FI88072C - Projektil av typen innehaollande en pyroteknisk laddning och medel foer retarderande taendning av laddningen - Google Patents

Description

1 38072

Pyroteknisen panoksen sisältävä ammus ja välineet panoksen sytytämiseksi viiveellä Tämä keksintö koskee ammusta, joka käsittää 5 - pyroteknisen panoksen; - elimet pyroteknisen panoksen sytyttämiseksi pyroteknisen yhdysketjun avulla, joka käsittää kanavan, jossa on ohjattu pyörivä elin ammuksen sisällä tietyn akselin ympärillä, joka on kiinteä mainitun elimen suhteen ja am- 10 muksen suhteen, varmistusasennon, jossa kanava on suunnattu siten, että pyrotekninen yhdysketju toiminnallisesti eristetään pyroteknisestä panoksesta ja viritysasennon välillä, jossa kanava on suunnattu siten, että pyrotekninen yhdysketju toiminnallisesti liitetään pyrotekniseen 15 panokseen; - elimet mainitun elimen joustavaa ja pysyvää puristamista viritysasentoa päin akselin ympäri; - elimet mainitun elimen pitämiseksi varmistusasen-nossa ja elimen puristuksen vastustamiseksi joustavan pu- 20 ristuksen avulla ainakin kunnes ammus laukaistaan; - elimet ammuksen laukaisun ilmaisemiseksi ja tällöin mainitun elimen vapauttamiseksi kiertämällä viritysasentoa päin; - elimet mainitun elimen pyörimisen lopettamiseksi 25 ammuksen suhteen, joka vastustaa mainittua puristusta, viritysasennossa; ja - mekaaniset elimet mainitun elimen viritysasentoon siirtymisen hidastamiseksi suhteessa ammuksen laukaisuun,

Tunnetussa tekniikassa käytetään usein pyörien lii-30 kkuvana elimenä pallomaista roottoria, joka on asennettu pyörimään vapaasti ammuksen pallomaisessa laakerissa sijaitsevan määrätyn keskikohdan ympäri, ja edellä mainittu kanava on tehty pallon jonkin läpimitan mukaisesti; esimerkiksi sokkia käyttävät mekaaniset elimet pitävät root-35 torin varmlstusasennossa, jossa kanava on kulmasiirretty 2 88072 pyroteknisen yhdysketjun muihin osiin nähden, ja siirtyminen viritysasentoon ammuksen laukaisun tapahduttua edellyttää viimeksi mainitun kiertämistä laukaisusuunnan määräävän pitkittäisakselin ympäri toisaalta roottorin va-5 pauttamiseksi pyörimään ammukseen nähden ja toisaalta aikaansaamaan sitten roottorin nutaatioliikkeen ammuksen sisällä, kunnes se roottoriin sopivasti asetetun epätasapainon ansiosta joutuu viritysasentoon.

Näiden tunnettujen sovitusten haittana on, että 10 niissä tarvitaan ammuksen kiertoliike, jotta liikkuva elin, nimittäin roottori, voisi päästä viritysasentoonsa; toisin sanoen tällaisten sovitusten sovellutus rajoittuu ammuksiin, jotka laukaistaan ohjaamalla ne rihlatuissa aseen putkissa, kun taas käyttää ammuksiin, jotka laukais-15 taan esimerkiksi heittämällä ulos hylsystä, kuten asianlaita on etenkin valoammusten tai kaikuluotausammusten kohdalla, ei voida ajatella.

Lisäksi hankaukset, joita saattaa syntyä roottorin ja sen laakerin välillä, vaikuttavat ratkaisevasti aikaan, 20 joka kuluu roottorin vapautumisen ja sen tulemisen viritysasentoon välillä, ja se, että näitä hankauksia on vaikea hallita tarkasti, johtaa erittäin suureen epätarkkuuteen tässä ajassa eli matkassa, jonka ammus kulkee lau-kaisulaitteista hetkeen, jolloin roottori tulee viritys-25 asentoon; tällaista epätarkkuutta ei voida sallia, kun kysymys on ammuksista, joiden pyroteknisen panoksen on määrä syttyä suhteellisen lyhyen välimatkan päässä laukai-suhenkilöstöstä ja -laitteesta, sillä käytännössä saatetaan joutua valitsemaan pyroteknisen panoksen sytyttämi-30 nen sellaisen matkan päässä laukaisuhenkilöstöstä ja -laitteesta, joka on samaa luokkaa kuin epätarkkuus, jonka aikaansaa se, ettei aikaa, joka tarvitaan roottorin pääsemiseen viritysasentoon, voida tarkasti hallita.

Eräissä tapauksissa pyörien liikkuvan elimen muo-35 dostava roottori voidaan jopa saattaa liikkumattomaksi • · · * · . j M · · I i 3 88072 ammukseen nähden asennossa, joka ei ole täsmälleen sama kuin viritysasento, mikä saattaa haitata pyroteknisen yh-dysketjun toimintaa jopa siinä määrin, että pyroteknisen panoksen syttyminen aivan yksinkertaisesti estyy.

5 Tämän keksinnön tavoitteena on tuoda parannusta näihin haittoihin ja tätä varten keksinnössä ehdotetaan ammusta, joka on johdannossa määriteltyä tyyppiä ja joka on tunnettu siitä, että pyrotekninen yhdysketju käsittää pyrotekniset elimet, jotka aikaansaavat hidastuksen pyro-10 teknisen panoksen sytytyksessä suhteessa ammuksen laukaisuun, ja että mekaaniset elimet mainitun elimen viri-tysasentoon siirtymisen hidastamiseksi käsittävät elimet mainitun elimen yhdistämiseksi elimiin, jotka säätävät pyörimistä ainakin varmistusasennossa ja mainitun elimen 15 varmistusasentoa aivan lähellä olevissa asennoissa, hidastuksen aikaansaamiseksi mainitun elimen viritysasentoon siirtymisessä suhteessa ammuksen laukaisuun, jolloin mainitut hidastukset johtavat siihen, että mainittu elin tulee viritysasentoon viimeistään ennen pyroteknisen panok-20 sen sytyttämistä.

Kun liikkuvan elimen pyörimistä määrätyn, tähän elimeen samoin kuin ammukseenkin nähden kiinteän akselin ympäri ohjataan, voidaan viritysasentoon siirtymiseen . käyttää mekaanisia elimiä, jotka ovat luotettavampia var- 25 mistusasennosta viritysasentoon siirtymisajan ja todel- lisen viritysasentotarkkuuden suhteen verrattuna halut-: tuun viritysasentoon, niin että erityisesti keksinnölle tunnusomaista sovitusta voidaan käyttää silloinkin, kun : :: pyroteknisen panoksen on määrä syttyä ammuksen kuljettua :Y: 30 suhteellisen lyhyen matkan laukaisuhenkilöstöstä ja -lait teesta, ottaen huomioon että siirtymisen viritysasentoon : tulee tapahtua ehdottomasti ennen pyroteknisen panoksen syttymistä normaaleissa toimintaolosuhteissa. ,

Alan ammattilainen ymmärtää lisäksi helposti, että 35 varmistusasennosta viritysasentoon siirtyminen ei ole mil- | i 4 88072 lään tavoin riippuvainen ammuksen kiertoliikkeestä keksinnölle tunnusomaista sovitusta käytettäessä, mikä mahdollistaa tämän sovituksen universaalin käytön, olipa ammus sitten tarkoitettu laukaistavaksi rihlatussa aseen putkes-5 sa tai muilla keinoin.

Huomattakoon lisäksi, että se, että ammuksen sisällä liikkuva elin ohjataan pyörimään täysin määrätyn akselin ympäri, tekee mahdolliseksi antaa kanavalle jokin muukin kuin suoraviivainen muoto, esimerkiksi L:n muotoon 10 taitettu tai T:n muoto, samalla kun kuitenkin voidaan olla varmoja, että viritysasennossa tämän kanavan kumpikin pää on pyroteknisen yhdysketjun toisen, halutun osan kanssa samassa linjassa.

Tästä syystä on mahdollista esimerkiksi sovittaa 15 niin, että kanavassa on ensimmäinen haara, joka sijaitsee mainitun akselin suuntaisesti, ja toinen haara, joka on sovitettu olennaisesti kohtisuoraan mainittua akselia vastaan, ensimmäisen haaran ollessa toiminnallisesti liitetty sytytyselimiin ja toisen ollessa toiminnallisesti liitetty 20 pyrotekniseen panokseen viritysasennossa ja toiminnallisesti eristetty pyroteknisestä panoksesta varmistusasen-nossa; tällöin pyrotekninen panos voi käsittää kaksi hyö-typanosta, jotka on sovitettu diametraalisesti vastakkain . mainittuun akseliin näiden, kanavan toisen haaran mennes- ;;; 25 sä mainitun elimen läpi sen puolelta toiselle kohtisuo rassa mainittuun elimeen nähden, kohtisuorassa kahden hyö-typanoksen diametraalista kohdakkain olevaa asentoa var-mistusasennossa tai tämän kohdakkain olevan asennon mukaisesti viritysasennossa.

30 Tällöin päästään sellaisiin ammusten yleismuotoi hin, jotka ovat mahdottomia silloin, kun ammuksessa liikkuva elin on tunnettuun tapaan roottori, joka menee viri-tysasentoon nutaatioliikkeen vaikutuksesta, sillä sellaisen roottorin kanava on ehdottomasti sovitettava roottorin 35 jonkin läpimitan mukaan ilman mahdollisuutta mutkaan tai 5 88072 haarautumiseen, sillä roottorin nutaatio tekisi mahdottomaksi kanavan eri päiden samanaikaisen oikean asettumisen pyroteknisen yhdysketjun muiden osien mukaan tällaisessa tapauksessa.

5 Keksinnön muita tunnusmerkkejä ja etuja selviää seuraavasta selityksestä, joka liittyy sen erääseen keksintöä rajoittamattomaan suoritusmuotoon, sekä liitteenä olevista piirustuksista, jotka kuuluvat tähän selitykseen; tässä esimerkissä keksinnön mukainen ammus liittyy pitkitit) täissuuntaiseen hylsyyn patruunan muodossa ja ammuksen laukeaminen tapahtuu seurauksena sen heittämisestä ulos hylsystä laukaisusuunnan määräävässä ulosheittosuunnassa; alan ammattilainen ymmärtää kuitenkin vaivatta, että keksinnölle tunnusomainen symmetrisyys voitaisiin soveltaa 15 myös sellaisiin ammuksiin, jotka on määrä laukaista muilla keinoin ja esimerkiksi liu'uttamalla aseen putkessa tai jotakin laukaisuramppia pitkin; seuraavassa esimerkkiin, jossa on kysymys patruunasta, liittyen kuvattavien sovitusten soveltaminen kuuluu alan ammattilaisen tavanomai-20 seen ammattiosaamiseen.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista patruunaa lepo-asennossa eli asennossa, jossa se on varastoituna ja asennettuna johonkin laukaisulaitteeseen, leikkauksena pitkin sen pitkittäissuuntaista keskiviivaa.

25 Kuvio 2 esittää suurennettuna erästä yksityiskoh- taa, joka on merkitty numerolla II kuviossa 1.

: Kuvio 3 esittää patruunaa leikkauskuvana kahden - kuviossa 1 viitenumeroilla III - III merkityn poikkisuun- • f : täisen tasonpuolikkaan kohdalta.

: 30 Näissä kolmessa kuviossa on esitetty keksinnön mu kainen patruuna sovellutuksessa, jossa pyrotekninen panos ;*. : on valaisupanos ja jossa patruuna on tarkoitettu ripustet- tavaksi lentokoneen alle tarkoituksena heittää ammus pystysuunnassa alaspäin maaperän valaisemiseksi tai jonkin • : 35 maassa tai ilmassa olevan uhan paljastamiseksi sen jäi- 6 88072 keen, kun ammus on kulkenut hylsyn ulkopuolella riittävän välimatkan päähän, jotta vältetään lentokoneen vahingoittuminen pyroteknisen panoksen syttyessä syntyvien räjäh-dyssirpaleiden vaikutuksesta; keksinnölle tunnusomaisia 5 sovituksia voitaisiin kuitenkin soveltaa muunkin tyyppisiin patruunoihin poikkeamatta silti keksinnön alasta; erityisesti keksinnön mukaista patruunaa voitaisiin käyttää muissakin suunnissa ja seuraavassa selityksessä esiintyvät viittauksen suuntiin tai tasoihin tulee tulkita vain 10 tekstin yksinkertaistamiseksi.

Kaikissa kuvioissa viitenumerolla 1 on merkitty pitkittäissuuntaista perusakselia, joka tässä esitetyssä esimerkissä on pystysuuntainen, viitenumerolla 2 keksinnön mukaisen patruunan pitkittäissuuntaista hylsyä 2 ja 15 viitenumerolla 3 ammusta, joka on sijoitettu liukumaan pitkittäissuuntaisesti hylsyssä 2.

Sinänsä tunnettuun tapaan hylsy 2 muodostuu useiden jäykkien osien kiinteästä yhdistelmästä, jotka osat kaiken kaikkiaan määrittävät; 20 - putkimaisen seinämän 4, jossa on sylinterimäinen ulompi akselin 1 ympäri menevä pyörähdyskehäpinta 5, si-sempi kehäpinta, joka käsittää akselin 1 ympäri menevän sylinterimäisen pitkittäissuunnassa katsottuna keskellä olevan osan 7, jolla on määrätty läpimitta, ja kaksi akseli 25 Iin 1 ympäri menevää sylinterimäistä, pitkittäissuunnassa katsottuna päissä olevaa osaa 8 ja 9, joiden läpimitta on sama kuin keskiosan 7, joihin nämä, tässä kuvatussa esimerkissä vastaavasti ylempi ja alempi, pääteosa 8 ja 9 on liitetty akselia 1 ympäröivillä katkaistuilla olakkeilla, 30 vastaavasti 11 ja 12; hylsyn 2 putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 tässä alempi pääteosa 9 liittyy tämän seinämän 4 ulompaan kehäpintaan 5 akselia 1 ympäröivällä renkaan muotoisella poikittaispinnalla 13, joka muodostaa putkimaisen seinämän 4 integraalisesti avoimen, tässä 35 alemman, pään; 7 88072 - poikittaissuuntaisen hylsynpohjaseinämän 14, joka muodostaa putkimaisen seinämän 4 sen avoimen, tässä esimerkissä alapään 15 vastakkaisella puolella olevan suljetun, tässä esimerkissä yläpään 16; 5 - hylsynpohjaseinämässä 14 on tätä varten poikit taissuuntainen tasainen pinta 17, joka on hylsyn 2 ulkopuolella ja joka on muodoltaan pyöreä levy, joka liittyy putkimaisen seinämän 4 ulompaan kehäpintaan 5 akseliin 1 nähden säteen suunnassa välimatkan päässä; hylsyn 2 si-10 säänpäin mentäessä, eli tässä kuvatussa esimerkissä alaspäin mentäessä hylsynpohjaseinämässä 14 on tasainen poi-kittaispinta 18, joka on renkaan muotoinen ja menee akselin 1 ympäri; tämä pinta 18 sijaitsee putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 pääteosan 8 välitasolla ja sen 15 maksimiläpimitta eli ulompi kehäläpimitta on pienempi kuin pääteosan 8 läpimitta, johon pääteosaan pinta 18 liittyy akseliin 1 nähden säteen suunnassa välimatkan päässä renkaan muotoisen, akselin 1 ympäri menevän kourun 19 välityksellä; tarkemmin sanottuna kourun 19 määrittävät poi-20 kittainen tasainen renkaan muotoinen pohjapinta 20, joka on samansuuntainen kuin pinta 18, mutta sijaitsee viimeksi mainitun ja seinämän 14 pinnan 17 välissä, sylinterimäi-nen sivupinta 21, joka menee akselin 1 ympäri ja on käännetty tähän akseliin nähden säteen suuntaisen välimatkan 25 suunnassa liittäen kourun 19 pohjapinnan 20 seinämän 14 ; : pintaan 18 ja jonka läpimitta vastaa sivun 18 maksimiläpi- :*·*: mittaa, ja putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 : pääteosan 8 alue, joka sijaitsee säteen suuntaisesti si- . vuun 21 nähden.

30 Tuonnempana selviävistä syistä kourun 19 sivupin taan 21 on koverrettu akseliin 1 nähden säteen suunnassa lähemmäs mentäessä jatkuva renkaan muotoinen kouru 22, '· ” joka sekin ulottuu akselin 1 ympäri; akseliin 1 nähden säteen suunnassa lähemmäs mentäessä seinämän 14 pinta 18 ;··| 35 liittyy hylsynpohjaseinämän umpinaiseen onteloon 23; tämä 8 88072 ontelo 23 on yleismuodoltaan akselin 1 ympärillä oleva pyörähdystila ja se on jaettu osiin poikittaisseinämällä 24, joka on varustettu pitkittäissuuntaisilla rei’illä 27 ja joka sijaitsee hylsynpohjaseinämän 14 kahden pinnan 17 5 ja 18 välitasolla, pohja-alueella 25, suhteellisesti lähempänä pintaa 16 ja muodostaa vastaanottomaljan pyrotek-nistä laukaisuseosta 26 varten, ja suualueella 28 pinnassa 18, joka suualue 28 muodostaa ammuksen 3 poikittaispinnan kanssa, kuten tuonnempana käy ilmi, paisuntatilan kaasuil-10 le, jotka purkautuvat pyroteknisen laukaisuseoksen 26 vaikutuksesta ja siirtyvät tätä aluetta 28 kohti seinämän 24 reikien 27 kautta, kun seos 26 syttyy; tätä varten on sovitettu millainen tahansa sopivantyyppinen, esimerkiksi sähköllä toimiva, sytytin 29, joka on sijoitettu seinämän 15 14 pitkittäissuuntaiseen reikään 30, joka avautuu toisaal ta seinämän 14 pintaan 17, jotta sytytin 29 voidaan panna toimimaan jostakin ei-esitetystä tunnetuntyyppisestä lau-kaisulaitteesta, jota lentokone tässä esitetyssä esimerkissä kannattaa, ja toisaalta ontelon 23 pohja-alueeseen 20 25, ja jonka erottaa pyroteknisestä laukaisuseoksesta 26 läpäisevä huokoinen sulku 31, joka estää pyroteknisen laukaisuseoksen 26 siirtymisen sytyttimeen 29 päin samalla mahdollistaen tulen pääsemisen tästä sytyttimestä 29 pyro-tekniseen laukaisuseokseen 26.

25 Huomattakoon, että tässä kuvatut osat ammuksen 3 heittämiseksi ulos hylsystä 2 eli kaikki viitenumeroilla 23-31 merkityt osat voitaisiin korvata muilla ammuksen ulosheittoelimillä keksinnön alasta poikkeamatta; niiden tarkkojen tunnusmerkkien määrittäminen kuuluu alan ammat-30 tilaisen normaaliin ammattiosaamiseen, sillä edellä kuvatun kaltaisia ulosheitto-osia tai muita ulosheittoelimiä käytetään yleisesti eikä niiden laatu muodosta mitään tä-män keksinnön olennaista tunnusmerkkiä.

Lisättäköön yksinkertaisesti, että kun käytetään : 35 ulosheittoelimiä, joissa ulosheitto tapahtuu kaasun pur- 9 38072 kautumisen vaikutuksesta, kuten edellä kuvatussa esimerkissä on asianlaita, tehdään hylsy 2 sellaiseksi, että putkimainen seinämä 4 ja pohjaseinämä 14 muodostavat tiiviin kokonaisuuden.

5 Ammus 3 kuvataan vuorostaan seuraavassa yksityis kohtaisemmin.

Kuten hylsy 2, tämä ammus 3 käsittää yhdistelmän osia, jotka muodostavat kiinteän, jäykän ja tiiviin kokonaisuuden eli rungon 32.

10 Ulkoapäin tätä runkoa 32 rajaa akseliin 1 nähden säteen suunnassa välimatkan päässä pitkittäissuuntainen, lieriömäinen akselin 1 ympäri ulottuva ulompi kehäpinta 33, jonka läpimitta on mahdollisimman lähellä hylsyn 2 sisemmän kehäpinnan 6 pääteosien 8 ja 9 läpimittaa ja jon-15 ka pituus, akselin 1 suunnassa mitattuna, on olennaisesti sama kuin matka, joka jää tämän akselin suunnassa kourun 19 pohjasivun 20 ja hylsyn 2 poikittaisen päätepinnan 13 väliin, niin että ammuksen 3 rungon 32 pinta 33 on kosketuksessa hylsyn 2 putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpin-20 nan 6 pääteosiin 8 ja 9 ja että tämä kosketus ohjaa ammusta 3 sen liukuessa pitkittäissuunnassa hylsyyn 2 nähden; vastaavasti pinnan 6 pääteosien 8 ja 9 kohdalla säteen suunnassa akseliin 1 nähden rungon 32 ulompaan kehäpin-taan 33 on koverrettu kaksi akselin 1 ympäri ulottuvaa 25 renkaan muotoista uraa 234, 235, joista kumpaakin tulee : : putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 vastaavan osan 8, 9 toruksen muotoinen tiiviste 236, 237; tiivis-: teet 236, 237 ovat tietysti suunnitellut sellaisiksi, min- . kä alan ammattilainen helposti määrittää, että ne eivät 30 haittaa millään tavoin ammuksen 3 liukumista pitkittäissuunnassa hylsyn 2 sisällä eivätkä ammuksen 3 poistumista kokonaan tällaisen pitkittäissuuntaisen liukumisen vaikutuksesta mainitusta hylsystä, pitkittäissuunnassa 73, joka menee hylsyn 2 suljetusta päästä 16 sen avoimeen päähän •: 35 13.

10 88072

Akselin 1 suunnassa rungon 32 ulompaa kehäpintaa 33 rajaa hylsyn 2 päätepinnan 13 välittömässä läheisyydessä siihen liittyen poikittainen päätepinta 34, joka on muodoltaan tasainen pyöreä levy, joka on kohtisuora akselia 1 5 vastaan, ja kourun 19 pohjasivun 20 välittömässä läheisyydessä siihen liittyen renkaan muotoinen tasainen poikit-taispäätepinta 35, joka ulottuu akselin 1 ympäri, jota vastaan tämä pinta 35 on kohtisuorassa; pinta 35, joka on sijoitettu suoraan pinnan 20 kohdalle ja kosketukseen sen 10 kanssa, liittää ulomman kehäpinnan 33, akseliin 1 nähden säteen suunnassa lähempänä lieriömäiseen sivupintaan 36, joka ulottuu akselin 1 ympäri, johon päin se on käännetty, ja jonka läpimitta on riittävän lähellä kourun 19 sivupinnan 21 läpimittaa, jotta pintojen 21 ja 36 välille muodos-15 tuu kosketus, joka mahdollistaa niiden liukumisen pitkittäissuunnassa toisiinsa nähden; sivupinta 36 liittää vuorostaan päätepinnan 35, pintaan 34 nähden lähempänä, rungon 32 päätepintaan 37, joka pinta 37, joka sijaitsee taaksevedettynä pintaan 35 nähden, mutta samansuuntaisena, 20 on muodoltaan tasainen pyöreä levy, joka kohtisuora akselia 1 vastaan ja on hylsynpohjaseinämän 14 sisäpintaa 18 vasten rajaten ontelossa 23 edellä mainittua laajenemis-tilaa 28; tätä varten sivupinta 36 on akselin 1 suunnassa mitoiltaan olennaisesti samanlainen kuin kourun 19 sivuat.'- 25 pinta 21 tämän akselin suunnassa; huomattakoon, että sivupintaan 36 on koverrettu akselin 1 ympäri ulottuva ja yh-• tenäinen renkaan muotoinen ura 38, joka sijaitsee uran 22 kohdalla akseliin 1 nähden säteen suunnassa ja sulkee sisäänsä yhdessä mainitun uran 22 kanssa renkaan muotoisen 30 sokan 39, jonka ammuksen 3 siirtyminen pitkittäissuunnassa hylsyyn 2 nähden murtaa leikkaamalla; sokan 39 ja pyrotek-nisen laukaisuseoksen 26 ominaisuudet lasketaan, minkä alan ammattilainen helposti tekee, sellaisiksi, että pyro-teknisen laukaisuseoksen 26 oikea toiminta, Joka aikaansaa ‘ 35 laajenomistilassa ennaltamäärätyn kaasunpaineen, joka vai- 11 88072 kuttaa ammukseen 3, nimenomaan sen pinnan 37 kautta, voimana, joka pyrkii työntämään sen pitkittäissuuntaisesta ulos hylsystä 2, pystyy aiheuttamaan sokan 39 murtumisen.

Sisäpuolelta runko 32 jakautuu pituussuunnassa kol-5 meen osaan, nimittäin kahteen pitkittäissuunnassa katsottuna pääteosaan 40 ja 41, jotka ovat vastaavasti lähempänä pintaa 37 ja pintaa 34, ja pituussuunnassa katsottuna keskiosaan 42.

Molemmat pääteosat 40 ja 41 ovat onttoja ja rajaa-10 vat, vastaavasti molemmin puolin keskiosaa 32, kaksi tiivistä onteloa 43, 44, jotka ovat keskenään tarkasti symmetriset tasoon 45 nähden, joka on kohtisuora akselia 1 vastaan ja sijaitsee sivujen 34 ja 37 puolivälissä (tämä taso on yhteneväinen toisen kuviossa 1 viitenumeroilla III 15 - III merkityn leikkaustasopuoliskon kanssa); molemmat ontelot 43 ja 44 muodostavat lisäksi pyörähdyskappaleen akselin 1 ympäri.

Mi el uiton, kuten kuvioissa on esitetty, pääteosat 40, 41 rojaovat onteloja 43, 44 rungon 32 poikittaissuun-20 täisiä päätesivuja 37, 34 pitkin vastaavilla poikittais-seinämillä 262, 263, jotka ovat samanlaiset ja mekaanisesti samalla tavoin heikennetyt verrattuna seinämiin, jotka muuten rajaavat näitä ontelolta, eli rungon sylin-terimäistä ulkokehäpintaa 33 ja keskiosaa 42 pitkin; tätä 25 varten tässä esitetyssä esimerkissä seinämien 262, 263 paksuus pienenee akseliin 1 nähden lähemmäs mentäessä saa- : ' : vuttaen akselin 1 kanssa leikatessaan minimipaksuutensa • mitattuna pituussuunnassa vastaavaan poikittaiseen pääte- pintaan 37, 34 nähden; tätä paksuutta pienentävät, nimen-. .·. 30 omaan akselin 1 lähellä, arvoon, joka on pienempi kuin seinämien, jotka muutoin rajaavat ontelolta, paksuus, kum-. . paankin poikittaiseen päätepintaan 37, 34 tehdyt useat samanlaiset suoraviivaiset lovet, vastaavasti 260 ja 261, '·[ joita on lukumäärältään mieluiten vähintään kolme ja esi- *:*: 35 merkiksi kuusi tai kahdeksan ja jotka ovat säteen suuntai-• » • » · 12 88072 siä akseliin 1 nähden, johon ne päättyvät, ja säännönmukaisesti renkaan muotoisesti jaetut sen ympärille; akselin 1 suunnassa jokaisen loven syvyys pysyy samana suurimmalla osalla sen säteen suuntaista pituutta ja nimenomaan akse-5 Iin 1 läheisyydessä ja tämä syvyys on sellainen, että lovet 260, 261 eivät mene seinämien 262, 261 eivät mene seinämien 262, 263 läpi, vaan muodostavat niille tähden muotoiset repeytymisen alkamiskohdat.

Näin määritetyn kahden ontelon 43 ja 44 sisällä 10 ovat saman tilavuuden, saman painon ja samanlaisen koostumuksen omaavat pyrotekniset hyötypanokset, vastaavasti 45 ja 46, jotka muodostavat yhdessä ammuksen 3 pyrotekni-sen valaisupanoksen, joka on näin jaettuna symmetrisesti molemmin puolin keskiosaa 42, niin että kun tämä panos 15 syttyy, se kohdistaa keskiosaan 42 toisiaan vastaan suuntautuvia voimia, joiden avulla saadaan estetyksi tämän keskiosan sirpaleiden lentäminen kohti heittäjänä toimivaa lentokonetta tai mitä tahansa muuta heitinlaitetta tai kohti heittäjinä toimivia henkilöitä.

20 Tämä edellyttää tietysti, että molemmat hyötypa nokset 45 ja 46 syttyvät samanaikaisesti.

Tätä tarkoitusta varten olevat sytytyselimet 47 on sijoitettu keskiosaan 42, jossa on niitä varten sisem-pl ontoin 48, Joku on tiivistetty kahteen onteloon 43 25 ja 44 nähden.

Ammuksen 3 keskiosa 42 ja hyötypanosten 45 ja 46 sytytyselimet 47 näkyvät tarkemmin kuvioista 2 ja 3, joihin selityksessä tästedes ensisijaisesti viitataan.

Ammuksen 3 keskiosan 42 ontelo 48 on itse jaettu 30 tiiviisti kahteen tilaan 49 ja 50, jotka on sovitettu rinnakkain akselille 51, joka leikkaa akselin 1 ja sijaitsee tasossa 45 eli kohtisuorassa akselia 1 vastaan; tätä varten on ontelon 48 sisällä tiivis väliseinä 52, joka on kohtisuora akselia 51 vastaan ja siirretty tällä akselilla 35 akseliin 1 nähden siten, että tila 50, joka on suljettu 13 88072 tiiviisti, leikkaa tätä akselia ja että tila 49, joka on tehty tiiviiksi tilaan 50 nähden, mutta ei ammuksen 3 ulkotilaan nähden, sijaitsee puolestaan integraalisesti samalla puolella akselia 1 suuntaan 51; tiivis väliseinä 52 5 on kiinteä ammuksen 3 rungon 32 muuhun osaan nähden.

Akselin 51 suunnassa tila 49 avautuu ammuksen 3 rungon 32 ulompaan kehäpintaan 33 aukon 53 kautta, joka on muodoltaan pitkänomainen samansuuntaisesti akselin 1 kanssa ja sen poikkileikkaus on edullisesti suorakulmainen 10 kohtisuoraan akselia 51 vastaan; ontelon 48 sisällä tilaa 49 rajaa aukon 53 ympäriltä pinta 54, joka on käännetty akseliin 1 päin ja joka on tämän akselin 1 ympärillä olevan pyörähdyssylinterin osan muotoinen ja joka pinta 54 muodostaa akselia 51 vastaan keskimäärin kohtisuoran 15 olakkeen aukon 53 ympärille; tilaa 49 rajaa lisäksi akselin 51 ympäri sylinterimäinen pyörähdyspinta 55, joka yhdistää pinnan 54, akseliin 1 nähden lähemmäs mentäessä samansuuntaisesti akselin 51 kanssa, renkaan muotoiseen pyörähdyspintaan 56 akselin 51 ympäri, jota vastaan se on 20 kohtisuora, joka pyörähdyspinta 56 on väliseinässä 52 akseliin 1 nähden loitommas akselilla 51 mentäessä; tämä pinta 56 yhdistää vuorostaan pinnan 55, akselia 51 säteen suunnassa lähemmäs mentäessä, akselin 51 ympäri renkaan muotoiseen pyörähdyslaippaan 57, joka väliseinästä 52 ul-25 konee tilan 49 sisään ja jonka laipan 57 avulla saadaan kiinnitetyksi nalli 58 väliseinässä 52 akselin 51 suun-• · : täisenä olevan tilan 59 sisään; tämä tila 59 avautuu ti- laan 49, laipan 57 sisään, mahdollistaen nallin syttymisen iskun vaikutuksesta.

30 Tällaista iskua varten tilan 49 sisään on sovitet tu liukumaan akselin 51 suunnassa kappale 60, johon kuuluu, yksikappaleisena lohkona, tilaan 49 sovitettu kupu 61, kuvun 61 viereen sovitettu iskuri 62, joka on käännetty akseliin 1 päin akselin 51 suuntaan, ja kuvun 61 vie-·:*·: 35 reen sovitettu tappi 63, joka on käännetty akseliin 1 näh-den poispäin akselilla 51.

14 88072

Tarkemmin sanottuna kupua 61, joka on yleismuodoltaan akselin 51 ympäri ulottuva kappale, rajaa akseliin 51 nähden säteen suunnassa poispäin mentäessä akselin 51 ympäri sylinterimäinen ulompi kehäpyörähdyspinta 64, jonka 5 läpimitta on mahdollisimman lähellä tilan 49 sylinterimäi-sen pinnan 55 läpimittaa niin että pintojen 64 ja 55 välille syntyy kosketus, joka ohjaa kappaleen liukumista akselilla 51 ammuksen 3 runkoon 32 nähden; akseliin 1 nähden lähemmäs mentäessä eli väliseinää 52 kohti mentäessä 10 kuvun 61 pintaa 64 rajaa siihen liittyen tasainen, akselia 51 vastaan kohtisuora pinta 65, jossa on suoraan renkaan muotoisen pinnan 56 kohdalla, akselin 51 suuntaisena akselin 51 ympäri menevä ura 66, kun taas tässä pinnassa 65 on ulkonevana mainitun akselin 51 suuntaisesti, suoraan 15 nallin 58 kohdalla, iskuri 62, joka on esimerkiksi puolipallon muotoinen ja keskiöity akselille 51; uraan 66 tulee akselilla 51 olevan kierukkamaisen puristusjousen 67 pää-tekierre, jossa puristusjousessa on toinenkin päätekier-re, joka nojaa tiiviin väliseinän 52 renkaan muotoista 20 pintaa 56 vasten siten, että jousi 67 pitää joustavasti koko kappaletta 60 asennossa, joka on mahdollisimman kaukana väliseinästä 52 ja akselista 1 akselin 51 suunnassa, eli asennossa, jossa kupu 61 on lukittuna tilan 49 olake-pintaa 54 vasten akselia 51 vastaan kohtisuoralla tasai-25 sella renkaan muotoisella pinnalla 68, joka on käännetty pintaan 65 nähden vastakkaiseen suuntaan ja liittyy pintaan 64 akseliin 51 nähden säteen suunnassa poispäin mentäessä; tappi 63 muodostaa akselin 51 suuntaisen ulkoneman : tähän pintaan 68 nähden ja siinä on kohtisuorassa akselia 30 51 vastaan suorakulmainen osa, joka jää aukon 53 poikki- leikkausalan sisään, niin että kun kupu 61 nojaa pinnalla *·.# 68 tilan 49 pintaa 54 vasten, tappi 63 menee vapaasti auk koon 53; akselin 51 suunnassa tappi 63 on pitempi kuin välimatka, joka erottaa tällöin pinnan 68 rungon 32 ulkoke-35 häpinnasta 33, niin että tapissa 63 on vastakkaisella puo- is 38072 lella kuin mistä se liittyy kupuun 61 akselilla 51 pääte-alue 69, joka ulottuu ammuksen 3 ulkopuolelle, sen ulko-kehäpintaan 33 nähden.

Kuten kuviosta 1 näkyy, ulkoneman, jonka tapin 63 5 päätealue 69 tällä tavoin muodostaa ammuksen 3 rungon 32 ulkokehäpintaan 33 nähden, arvo on akselin 51 suunnassa suurempi kuin pinnan 33 läpimitan ja hylsyn 2 putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosan 7 läpimitan ero, vaikkakin pienempi kuin pinnan 33 läpimitan ja edellä 10 mainitun putkimaisen seinämän 4 ulomman kehäpinnan 5 läpimitan ero, ja tapin 63 ulkoneva pää 69 tulee akselin 1 suuntaiseen suorakulmaiseen uraan 70, joka on tehty putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosaan 7, alueelta, joka sijaitsee suoraan ammuksen 3 rungon 32 kes-15 kiosan 42 kohdalla olakkeeseen 12, jolla putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosa 7 liittyy tämän pinnan 6 pääteosaan 9; uraa 70, jossa on pitkittäissuuntaisen keskitason, joka yhtyy kuvioiden 1 ja 2 leikkaus-tasoon, suuntaisesti sivut 71, jotka ovat tarpeeksi etääl-20 lä, jotta tapin 63 pää 69 pääsee liukumaan vapaasti pitkittäissuunnassa ammuksen 3 liukuessa pitkittäissuunnassa hylsyn 2 sisällä esimerkiksi kun se heitetään ulos siitä, rajaa akseliin 1 nähden poispäin mentäessä tasainen pohja ·" 72, joka on akselin 1 suuntainen ja kohtisuora uran 70 *··* 25 pitkittäissuuntaista keskitasoa vastaan ja joka pohja 72 : .* on akselista 1 etäisyydellä, joka vastaa olennaisesti ta- : pin 63 pään 69 maksimietäisyyttä tästä akselista 1, akse- ’ Iin 51 suunnassa; kuitenkin pitkittäissuunnassa 73, joka : menee hylsyn 2 päästä 16 sen päähän 13 ja joka suunta 73 30 tässä menee alaspäin ja muodostaa ammuksen 3 siirtymis-: suunnan hylsyyn 2 nähden ulosheiton tapahtuessa, pohja 72 liittyy olakkeeseen 12 viisteellä 74, joka jatkaa suoraan tätä olaketta 12 akselista 1 nähden poispäin, viistosti : siihen nähden, suuntaan 73 nähden ylöspäin.

16 88072

Viiste 74 ja olake 12 muodostavat yhdessä ohjaus-pinnan, joka lähenee akselia 1 ulosheittosuunnassa 73 ja joka, kun ammus 3 siirtyy heittosuuntaan hylsyyn 2 nähden, tapin 63 pään 69 liukuessa samalla samaan suuntaan uran 70 5 pohjalla 72, lukitsee tapin 63 pään 69 ja aikaansaaden tapin 63 pään 69 vetäytymisen taaksepäin ammuksen 3 rungon 32 ulompaan kehäpintaan 33 nähden, antaa koko kappaleelle 60 sysäyksen akseliin 1 päin akselin 51 suunnassa kineettisellä energialla, joka on sitä suurempi, mitä suu-10 rempi on nopeus, jolla tapin 63 pää 69 kulkee viisteen 74 ja olakkeen 12 tällä tavoin muodostaman ohjausradan läpi; jousi 67 luonnollisesti vastustaa kappaleen 60 tällaista liikettä, mutta se on taarattu sellaiseksi, että se sallii tämän kappaleen liikkeen siihen saakka, kunnes iskuri 15 62 iskee nalliin 58 ja sytyttää sen alkaen ennaltamäärä- tystä nopeuden, jolla tapin 63 pää 69 kulkee ohjausradan 12-74 läpi, kynnysarvosta eli nopeuden, jolla ammus 3 lentää ulos hylsystä 2, määrätystä kynnysarvosta lähtien.

Eräässä suoritusmuunnelmassa ura 70 on jätetty pois 20 ja ammuksen 3 rungon 32 ulomman kehäpinnan 33 läpimitan ja putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosan 7 läpimitan ero valitaan olennaisesti samaksi kuin ulkone-man arvo, jonka tapin 63 pää 69 muodostaa ammuksen 3 rungon 32 ulkokehäpintaan 33 nähden, kun kupu 61 on pinnalla 25 68 pintaa 54 vasten; koko keskiosan 7, suhteessa pääte- osiin 8 ja 9, muodostamalla ontelolla olisi tällöin sama tehtävä kuin edellä kuvatulla uran 70 pohjalla 72, ja olake 12 yksinään muodostaisi tällöin ohjausradan, jonka läpi kulkemalla tapin 63 pää 69 ammuksen ulosheiton tapahtuessa 30 antaisi kappaleelle 60 edellä mainitun sysäyksen.

Huomattakoon, että edellä kuvattu iskutapa, jossa käytetään sysäystä, joka riippuu ulosheittonopeudesta ja estää iskun, jos tämä nopeus on riittämätön, antaa turvallisuuden hyötypanosten 45 ja 46 syttymisen kannalta : 35 silloin, kun ammus on liian lähellä laukaisun suorittavia 17 88072 henkilöltä ja ulosheittolaitetta riittämättömän ulosheit-tonopeuden vuoksi.

Kuitenkin voimakas isku, joka kohdistuu ammuksen 3 ja hylsyn 2 muodostamaan kokonaisuuteen, kun koko laite on 5 edellä kuvatussa tilassa, saattaisi aiheuttaa vahingossa iskun antamalla voimakkaan vastapainon jouselle 67.

Tällaisen vahingon, jollainen saattaisi sattua esimerkiksi patruunaa käsiteltäessä, välttämiseksi on sovitettu inertialukko 75, joka estää kappaleen 60 siirtymi-10 sen sen nallista irti olevasta asennosta eli asennosta, jossa tapin 63 pää 69 ulkonee ammuksen rungon 32 ulkoke-häpintaan 33 nähden, sen nallin 58 iskuasentoon, jos ammus 3 ei muuten saa pitkittäissuuntaista kiihtyvyyttä suuntaan 73.

15 Tätä varten akselin 76, joka on samansuuntainen akselin 1 kanssa ja kohtisuora akselia 51 vastaan, suunnassa avautuu tilan 49 sylinterimäisen pinnan 55 sillä alueella, joka sijaitsee suuntaan 73 nähden ylhäällä eli akselin 51 yläpuolella esitetyssä esimerkissä, avarrus 77, 20 joka liittää tilan 49 toiseen tilaan 78, joka on tehty ammuksen 3 runkoon 32 ennen tilaa 49 ulosheittosuuntaan 73 nähden eli tilan 49 yläpuolelle esitetyssä esimerkissä; avarrusta 77 rajaa akseliin 78 nähden säteen suunnassa ’”·* poispäin mentäessä akselin 78 ympäri menevä sylinterimäi- 25 nen pyörähdyspinta 79, joka yhdistää tilan 49 sylinteri- ; mäisen pinnan 55 tasaiseen renkaan muotoiseen pintaan 80, joka on kohtisuora akselia 76 vastaan ja käännetty tilaan 49 poispäin mentäessä tämän akselin 76 suuntaan; pinta 80 liittää pinnan 79, pintaan 76 nähden säteen suunnassa 30 poispäin mentäessä, tilan 78 kehäpintaan 81, joka pinta 81 on sylinterimäinen pyörähdyspinta akselin 76 ympärillä, jota kohti se on käännetty, ja pinnan 81 läpimitta on suurempi kuin avarruksen 77 pinnan 79 läpimitta; pinta 81 yhdistää puolestaan pinnan 80, tilaan 49 nähden kauemmas 35 mentäessä akselin 76 suuntaisesti, pintaan 82, joka on ie 88072 muodoltaan akselia 76 vastaan kohtisuora tasainen pyöreä levy, pinnan 80 kohdalla.

Tilan 78 sisään on asennettu liukumaan akselia 76 pitkin kupu 83, jossa on tätä varten akselin 76 ympäri 5 menevä sylinterimäinen ulkokehäpinta 84, jonka läpimitta on mahdollisimman lähellä pinnan 81 läpimittaa, niin että pintojen 81 ja 84 välille syntyy liukuohjauskosketus akseliin 76 nähden; pintaa 84 rajaa akselin 76 suunnassa siihen liittyen kaksi tasaista renkaan muotoista pintaa 85 10 ja 86, jotka ovat pyörähdyspintoja akselin 76 ympäri, joita vastaan ne ovat kohtisuoria, pinnan 85 ollessa sijoitettu pinnan 82 kohdalle, kun vuorostaan pinta 86 on sijoitettu pinnan 80 kohdalle; pintojen 85 ja 86 välinen etäisyys akselin 76 suunnassa on pienempi kuin pintojen 82 15 ja 80 välinen etäisyys tämän akselin suunnassa, jotta kupu 83 pääsee liikkumaan akselin 76 suunnassa tilan 78 sisällä; kierukkamainen puristusjousi 87, jonka akseli on 76 ja joka nojaa toisaalta tilan 78 pintaa 82 vasten ja toisaalta renkaan muotoiseen uraan 188, joka menee akselin 76 20 ympäri ja on tehty kuvun 83 pintaan 65, painaa viimeksi mainittua joustavasti kuviossa 1 esitettyyn asentoon, jossa kupu 83 nojaa pinnallaan 85 tilan 78 pintaa 80 vasten; tässä asennossa tappi 88, joka on kiinni kuvussa 83 ja ;;; muodostaa akselin 76 suuntaisen ulkoneman kuvun 83 pin- '·*· 25 taan 86 nähden ja jonka poikkileikkaus kohtisuorassa akselia 76 vastaan mahtuu välyksin avarruksen 77 pinnan 79 poikkileikkausalan sisään, menee tämän avarruksen 77 läpi muodostaakseen tilan 49 sisällä pääteosalla 89 ulkoneman akseliin 51 päin akselin 76 suunnassa tilan 49 sylinteri-30 mäiseen pintaan 55 nähden; avarruksen 70 asento valitaan sellaiseksi, että tapin 88 pään 89 tällä tavoin muodostama ulkonema sijaitsee kuvun 61 pinnan 65 asennon, kun se nojaa pinnalla 68 tilan 49 pintaa 54 vasten, ja väliseinän 52 renkaan muotoisen pinnan 56 asennon välissä, jolloin 35 muodostuu haluttu este kappaleen 60 siirtymiselle asen- 19 88072 toon, jossa iskuri 62 iskee nalliin 58; tämän ulkoneman arvo, mitattuna akselin 76 suunnassa, on kuitenkin pienempi kuin pintojen 85 ja 82 välinen etäisyys tämän akselin suunnassa eli pienempi kuin kuvun 83 mahdollinen liikku-5 misvara tilan 78 sisällä; siten heti kun ammuksen 3 ulos-heitto hylsystä 2 alkaa tilaan 28 kerääntyneiden kaasujen paineen vaikutuksesta, kupu 83 siirtyy suuntaan 73 nähden ylöspäin painautuen pinnallaan 85 ja se pysyy tässä asennossa ainakin sen ajan, jonka ammus 3 siirtyy pitkittäisit) suunnassa hylsyn 2 sisällä ulosheiton tapahtuessa, mikä vetää tapin 88 pään 89 pintaan 55 nähden taaksepäin ja tilasta 49 ja vapauttaa näin kulkutien kappaleelle 60, kun, jos ulosheittonopeus on riittävä, ohjausrata 74-12 aiheuttaa kappaleen 60 siirtymisen asentoon, jossa iskuri 15 62 iskee nalliin 58; kanava 10, joka menee tapin 88 ja kuvun 83 läpi sen puolelta toiselle akselin 76 suunnassa, muodostaa pienen aukon, joka mahdollistaa tilan 78 tyhjentymisen tilaan 49 kuvun 83 liikkuessa tapin 88 pään 89 sisäänvetosuuntaan.

20 Huomattakoon, että tällainen vapauttaminen edellyt tää, että kupu 83 saa sysäyksen kohtisuorassa sitä suuntaa vastaan, jossa kappaleen 60 vuorostaan tulee saada sysäys, jotta se pääsee iskuasentoon; näissä oloissa va-\\\ hingossa tapahtuva isku edellyttää, että patruunaan koh- 25 distuu voima, jonka energiakomponentit ovat riittävät kumpaankin suuntaan 90°:n kulmassa, nimittäin akselin 51 suuntaan ja akselin 1 suuntaan, mikä tekee vahingossa tapahtuvan iskun todennäköisyyden erittäin pieneksi.

Jotta tuli pääsee siirtymään nallista 5, jonka ole-30 tetaan saaneen iskun, hyötypanoksiin 45 ja 46, tila 59, joka on tehty nallia 58 varten väliseinän 52 sisään, jatkuu akselia 1 kohti akselin 51 suuntaisesti tulensiirto-kanavana 90, joka puolestaan avautuu lähempänä akselia 1 olevassa suunnassa samoin väliseinään 52 tehtyyn laajene-35 mistilaan 91; tähän laajenemistilaan 91, joka on muuten 20 88072 suljettu tiiviiksi, avautuu myös suoraan kanavan 90 kohdalla akselin 51 suuntaisesti tulensiirtokanava 92, joka on tehty akselin 51 suuntaisesti väliseinään 52 ja joka avautuu lisäksi pintaan 93, joka rajaa väliseinää 52 ak-5 selin 1 puolelta ja tilan 50 puolelta; peräjälkeen tilasta 91 tilaan 50 mentäessä kanavassa 92 on väliseinään 52 kiinnitettynä pyrotekninen hidastin 94, joka on sijoitettu suoraan nallin 59 kohdalle, ja heti pinnan 93 vieressä oleva pyrotekninen rele 95.

10 Pinta 93 on tasainen, kohtisuora akselia 51 vas taan, ja sitä vasten nojaa mahdollisuudella liukua siihen nähden, räjähdyspanoksen kannatinpyörän 96, joka muodostaa seuraavassa kuvattavan lisävarmistuslaitteen, pinta 97, joka sekin on tasainen ja kohtisuora akselia 51 vastaan. 15 Tätä pyörää 96, jota rajaa väliseinän 92 puolelta renkaan muotoinen tasainen, olennaiselta osaltaan akselin 51 ympäri ulottuva pyörähdyspinta 97, joka on kohtisuorassa tätä akselia vastaan, rajaa akseliin 51 nähden poispäin mentäessä sylinterimäinen, olennaiselta osaltaan tämän ak-20 selin 51 ympäri menevä pyörähdyspinta 98, jonka läpimitta on sellainen, että se sopii sijoitettavaksi tilan 50 sisään ja joka pinta 98 liittää pinnan 97 väliseinään 52 loitommas mentäessä akselin 51 suunnassa tasaiseen pin-taan 99, joka on akselia 51 vastaan kohtisuora ja yleis-25 muodoltaan renkaan muotoinen tämän akselin 51 ympäri me-: nevä pyörähdyspinta; tämän pinnan 99 asento on symmetri nen pinnan 97 asennon kanssa pitkittäissuuntaiseen tasoon 100 nähden, joka sisältää akselin 1 ja on kohtisuorassa akselia 51 vastaan; huolimatta yleisestä sy1interimäises-30 tä pyörähdyspintamuodostaan akselin 51 ympäri pinnassa 98 on kaksi tasaista kohtaa, jotka ovat diametraalisesti vastakkain akseliin 51 nähden, vastaavasti 101 ja 102, jotka ovat kohtisuorat samaa pyörään 96 liittyvää akselia 103 vastaan, joka on kohtisuora akselia 51 vastaan ja sijait-35 see tasossa 100; kummassakin tasaisessa kohdassa 101 ja 2i 88072 102 sijaitsee kanavan 105 suu, vastaavasti 103 tai 104, joka kanava on tehty räjähdysnallin kannatinpyörään 98 ja jossa on lisäksi pyörän 96 pintaan 97 avautuva suu akselin 51 suunnassa eli suoraan releen 95 kohdalla.

5 Tämä kanava 105 on yleismuodoltaan T:n muotoinen, kun sitä katsotaan, kuten kuviossa 3, leikkauksena tasosta, johon sisältyvät akselit 51 ja 103, ja tämän muodon määrää haara 107, joka menee pyörän 96 sisään sen pintaan 97 avautuvasta suusta 106 akselin 51 suunnassa, ja kaksi 10 haaraa 108 ja 109, jotka sijaitsevat toistensa jatkeena akselin 103 suunnassa, vastaavasti molemmin puolin haaraa 107 ja yhdistäen viimeksi mainitun vastaavasti tasaisessa kohdassa 101 olevaan suuhun 103 ja tasaisessa kohdassa 102 olevaan suuhun; mentäessä haarasta 107 eli akselista 51 15 kohti sen suuta vastaavasti 103 tai 104, akselin 103 suunnassa, kummankin haaran 108 ja 109 sisällä on peräjälkeen räjähdysnallin kannatinpyörään 96 kiinnitettyinä pyrotek-ninen rele, vastaavasti 110, 111, joka on liitetty haaran 107 kautta releeseen 95, ja pyrotekninen räjähdysnalli, 20 vastaavasti 122, 113, heti suun 103 tai 104 vieressä.

Kun ammus 3 on työnnettynä hylsyyn 2, kuten kuvioissa on esitetty, räjähdysnallin kannatinpyörä 96 on esi- . tetyssä suunnassa, jossa akseli 103 on kohtisuorassa akse- * · # *·* lia 1 vastaan, niin että kanavan 105 haarojen 108 ja 109 '**·' 25 suut 103 ja 104 ovat mahdollisimman kaukana hyötypanoksis- : .* ta 45 ja 46, ja mekaanisia virityselimiä on sovitettu ai- : kaansaamaan räjähdysnallin kannatinpyörän 96 pyöriminen r_| akselin 51 ympäri ammuksen 3 runkoon 32 nähden 90° akselin 103 saattamiseksi samaan linjaan akselin 110 kanssa ja 30 siten kanavan 105 suiden 103 ja 104 asettamiseksi hyöty- panoksen 46 ja hyötypanoksen 45 kohdalle, vastaavasti, kuten on kaavamaisesti esitetty kuviossa 2 haarojen 108 ja 109 osittaisesityksessä, sen jälkeen kun ennaltamäärätty : aika on kulunut ammuksen 3 tultua kokonaan ulos hylsystä 35 2.

22 8 8 072 Tätä varten räjähdysnallin kannatinpyörässä 96 on siihen kiinnitettynä, sen pinnasta 99 ulkonevana akselin 51 suunnassa varsi 114, jossa on, alkaen pinnasta 109 akselin 51 suunnassa, osat 115, 116 ja 117, joita jokaista 5 rajaa akseliin 51 nähden loitommas mentäessä sylinteri-mäinen akselin 51 ympäri menevä pyörähdyskehäpinta, vastaavasti 118, 119, 120, pinnan 120 läpimitan ollessa pienempi kuin pinnan 118 läpimitta, joka vuorostaan on pienempi kuin pinnan 119 läpimitta, joka puolestaan on pie-10 nempi kuin räjähdysnallin kannatinpyörän 96 pinnan 98 läpimitta; pinta 119 on liitetty tasaisilla renkaan muotoisilla akselin 51 ympäri menevillä pyörähdyspinnoilla, vastaavasti 121 ja 122 pintoihin 118 ja 120, kun taas vastakkaisella puolella kuin missä se liittyy pinnan 122 kautta 15 pintaan 119 akselin 51 suunnassa, pinta 120 liittyy varren 114 päätepintaan 123, joka on tasainen ja kohtisuora akselia 51 vastaan.

Lisäksi ammuksen 3 rungossa 32 on siihen kiinnitettynä tilan 50 sisällä, väliseinän 52 vastakkaisella puo-20 lella akselin 1 suuntaan, väliseinä 124, joka sijaitsee likimäärin puolivälissä räjähdysnallin kannatinpyörän 96 ja pinnan 126 välillä, joka pinta on sovitettu symmetrisesti pinnan 54 kanssa akseliin 1 nähden ja joka rajaa tilaa 50 tähän akseliin 1 nähden säteen suunnassa loitom-25 mas mentäessä akselin 51 suuntaan ja johon pintaan 124 on tehty akselin 51 suuntaan avarrus 125; tässä avarruksessa 125 on keksi osaa 126 ja 127, joita rajaavat akseliin 51 päin mentäessä sisemmät kehäpinnat 128 ja 129, jotka kumpikin ovat akselin 51 ympäri meneviä sylinterimäisiä pyö-30 rähdyspintoja; pinnan 129, joka vastaa lähinnä akselia 1 olevaa osaa 127, läpimitta on suurempi kuin varren 114 osan 116 pinnan 119 läpimitta, kun taas kauimpana akselista 1 olevan osan 126 pinnan 128 läpimitta on mahdollisimman lähellä varren 114 osan 117 pinnan 120 läpimittaa, ____ 35 jotta tämän pinnan 120 kanssa syntyy ohjauskosketus varren I i 23 8 8 0 7 2 114 ja väliseinän 124 pyöriessä toisiinsa nähden eli rä-jähdysnallin kannatinpyörän 96 tarkka pyörintäohjaus akselin 51 ympäri ammuksen 3 runkoon 32 nähden; kaksi pintaa 128 ja 129 liittää toisiinsa renkaan muotoinen pinta 130, 5 joka on kohtisuora akselia 51 vastaan ja muodostaa pyöräh-dyspinnan sen ympäri ja joka pinta 130 sijaitsee väliseinän 52 pinnasta 93 etäisyydellä, joka on mahdollisimman lähellä välimatkaa, joka jää varren 114 pinnan 122 ja rä-jähdysnallin kannatinpyörän 96 pinnan 97 väliin, niin että 10 pintojen 122 ja 130 välille muodostuu liukukosketus, joka yhdessä räjähdysnallin kannatinpyörän 96 pinnan 97 ja väliseinän 52 väliin muodostuvan liukukosketuksen kanssa estää räjähdysnallin kannatinpyörän 96 ja varren 114 muodostaman yksikön kaikkinaisen siirtymisen ammuksen 3 run-15 koon 32 nähden.

Hakamainen jousi 131, joka on kierretty osan 115 pinnan 118 ja varren 114 ympärille ja jossa on ensimmäinen pää 132, joka on kiinnitetty runkoon 32 työntämällä se siinä olevaan sopivaan tilaan 133, ja toinen pää 134, joka 20 on kiinnitetty räjähdysnallin kannatinpyörään 96 työntä mällä se siihen sopivaan tämän pyörän 96 pintaan 99 tehtyyn tilaan 135, on esijännitettynä, kun akseli 103 on kohtisuorassa akselia 101 vastaan, joustavan kiristyksen aikaansaamiseksi räjähdysnallin kannatinpyörän 96 saami-·...· 25 seksi pyörimään asennossa, jossa akseli 103 on kohdakkain * · : akselin 100 kanssa; edullisesti hakamaisen jousen 131 esi- jännitys on sellainen, että jousi pysyy jännitettynä sil--·. loinkin, kun akseli 103 on samassa linjassa akselin 101 kanssa.

30 Tällainen pyörintä, jonka vaikutuksesta akseli 103 . . joutuu samaan linjaan akselin 1 kanssa, estää niin kauan kuin ennaltamäärätty aika ei ole kulunut ammuksen 3 poistumisen jälkeen hylsystä 2 kellolaitteella varustettu hi-*:·*: dastin 136, jonka kanssa räjähdysnallin kannatinpyörä 96 35 on yhteistoiminnassa kartiovetopyörän 137 välityksellä, 24 88072 jota varsi 114 kannattaa siihen kiinnitettynä osallaan 117, väliseinän 124 ja tilan 50 pinnan 126 välissä; tämä kartiovetopyörä 137 on kytketty toiseen kartiovetopyörään 138, joka vuorostaan on asennettu pyörimään akselin 1 5 kanssa samansuuntaisen akselin 139 ympäri ammuksen 3 runkoon 32 nähden ja joka puolestaan kannattaa siihen kiinnitettyä suoraa vetopyörää 140, joka on kytketty hidas-tusvaihteiston, jota on merkitty yleisviitenumerolla 141, välityksellä liipottimeen 142, joka on asennettu pyöri-10 mään ammuksen 3 runkoon 32 nähden tilassa 50 akselin 1 kanssa samansuuntaisen akselin 143 ympäri; tämä liipotin 142 on yhteistoiminnassa ankkurin 143 kanssa, joka sekin on asennettu pyörimään runkoon 32 nähden tilan 50 sisällä akselin 1 kanssa samansuuntaisen akselin 144 ympäri.

15 Kun ammus 3 on hylsyn 2 sisällä, kuten kuvioissa on esitetty, ankkurin 143 pitää paikallaan pyörimistä vastaan akselin 144 ympäri ammuksen 3 runkoon 32 nähden nuppi 145, joka on tällöin paikallaan ammuksen 3 runkoon 32 nähden, mikä estää liipotinpyörän 142 ja siten myös räjähdysnailin 20 kannatinpyörän kaikkinaisen pyörimisen.

Jotta nuppi 145 pääsee vapauttamaan ankkurin 143, kun ammus 3 on tullut ulos hylsystä 2, eli liipotinpyörän 142 pyörimisen jousen 131 vaikutuksesta hidastinvaihteis-ton 141 välityksellä säätäen liipotinpyörän 142 pyörintää, : 25 kun ammus 3 on irronnut hylsystä, nuppia 145 kannattaa siihen kiinnitettynä tappi 146, joka on pääosiltaan sijoitettu upotusreikään 147, joka on tehty ammuksen 3 runkoon 32 suuntaan 148, joka on likimäärin säteen suuntainen akseliin 101 nähden, ja tämä upotusreikä 147 päättyy ammuk-30 sen rungon 32 ulompaan kehäpintaan 33; upotusreikä 147 on tehty esimerkiksi rungossa 32 kiinni olevaan väliseinään 150 aivan lähelle ankkuria 143, ja siinä on tasainen poh-japinta 149, joka on kohtisuora akselia 148 vastaan, ja sylinterimäinen kehäpinta 151, joka muodostaa pyörähdys-35 pinnan akselin 148 ympäri; lisäksi tappia 146 rajaa sylin-

I I

25 38072 terimäinen ulkokehäpinta 152, joka sekin muodostaa pyöräh-dyspinnan akselin 148 ympäri ja sen läpimitta on mahdollisimman lähellä pinnan 151 läpimittaa, jotta pintojen 151 ja 152 välille syntyy liukuohjauskosketus akselin 148 5 suuntaan; upotusreiän 147 pohjapinnan 149 puolelta tappia 146 rajaa akselia 148 vastaan kohtisuora tasainen pääte-pinta 153, johon on tehty tämän akselin suuntaisesti upo-tusreikä 154 painekierukkajousen 155 sijoittamista ja ohjausta varten, joka jousi vaikuttaa upotusreiän 147 pohja-10 pinnan 149 ja tapin 146 välillä painaen sitä joustavasti ulospäin upotusreiästä 147 ammuksen rungon 32 ulkokehäpin-nan kautta; vastakkaisella puolella tapin 146 akselin 148 suuntaista pintaa 153 tappia rajaa kuperaksi pyöristetty pinta 156, jolla se jousen 155 painamana nojaa hylsyn 2 15 putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosaa 7 vasten, kun ammus 3 on työnnettynä siihen, kuten kuvioissa on esitetty, ja ulosheiton tapahtuessa niin kauan kuin upotusreikä 147 siirtyy putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 osan 7 kohdalle ja sitten sen osan 9 kohdal-20 le; sitävastoin heti kun osan 9 läpi on kuljettu ulosheiton tapahtuessa, vapautunut tappi 146 siirtyy ulos upotusreiästä 147 akselin 148 suunnassa jousen 155 vaikutuksesta.

Kuten kuviosta 3 näkyy, nuppia 145 kannattaa sii-25 hen kiinnitettynä tappi 146, kohtisuoraan akselia 148 vastaan ja se menee väliseinän 150 läpi alkaen reiästä 147 ja ankkuriin 143 päin aukon 157 kautta, joka on tehty väliseinään 150 soikean muotoiseksi samansuuntaisesti akselin 148 kanssa; tämän akselin suunnassa aukon 157 koko on 30 riittävä, jotta nuppi 145 lähtien kuviossa 3 esitetystä asennostaan, jossa se pitää ankkurin 143 paikallaan ja joka vastaa tilannetta, jossa tappi 146 nojaa pinnallaan 156 hylsyn 2 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosaa 7 vasten, pystyy liikkumaan akselin 148 suunnassa yhdessä tapin 146 ____ 35 kanssa, kun se on vapautettu hylsyn 2 sisempään kehäseinä- 26 88072 mään 6 nähden, riittävän pituisen matkan vapauttaakseen ankkurin 143 kokonaan; sopivan koon antaminen sille kuuluu alan ammattilaisen tavalliseen ammattiosaamiseen.

Luonnollisesti heti kun ankkuri 143 on vapautunut 5 nupista 145, se sallii liipotinpyörän 142 pyörimisen sää-dellysti akselin 143 ympäri ja räjähdysnallin kannatin-pyörän 96 pyörimisen akselin 51 ympäri jousen 131 vaikutuksesta.

Edullisesti pyörä 140 on hammastettu vain osalta 10 kehästään kytkeytyen välitysvaihteistoon 141 toisaalta silloin kun akseli 103 on kohtisuorassa akselia 1 vastaan, ja tästä suunnasta osalla 90 pyörimiskulma-asteesta, jotka tarvitaan sen menemiseen tästä suunnasta suuntaan, jossa akseli 103 on samassa linjassa akselin 1 kanssa, sää-15 dellyn pyörinnän aikaansaamiseksi liipotinpyörän 142 ja ankkurin 143 muodostamalla yksiköllä, kun tämä kulmaradan osa kuljetaan ja sitten räjähdysnallin kannatinpyörän 96 vapauttamiseksi kokonaan niin että pyöriminen jatkuu akselin 51 ympäri jousen 131 vaikutuksesta, kunnes akseli 103 20 on samassa linjassa akselin 1 kanssa.

Pyrotekninen hidastin 94 ja kellolaitteella varustettu hidastin 136 ovat rakenteeltaan helposti alan ammattilaisen ulottuvilla mitä tulee viiveisiin, jotka niiden tulee saada aikaan vastaavasti räjähdysnallin 112 ja 113 25 syttymisessä releitten 110 ja 11 kautta nallin 58 iskemiseen nähden, kun tapin 63 pää 69 kulkee ohjausradan 12-74 läpi riittävällä nopeudella, ja akselin 103 viemisessä samaan linjaan akselin 1 kanssa tapin 146 irtoamiseen nähden hylsyn 2 seinämästä 4, niin että akselin 103 joutumi-30 nen samaan linjaan akselin 1 kanssa tapahtuu mahdollisimman myöhään ennen pyroteknisen releen 94 palamisen päättymistä ottaen huomioon niiden sallitut valmistustolerans-sit.

Räjähdysnallin kannatinpyörän 96 pyörimisen pysäh-35 tyminen akselin 51 ympäri ammuksen 3 runkoon 32 nähden, 27 8 8 072 kun akseli 103 on tullut samaan linjaan akselin 1 kanssa, voidaan saada aikaan millä tahansa vastejärjestelmällä esimerkiksi siten, että jokin nuppi 157, joka on kiinnitettynä räjähdysnallin kannatinpyörään 96, tulee ulos sen 5 pinnasta 99 akselin 51 suunnassa tilan 50 sisään vasten vastakappaletta 158, joka on kiinnitetty ammuksen 3 runkoon 32 tilan 50 sisään, sopivassa asennossa, jonka alan ammattilainen helposti määrittää.

Seuraavassa selitetään edellä kuvatun patruunan 10 toiminta.

Lähtötilanteeksi katsottakoon tila, joka on kuvattu kuvioissa ja johon liittyen edellä oleva selitys on pääosin laadittu.

Ensimmäisessä vaiheessa sytytetään sytytin 29, joka 15 vuorostaan sytyttää pyroteknisen laukaisuseoksen 126, jos ta purkautuu kaasuja, jotka kerääntyvät laajenemistilaan 28 seinämän 24 reikien 27 kautta.

Kun kaasujen paine tilassa 28 tulee tarpeeksi suureksi, jotta toisaalta voitetaan kitkat, joita saattaa 20 esiintyä ammuksen 3 rungon 32 ja hylsyn 2 välillä, ja toisaalta voitetaan sokan 39 leikkausvastus, ammus 3 alkaa siirtyä suuntaan 73 akselin 1 suuntaisesti hylsyn 2 sisällä.

Tämän siirtymisen aikana kappaleen 60 tapin 63 pää 25 69 ja tapin 146 pinta 156 liukuvat pitkittäissuuntaisesti kourun 72 pohjaa vasten ja hylsyn 2 putkimaisen seinämän 4 sisempää kehäpintaa 6 vasten.

Jos ammuksen 3 kiihtyvyys on riittävä, kupu 83 aikaansaa tapin 88 pään 89 vetäytymisen taaksepäin tilan 49 30 pintaan 55 nähden ja se pysyy taaksevedettynä, kunnes ammus 3 on tullut kokonaan ulos hylsystä 2.

Kun ammus 3 on kulkenut suunnilleen puolet radasta, joka tarvitaan sen tulemiseksi kokonaan ulos hylsystä 2, samanaikaisesti tai jokseenkin samanaikaisesti: 28 3 8072 - kappaleen 60 tapin 63 pää 69 saa pinnan 74 ja olakkeen 12 muodostamasta ohjausradasta, joka menee suuntaan, joka vastaa säteen suuntaista lähenemistä akseliin 1 nähden, sysäyksen, joka, jos ulosheittonopeus on riittävä, 5 antaa kuvulle 61 riittävän kineettisen energian, jotta se aikaansaa kappaleen 60 siirtymisen asentoon, jossa iskuri 62 iskee nalliin 58, tietysti edellyttäen, että tapin 88 pää 89 on vetäytynyt kunnolla taakse; tämän seurauksena syttyy hidastin 94, joka vuorostaan, ennaltamäärätyn ajan 10 kuluttua, sytyttää releen 95, joka vuorostaan aiheuttaa releitten 110 ja 111 syttymisen ja räjähdysnallien 112 ja 113 samanaikaisen syttymisen; - tappi 146, joka ei osu putkimaisen seinämän si-sempään kehäpintaan 6, vapauttaa ankkurin 143, niin että 15 räjähdysnallin kannatinpyörä 96 alkaa pyöriä ja määrätyn ajan kuluttua tulee asentoon, jossa akseli 103 on samassa linjassa akselin 1 kanssa.

Normaaleissa toimintaolosuhteissa tämä suunta saavutetaan ennen räjähdysnallien 112 ja 113 syttymistä ja 20 nämä nallit räjähtävät suoraan vastaavasti hyötypanosten 46 ja 45 kohdalla, joista ne erottaa akselin 1 suunnassa vain rungon 32 ohennettu eli mekaanisesti heikennetty väliseinä, vastaavasti 158, 159; iskuaalto murskaa molemmat väliseinät 158 ja 159 ja tuli pääsee hyötypanoksiin 45 ja 25 46, jotka räjähtävät samanaikaisesti.

Jos sitävastoin nämä kaksi räjähdysnallia 112 ja 113 räjähtävät ennen kuin akseli 103 on samassa linjassa akselin 1 kanssa, iskuaalto ei välity suoraan heikennettyihin väliseiniin 158 ja 159, Jotka on laskettu sellai-30 siksi, etteivät ne tuhoudu tällaisessa tapauksessa, niin että tuli ei siirry hyötypanoksiin 45 ja 46; tällä tavoin saadaan suoja pyroteknisen hidasteen 94 pettämisen varalta, joka johtaa räjähdysnallien 112 ja 113 liian lyhyeen syttymisaikaan, olettaen, että ulosheittäminen on tapah-35 tunut riittävällä kiihdytyksellä ja nopeudella aiheuttaak- ί--— ----------- 29 88072 i ! seen tapin 88 pään 89 vetäytymisen sisään ja toisaalta kappaleen 60 iskurin 62 iskemisen nalliin 58.

Jos sitävastoin kiihdytys tai ulosheittonopeus ei ole riittävä ja vieläpä jos kellohidastin 136 oikein toi-5 mien sallii akselin 103 menemisen samaan linjaan akselin 1 kanssa, isku ei pääse tapahtumaan, niin että hyötypanok-set 45 Ja 46 pääsevät räjähtämään vasta kun määrätty aika akselin 103 ja akselin 100 asettumiselle samaan linjaan on kulunut.

10 Näin on siis täysi varmistus näiden panosten räjäh tämisen varalta, kun ammus ei ole kulkenut turvallisuuden j kannalta riittävän etäälle hylsyn 2 ulkopuolella.

Lisäksi, kuten edempänä mainittiin, hyötypanosten 45 ja 46 räjähtäessä tämä kahden toisiinsa nähden symmet-15 risesti keskiosaan 42 nähden sovitettujen panosten räjähtäminen kohdistaa keskiosaan symmetrisiä voimia, jotka estävät sen sinkoutumisen esimerkiksi laukaisun suorittaviin henkilöihin tai heittolaitteeseen päin.

Tätä vaikutusta vahvistaa se, että ontelolta 43, 44 20 rajaavia seinämiä 262, 263 heikentävät mekaanisesti ammuksen rungon 32 poikittaissuuntaisten päätesivujen 37, kohdalla lovetukset 260, 261; tämä heikennys nimittäin edistää näiden seinämien 262, 263 repeytymistä kukan teräleh-den muotoisina kappaleina ensisijaisesti verrattuna seinä-\m/· 25 miin, jotka rajaavat muutoin ontelolta 43 ja 44, kun hyö- *typanokset 45 ja 46 räjähtävät, ja tämä seinämien 262 ja 263 repeytyminen kanavoi pitkittäissuuntaisesti virtaukset, jotka syntyvät panosten 45 ja 46, vastaavasti, räjähtämisestä ja muuttaa ne keskiosaan 42 kohdistuviksi toi-30 siaan vastaan suuntautuviksi symmetrisiksi pitkittäissuun- . . täisiksi voimiksi.

Vaikka edellä kuvattu suoritusmuoto onkin tällä hetkellä keksinnön parhaimmaksi todettu suoritusmuoto, :i keksinnön alasta ei tietystikään poikettaisi muuntamalla ____: 35 suoritusmuotoa.

30 88072

Etenkin eräässä vähemmän edullisessa suoritusmuodossa voitaisiin ajatella yhtä ainoata hyötypanosta, joka olisi sovitettu toiselle puolelle ammuksen runkoa, joka sisältäisi sytytyselimiä 47, jotka olisivat kaikissa koh-5 din samanlaiset kuin edellä on kuvattu lukuunottamatta sitä, että kanava 105 ei olisi T:n muotoinen, vaan L:n muotoinen; tällöin säilytettäisiin kaikki edellä mainitut edut, kuvioissa esitetyn laitteen symmetrisyyteen liittyvää etua lukuunottamatta.

I i

Claims (13)

1. Ammus, joka käsittää - pyroteknisen panoksen (45,46)? 5. elimet (47) pyroteknisen panoksen (45,46) sytyttämiseksi pyroteknisen yhdysketjun (90, 91, 92, 94, 95, 105, 111, 112, 113, 152, 159) avulla, joka käsittää kanavan (105), jossa on ohjattu pyörivä elin (96) ammuksen (3) sisällä tietyn akselin ympärillä (51), joka on kiinteä 10 mainitun elimen (96) suhteen ja ammuksen (3) suhteen, var-mistusasennon, jossa kanava (105) on suunnattu siten, että pyrotekninen yhdysketju (90, 91, 92, 94, 95, 105, 110, 111, 112, 113, 152, 159) toiminnallisesti eristetään pyro-teknisestä panoksesta (45,46) ja viritysasennon välillä, 15 jossa kanava (105) on suunnattu siten, että pyrotekninen yhdysketju (90, 91, 92, 94, 95, 105, 110, 111, 112, 113, 152, 159) toiminnallisesti liitetään pyrotekniseen panokseen (45,46); - elimet (131) mainitun elimen (96) joustavaa ja 20 pysyvää puristamista viritysasentoa päin akselin (51) ympäri; - elimet (136 - 147) mainitun elimen (96) pitämiseksi varmistusasennossa ja elimen (131) puristuksen vas- : :*; tustamiseksi joustavan puristuksen avulla ainakin kunnes 25 ammus (3) laukaistaan; - elimet (146) ammuksen (3) laukaisun ilmaisemisek- • S' si ja tällöin mainitun elimen (96) vapauttamiseksi kiertä- "V mällä viritysasentoa päin; - elimet mainitun elimen (96) pyörimisen lopettami-*' 30 seksi ammuksen (3) suhteen, joka vastustaa mainittua puristusta, viritysasennossa; ja - mekaaniset elimet (136, 137, 138, 139, 140, 142, 143) mainitun elimen (96) viritysasentoon siirtymisen hi-dastamiseksi suhteessa ammuksen (3) laukaisuun, . 35 tunnettu siitä, että pyrotekninen yhdysketju (90, 32 88072 91, 92, 94, 95, 105, 110, 111, 112, 113, 152, 159) käsittää pyrotekniset elimet (94), jotka aikaansaavat hidastuksen pyroteknisen panoksen (45, 46) sytytyksessä suhteessa ammuksen (3) laukaisuun, ja että mekaaniset elimet (136, 5 137, 138, 139, 140) mainitun elimen (96) viritysasentoon siirtymisen hidastamiseksi käsittävät elimet (136, 137, 138, 139, 140) mainitun elimen (96) yhdistämiseksi elimiin (142, 143), jotka säätävät pyörimistä ainakin varmistus-asennossa ja mainitun elimen (96) varmistusasentoa aivan 10 lähellä olevissa asennoissa, hidastuksen aikaansaamiseksi mainitun elimen (96) viritysasentoon siirtymisessä suhteessa ammuksen (3) laukaisuun, jolloin mainitut hidastukset johtavat siihen, että mainittu elin (96) tulee viri-tysasontoon viimeistään ennen pyroteknisen panoksen (45, 15 46) sytyttämistä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu siitä, että säätöelimet (142, 143) muodostuvat ohj auskellosta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ammus, 20 tunnettu siitä, että mainittu elin (96) on vapaa pyörimisen säätöelimiin (142, 143) nähden viritysasennossa ja mainitun elimen aivan viritysasentoa lähellä olevissa asennoissa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen ammus, .·*. 25 tunnettu siitä, että elimet (136 - 147), jotka pitävät mainitun elimen (96) varmiatuaasennossa, muodostuvat elimistä (145), jotka lukitsevat mainitut säätöelimet (142, 143).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen am-30 mus, ammuksen (3) laukaisemisen tapahtuessa liu'uttamalla sitä ammuksen pitkittäissuunnassa putkimaisen seinämän (4) sisällä, tunnettu siitä, että elimet (146) ammuksen (3) laukaisemisen ilmaisemiseksi ja mainitun elimen (96) vapauttamiseksi tällöin pyörimään viritysasentoon . 35 käsittävät poikittaissuuntaisen reiän (147), joka avautuu 33 38072 ammuksen (3) pitkittäissuuntaiseen pintaan (33), poikittaissuuntaisen tapin (146), joka on asennettu liukumaan poikittaissuuntaisesti mainitussa reiässä (147), elimiä (155) tapin (146) painamiseksi joustavasti kohti poikit-5 taissuuntaista ammuksen (3) mainittuun pitkittäissuuntaiseen pintaan (33) nähden ulkonevaa osaa, ja elimiä, jotka liittävät toiminnallisesti mainitun tapin (146) ja mainitut pidätyselimet (145) toisiinsa siten, että mainitut pidätyselimet (145) ovat tilassa, jossa ne pidättävät mai-10 nitun elimen (96) varmistusasennossa, kun mainittu tappi (146) on lukittuna mainittua putkimaista seinämää (4) vasten, ja että mainitut pidätyselimet (145) pääsevät tilaan, jossa ne vapauttavat mainitun elimen (96) tapin (146) liu-kuessa poikittaissuunnassa suunnassa, jossa muodostuu ul-15 konema ammuksen (3) mainittuun pitkittäissuuntaiseen pintaan (33) nähden.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ammus, tunnettu siitä, että pidätyselimet (145) muodostuvat nupista, joka on suoraan kiinnitetty tappiin (146).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen am mus, tunnettu siitä, että kanavassa (105) on ensimmäinen haara (107), joka on sovitettu mainitun akselin (51) suuntaisesti, ja toinen haara (108, 109), joka on : sovitettu jokseenkin kohtisuoraan mainittua akselia (51) .·'·. 25 vastaan, ensimmäisen haaran (107) ollessa toiminnallisesti liitetty sytytyselimiin (158) ja toisen haaran (108, 109) • ollessa toiminnallisesti liitetty pyrotekniseen panokseen (45, 46) viritysasennossa ja toiminnallisesti eristetty pyroteknisestä panoksesta (45, 46) varmistusasennossa. *·'*' 30

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ammus, tun nettu siitä, että pyrotekninen panos (45, 46) käsittää kaksi hyötypanosta (45, 46), jotka on sovitettu dia-metraalisesti vastakkain mainittuun akseliin (51) nähden, ja että kanavan (105) toinen haara (108, 109) menee mai-. 35 nitun elimen (96) läpi sen puolelta toiselle kohtisuorassa 34 8 8 072 mainittua akselia (51) vastaan, kohtisuorassa kahden hyö-typanoksen (45, 46) diametraalista kohdakkain olevaa asentoa vastaan varmistusasennossa ja tämän kohdakkain olevan asennon (1) suuntaisesti viritysasennossa.

9. Jonkin patenttivaatimuksena 1-8 mukainen am mus, tunnettu siitä, että mainittu akseli (51) on poikittaissuuntainen ammuksen (3) pitkittäissuuntaiseen laukaisusuuntaan nähden.

10. Patenttivaatimuksen 9, yhdessä patenttivaati-10 muksen 7 tai 8 kanssa, mukainen ammus, tunnettu siitä, että pyrotekninen panos (45, 46) on siirretty mainittuun akseliin (51) nähden ammuksen (3) pitkittäissuuntaiseen laukaisusuuntaan, ja että kanavan (105) toinen haara (108, 109) on poikittaissuuntaisesti varmistusasen-15 nossa ja pitkittäissuuntaisesti viritysasennossa.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen ammus, tunnettu siitä, että kanava (105) sisältää pyroteknisen panoksen (45, 46) räjähdysnallielimiä (112, 113).

12. Patenttivaatimuksen 11, yhdessä Jonkin patent tivaatimuksen 7, 8 ja 10 kanssa, mukainen ammus, tunnettu siitä, että räjäytysnallielimet (112, 113) on sijoitettu kanavan (105) toiseen haaraan (108, 109).

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen am-- - 25 mus, tunnettu siitä, että mainittu pyrotekninen : panos (45, 46) on valaisupanos. I I 35 88072