatiolähteestä (1) välitetään visuaalista 5 informaatiota optisesti, kuten valonlähteestä (10) lähetettävien valonsäteiden avulla tai vastaavasti, informaatiota välittävällä ensimmäisellä pinnalla (2) ja informaatiota havainnollistavalla toisella pinnalla (3) , joka muodostaa kuvapinnan, kuten kuvaruudun, 10 näyttöruudun, lukupinnan tai vastaavan, jolloin mainittujen ensimmäisen (2) ja toisen pinnan (3) väliin järjestetään optisesti anisotrooppista väliainetta (4) , kuten nestekidettä tai vastaavaa, jolloin menetelmän soveltamiseksi muodostetaan sopivimmin 15 suljettu rakenne (2, 3, 4, 65), jossa mainitut ensimmäinen (2) ja toinen pinta (3) ovat sopivimmin oleellisesti samansuuntaiset ja jossa järjestetään vaikuttamaan mainittujen pintojen (2, 3) välistä informaation siirtymistä ohjaava elimistö (5), jonka toiminta 20 ainakin osittain perustuu mainitun väliaineen (4) taitekertoimen muuttamiseen, tunnettu siitä, että informaation siirtymistä ohjaava elimistö (5) järjestetään lisäksi ainakin osittain optista energiaa elektroniplasman värähtelyksi muuttavalla, kuten 25 pintaplasmoniresonanssi-ilmiöön perustuvalla tai vastaavalla, järjestelyllä toimivaksi, jolloin rakenteeseen sovitetaan yksi tai useampi elektroniplasman omaava sähkömagneettinen muuntoelin (7), kuten metalli-kalvo, -kerros tai vastaava. 30
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jolloin yhden tai useamman sähkömagneettisen muuntoelimen (7) yhteyteen sovitetaan yksi tai useampi optinen muunto-elin (8), kuten prisma, hila tai vastaava, tunnettu 35 siitä, että mainitussa rakenteessa sähkömagneettiseen yhteen tai useampaan muuntoelimeen (7) optista muunto-elintä (8) vastakkaiselta puolelta yhteydessä olevan optisesti anisotrooppisen väliaineen (4) , kuten is ‘18 / L 4 nestekiteen tai vastaavan, taitekerrointa muutetaan taitekerrointa muuttavilla elimillä (9), kuten sinänsä tunnetuin kemiallisin, sähköisin, mekaanisin tai vastaavin järjestelyin, jolloin saadaan vastaavaan 5 sähkömagneettiseen muuntoelimeen (7) optisesti välitetyn informaation energia oleellisesti kokonaisuudessaan siirtymään sähkömagneettisen muuntoelimen (7) elektro-niplasmaan syntyväksi sähkökentäksi (E), kuten sähkömagneettiseksi aalloksi, eli plasmoniksi tai vastaa-10 vaksi.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa rakenteessa yhden tai useamman sähkömagneettisen muuntoelimen (7) 15 ensimmäiselle puolelle (35) välitetty optinen energia, joka on muunnettu sähkömagneettisessa muuntoelimes-sä (7) sähkökentäksi (E), palautetaan muuntojärjes-telyllä takaisin optiseksi energiaksi informaation välittämiseksi vastaavan sähkömagneettisen muunto-20 elimen (7) toiselta puolelta (39) optisesti, kuten valonsäteellä valaistun kuvapisteen (80) tai vastaavan muodostamiseksi.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että mainittu muuntojärjestely muodostetaan yhteen tai useampaan sähkömagneettiseen muuntoelimeen (7) kuuluvin, kuten sähkömagneettisen elimen (7) epätasaisuuteen, siihen muodostettuun hilaan tai vastaavaan perustuviin, ja/tai väliaineen (4) ominai-30 suuksiin, kuten siinä oleviin fluoresoiviin aineosiin tai vastaaviin, perustuvin järjestelyin.
5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jolloin mainitussa rakenteessa oleva toinen pinta (3) 35 muodostetaan ainakin osittain oleellisesti valoa läpäisevästä materiaalista, kuten lasista, muovista tai vastaavasta, valmistetusta levystä (60), tunnettu siitä, että mainitun rakenteen ensimmäinen pinta (2) 16 3 8 7 34 muodostetaan oleellisesti mainitusta yhdestä tai useammasta sähkömagneettisesta muuntoelimestä (7) , kuten sopivimmin jalometallista, kuten kullasta tai hopeasta, valmistetusta metal lika Ivosta, -levystä (40) 5 tai vastaavasta, ja ainakin yhdestä optisesta muunto-elimestä (8) , kuten prismasta (30), hilasta tai vastaavasta.
6. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 1-5 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rakenteessa olevan väliaineen (4) pienin taitekerroin (ng) järjestetään yhtä suureksi, sopivimmin pienemmäksi, kuin mitä sähkömagneettiseen muuntoelimeen (7) synnytettävä pintaplasmoniresonanssi edellyttää ja/tai 15 suurin taitekerroin (ne) yhtä suureksi, sopivimmin suuremmaksi, kuin mitä sähkömagneettiseen muuntoelimeen (7) synnytettävä pintaplasmoniresonanssi edellyttää, jolloin taitekerrointa muutettaessa saadaan aikaan ainakin hetkellisesti taitekerroin (n^) sopivak-20 si pintaplasmoniresonanssin synnyttämiseksi.
7. Patenttivaatimusten 4 ja 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu muuntojärjestely muodostetaan yhteen tai useampaan sähkömagneettiseen 25 muuntoelimeen (7) kuuluvin järjestelyin toimivaksi, jolloin ainakin tulevaa optista energiaa absorboiva osa (35) sähkömagneettisen muuntoelimen (7) ensimmäisestä pinnasta muodostetaan oleellisesti tasaiseksi ja ainakin poistuvaa optista energiaa heijastava 30 osa (39) sähkömagneettisen muuntoelimen (7) toisesta pinnasta muodostetaan oleellisesti epätasaiseksi.
8. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 5-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raken- 35 teeseen sovitetaan ainakin oleellisesti valoa läpäisemättömät ensimmäiset mekaaniset ohjauselimet (37), kuten yksi tai useampi estolevy, -pinnoite tai vastaava, joiden avulla estetään ainakin valon kulkeutu-
17 S 8 7 C 4 m in en suoraan sähkömagneettisen muuntoelimen (7) absorboivan osan (35) läpi.
9. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 2-8 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taite- kerrointä muuttavat elimet (9) järjestetään sähköisesti toimiviksi, jolloin ainakin yhtä sähkömagneettista muuntoelintä (7) tai sen osaa käytetään väliaineen (4) taitekerrointa muuttavana yhtenä tai useampana elektro-10 lyyttinä (40) tai vastaavana, johon vaikutetaan virtalähteestä (70) johdetulla sopivimmin säädettävissä olevalla ohjausjännitteellä U.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, jolloin 15 mainitun rakenteen, kuten sen ensimmäiseen pintaan (2) sovitetussa, yhdessä tai useammassa optisessa muunto-elimessä (8) välitetään valonsäteellä optista energiaa multipleksoidun näytön, lukupään tai vastaavan yhdessä tai useammassa juovassa olevan usean kuvapisteen (50), 20 lukupisteen tai vastaavan muodostamiseksi, jolloin rakenteeseen järjestetään vierekkäisiä lohkoja (1^, I2, I3), jolloin kussakin lohkossa olevan väli aineen (4) taitekerrointa muutetaan toisista lohkoista riippumatta, tunnettu siitä, että lohkot (13^, I2, 25 I3) muodostetaan yhden tai useamman sähkömagneettisen muuntoelimen (7) muuttuvalla ohjausjännitteellä (U) , jolloin aikaansaadaan kulloinkin aktiivisena olevassa juovassa sijainniltaan muuttuva paikallinen emissio.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lohkot (I3, I2, I3) muodos tetaan yhden tai useamman sähkömagneettisen muunto-elimen (7) monotonisesti muuttuvalla ohjausjännitteellä (U) , jolloin saadaan kulloinkin aktiivisena 35 olevassa juovassa tapahtumaan valonsäteiden jatkuva pyyhkäisevä liike. ie H 8 7 j 4
12. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 5-11 mukainen menetelmä, jolloin mainitun rakenteen ensimmäiseen pintaan (2) kuuluvassa yhdessä tai useammassa optisessa muuntoelimessä (8) välitetään ainakin osa 5 optisesta energiasta epäsuorasti, kuten valonlähteestä (10) heijastettavia valonsäteitä optisessa muunto-elimessä (8) kokonaisheijastumisperiaatteella sopivim-min oleellisesti häviöttömästi heijastamalla tai vastaavasti, multipleksoidun näytön tai vastaavan 10 yhdessä tai useammassa juovassa olevan usean kuva-pisteen (50) valaisemiseksi valonsäteillä, jolloin rakenteeseen järjestetään vierekkäisiä lohkoja (llf 12. *3)» jolloin kussakin lohkossa olevan väliaineen (4) taitekerrointa muutetaan toisista lohkoista 15 riippumatta, tunnettu siitä, että lohkot (Ij_, I2/ I3) muodostetaan kahden tai useamman sähkömagneettisen muuntoelimen (7) avulla, jotka sovitetaan ainakin välitettävän optisen energian kulkusuunnassa välimatkan päähän toisistaan. 20
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että multipleksoidun näytön tai vastaavan yhteydessä valonsäteiden optisessa muunto-elimessä (8) tapahtuvista heijastuksista aiheutuvia 25 tehohäviöitä kompensoidaan ainakin epäsuorasti valais tujen, oleellisesti valonlähteestä (1) uloimpina olevien kuvapisteiden muodostamisessa.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, jolloin 30 mainitun informaatiolähteen (1) käsittävästä valon lähteestä (10) heijastettavat valonsäteet muodostetaan modulaattorilla (11) moduloidulla yhdellä tai useammalla valoelimellä (10), kuten valoa emittoivalla diodilla (LED), sopivimmin värisuodattimin varustetulla 35 laajakaistasäteilijällä tai vastaavalla, tunnettu siitä, että valonsäteiden optisessa muuntoelimessä (8) tapahtuvista heijastuksista aiheutuvia tehohäviöitä kompensoidaan modulaattorin (11) avulla, jolloin 19. ft 7 5 4 sopivimmin valonlähdettä (10) moduloivan signaalin amplitudi järjestetään suuremmaksi valonlähteestä (10) uloimpina olevien kuvapisteiden muodostamisessa.
14 H /' 4 Patentt1vaat imukset;
15. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 5-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rakenteeseen sovitetaan optisen energian heijastumista ainakin optisessa muuntoelimessä (8) tehostavat ja/tai valon kulkeutumista suoraan ainakin sähkömagneettisen 10 muuntoelimen (7) muuntavan osan (39) läpi estävät toiset mekaaniset ohjauselimet (37), kuten yksi tai useampi heijastus-/vaimennuslevy, -pinnoite tai vastaava.
16. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 12-15 mukainen menetelmä, jolloin mainitun informaatiolähteen (1) käsittävästä valonlähteestä (10) heijastettavat valonsäteet muodostetaan modulaattorilla (11) moduloidulla yhdellä tai useammalla valoelimellä (10) , 20 kuten valoa emittoivalla diodilla (LED), sopivimmin värisuodattimin varustetulla laajakaistasäteilijällä tai vastaavalla, ja polarisoidaan polarisaattorilla (21) ensimmäisen pinnan (2) suhteen p-polarisoiduksi tai vastaavasti, ja/tai kollimoidaan kolliroaattoril-25 la (20) ainakin yhden juovan levyiseksi säteeksi tai vastaavaksi, tunnettu siitä, että multipleksoidun näytön tai vastaavan yhteydessä valonlähteen (10) yhteydessä kollimoiduilla valonsäteillä valaistaan samanaikaisesti kahta tai useampaa juovaa tai niiden 30 osaa, jolloin ainoastaan yhtä juovaa aktiivisesti käytetään siinä olevan yhden kuvapisteen (80) valaisemiseksi kerrallaan. 2 0 'λ / J 4
Priority Applications (3)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI920559A FI88754C (fi) | 1992-02-11 | 1992-02-11 | Foerfarande foer foermedling av visuell information |
| PCT/FI1993/000033 WO1993016409A1 (en) | 1992-02-11 | 1993-02-10 | Method for transferring visual information |
| AU34546/93A AU3454693A (en) | 1992-02-11 | 1993-02-10 | Method for transferring visual information |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI920559 | 1992-02-11 | ||
| FI920559A FI88754C (fi) | 1992-02-11 | 1992-02-11 | Foerfarande foer foermedling av visuell information |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI920559A0 FI920559A0 (fi) | 1992-02-11 |
| FI88754B FI88754B (fi) | 1993-03-15 |
| FI88754C true FI88754C (fi) | 1993-06-28 |
Family
ID=8534509
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI920559A FI88754C (fi) | 1992-02-11 | 1992-02-11 | Foerfarande foer foermedling av visuell information |
Country Status (3)
| Country | Link |
|---|---|
| AU (1) | AU3454693A (fi) |
| FI (1) | FI88754C (fi) |
| WO (1) | WO1993016409A1 (fi) |
Families Citing this family (2)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US5544268A (en) * | 1994-09-09 | 1996-08-06 | Deacon Research | Display panel with electrically-controlled waveguide-routing |
| US20160091775A1 (en) * | 2013-06-20 | 2016-03-31 | Hewlett-Packard Development Company, L.P. | Grating-based light modulation employing a liquid crystal |
Family Cites Families (1)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US5067788A (en) * | 1990-03-21 | 1991-11-26 | Physical Optics Corporation | High modulation rate optical plasmon waveguide modulator |
-
1992
- 1992-02-11 FI FI920559A patent/FI88754C/fi not_active IP Right Cessation
-
1993
- 1993-02-10 WO PCT/FI1993/000033 patent/WO1993016409A1/en active Application Filing
- 1993-02-10 AU AU34546/93A patent/AU3454693A/en not_active Abandoned
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI88754B (fi) | 1993-03-15 |
| WO1993016409A1 (en) | 1993-08-19 |
| AU3454693A (en) | 1993-09-03 |
| FI920559A0 (fi) | 1992-02-11 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| CA2151056C (en) | Liquid crystal display device comprising reflective holographic optical element | |
| US6798469B2 (en) | Optical element, optical light source unit and optical display device equipped with the optical light source unit | |
| US5451980A (en) | Liquid crystal flat panel color display with surface plasmon scattering | |
| KR100428523B1 (ko) | 플랫-패널화상디스플레이디바이스 | |
| JP4202429B2 (ja) | 反射表示装置 | |
| EP0750209B1 (en) | Light guiding sheet | |
| US5594560A (en) | Display device comprising fluorescent enhanced reflective holographic illumination | |
| US6333773B1 (en) | Image display panel employing a broad-band polarizing/reflective backlighting structure and a pixelated array of reflective-type of filtering elements | |
| JP2002500816A (ja) | バックライトシステム及びそれを含む表示デバイス | |
| JP2000321542A (ja) | 光変調素子及びそれを用いた光源と表示装置ならびにその駆動方法 | |
| KR960001815A (ko) | 반사형액정표시장치 및 반사형 컬러액정표시장치 | |
| US20060119915A1 (en) | Display panel and display device | |
| WO2000032981A9 (fr) | Illuminateur, dispositif eclairant, feu avant et afficheur a cristaux liquides | |
| JP2000200049A (ja) | 反射型表示装置 | |
| JP2000504438A (ja) | 反射型フラットパネル表示装置 | |
| US20030026108A1 (en) | Lighting panel having light-collecting function and display device using same | |
| US6278540B1 (en) | Efficient color filtering and beam steering based on controlled total internal reflection | |
| KR100514710B1 (ko) | 광 스위칭 소자, 화상 표시 장치 및 투사 장치 | |
| FI88754C (fi) | Foerfarande foer foermedling av visuell information | |
| TW581853B (en) | Illuminating device capable of dynamically generating lights of different wavelengths | |
| JP4165167B2 (ja) | 照明装置および投射型表示装置 | |
| TWM267769U (en) | Collimated scanning backlight device | |
| US6362920B1 (en) | Enhancing the output of a polarized light source using birefringent materials | |
| JP2000098323A (ja) | 色選択光量調節装置 | |
| JP3478784B2 (ja) | 光学素子および該光学素子を備えた表示装置 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| BB | Publication of examined application | ||
| MM | Patent lapsed |