FI88658B - Foerfarande och anordning foer saendande och mottagande av elektromagnetiska signaler samt foer utvidgande av taeckningsomraodet foer en saendare/mottagare - Google Patents

Description

1 88658

Menetelmä ja laite sähkömagneettisten signaalien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi sekä lähettimen/vastaanottimen peit-toalueen laajentamiseksi - Förfarande och anordning för sän-dande och mottagande av elektromagnetiska signaler samt för utvidgande av täckningsomrädet för en sändare/mottagare

Keksintö koskee sähköisiä välivahvistimia, joita voidaan käyttää tunnustelemaan ja toistamaan tai lähettämään uudelleen valittuja sähköisiä signaaleja. Yksityiskohtaisemmin keksintö koskee välivahvistimia, joita voidaan käyttää aut©puhelinverkon solukkojärjestelmissä parantamaan solujen välistä peittoa.

Nykyisiin solukkojärjestelmien toteutuksiin liittyy joidenkin tai lukuisien solujen käyttö peittämään annettu maantieteellinen alue. Solut on suunniteltu tuottamaan jossain määrin päällekkäiset peittoalueet. Ne on suunniteltu myös siten, että Sennoja kanavia voidaan käyttää uudelleen muutaman solun välein (mutta saman alueen sisällä).

Käytännössä solukkojärjestelmän solujen toteutus ei kata kokonaan haluttuja peittoalueita johtuen poikkeamista radioaaltojen etenemisessä. Esimerkiksi kapeissa maaston painaumissa kuten rotkoissa tai tiellä, joka kulkee pitkin joenuomaa, signaalien kuuluvuus ei ole riittävä lähimaaston aiheuttaman eston takia. Toinen esimerkki ovat maanalaiset pysäköintihallit tai myös suuret julkiset rakennukset, joissa tavallista voimakkaampi signaalien vaimentuminen voi johtaa riittämättömiin signaalitasoihin. Sitäpaitsi joissakin solukkojärjestelmissä soluja ei ole sijoitettu riittävän lähelle toisiaan, jolloin solujen välillä on huonoja kuuluvuusalueita.

Uusien solujen lisääminen tällaisten ongelmien korjaamiseksi ei monissa tapauksissa ole mahdollista. Tämä johtuu siitä, että tilaajien määrä näillä alueilla on yleensä riittämätön, jotta uusien solujen asentamiskustannukset voitaisiin perustella. Edullinen vaihtoehtoinen ratkaisu tähän ongelmaan on käyttää solukkojärjestelmässä toistinta tai välivahvistinta lähellä kyseessä olevaa peittoaluetta.

2 88658 Tällainen toistin on tarkoitettu lähettämään uudelleen lähellä olevan solun (tukisolun (engl.: donor cell)) kanavat ongelma-alueelle. Asianomaiset autopuhelimet alueella voivat sitten ottaa vastaan uudelleen lähetetyt kanavat. Samalla tavoin välivahvistin voi lähettää uudelleen ongelma-alueella olevien autopuhelinten lähetykset, niin että tukisolun kanavien vastaanottimet voivat ne kuulla.

Koska autopuhelimet ovat aina solukkojärjestelmän ohjauksessa sen suhteen, mitkä kanavat niille varataan, suositeltava menetelmä signaalien välivahvistukseesa on lähettää signaalit uudelleen samalla kanavalla, jolla ne otettiin vastaan. Tällä menettelyllä ei vaikuteta lainkaan sen enempää solukkojärjestelmän kuin autopuhelimenkaan merkinantotoimintoihin, mutta edellytetään toisaalta huomion kiinnittämistä vä1ivahvistimen asennukseen ja sen huolellista valvontaa, jotta estetään ta-kaisinkytkeytyvä radiotaajuinen värähtely. Jotta vastaanotettu ja uudelleen lähetetty signaali saadaan riittävän hyvin erotetuksi toisistaan, käytetään eristyksen maksimoimiseksi erillisiä antenneja. Radiotaajuuksien vahvistus kautta koko uudelleenlähetyksen siirtotien on rajoitettava nimellisarvoon, joka on pienempi kuin näiden kahden antennin välisen vaimennuksen nimellisarvo kaikissa toimintaolosuhteissa.

Ongelmaa mutkistaa myös solukkojärjestelmän spektrin nykyinen valinta. Spektri on tällä hetkellä jaettu kahtia "langallisen yhteyden" (engl.: "wireline”) ja "langattoman yhteyden” (engl.: "ηοη-wireline"> kantoaaltojen välillä, Kummallakin kantoaallolla on käytettävissä vähintään 21 ohjauskanavaa, joita käytetään autopuhelimien ohjaamisessa puhelukanavi11 e sekä kutsujen lähettämisessä autopuhelimille ja kutsujen vastaanottamisessa niiltä. Kantoaaltojen ohjauekanavaryhmät ovat vieretysten solukkojärjestelmän kaistan keskellä. Ohjauskana-varyhmien sijainti vieretysten edellyttää näiden kahden kantoaallon välillä erityistä valvontaa ja koordinointia, jotta estetään autopuhelinten epätoivottava reagointi toisen kantoaallon solujen laitteiden toimintaan.

3 88658

Nykyisissä solukkojärjestelmien välivahvistimissa käytetään laajakaistaisia lineaarisia vahvistimia ja suodatusta kaistan ulkopuolisten signaalien eliminoimiseksi. Nämä lähestymistavat tuottavat yleensä tietynasteisen signaalin paranemisen välivahvistimen alueella noin kahden kilometrin säteellä, mikä yleisesti ottaen täyttää useimmissa tapauksissa asetetut vaatimukset. Tässä ratkaisussa on kuitenkin käytännössä havaittu useita ongelmia.

Monen signaalin yhtäaikainen vahvistaminen laajakaistaisesa lineaarisessa vahvistimessa tuottaa keskinäismodulaatiohäi-riöitä. fCeskinäismodulaatio voi aiheuttaa häiriöitä solukkojärjestelmän muissa tukiasemissa tai autopuhelimissa, viereisessä tai kilpaisevassa solukkojärjestelmässä tai solukkojärjestelmien kaistojen ulkopuolella muissa kuin solukkojärjestelmien palveluissa. Myös erittäin lineaarisissa vahvistimissa on puutteita, jotka aiheuttavat tällaisten epätoivottavien häiriötuotteiden kehittymistä.

Lisäksi kilpailevan järjestelmän ohjauekanavaryhmä on aivan kysymyksessä olevan toistettavan solukkojärjestelmän ohjaus-kanavaryhmän vieressä. Tämä asettaa vaikean suodatusvaatimuk-sen, jotta estetään väärien ohjauskanavien vahvistaminen. Laajakaistaiset välivahvistimet toistavat tyypillisesti molemmat ohjauskanavaryhmät. Tämä saattaa aiheuttaa menetettyjä autopuheluita kilpailevassa järjestelmässä, ellei välivahvis-timen vahvistin kata kilpailevan järjestelmän koko puhelu-kaistaa .

Lopuksi syntyy häiriöalue niille ohjauskanavi1le, joilla al-kulähteen (solun tai autopuhelimen) signaalien tasot ovat samat tai lähes samat kuin vahvistettujen signaalien tasot. Merkinantojen saattaminen loppuun näillä alueilla on vaikeaa, ja tuloksena on runsaasti menetettyjä kutsuja. Vaikutus vah- 4 88658 vistettuihin puhe lueignaa1eihin näillä alueilla ei ole läheskään yhtä voimakas, koska ihmisen korva pystyy tasoittamaan pois nopeat eignaa1itason vaihtelut, jotka lähes samaa tasoa olevat signaalit aiheuttavat.

Nämä ongelmat rajoittavat tällaisten vaiivahvistimien käyttömahdollisuuksia ja sellaisten alueiden määrää, joille tällaisia välivahvistimia voidaan asentaa.

Nykyisissä tunnetuissa järjestelmissä käytetään laajakaistaisia lineaarisia vahvistimia halutun solukkojärjestelmän kaistan toistamiseen Pl-Fl-periaattella (te. sama taajuus ulos kuin sieäänkin). Tavallisesti käytetään erillisiä tiukasti suunnattuja antenneita sekä hyvän eristyksen aikaansaamiseksi lähetys- ja vastaanottoantennien välille että häiriösignaa-1ien säteilyn minimoimiseksi muualla kuin kohdealueella.

Viereisen tai kilpailevan solukkojärjestelmän ohjauskanavien toistamisen estämiseen liittyvän suodatusongelman voittamiseksi voidaan käyttää sarjaa kapeakaistaisia kanavavahvisti-mia halutuille ohjauskanavi1le yhdessä laajakaistaisen vahvistimen ja suhteellisen terävän suodattimen kanssa puheluka-naville. Tällä tavalla puhelukanavan laajakaistaisen suodattimen kaistanpäästövaste voidaan valita siten, että kilpailevan järjestelmän ohjauskanavia vaimennetaan riittävästi, jotta estetään kilpailevasta solukkojärjestelmästä johtuvat virhetoiminnat .

Myös laajakaistaisen vahvistimen vahvistuksen automaattista pienentämistä automaattisten analogisten vahvistuksensäätö-piirien avulla on käytetty epälineaarisen toiminnan (ja siitä johtuvan keskinäismodulaation liian suuren vaikutuksen) estämiseen. Tämän lähestymistavan haittana on kuitenkin, että heikommat toistettavat signaalit voivat vaimentua tasolle, jolla niitä ei hyväksytä, kun läheisyydessä olevat autopuhelimet lähettävät. Solukkojärjestelmän automaattisen tehonsäädön käyttö 5 88658 saattaa auttaa tässä tapauksessa jossain määrin, mutta on tilanteita, jolloin läheisyydessä oleva autoradio saattaa toimia ollen yhteydessä muuhun kuin kyseiseen "tukisoluun", ja siten se ei ole tukisolun ohjauksessa.

Erillisten kanavasuodattimien käyttö keskinäismodulaatio-ongelman voittamiseksi on katsottu epätaloudelliseksi, koska sellainen lähestymistapa vaatisi kanavakytkennät jokaiselle kanavalle, joka tukisolussa voi olla. Koska välivahvistimen kattamalla alueella yleensä on paljon pienempi "tilaajapopu-laatio" kuin tukisolun kattamalla alueella, ei kuitenkaan olisi tarvetta toistaa kaikkia tukisolun kanavia. Itse asiassa on paljon alueita, jotka järjestelmän ylläpitäjä haluaisi saada peittoalueeseen, mutta joilla odotettavissa oleva tilaajien määrä on sellainen, että vain muutamia kanavia tarvitaan .

Solukkojärjestelmän toteuttaminen siten, että se pystyy määräämään, minkä kanavan tai mitkä kanavat solukossa olevan vä-1 ivahvistimen tulisi toistaa, vaatisi normaalisti niin mutkikkaan järjestelmän ohjauksen, että se olisi tavallisen solun laitteiston luokkaa. Koska annetussa solukkojärjestelmässä saattaisi hyvin olla paljon enemmän välivahvistimia kuin soluja <ts. kattamassa yksittäisiä rakennuksia), solukkojärjestelmän laitteiston suunnittelijat olisivat ymmärrettävästi vastahakoisia varaamaan järjestelmän käsittelykapasiteettia kattamaan näitä välivahvistinasemia. Sellaisen solukon väli-vahvistimen suunnittelu olisi myös hyvin riippuvainen käytettävästä järjestelmätyypistä.

Siten tarvitaan edelleen hinnaltaan kilpailukykyisiä välivah-vistimia, joita voidaan käyttää autopuhelinverkkojen solukkojärjestelmissä. Sellaisten välivahvistimien tulisi mieluimmin toistaa rajoitettu määrä kanavia kehittämättä häiriösignaale-ja.

6 88658

Keksinnössä tuotetaan menetelmä ja laite sellaisen yhden tai useamman useista autopuhelinverkon solukkojärjestelmän signaaleista valitsemiseksi, jonka vahvistaminen olisi hyödyllistä. Laite sisältää useita siirtoteitä yhteyden aikaansaamiseksi solusta yhteen tai useampaan aktiiviseen autopuhelimeen solun peittoalueella. Laite sisältää myös useita siirtoteitä yhteyden aikaansaamiseksi yhden tai useamman aktiivisen autopuhelimen ja solun välille.

Solu on radiotaajuuksilla siirtoyhteydessä laitteen kanssa tiukasti suunnattujen antennien avulla. Solulta vastaanotetut signaalit taajuusalueella Θ24-Θ49 MHz tulevat duplekserin kautta. Duplekserilta tulevat signaalit erotetaan demulti-plekeerissä. Demultiplekserin antosignaalit muodostavat useita rinnakkaisia samalla taajuusalueella 824-849 MHz toimivia siirtoteitä.

Kukin siirtotie sisältää välitaajuusvahvistinlohkon. Välitaa-juusvahvistinlohko on radiotaajuisen signaalin kantaman ääni-taajuisen signaalin tai ohjaussignaalin vahvistamista varten. Kunkin välitaajuusvahvistinlohkon antamat vahvistetut radiotaajuiset signaalit vahvistetaan RF-vahvistimissa. RF-vahvis-timien annot kultakin välitaajuusvahvistinlohkolta yhdistetään suuritehoisissa multipleksereissä. Multiplekserin duplekserin ka ut ta kytkett y a n to la h e t e t a a n an t ennιn k a u 11 a a u topuh elimille.

Aktiivisilta autopuhelimilta tulevat signaalit kulkevat duplekserin läpi ja jaetaan demultiplekserissä. Erotetut rinnakkaiset signaalit kulkevat useiden rinnakkaisten, edellä mainittujen tyyppisten välitaajuuslohkojen kautta. Kunkin välitaa juuslohkon annosta tulevat vahvistetut radiotaajuiset signaalit yhdistetään multiplekserissä yhdeksi antosignaaliksi. Tämä antoaignaali vahvistetaan lineaarisessa päätevahvisti-meeea ja lähetetään duplekserin kautta. Duplekserin anto lähetetään suunnatun antennin avulla solulle.

7 88658

Laite toimii ohjausyksikköön tallennetun ohjelman ohjaamana. Tallennetun ohjelman eieältävä ohjausyksikkö voi sisältää mikroprosessorin sekä hakumuistin väliaikaista tallentamista varten, sähköisesti pyyhittävän lukumuistin haihtumattomana muistina ja sähköisesti ohjelmoitavan lukumuistin ohjausohjelman tallentamista varten. Mikroprosessorissa voi olla liitäntä diagnoosi- ja testaustarkoituksia varten.

Keksinnön mukainen menetelmä sisältää lisäksi vaiheet, joissa asetetaan aluksi minimikynnys ja korkeampi "toimenpidekynnye". Aktiivisia autopuhelinkanavia etsitään selaamalla. Aktiivisen autopuhelinkanavan signaali testataan sen määräämiseksi, ylittääkö se ennalta määrätyn minimikynnykeen. Ellei, se signaali oi ole ehdolla vahvistettavaksi tai toistettavaksi.

Jos tunnusteltu signaali ylittää minimikynnykeen, sitä testataan sitten sen määräämiseksi, ylittääkö se "toimenpidekynyk-sen". Jos se ylittää "toimenpidekynnyksen“ ja sitä toistetaan edelleen, niin sitten tarkastellaan seuraavalla aktiivisella kanavalla olevaa signaalia.

Jos signaali ylittää "toimenpidekynnyksen", mutta sitä ei toisteta, pinomuistissa olevat J viimeistä signaaliin liittyvää lukemaa asetetaan vallitsevaan lukema-arvoon. Sitten kyseisen kanavan tunnistin tallennetaan osoittamaan, että tämä kanava on mahdollinen ehdokas vahvistettavaksi.

Siinä tapauksessa, että signaali ei ylitä "toimenpidekynnyk-een" tasoa, sen voimakkuuslukema tallennetaan asianomaiseen pinomuietiin. Siinä tapauksessa taas, että kyseessä olevaa ka-navaa parhaillaan vahvistetaan, määritetään, ovatko I vii-meistä K lukemasta ylittäneet minimikynnykeen. Jos eivät, .*··. niin kanava poistetaan vahvistettavien kanavien taulukosta.

Joe I viimeistä K lukemasta ylittävät minimikynnykeen, niin .. tutkitaan seuraava kanava.

e 88658

Siinä tapauksessa, että esillä olevaa signaalia ei sillä hetkellä vahvisteta, määritetään, ylittävätkö I viimeistä signaalin J lukemasta minimikynnyksen. Elleivät, kanava ei ole ehdolla vahvistettavaksi. Jos ylittävät, muodostetaan I viimeisen lukeman J lukemasta keskiarvo ja tallennetaan se listalle osoittaen, että kyseessä oleva kanava on mahdollinen ehdokas vahvistettavaksi.

Sitten tutkitaan jäljellä olevat kanavat. Sen jälkeen, kun kaikki kanavat on tutkittu, määritetään onko vahvistettavaksi enemmän ehdokkaita, kuin on käytettävissä olevia toistimen kanavia. Joe ei, niin määritetään, onko aktiivisten kanavien lista erilainen kuin vahvistettaviksi määritettyjen kanavien lista. Jos on, niin tarvittavat kanavat joko pudotetaan pois tai lisätään vahvistettaviksi määritettyjen kanavien listan perusteella. Jos ehdolla olevien kanavien lukumäärä ylittää käytettävissä olevien toistinkanavien lukumäärän "n", niin “n" voimakkainta ehdokas signaa1 ia valitaan.

Edellä esitettyä menetelmää ja laitetta voidaan käyttää tuottamaan Fl-Fl-muotoinen toiminta, jolloin vahvistettu signaali lähetetään samalla taajuudella kuin se vastaanotetaan. Lisäksi edellä esitettyä menetelmää ja laitetta voidaan käyttää Fl-F2-muotoisessa toiminnassa, jolloin tuleva signaali lähetetään uudelleen vahvistamisen jälkeen eri taajuudella kuin se otettiin vastaan.

Keksinnön monet muut edut ja tunnusmerkit käyvät ilmi seuraa-vasta keksinnön ja sen sovellutusmuotojen yksityiskohtaisesta kuvauksesta, vaatimuksista ja tähän selitykseen sen osana liittyvistä piirustuksista, joissa keksinnön yksityiskohdat on täydellisesti esitetty.

Kuvio 1 on lohkokaavio, joka esittää keksinnön mukaisen väli vahvistimen kokonaisuudessaan; kuviot 2A ja 2B muodostavat yhdessä kuvion 1 vä1ivahvistimen 9 88658 ykeityiskohtaisemman piirikaavion; kuviot 3A-3D muodostavat yhdeeeä vuokaavion, joka kuvaa kuvion 1 välivahvietimen eri toimintamuotoja; kuvio 4 on kokonaiekuva laajennusjärjestelmästä, joka käsittää useita kuviossa 1 kuvatun tyyppisiä välivahvistimia; kuvio 5 on vuokaavio välivahvietimen suorittamasta ohjauska-navan toistamisesta kuvion 4 laajennusjärjestelmässä; ja kuvio 6 on vuokaavio välivahvietimen suorittamasta puheluka-navan toistamisesta kuvion 4 laajennusjärjestelmässä.

Vaikka keksintöä voidaan soveltaa monissa eri muodoissa, piirustuksissa esitetään ja tässä kuvataan yksityiskohtaisesti sen erityinen sovellutusmuoto pitäen mielessä, että tätä selitystä on tarkasteltava havainnollistavana esimerkkinä keksinnön periaatteista, ja tarkoittamatta rajoittaa keksintöä kuvattuun erityiseen sovellutusmuotoon.

Kuvio 1 kuvaa keksinnön mukaista järjestelmää 10. Järjestelmä 10 sisältää solun kiinteän tukiaseman 12, joka on tavanomaista, radiopuhelinverkkojen solukkojärjestelmien yhteydessä käytettyä tyyppiä. Tukiasema 12 sisältää lähetys- ja vastaan-ottoantennin 14.

Kuviossa 1 on kuvattu välivahvietimen 16 kaksisuuntaiset yh-teydet tukiasemaan 12 ja autopuhelimeen M. Väl ivahvist in 16 sisältää suunnatun lähetys- ja vastaanottoantennin 16, jota käytetään signaalien lähettämiseen tukiasemalle 12 ja niiden vastaanottamiseen tukiasemalta. Välivahvistin sisältää myös toisen antennin 20 signaalien lähettämiseksi autopuhelimelle M ja niiden vastaanottamiseksi siltä. Antenni 20 voi, mutta sen ei välttämättä tarvitse olla suunnattu antenni. Välivahvistin voi toistaa sekä puhelu- että ohjauskanavia toimiessaan auto-puhelinverkon solukkojärjestelmässä. Kanava voidaan toistaa samalla taajuudella kuin se otetaan vastaan. Vaihtoehtoisesti välivahvistin 16 voi siirtää lähetetyn taajuuden sivuun vastaanotetusta taajuudesta.

10 88 658 Välivahvietin 16 sisältää useita siirtoteitä kuten esimerkiksi kanavat 22-30, jotka mahdollistavat viiden ohjaus- tai pu-helukanavan rinnakkaisen siirron autopuhelimen M ja tukiaseman 12 välillä. Välivahvietin 16 sisältää myös useita siirtoteitä 32-40 tukiasemasta autopuhelimeen päin viiden ohjaus-tai puhelukanavan siirtämiseksi tukiaseman 12 ja autopuhelimen M välillä. Tukiasemalta 12 välivahvistimelle 16 lähetetyt ja antennin 18 ilmaisemat signaalit kulkevat duplekserin 50 kautta ja tulevat demultiplekserille 52. Demultiplekseri 52 vahvistaa matalatasoisia radiotaajuisia signaaleja. Demulti-plekserin 52 annot yhteyksillä 52a-e syötetään siirtoteille 32-40, jotka, kuten jäljempänä esitetään, on toteutettu väli-taajuuseiirtoteinä.

Kunkin kanavan 32-40 anto vahvistetaan päätevahvistimena olevassa RF-tehovahvistimessa 54a-e. Vahvistinten 54a-e vahvistetut annot yhdistetään häviöttömässä suuritehoisessa multi-plekserissä 56. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää erillisiä antenneja kullekin RF-tehovahvistimelle tai hyvin suuritehoista lineaarista vahvistinta, jossa sovelletaan särönpoistotek-niikkaa, yhden antennin kanssa. Multiplekserin 56 anto yhteydellä 56a on kytketty duplekseri1le 58. Duplekserin 58 anto lähetetään sitten antennin 20 avulla autopuhelimelle M.

Autopuhelimelta M antennilla 20 vastaanotetut signaalit on kytketty duplekserin 58 kautta demultiplekserille 60. Demul-tiplekserin 60 annot ohjaavat välitaajuussiirtoteitä 22-30. Kanavien 22-30 annot yhdistetään viisikanavaisessa multiplek-serissä 62. Multiplekserin 62 yhdistetty anto vahvistetaan lineaarisessa vahvistimessa 64. Vahvistimen 64 anto muodostaa duplekserin 50 oton.

Duplekserin 50 anto on kytketty suunnatun antennin 18 välityksellä tukiasemalle 12. Välitaajuussiirtotiet 22-30 ja 32-40 toimivat ohjausyksikköön 66 tallennetun ohjelman ohjaamina. Kanavat 22-30 ovat identtisiä. Samoin kanavat 32-40 ovat keskenään identtisiä.

11 88658 Välivahvietin 16 mahdollistaa erillisten kanavasuodattimien käytön välitaajuuskanavien kuten 22 tai 32 tapaan toteutettuina. Välitaajuuskanavat 22-30 ja 32-40 edustavat alaryhmää koko kanavamäärästä, joka normaalisti on tukiasemassa 12 käytettävissä olettaen, että autopuhelin M on hyvän kuuluvuuden alueella. Vahvistetut ohjaus- ja puhelukanavat voidaan lähettää välivahvistimen 16 ja tukiaseman 12 tai välivahvistimen 16 ja autopuhelimen M välillä samoilla taajuuksilla, joilla ne otetaan vastaan <F1-F1-muotoinen toiminta), tai eri taajuuksilla <Fi-F2-muotoinen toiminta). Taajuuden muuttaminen helpottaa signaalin häviämisen ongelmaa vahvistettavan alueen reunoilla. Se sallii myös suuremman vahvistuksen käytön siirtoteillä 22-30 ja 32-40.

Välivahvistimen 16 toiminta perustuu sille tosiasialle, että mitä lähempänä autopuhelin M on solukon välivahvistinta 16, sitä todennäköisempää on, että se on ympäristössä, jossa suora kuuluvuus tukiasemalta 12 on marginaalinen. Lähellä solun välivahvistinta 16 olevilla autopuhelimilla on korkeammat signaali tasot kuin muualla olevilla autopuhelimilla. Tästä saadaan käyttöön keino sen määrittämiseen, mitkä kanavat vaa-. .·. tivat toistamista. Niinpä peitto ongelma-alueella saadaan ai- kaan sijoittamalla käytettävissä olevat yksittäiset siirto-I tiet niille kanaville, joilla aktiivisten autopuhelinten eig- " ·* naalit ovat voimakkaimmat.

Solun välivahvietin selaa kaikkia käytettävissä olevia tuki-solun kanavia lyhyin, vähemmän kuin muutaman sekunnin, aikavälein. Kunkin selatun kanavan kohdalla päivitetään niiden ;Y; signaalien määrän juokseva arvo, jotka ylittävät minimiky- nyksen. Arvo I kynnyksen ylittävää lukemaa J lukemasta on helposti toteutettava testi, jota voidaan käyttää sen määrit-·** tämiseen, mitkä signaalit tulisi toistaa ja mitkä signaalit pudottaa pois.

12 8 8 658

Autopuhelimia, jotka ovat tulossa välivahvistimen 16 palvelemalle alueelle, tarkkaillaan useiden selailukertojen ajan signaalitason kehityssuunnan määräämiseksi ennen, kuin kyseisen autopuhelimen vahvistamista tai uudelleenlähettämistä yritetään. Tämän tuloksena kanavien erheellinen vahvistaminen hetkellisesti voimakkaiden autopuhelimen signaalien johdosta voidaan minimoida.

Välivahvistimen 16 peittoaluetta lähestyvät tilaajat poimitaan yleensä viiden tai kymmenen sekunnin sisällä. Tilaajat pudotetaan pois niiden jättäessä alueen joko siksi, että niiden signaalit putoavat alle ennalta määrätyn minimikynnyksen, tai siksi, että muut, lähempänä välivahvistintä 16 olevat voimakkaammat autopuhelinsignaalit pudottavat ne pois listal-t a .

Erityinen siirtotie voidaan varata tukiaseman 12 ohjauskana-valle, jotta mahdollistetaan puheluiden oton tai vastaanoton suorittaminen niille autopuhelimille, jotka ovat välivahvis-timen 16 ympäristössä, mutta eivät ole sillä hetkellä aktiivisia. Ohjauekanavalle valitun siirtotien taajuutta voidaan tarkoituksellisesti siirtää F1-F2-toistintoiminnan aikaansaamiseksi. Samoille autopuhelimille on annettu "toimenpidekyn-nykeen" taso, jotta mahdollistetaan nopea toiminta muodostettaessa vahvistettua siirtotietä uudelle puhelulle. Tämä "toi-menpidekynnyksen" taso on yleensä korkeampi kuin minimikyn-nyksen taso. Tämän tason ylittävä signaali varustetaan lipulla välittömiä toimenpiteitä varten selailukierroksen päätyttyä. Autopuhelin lähettää tukiaseman 12 varaamalla kanavalla enintään viisi sekuntia ilman, että vä1ivahvistin 16 on ilmaissut oikean merkkiäänen kuulumisen.

Jos autopuhelimen signaali ylittää “toimenpidekynnyksen", niin vahvistettu siirtotie asetetaan kyseiselle kanavalle muutamassa sekunnissa. Joe signaali on mainitun kynnyksen alapuolella, mutta ylittää minimikynnyksen, vahvistettu siirtotie varataan noin viiden sekunnin kuluessa.

is 8 8 658

Heikommat autopuhelinten signaalit, jotka lähestyvät minimi-kynnystä, ovat yleensä alueella, jossa on jonkinlainen kuuluvuus tukiasemalta 12. Tämä antaa vä1ivahvistime 1 le 16 sopivasti aikaa arvioida signaalien lukemia ja määrittää, että uusi kanava tullaan vahvistamaan.

Siirtotie-22 on identtinen teiden 24-30 ja 32-40 kanssa. Siirtotien 22 rakenteen kuvaus soveltuu siten myös siirtoteille 24-40.

Viitaten kuvioihin 2A ja 2B, siirtotie 22 sisältää ottokyt-kennän 70 ja antokytkennän 72. Syöttö tielle 22 yhteydellä 60a demultiplekseriltä 60 on moduloitu signaali taajuusalueella 824-Θ49 MHz. Kytkentä 70 muuttaa tämän suuritaajui-sen oton yhteydeltä 60a vä1itaajuudeksi, joka on luokkaa 70 MHz, jotta tuo signaali voidaan ohjatusti vahvistaa lähetettäväksi uudelleen tukiasemalle 12.

Kytkentä 70 sisältää sekoittimen 70a. Sekoitin 70a voi olla malli SRA-1, jota markkinoi Mini-Circuits Corp., tai vastaava. — : Sekoitinta 70a ohjaa jänniteohjattu paikallisoskillaattori 70b, joka tuottaa paikallisen syöttötaajuuden yhteydeltä 60a saadun ottosignaa1 in muuttamiseksi 70 MHz välitaajuudeksi.

' Jänniteohjatun oskillaattorin anto muodostaa myös N:llä jaka- japiirin 70c oton. N:llä jakajapiiri on taajuusjakajaelin, joka toimittaa valitut signaalit jänniteohjatulta oskillaattorilta 70b taajuussyntetisaattori1le 70d. Taajuuesynteti-saattori 70d voi olla toteutettu käyttäen esiskaalauspiiriä MC14159 muiden yleisesti käytettyjen komponenttien kuten jänniteoh jättujen RF-oskillaattoreiden ja stabiilien vertailu-taajuuden antavien värähtelylähteiden lisäksi.

14 88 658 Välitaajuude1la 70 MHz lähtevä sekoitinkytkennän 70 anto yhteydelle 70e muodostaa sähköisen syötön välitaajuuskytkennä1-le 74. Välitaajuuskytkentä 74 sisältää vä1itaajuusvahvistimen 74a, jonka vahvistusta voidaan ohjata. Vahvistin 74a on ohjelmoitava, ja sen vahvistuksen asettaa mikroprosessori 74b. Mikroprosessori 74b tuottaa myös ohjaussignaalit syntetisaattorille 70d.

Ohjalmoitavan vahvistimen 70a anto suodatetaan välitaajuue-suodattimessa 74c, jonka kaistanleveys on 30 kHz. Suodatin 74c tuottaa viereisen kanavan eston signaaleille, joiden taajuus poikkeaa 30 kHz tai enemmän siirtotiellä 72 toistetun signaalin taajuudesta.

Vä1ltaajuussuodattimen 74c anto ohjaa ohjelmoitavaa vahvistinta 74d, joka on identtinen vahvistimen 74a kanssa. Vahvistimet 74a ja 74d voivat olla tyyppiä Avantek 0ΘΘ5 tai vastaavia. 30 kHz kaistanpäästösuodatin 74c välitaajuuksi1le voi muodostua useista erillisistä kaksinapaisista kidesuodatti-mista, jotka ovat esimerkiksi tyyppiä NDK 70N20C.

Ohjelmoitava vahvistin 74d saa oton myös injektio-oskillaattorilta 74e. Oskillaattori 74e on stabiili kideoskillaattori, joka antaa välitaajuutta 70 MHz. Oskillaattoria 74e käytetään injektoimaan välitaajuussignaali ohjelmoitavalle vahvistimelle 74d, kun on lähetettävä dataa. Injektio-oskillaattori 74e toimii 63C05-mikroprosessorin 74b ohjaamana.

Signaalin voimakkuuden vahvistin 74f on välitaajuusvahvistin, joka toimii suodattimen 74c taajuuksia alemmalla taajuudella. Tämä vahvistin on vastaanotetun signaalin voimakkuuden ilmaisin (RSSI) (engl.: received signal strength indicator). Se tuottaa sekä taajuusmoduloidusta aallosta ilmaistun ääni t aa-juisen antosignaalin että analogisen tasajännitesignaa1 in, joka on verrannollinen vastaanotetun radiotaajuisen signaalin tasoon. Signaalin voimakkuuden vahvistin 74f toimittaa ari+on~ is 88658 ea mikroprosessorille 74b ja se sisältää oman paikallisoski1-laattorinsa alemmalle välitaajuudelle siirtymistä varten.

Välitaajuuskytkentä 72 sisältää ohjaimena toimivan vahvistimen 72a. Vahvistin 72a on radiotaajuudella toimiva vahvistin, jota käytetään tuottamaan riittävän korkea signaalitaso taajuusalueella 824-Θ49 MHz lineaarisen päätevahvistimen 64 ohjaamiseksi .

Referenssinä toimiva oskillaattori 76 toimittaa syötön kahdelle taajuuseyntetisaattorille 70d ja 72d. Sen ansiosta, että käytetään kahta syntetisaattoria 70d ja 72d, jotka saavat signaalit yhteiseltä referenssioskillaattorilta 76, mikä tahansa siirtymä yhteydeltä 60a vastaanotetun vahvistettavan signaalin kantoaallon taajuudessa voidaan muuttaa antotaajuu-deksi yhteydellä 22a. Lähetin/vastaanotin autopuhelimessa tai tukiasemalla 12 ohjaa tässä toteutuksessa vahvistetun signaalin perustarkkuutta.

Kahden taajuussyntetisaattorin 70d ja 72d käyttö sallii oh-jauskanavan siirtämisen toiselle lähellä olevalle ohjauskana-. . . vaile yhtä hyvin kuin puhelukanavankin siirtämisen. Tämän an- - siosta liian korkean datan bittivirhetason ongelma, kun sig naalin lähteestä autopuhelimesta M tulevan signaalin ja väli vahvistimen 16 antaman signaalin tasot ovat samat tai lähes samat tukiaseman 12 vastaanottimessa, voidaan minimoida.

Edellä olevat huomautukset pätevät myös siirtoteille 32-40, joita käytetään tukiasemalta 12 autopuhelimelle M lähetettyjen signaalien vahvistamiseen.

Ohjausyksikkö 66, johon ohjelma on tallennettu, sisältää mikroprosessorin 66a, jonka tyyppi on Intel 8031. Prosessori 66a huolehtii yleisesti välivahvistimen 16 ohjaamisesta. Se on earjaliitäntäkortin 66b kautta yhteydessä vä1ivahvistimen 16 muihin kytkentöihin. Ohjausyksikkö 66 sisältää myös 10 ki- ie 88 658 lobitin datailmaiaimen ja 6 kHz merkkiäänen (SAT) (engl.: 6 kHz supervisory audio tone) ilmaisimen 66c. Ilmaisin 66c sisältää kytkennän solukkojärjestelmässä käytetyn 10 kilobitin datavirran dekoodaamiseksi ja sen mittaamiseksi, minkä 6 kHz merkkiäänen kolmesta taajuudesta solukkojärjestelmän autopuhelin, esimerkiksi autopuhelin M, tunnistaa.

Ohjausyksikkö 66 sisältää myös suodatin/modu1 aa11oriykelkön 66d. Yksikkö 66d sisältää a 1ipaästösuoda11imen ja liitännän datan lähettämiseksi nopeudella 10 kb/s solukko järjestelmässä käytetyssä standardiformaatissa yhden vä1ivahvιetimen 16 siirtotien taajuusmodulointia varten.

Ohjausyksikkö 66 sisältää myös tehovahvistinten ohjausyksikön 66e. Tehovahvistinten ohjausyksikössä 66e on annot radiotaajuisten tehovahvietinten, esimerkiksi vahvistinten 54a-e ja vahvistimen 64, toiminnan sallimiseksi tai estämiseksi. Teho-vahvistimen ohjausyksikössä 66e on myös otto kunkin tehovah-vistimen lämpötilan tunnustelemista varten.

Ohjausyksikkö 66 sisältää myös antotehon näytteenottoyksikön 66f. Näytteenottoykeikkö 66f muuttaa analogisen tasajännit-teen, joka on verrannollinen vahvistinten 54a-e ja 64 radiotaajuiseen antotehoon, digitaaliseksi sanaksi ohjausyksikön 66 käsittelyä varten.

Ohjausyksikkö 66 sisältää myös hakumuistiyksikön 66g, sähköisesti pyyhittävän lukumuistiyksikön 66h muuttuvien tietojen haihtumatonta tallentamista varten sekä sähköisesti ohjelmoitavan lukumuietiyksikön 66i ohjelman tallentamista varten. Varusteena on myös RS232-1 iitäntä 66j tietokonepäätteen t.ai solukkojärjestelmän liikkuvan testausyksikön liittämiseksi vä1ivahvistimeen 16.

17 8 8 658

Ohjausyksikköä 66 käytetään hyväksi säilytettäessä signaali-tason historiatietoa käsittelyä varten sekä myös taajuussyn-tetisaattoreiden, esimerkiksi syntetisaattoreiden 70d ja 72<j ohjaamiseen. Sitä käytetään myös signaalin vahvistuksen asettamiseen kullakin siirtotiellä yhtä hyvin kuin vastaanoteta signaalin tason mittaamiseen kullakin kanavalla sekä diagnostiikkaan ja parametrien asettamiseen liittyvien tehtävien suorittamiseen.

Kuvioiden 3A-3D vuokaavio kuvaa tapahtumasekvenssiä määritettäessä vahvistettavaksi ehdolle asetettavia kanavia. Tukiaseman 12 kaikkia kanavia selataan. Jos autopuhelimesta millä tahansa tukiaseman kanavista tulevan signaalin mitattu taso ylittää asetetun minimikynnyksen, ja sillä on myös oikea merkkiäänitaajuus (SAT-taajuus>, niin sen kanavan numero ja sillä oleva signaalin taso tallennetaan. Eri autopuhelinten, jotka ovat aktiivisia, signaalitasojen historiaa seurataan jatkuvasti ja pidetään yllä taulukossa. Kunkin kanavaryhmän selaamisen lopussa taulukossa olevat tiedot analysoidaan signaalien asettamiseksi järjestykseen tason perusteella.

Jos ehdolla olevia kanavien lukemia on enemmän kuin välivah-vistimesea on käytettävissä olevia kanavia, niin "n" korkeinta lukemaa järjestyksessä valitaan, “n" vä1ivahvistimen siirtotietä asetetaan sitten kanaville, joille "n” korkeinta lukemaa kuuluvat.

Solun välivahvistin selaa kaikki tukisolun kanavat vähemmässä kuin parissa sekunnissa. Kullekin kanavalle se päivittää mi-nimikynnyksen ylittävien signaalien juoksevan keskiarvon (keskiarvon J lukemasta otetuista I lukemasta, jotka ylittävät minimikynnyksen). Siten autopuhelimia, jotka tulevat kohti aluetta, tarkkaillaan useiden selailukierrosten ajan signaalin tason kehityssuunnan määräämiseksi ennen, kuin kyseisen autopuhelimen signaalin uudelleenlähettämiseen ryhdytään. Tällä tavoin minimoidaan toistinkanavien erheellinen sijoit- Ιβ 8 8 658 taminen hetkellieeati voimakkaiden autopuhelimen signaalien seurauksena. Ongelmallista peittoaluet ta lähestyvät tilaajat poimitaan yleensä 5 tai 10 sekunnin sisällä ja pudotetaan pois niiden jättäessä alueen joko siksi, että signaali putoaa minimikynnykeen alapuolelle, tai eikei, että muut voimakkaammat au topuhe 1 ins ignaa 1 i t. "äänestävät" ne ulos.

Yksi siirtoteistä on varattu tukisolun ohjauskanava1 le, jotta mahdollistetaan puheluiden ottaminen ja vastaanottaminen niille autopuhelimille, jotka ovat huonolla kuuluvuusalueella, mutta eivät, ole sillä hetkellä aktiivisia. Näiden autopuhelinten takia käytetään "toimenpidekynnystä", jotta mahdollistetaan nopea toiminta varattaessa siirtotie uutta puhelua muodostettaessa. Tämän "toimenpidekynnyksen" taso on yleensä korkeampi kuin minimikynnykeen taso. Tämän tason ylittävä signaali varustetaan lipulla välittömiä toimenpiteitä varten se lallukierroksen päätyttyä.

Autopuhelin lähettää tukiaseman varaamalla kanavalla enintään 5 sekuntia ilman, että on ilmaistu oikea merkkiääni (SAT), ennen kuin puhelu katkaistaan. Jos autopuhelimen signaali ylittää "toimenpidekynnyksen", siirtotie asetetaan sen kana valle parissa sekunnissa. Jos signaali on mainitun kynnyksen alapuolella, mutta selvästi minimikynnykeen yläpuolella, niin toistimen kanava varataan noin 5 sekunnin sisällä. Heikommat autopuhelinten signaalit, jotka lähestyvät min imi kynnystä, tulevat yleensä alueelta, jolla on jonkinlainen kuuluvuus suoraan tukiasemalta, ja siten solun vä1ivahvistimelle jää sopivasti aikaa arvioida lukemia ja määrittää, että uusi kanava on vahvistettava.

Rinnakkainen ratkaisu sen varmistamisessa, että kaikki uudet puheluyritykset vahvistettujen ohjauskanavien kautta on kytketty vahvistettujen puhelukanavien kautta, sisältää tukiaseman ohjauekanavan tietovirtaan kuuluvien uusien kanavanvarauksien ilmaisemisen. Kanavanvarausta vastaavan autopuheli- 19 38658 men signaalin taso voidaan siten mitata välittömästi ja verrata eitä muiden vahvistettujen kanavien sillä hetkellä vallitseviin signaa1itasojen "juokseviin keskiarvoihin". Siirtotie voidaan siten varata välittömästi, ellei kaikkia teitä ole jo varattu muille voimakkaammille signaaleille.

Tämä lähestymistapa perustuu sille olettamukselle, että siirtoteitä on käytettävissä riittävästi ongelmallisella peitto-alueella huippukuormituksen aikana odotettavissa olevan puhe-lumäärän käsittelyyn. Jotain tasoa oleva palvelukerroin vallitsee silloin, kun lähistöllä olevien autopuhelinten runsaus johtaa huippukuormituksen aikana palvelun epäämiseen muilta autopuhelimilta, jotka saattavat tarvita välivahvistusta. Solukkojärjestelmän ylläpitäjä voi hyväksyä tämän palvelutason. Palvelutasoa voidaan toisaalta parantaa lisäämällä välivah-vistimen siirtoteitä paljolti samalla tavalla kuin palve-luastetta kohotetaan normaalin tukiaseman tapauksessa.

Tietty määrä hystereesiä on mukana, jotta estetään autopuhelimien tarpeeton pudottaminen vahvistuksen piiristä, kun ne liikkuvat ongelma-alueella. Uutta kriteeriä (I lukemaa K lukemasta kriteerin I lukemaa J lukemasta sijasta, jolloin K on suurempi kuin J) sovelletaan niihin kanaviin, joita sillä hetkellä vahvistetaan. Siten sallitaan suurempi määrä minimi-kynnyksen alapuolella olevia lukemia ennen, kuin puhelu pudotetaan pois .

Kuvioiden 3A-3D vuokaavio kuvaa myös menetelmän autopuhelinten sijoittamiseksi puhelukanaville, jotka ovat muita kuin tukisolun varaamat kanavat. Tämä edustaa F1-F2-muotoista toimintaa. Tämä toteutetaan lähettämällä autopuhelimelle "siir-tosanoma" autopuhelimen asettamiseksi uudelle käyttämättömälle puhelukanavalle. Tukiasemalta lähetetty tieto muutetaan sitten uudelle kanavalle, jolle autopuhelin on asetettu. Autopuhelimen lähettämät signaalit muutetaan takaisin oikealle kanavalle, jotta tukiasema voi ne vastaanottaa. Jos autopuhe- 20 8 8 658

Iin on alueella, jossa tukiasemalta tuleva signaali on jotakuinkin samaa tasoa tai voimakkaampi kuin vä1ivahvietimen signaali, niin siirtoa ei toteuteta. Tämä on toivottavaa, koska tukiaseman signaalit ovat riittävän voimakkaita mahdollistamaan suoran yhteyden.

Autopuhelin, joka on yhteydessä tukiasemaan vä1ιvahvistimen kautta (toimien Ft-F2-muodossa) palautuu tukiaseman alunperin varaamalle kanavalle, kun se poistuu välivahvist imen peitto-alueen piiristä. Tämä antaa solukkojärjestelmälle mahdollisuuden jatkaa puhelun käsittelyä normaaleiden menettelyiden avulla, jos autopuhelin vaatii vielä huomiota.

Viitaten kuvioihin 3A-3D kuvataan ensiksi vä1ivahvistimen 16 toimintamuoto, jossa tuleva signaali lähetetään uudelleen samalla taajuudella, jolla se on vastaanotettu (F1-F1-muoto).

Vä1ivahvistin voi toimia myös Fl-F2-muotoisesti, kuten on kuvattu kuviossa 3D. Viitaten vuokaavioon, välivahvistin 16 alustetaan ensiksi manuaalisesti vaiheessa 100. Alustaminen sisältää tukiasemalla 12 käytettävissä olevien kanavien kokonaislukumäärän M määrittelyn. Seuraavaksi määritellään väli-vahvistimessa 16 käytettävissä olevien siirtoteiden lukumäärä N. Esimerkkinä olevassa sovellutusmuodossa yhteensä 5 siirtotietä on käytettävissä molempiin suuntiin. Seuraavaksi määritellään joko tukiasemalta 12 tai autopuhelimelta M tulevan signaalin minimikynnyksen taso. Tämä kynnys voidaan määritellä desibeleinä milliwatin suhteen. Tämän tason ylittävät signaalit ovat ehdolla vahvistettaviksi tai toistettaviksi. Tämän tason alle jääviä signaaleita ei oteta huomioon.

Sitten määritellään "toimenpidekynnyksen" taso. "Toimenpide-kynnyksen" taso on korkeampi kuin minimikynnyksen taso, ja sitä käytetään erottamaan ne autopuhelimet, jotka ovat aivan lähellä vä1ivahvist intä 16 ja joille tulisi antaa palvelussa etusija niihin autopuhelimiin nähden, jotka ovat kauempana ja saattavat saada asianmukaisen palvelun suoraan tukiasemalta 12 .

2i & 8 6 5 8

Seuraavaksi määritellään kullakin kanavalla tehtävien mittausten, joiden tarkoituksena on seurata ja kirjata tunnustellun tulevan signaalin kehityshistoriaa, lukumäärä .7. Hyväksyttävien mittausten minimimäärä I määritellään myös. Laitteen toimiessa vähintään I mitatun signaalin yhteensä J mitatusta signaalista täytyy olla ennalta asetetun minimikyn-nyksen yläpuolella, jotta signaalin vahvistaminen aloitetaan.

Alustuksen yhteydessä määritellään myös hyväksyttävien mittausten lukumäärä K. Luvun K käyttötarkoituksena on sen määrittäminen, jatketaanko autopuhelimelle M lähetetyn ja siltä saadun signaalin vahvistamista. K:n arvo on sama tai suurempi kuin j:n arvo.

Alustusvaiheen jälkeen välivahvistin aloittaa selailun vaiheessa 102 tutkimalla ensimmäisen kanavan selvittääkseen, onko sillä aktiivisia autopuhelimia. Jos ilmaistaan autopuhelimelta, esimerkiksi puhelimelta M, tuleva signaali, välivah-vistin määrittää vaiheessa 104, onko otettu vastaan oikea merkkiääni (SAT). Merkkiääni (SAT) määrää, onko tunnusteltu signaali tukiasemalle 12 kuuluva signaali. Signaaleja, jotka eivät kuulu tukiasemalle 12, ei vahvisteta.

Olettaen, että oikea merkkiäänisignaali on ilmaistu, välivah-vistin määrittää seuraavassa vaiheessa 106, ollaanko sillä hetkellä selattavaa kanavaa parhaillaan vahvistamassa. Joe vahvistetaan, niin vaiheessa 10Θ käynnistetään viiden sekunnin merkkiääniajastin. Merkkiääniäjastin antaa viiden sekunnin viiveen, jonka kuluttua, jos toistinkanava on aktiivinen, voidaan sallia kanavan pudottaminen pois. Näin kävisi sellaisen signaalin kohdalla, jota aluksi vahvistettiin asianmukaisesti ja joka jollakin hetkellä lakkasi antamasta tukiasemalle 12 kuuluvaa merkkiääntä.

22 8 8 658

Vaiheessa 110 tulevaa signaalia verrataan ennalta asetettuun minimikynnykseen sen määrittämiseksi, ylitetäänkö kynnys. Jos kynnystä ei ylitetä, niin sen signaalin vahvistamista ei yritetä. Jos signaali ylittää ennalta määritellyn mimmikynnyk-sen, niin silloin kyseisen signaalin vahvistamista voidaan yrittää.

Seuraavassa vaiheessa 112 tulevaa signaalia verrataan ennalta asetettuun "toimenpidekynnyksen" tasoon sen määrittämiseksi, onko autopuhelin M erityisen lähellä välivahvistintä 16. Jos tuleva signaali ylittää "toimenpidekynnyksen" tason, toistin suorittaa vaiheessa 114 tarkistuksen sen määrittämiseksi, vahvistetaanko tulevaa signaalia jo. Jos vahvistetaan, toistin jatkaa tarkistamalla seuraavan kanavan vaiheessa 116.

Joe signaalia ei jo olla vahvistamassa, vaiheessa 118 asetetaan tälle kanavalle J viimeistä lukemaa sillä hetkellä vallitsevaan arvoon, joka on juuri luettu vaiheessa 112. Asettamalla viimeiset J arvoa vaiheessa 11Θ viimeksi luettuun arvoon, signaali tulee ehdolle toistettavaksi hyvin suurella todennäköisyydellä välittömästi. Tämä vastaa autopuhelinta M, joka on aivan lähellä vä1ivahvistintä 16 ja tavallisesti alueella, jolla tukiaseman 12 palvelu on riittämätön.

Siinä tapauksessa, että sillä hetkellä tunnusteltu signaali ei ylitä "toimenpidekynnyksen" tasoa vaiheessa 112, kyseinen arvo tallennetaan yhdessä kanavan numeron kanssa pinomuistiin vaiheessa 120. Vaiheessa 122 vä1ivahvistin 16 määrittää, vahvistetaanko tätä kanavaa parhaillaan. Ellei, niin se määrittää vaiheessa 124, ovatko viimeiset I lukemaa J lukemasta kyseessä olevalle kanavalle olleet ennalta määrätyn minimikyn-nyksen yläpuolella. Elleivät, signaali ei ole ehdolla vahvistettavaksi .

23 8 8 6 58

Joe I viimeistä J lukemasta ylittävät aikaisemmin määritellyn minimikynnyksen, niin signaali on ehdolla vahvistettavaksi.

I viimeisen lukeman keskiarvo yhdessä kanavan numeron kanssa tallennetaan vaiheessa 126. Seuraava kanava testataan sitten samalla tavalla, kunnes kaikki tukiasemaan 12 liittyvät kanavat on tutkittu.

Jos signaalia parhaillaan vahvistetaan vaiheessa 122, niin välivahvistin määrittää vaiheessa 128, ylittävätkö I viimeistä lukemaa K lukemasta ennalta määrätyn minimikynnyksen. Joe eivät, niin vaiheessa 130 tämän kanavan vahvistaminen lopetetaan ja kanavan tunniste poistetaan taulukosta, jossa nimetään vahvistettavat kanavat. Toisaalta, jos vaiheessa 128 I viimeistä lukemaa K lukemasta kyseiselle signaalille ylittävät ennalta määrätyn minimikynnyksen, niin signaalia vahvistetaan edelleen, ja välivahvistin siirtyy vaiheeseen 116.

Viitaten kuvioon 3D, rinnakkainen prosessi, jossa signaalin tasoa koskeva informaatio voidaan määrittää nopeasti, on toteutettu tarkkailemalla jatkuvasti tukisolun ohjauskanavaa vaiheessa 142. Milloin tahansa tukisolun havaitaan varaavan kanavan, kysymyksessä olevan autopuhelimen signaalin taso mitataan vaiheessa 146. Jos autopuhelimen kanavan varaukseen vastaavan signaalin taso ylittää valitun minimikynnyksen vai-heessa 14Θ, niin kanavataulukkoa päivitetään vaiheessa 150 lisäämällä tämä kanava välittömästi ehdokaslistalle. Minimi-kynnyksen taso voi olla sama kuin aikaisemmin kuvatun "toi-menpidekynnyksen" taso. Se voisi olla myös erikseen ohjelmoitu taso, jonka joko operaattori antaa tai joka määritetään dynaamisesti niiden vastaanotettujen signaalitaeojen taulukosta, joita aktiiviset toistinkanavat ottavat vastaan. Tämä toiminta on analoginen aikaisemmin kuvattujen vaiheiden 118 ja 126 kanssa, ja sitä käytetään näiden kahden vaiheen yhtey-:*·· dessä ehdokaslistan päivittämiseksi jatkuvasti.

24 8 8 658

Kun kaikki tukiasemaan 12 liittyvät kanavat on kertaalleen mitattu, vä1ivahvietin määrittää vaiheessa 132, onko ehdokkaita vahvistettavaksi enemmän kuin välivahvistimessa on käytettävissä siirtoteitä. Ellei, niin vä1ivahvistin 16 tekee vaiheessa 134 teetin sen määrittämiseksi, onko mahdollisesti vahvistettavien signaalien lista sama kuin sillä hetkellä vahvistettujen signaalien lista. Ellei, kaikkien kanavien toistamista jatketaan ja vä1ivahvistin 16 palaa vaiheeseen 102 .

Siinä tapauksessa, että väl ivahvist. in määrittää vaiheessa 132, että ehdokkaita vahvistettavaksi on enemmän kuin käytettävissä olevia siirtoteitä, vaiheessa 138 valitaan toistettavaksi ehdolla olevista signaaleista alaryhmä. Vaiheessa 140 vahvistettavaksi ehdolla olevien listaa verrataan sillä hetkellä varattuihin toistinkanaviin. Jos vaiheessa 134 todettu eroavuus havaitaan, niin seuraavaksi lisätään ja/tai pudotetaan pois kanavia kuviossa 3C kuvatussa prosessissa.

Ehdolla olevien kanavien lista tutkitaan vaiheessa 152 sen määrittämiseksi ensiksi, onko määrä pudottaa pois mitään kanavaa. Tämä on välttämätöntä siirtoteiden vapauttamiseksi uusille kanaville varattaviksi. Jos kanavia on määrä pudottaa pois, ensimmäinen pois pudotettava kanava listalta valitaan vaiheessa 153. Seuraavaksi tehdään päättely vaiheessa 154 sen toteamiseksi, onko tämä kanava, jota sillä hetkellä vahvistetaan, taajuudeltaan muutettu kanava <F1-F2> vai samalla taajuudella vahvistettu kanava (Fl-Fl). Jos se ei ole taajuudeltaan muutettu <F1-F2> kanava, niin kanavan toistimen toiminta estetään välittömästi vaiheessa 164 kanavakytkennän vapauttamiseksi uudelle puhelulle.

Jos pudotettavaksi määrätty kanava on taajuudeltaan muutettu, autopuhelimelle on ensin lähetettävä siirtosanoma vaiheessa 156 autopuhelimen asettamiseksi takaisin samalle kanavalle tukiaseman kanssa <ts. takaisin F1-F 1-muotoiseen toimintaan).

25 88658

Vaiheessa 158 tehdään testi sen määrittämiseksi, onko autopuhelin kuitannut siirtosanoman. Jos autopuhelin ei kuitannut eiirtosanomaa, uudelleenyrityslaskuria kasvatetaan vaiheessa 160. Siirtosanoma toistetaan, jos uudelleenyrityslaskurr ei ole vuotanut yli vaiheessa 162. Joko siirtosanoman kuittaus tai uudelleenyrityslaskurin ylitys aiheuttaa toistimen toiminnan estämisen tällä kanavalla. Jos autopuhelin ei kuittaa siirtosanomaa, niin se on välivahvistimen alueen ulkopuolella.

Sen jälkeen, kun kanava on pudotettu pois, vaiheessa 166 tehdään tarkistus sen määrittämiseksi, onko mitään muuta kanavaa määrä pudottaa pois. Jos muitakin kanavia jää pois, uudelleenyritys laokur i nollataan ja vaiheet 156-164 toistetaan kuten edellä siirtoteiden, joita ei enää tarvita, vapauttamiseksi signaalien vahvistamiseen.

Jos pudotettavia kanavia ei ole enempää, mikä määritetään vaiheessa 166, tai jos alunperin ei ollut pudotettavia kanavia lainkaan, mikä määritettiin vaiheessa 152, niin silloin tehdään vaiheessa 170 testi sen määrittämiseksi, onko lisättäviä kanavia. Ellei, niin välivahvistin palaa vaiheeseen 102. Uusien kanavanvarausten rinnakkainen tarkkailu vaiheissa 142-150 jatkuu uusien ehdokkaiden määrittämiseksi ja päivittämiseksi mahdollisia kanavanvarauksia varten.

Jos vaiheessa 170 tehdään määritys, että uusia kanavia on määrä lisätä, niin ensimmäinen ehdolla oleva kanava, joka on määrä lisätä, valitaan vaiheessa 172. Seuraavaksi tehdään vaiheessa 174 määritys sen toteamiseksi, onko tämän kanavan määrä olla taajuudeltaan muutettu (F1-F2) kanava vai samalla taajuudella vahvistettava <F1-F1> kanava. Jos sen ei ole määrä olla taajuudeltaan muutettu <F1-F2> kanava, niin käytettävissä oleva tcistinkanava, siirtotie, varataan välittömästi tälle kanavalle vaiheessa 180.

26 88658

Jos puhelukanavan taajuus on määrä muuttaa, niin siirtoeanoma, joka sisältää uuden kanavan määrityksen, lähetetään vaiheessa 176 autopuhelimelle alkuperäisellä kanavalla, jonka tukiasema on varannut kyseiselle autopuhelimelle. Jos autopuhelin kuit-taa siirtosanoman uudelleen määrätyllä kanavalla vaiheessa 178, niin kutsuun liittyvän kanavakytkennän toiminta sallitaan muutetun taajuuden F1-F2-toimintamuodossa vaiheessa 180.

Jos autopuhelin ei kuitannut siirtosanomaa, niin uudelleen-yrityslaskuria kasvatetaan vaiheessa 184. Siirtosanoma kyseessä olevalle autopuhelimelle lähetetään uudelleen. Jos autopuhelin ei onnistu kuittaamaan siirtoeanomaa "N" uudelleenyrityksen jälkeen vaiheessa 186, niin toi3tinkytkentää ei anneta tämän ehdokkaan käyttöön.

Vaiheessa 182 määritetään sitten, onko käsiteltävä muita ehdokkaita. Jos on, niin seuraava kanava valitaan ja uudelleenyritys laskuri nollataan vaiheessa 188. Kanavakytkentä asetetaan, kuten edellä on kuvattu vaiheissa 174-180 ja 184-186.

Kun kaikki kanavaehdokkaat on käsitelty, niin prosessissa palataan vaiheeseen 102. Uusien kanavanvarausten tarkkailu vaiheissa 142-150 jatkuu rinnakkaisesti uusien ehdokkaiden päivittämisen ja määrittämisen kanssa kanaville valittaviksi.

Aikaisemmin todetun ongelman, riittämättömän peiton solun sisällä, lisäksi keksinnön mukaisille välivahvistimi 1le voidaan osoittaa ratkaistavaksi toinen ongelma, riittämätön peitto tiettyjen maantieteellisten käytävien varrella. Tällainen riittämätön peitto voi kehittyä raskaasti liikennöidyille valtateille, jotka yhdistävät lähekkäisiä asutuskeskuksia. Sellaiset valtatiet kuljettavat suurelta osin kauttakulkuliikennettä, joka käyttäisi autopuhelinverkon solukkojärjestelmän palveluita ohi kulkiessaan, jos niitä olisi saatavissa.

27 88658

Riittämätön peitto sellaisten käytävien varrelle syntyy usein siksi, että ei onnistuta asentamaan tukiasemia käytävän viereen tai pitkin käytävää. Sellaiset käytävät eivät ehkä tuo riittävästi liikennettä solukkojärjestelmään, jotta yhden tai useamman tukiaseman kustannukset ensisijaisesti palveluiden aikaansaamiseksi viereisen käytävän alueelle voitaisiin perustella .

Laajennusjärjestelmä käytävälle voidaan toteuttaa käyttäen useita aikaisemmin kuvattua tyyppiä olevia välivahvistimia. Sellaiset vä1ivahvistimet sarjaan kytkettyinä tuottavat hyvin suunnatun peittoalueen kilpailukykyisin kustannuksin mainitunlaisen käytävän varrelle.

Kuvio 4 on solun laajennusjärjestelmän 200 yleiskuva. Taajuudet on osoitettu kuviossa 4 puhelukanavi1le alaspäin ja puhe- lukanaville ylöspäin. Yläpilkulla ..... merkitty taajuus on siirretty 45 MHz vastaavasta taajuudesta, jota ei ole merkitty yläpilkulla.

Järjestelmä 200 sisältää joukon 202 välivahvistimia 204-212, mikä laajentaa solun peittoaluetta toistamalla tukiasemalta S alaspäin lähetettyjä signaaleja autopuhelimelle M ja autopuhelimelta M ylöspäin lähetettyjä signaaleja tukiasemalle S. Toistetut signaalit välitetään välivahvistimelta toiselle käyttäen kahta taajuusryhmää, jotka eivät kuulu osana käytössä olevaan autopuhelintaajuuksien ryhmään. Välivahvistimen logiikka määrittää vastaanotettujen signaalien tasojen perusteella, toistaako välivahvistin autopuhelintaajuuksia vai vä-livahvistintaajuuksia.

Riippumatta siitä, kuinka monta välivahvistinta 204-212 on sarjassa, autopuhelin M voi aina käyttää vain yhtä puheluka--··' navien taa juusryhmää toimiessaan minkä tahansa välivahvieti- ‘ men kautta. Tästä on se etu, että autopuhelimen siirtyminen taajuudelta toiselle ei ole tarpeen sen liikkuessa yhden vä- 28 ft 8 6 5 8 1ivahvietimen peittoalueelta toisen välivahvietimen alueelle. Siirto tarvitaan, kun autopuhelin liikkuu välivahvietimen peittoalueelta tukiaseman peittoalueel1 e, koska tukiasema S käyttää toista taajuusryhmää puhelukanavi1la.

Tukiasema S määrää, millä puhelukanavi1la autopuhelimen tulee toimia puhelunmuodostuksen alkuvaiheissa. Normaalissa toimintamuodossa välivahvistin, joka käsittelee puhelunmuodostusta autopuhelimelle tai autopuhelimelta, lähettää välittömästi siirtosanoman kyseiselle autopuhelimelle sen asettamiseksi jollekin f2-ryhmän kanavalle. Lähimpänä tukiasemaa S oleva välivahvistin muuttaa sitten autopuhelimen taajuuden takaisin sille alkuperäiselle kanavalle f 1-taajuusryhmässä, jonka tukiasema S sille osoitti. Vaihtoehtoisessa toimintamuodossa edellä kuvattu siirtovaihe voidaan ohittaa sisällyttämällä f2-taajuusryhmä tukiaseman S kanavanmäärittelyluetteloon samalla, kun säilytetään f1-taajuusryhmä tarpeellisten puhelu-sanomien lähettämiseksi käytävän lähimmälle vä1ivahvietime 1le ja vastaanottamiseksi siltä. Kummassakin tapauksessa yksi taajuusryhmä <f2-ryhmä> autopuheluita varten ketjuun kuuluvassa välivahvietimessa yhdessä välivahvistimien sisältämän tallennetun ohjelman ohjaaman logiikan kanssa saa aikaan sen, että vain se välivahvistin, joka saa käyttökelpoisen signaalin autopuhelimelta ja on lähimpänä tukiasemaa S, on yhteydessä autopuhelimeen f2-taajuusryhmään kuuluvalla kanavalla.

Ohjauekanava tarvitsee kaksi tai useampia taajuuksia, koska alaspäin suuntautuva ohjauekanava täytyy toistaa jokaisessa välivahvietimessa jatkuvan peiton aikaansaamiseksi kautta koko välivahvistinkäytävän alueen, jos välivahvietimen lähetyksiin autopuhelimelle tai autopuhelimelta käytetään ympärisä-teilevää antennia, niin kolmas taajuusryhmä voi olla välttämätön häiriöiden estämiseksi järjestysluvultaan parillisten ja parittomien vä1ivahvistimien välillä käytävän varrella.

29 ft 8 6 5 8

Suunnattujen antennien käyttö eallii vain kahden taajuusryh-män käytön ohjauekanavi1la tapahtuvassa siirrossa. Tukiasemalta S tuleva ohjauskanavasignaa1i voidaan siten toistaa vaihtoehtoisilla kanavilla kussakin ketjun välivahviatimessa Välivahvistimen logiikka ohjauskanavasignaalien välittämisessä ylöspäin on samanlainen kuin puhelukanavien logiikka. Vä-livahvietin välittää autopuhelimen ylöspäin lähettämän signaalin, jos se saa käyttökelpoisen signaalin. Ellei, niin se lähettää edelleen alapuolella olevan välivahvistimen ylöspäin lähetetyn signaalin, jos sellainen on saatavilla. Muulloin ylöspäin suuntautuvan ohjauskanavan vahvistin on pois kytkettynä .

järjestelmän 200 taajuuksien allokointiin tarvitaan neljä taajuusryhmää mukaan lukien tukiaseman taajuusryhmä ja joissakin tapauksissa yksi ylimääräinen ohjauskanavataajuus. Taa-juusryhmien välillä on yksi yhteen -suhde. Alla oleva taulukko esittää esimerkin neljän välivahvistimen muodostamalle laajennusjärjestelmälle.

Taulukko I: Taajuuksien allokointi Tukiasema - Lähetys F1 fl Välivahvistin 204 - Vastaanotto Fi fl - Lähetys F2 f2 tai f3 . . Välivahvistin 206 - Vastaanotto F2 f3 - Lähetys Fl f2 tai f4 : Välivahvistin 20Θ .-•f - Vastaanotto Fl f4 - Lähetys F2 f2 tai f3 30 88658

Alaspäin__Oh iauskanava_Puhelukanava Välivahvietin 210 - Vastaanotto F2 f3 - Lähetys Fl F2

Ylöspäin__Oh iauskanava_Puhelukanava Välivahvistin 210 - Vastaanotto F1' f2' - Lähetys F2' f3' Välivahvistin 208 - Vastaanotto F2' f2' tai f3' - Lähetys Fl ' f 4 Välivahvistin 206 - Vastaanotto Fl' f2' tai f4' - Lähetys F2' f3' Välivahvistin 204 - Vastaanotto F2' f2' tai f3' - Lähetys Fl ' f 1 '

Taulukko II kuvaa järjestelmän 200 toimintaa puhelua otettaessa, kun autopuhelin M on järjestelmän 200 pei11oaluee11 a. Autopuhelin M pysyy sille alunperin varatulla puhelutaajuu-della, kun se liikkuu esimerkiksi vä1ivahvistimen 206 peit-toalueelta välivahvistimen 208 peittoalueelle.

3i 88658

Taulukko I I

Autopuhelimen kutsueekveneei ja taajuuskaavio neljän välivah- vistimen ,iär iestelmälle_

Tukiasemat

Ylöspäin R B(F1) D(fl) F(fl)

Alaspäin X A(F1) C<F1) E<fl) F(fl) Välivahvis-tin 204

Ylöspäin X B(F1> D(fl) F(fl) R B(F3) D< f3 > F< f 3)

Alaspäin R A(F1) C<F1) E(fl) F(fl) X A(F2) C < F2) E<F3> F(f3) Välivahvis-tin 206

Ylöspäin X B(F3) D(f3) F(f3> R B < F4) D < f 4 ) F ( f 4 )

Alaspäin R A<F2) C(F2) E < f 3) F(f3) X A(F1) C < F1) E(f 4) F(f4) Välivahvis-tin 20Θ

Ylöspäin X B(F4> D(f4> F<f4> R B(F2) D < f 2 > F(f3)

Alaspäin R A(F1) C(F1) E(f4) F(f4> X A< F2) C(F2) E< f 2) F(f3) Välivahvis-t in 210

Ylöspäin X D(f3> F(f3) R D < f 2) F< f 2 >

Alaspäin R A(F2) C(F2) F(f3> X A< F1) C< F1) F( f 2)

Autopuhelin M

Ylöspäin X B(F2) D(f2) F(f2)

Alaspäin R A<F2> E<F2) 32 ft 8 6 5 8 <Fx) = Qhjauskanava taajuusryhmässä x (fx) = Puhelukanava taajuusryhmässä x

Puhelun oton vaiheet autopuhelimesta: A: Tukiasema S lähettää alaspäin jatkuvana virtana ohjausdataa, joka toistetaan jokaisessa välivahvistimessa, ja läheiset tukiasemat käyttävät eri taajuuksia. Autopuhelin M selaa ja lukkiutuu voimakkaimpaan signaaliin.

B: Autopuhelin, joka ottaa puhelun, lähettää pyynnön ohjaus-kanavalla ylöspäin.

C: Tukiasema S ottaa vastaan pyynnön ja varaa vapaan puhelu-kanavan taajuusryhmästä f2 sekä lähettää varauksen ohjauska-navalla alaspäin.

D: Autopuhelin M ottaa vastaan kanavanvarauksen, kytkeytyy varatulle puhelukanaval1 e ja lähettää merkkiäänen (SAT). Jos tukiasemassa käytetään muutettua taajuutta autopuhelimen osoittamiseksi oikealle kanavalle f2-ryhmäesä, niin välivah-vistin 208 toistaa suoraan autopuhelimelta M vastaanotetun signaalin. Muutoin välivahvistin 208 lähettää ensin siirtoea-noman autopuhelimen asettamiseksi f2-ryhmän kanavalle, ennen kuin toistaa autopuhelimen signaalit takaisin tukiasemalle.

E: Tukiasema S ottaa vastaan merkkiäänen (SAT) varatulla puhe lukanava1la ja viimeistelee puhelukanavan kytkemisen autopuhelimelle .

Välivahvistimelta välivahvistime 1le siirron vaiheet: F: Autopuhelin M liikkuu ulos välivahvistimen 208 alueelta välivahvistimen 210 peittoalueelle. Välivahvistin 208 kytkee vastaanotetun ylöspäin suuntautuvan taajuuden välivahvisti-melta 210 ylöspäin suuntautuvalle signaalille <f3-ryhmä) ja kytkee alaspäin lähettämänsä taajuuden f3-taajuudeksi. Autopuhelin M pysyy f2-taajuisella puhelukanavalla.

33 8 8 658

Puhelinverkosta tulevan puhelun muodostuksen vaiheet^ G: Tukiasema S hakee autopuhelimen M ohjauskanavalia eamaa tietä kuin vaiheessa A.

H: Autopuhelin M kuittaa haun ylöspäin suuntautuvalla Qh-jauskanavalla samaa tietä kuin vaiheessa B.

I: Tukiasema ottaa vastaan kuittauksen ja varaa vapaan puhe-lukanavan kuten vaiheessa C.

J: Seuraavat vaiheet ovat samanlaiset kuin vaiheet D ja E, paitsi että tukiasema S lähettää hälytyssanoman, joka saa autopuhelimen soimaan.

Siirrot autopuhelimessa M, kun se liikkuu tukiaseman peitto-alueelta järjestelmän 200 peittoalueelle tai kun se liikkuu ulos järjestelmän 200 peittoalueelta, vaativat erilaisia toimintatapoja. Seuraavia kolmea menetelmää voidaan käyttää yksin tai yhdessä: A. Viimeisen vaihtoehdon menetelmä

Kun autopuhelimen signaali välivahvietimelle 204 putoaa kynnystason alapuolelle eikä välivahvistimelta 206 saada ylöspäin suuntautuvaa signaalia, kehitetään siirtokomento autopuhelimen M kytkemiseksi f 1-taajuudelle ja ylöspäin suuntautuvan signaalin siirtämiseksi tukiasemalle S. Jos autopuhelin on liikkunut tukiaseman S peittoalueelle, tukiasema alkaa ottaa vastaan autopuhelimen ylöspäin suuntautuvaa signaalia ja siirto on toteutettu onnistuneesti. Jos tukiasema ei onnistu ottamaan vastaan autopuhelinta, puhelu menetetään.

Kun autopuhelimen signaali tukiasemalle saa aikaan siirtoru-tiinin käynnistämisen, eikä mikään muu tukiasema ole ehdolla siirron vastaanottajaksi, tukiasema S siirtää autopuhelimen vapaalle puhelukanava1le f2-taajuusryhmässä. Jos välivahvis-tin 204 alkaa toistaa autopuhelinta tukiasemalle sopivalla 34 88658 ylöspäin suuntautuvalla f 1'-taajuudella, siirto on toteutettu onnistuneesti.

B. Vahvistuksen pienentämisen menetelmä

Jos autopuhelimen signaalin taso putoaa siten, että se ei ole pienimmän hyväksyttävän signaalin voimakkuuden yläpuolella missään välivahvistimessa 204-212, mutta yhteys silti säilyy, niin autopuhelimeen yhteydessä oleva välivahvistin pienentää vahvistustaan paluukanavalla tukiseinälle S useita desibelejä. Kukin siirtotiellä oleva välivahvistin päästää tämän vahvistuksen pienentämisen läpi, ja vuorollaan sen ilmaisee tukiasema S. Jos signaali putoaa alle tukiaseman S pienimmän yhteydelle hyväksyttävän kynnyksen, niin tukiasema S käynnistää siirtopyynnöt. viereisille tukiasemille määrittääkseen, mille, jos millekään, solulle autopuhelin voidaan siirrossa osoittaa.

Kun autopuhelin liikkuu solulta S järjestelmän 200 peitto-alueelle, edellä kuvattua viimeisen vaihtoehdon menetelmää voidaan käyttää.

C. Kauko-ohiaukseen perustuva siioitusmenetelmä Tässä menetelmässä perustetaan kaksisuuntainen datayhteys tukiaseman S ja halutun välivahvistimen välille, jossa eignaa-litasoja on tarkoitus mitata. Kun tukiasema S pyytää signaalin tason mittausta annetulta kanavalta, tämä tieto lähetetään kohdevälivahvistimelle, joka vuorostaan virittää käyttämättömän kanavanvastaanottimen pyydetylle kanavalle, mittaa signaalin tason ja sitten lähettää tukiasemalle S takaisin tiedon mitatusta signaalitasosta. Tässä kauko-ohjatussa sig-naalinmittausmenetelmässä käytetty datayhteys voi olla joko käyttämätön solukkojärjestelmän kanavapari, tai se voi tapahtua solukkojärjestelmän ulkopuolisen yhteyden kautta (te. mikroaalloilla, puhelinlinjaa pitkin, kuituoptiikalla jne.>· Tämän datayhteyden kautta siten hankittua tietoa tukiasema S voi käyttää sen määrittämiseen, tulisiko autopuhelimia siir-tää välivahvistinalueelle tai sieltä pois tai muille tukiasemille.

35 8 8 658

Kuvio 5 on kaikkia välivahvietimia 204-212 koskeva vuokaavio, jossa määritetään, mikä ylöapäin suuntautuva signaali tulee lähettää vä1ivahvistimen ohjauskanava1la ylöspäin: autopuhelimen, seuraavan välivahvistimen vai ei mitään. Ohjauskanavan välivahvietin lähettää aina vastaanotetun alaspäin matkalla olevan signaalin autopuhelimen ohjauskanavan taajuudella. Ennen autopuhelimelle lähettämistä puhelukanavan varaus voi olla tarpeen modifioida välivahvistimen ja autopuhelimen välisen taajuueryhmän taajuuksille. Jos tapaus on tämä, tukiasemaa S lähinnä olevan välivahvistimen ohjauskanavalogiikan täytyy modifioida kanavanvaraus, koska se on ainoa välivah-vistin, joka voi määrittää, mitkä puhelukanavat järjestelmälle 200 osoitetussa välivahvistintaajuuksien ryhmässä ovat vapaita varattaviksi. Jos kaikki puhelukanavat välivahvietin-ryhmäsoä ovat varattuja, sen täytyy kehittää varattu-signaali lähetettäväksi autopuhelimelle M.

Kuvio 6 on kaikkia välivahvietimia 204-212 koskeva vuokaavio, jossa määritetään, mitkä puhelukanavasignaalit on toistettava: autopuhelimen, seuraavan välivahvistimen vai ei mitään. Joe vä1ivahvistin ottaa vastaan autopuhelimen ylöspäin suuntautuvalla puhelukanava1la käyttökelpoisen signaalin, se toistaa aina autopuhelimen ylöspäin lähettämää signaalia ja lähettää puhelukanavan autopuhelimelle alaspäin suunnatulla taajuudel-• la. Siinä tapauksessa, että ylöspäin menevä signaali on, mut ta ei alaspäin menevää, vain ylöspäin menevä signaali toistetaan .

Se 1 ai1uvastaanotintä käytetään tarkkailemaan autopuhelinkana-via sellaisen autopuhelimen ilmaisemiseksi, joka on liikkunut välivahvistimen peittoalueelle sen jälkeen, kun tukiaseman S ohjauskanava varasi sille puhelukanavan. Puhelukanavalogiikka pakottaa sen välivahvistimen, joka on lähimpänä tukiasemaa S, toistamaan autopuhelimen M signaalia, jos välivahvistin saa autopuhelimelta käyttökelpoisen ylöspäin suuntautuvan signaalin, vaikka seuraava välivahvistin saattaisikin ottaa vastaan voimakkaamman signaalin.

36 8 8 658

Edellä esitetystä havaitaan, että poikkeamatta keksinnön hengestä ja siitä, mikä keksinnössä on uutta, voidaan toteuttaa lukuisia muunnelmia ja variaatioita. On huomattava, että tässä kuvattua erityistä laitetta ei ole tarkoitettu keksintöä rajoittavaksi, eikä siitä tule tehdä rajoittavia päätelmiä. Tarkoituksena on luonnollisesti, että oheen liitetyt patenttivaatimukset kattavat kaikki sellaiset muunnelmat, jotka mahtuvat patenttivaatimusten asettamiin puitteisiin.

Claims (19)

37 88658

1. Laite yhden tai useamman sähkömagneettisen signaalin vastaanottamiseksi ja lähettämiseksi, joka laite sisältää välineet (20, 58, 60) yhden tai useamman valitun signaalin tunnustelemiseksi, tunnettu siitä, että se edelleen sisältää välineet (22-30) listan muodostamiseksi, joka lista identifioi yhden tai useamman sanotuista valituista signaaleista ehdokkaiksi uudelleenlähetettäväksi ennalta määrätyn listan-muodostuskriteerin mukaisesti; välineet (66) yhden tai useamman signaalin valitsemiseksi sanotusta listasta ennalta määrätyn uudelleenlähetyskritee-rin mukaisesti; ja välineet (62, 64, 50, 18) sanottujen valittujen signaalien lähettämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen l mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää välineet (60) sen määrittämiseksi, tuleeko tunnusteltu signaali ottaa tarkasteltavaksi uudelleenlähet-tämistä ajatellen, sekä yhden tai useamman valitun signaalin tunnistamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että valintavälineet (66) sisältävät välineen (66a) sanotun : ·.. listan signaalien tehotasojen vertaamiseksi toisiinsa ja ·:-·· ennalta määrätyn määrän listan signaaleja, joilla on kor- .·. keimmat tehotasot, valitsemiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että sanottu listanmuodostusväline (66a) sisältää välineen sen määrittämiseksi, onko kullakin sanotuista tunnustelluista signaaleista ominaisuus, joka ylittää ennalta määrätyn '· ensimmäisen kynnyksen, sekä ainakin joidenkin sanotuista V : signaaleista sisällyttämiseksi sanottuun listaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että sanottu listanmuodostusväline (66a) sisältää välineen *· " sen määrittämiseksi, onko kullakin sanotuista tunnustelluis- 38 8 8 6 5 8 ta signaaleista ominaisuus, joka ylittää ennalta määrätyn toisen kynnyksen.

6. Menetelmä useiden sähkömagneettisten signaalien vastaanottamiseksi ja valittujen niistä lähettämiseksi uudelleen, jossa menetelmässä tunnustellaan useita sähkömagneettisia signaaleja, tunnettu siitä, että se sisältää vaiheet, joissa: verrataan kunkin tunnustellun signaalin ensimmäistä osoitin-ta ennalta määrättyyn kynnykseen; tallennetaan kullekin signaalille toinen osoitin, joka ylittää kynnyksen; valitaan yksi tai useampia tunnusteltuja signaaleja tallennettujen toisten osoitinten joukosta; ja lähetetään uudelleen vain valitut yksi tai useampia tunnustelluista signaaleista.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää sen määrittämisen ennalta asetetun kriteerin perusteella, mitä tunnustelluista signaaleista tulee verrata kynnykseen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää: sen määrittämisen, ylittääkö ennalta valitusta määrästä vertailuja tallennettujen toisten osoittimien lukumäärä tietylle tunnustellulle signaalille ennalta valitun arvon; ja annetun tunnustellun signaalin tunnisteen tallentamisen tämän määrityksen tuloksena.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää: juoksevan keskiarvon muodostamisen annetun tunnustellun signaalin tallennettujen toisten osoittimien arvoista; ja juoksevan keskiarvon arvon tallentamisen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää: 39 88658 useiden tunnustelluista signaaleista valittujen signaalien juoksevien keskiarvojen arvojen vertailun; ja yhden tai useamman signaalin valitsemisen lähetettäväksi uudelleen arvojen vertailun tuloksena.

11. Menetelmä kiinteän radiovastaanotin/lähettimen peitto-alueen laajentamiseksi valittujen autoradiopuhelinten vas-taanotin/lähettimille ennalta määrätyllä maantieteellisellä alueella, tunnettu siitä, että se sisältää vaiheet, joissa: toteutetaan useita signaalintoistimia; sijoitetaan signaalintoistimia vähintään osan maantieteellistä aluetta kattavasti sellaisin välein, että vähintään yksi toistin on radioyhteydessä lähettimen kanssa ja toinen toistin on radioyhteydessä ensimmäisen toistimen kanssa; ja tunnustellaan autoradiopuhelimen vastaanotin/lähettimeltä tulevaa signaalia toisessa toistimessa, lähetetään tämä signaali uudelleen ensimmäiselle toistimelle, tunnustellaan signaalia ensimmäisessä toistimessa ja lähetetään se uudelleen kiinteälle vastaanottimelle.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä peittoalueen laajentamiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää autoradiopuhelimen lähetin/vastaanottimelta tulevan signaalin tun-nustelemisen ensimmäisessä toistimessa ja tämän signaalin ' lähettämisen uudelleen toistimelta kiinteälle lähetin/vas- taanottimelle.

13. Patenttivaatimuksen li mukainen menetelmä peittoalueen laajentamiseksi, tunnettu siitä, että kiinteän lähetin/vas-taanottimen ja ensimmäisen toistimen välinen signaalinsiirto tapahtuu ensimmäisellä ryhmällä taajuuksia ja ensimmäisen toistimen ja toisen toistimen välinen signaalinsiirto tapahtuu toisella ryhmällä taajuuksia.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä peittoalueen laajentamiseksi, tunnettu siitä, että jokainen toistimista tunnustelee ja toistaa viereisen ylempänä (lähempänä kiinte- 40 88658 ää lähetin/vastaanotinta) olevan toistimen tai kiinteän lä-hetin/vastaanottimen lähettämää ohjauskanavaa.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä peittoalueen laajentamiseksi, tunnettu siitä, että kukin toistin lähettää puhelun läheiselle autopuhelimen vastaanottimelle samalla taajuudella kuin kaikki muutkin toistimet.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä peittoalueen laajentamiseksi, tunnettu siitä, että kukin toistin ottaa vastaan puhelun läheiseltä autopuhelimen lähettimeltä samalla taajuudella kuin kaikki muutkin toistimet.

17. Laite kiinteän radiolähetin/vastaanottimen peittoalueen laajentamiseksi valittujen autoradiopuhelinten lähetin/vas-taanottimille ennalta määrätyllä maantieteellisellä alueella, tunnettu siitä, että se sisältää useita signaalintoisti-mia (204-212), jotka on sijoitettu vähintään osan maantieteellistä aluetta kattavasti sellaisin välein, että vähintään yksi (204) sanotuista toistimista on radioyhteydessä lähetin/vastaanottimen (S) kanssa ja toinen (206) sanotuista toistimista on radioyhteydessä ensimmäisen toistimen (204) kanssa, toisen toistimen (206) sisältäessä välineet (20, 58, 60) liikkuvalta lähetin/vastaanottimelta (M) tulevan signaalin tunnustelemiseksi sekä välineet (62, 64, 50, 18) tämän signaalin lähettämiseksi uudelleen sanotulle ensimmäiselle toistimelle (204), ensimmäisen toistimen sisältäessä välineet (20, 58, 60) tämän signaalin tunnustelemiseksi ja välineet (62, 64, 18) sen lähettämiseksi uudelleen kiinteälle lähetin/vastaanottimelle (S).

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite peittoalueen laajentamiseksi, tunnettu siitä, että ensimmäinen toistin (204) sisältää välineet (20, 58, 60) liikkuvalta lähetin/vastaan-ottiraelta (M) tulevan signaalin tunnustelemiseksi ja välineet (62, 64, 50, 18) tämän signaalin lähettämiseksi uudelleen kiinteälle lähetin/vastaanottimelle (S). 41 88658

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite peittoalueen laajentamiseksi, tunnettu siitä, että signaalinsiirto kiinteän lähetin/vastaanottimen (S) ja ensimmäisen toistimen (204) välillä tapahtuu ensimmäisellä ryhmällä taajuuksia sekä signaalinsiirto ensimmäisen toistimen (204) ja toisen toistimen (206) välillä tapahtuu toisella ryhmällä taajuuksia.