FI87604C - Foerfarande foer styrning av ett smoerjningssystem vid sotningsanordningar - Google Patents

Description

x y 7 0 C 4

Menetelmä nuohointen voitelujärjestelmän ohjaamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä nuohointen voitelu-järjestelmän ohjaamiseksi, joka voitelujärjestelmä käsittää 5 ainakin yhteen nuohoimeen putkijohtojen avulla yhdistetyt voiteluainesäiliön, pumpun ja nuohoinkohtaiset voiteluväli-neet, joiden avulla voiteluaine johdetaan kullekin nuohoi-melle.

Nuohoimia käytetään voimalaitoskattiloiden ja sooda-10 kattiloiden seinämien ja kanavien puhdistukseen. Nuohoimet muodostuvat esimerkiksi kiinteään osaan sovitetusta edestakaisin liikkuvasta osasta, jossa on suutinosa, jonka kautta puhdistava väliaine johdetaan puhdistettavalle pinnalle. Puhdistavana väliaineena käytetään useimmiten vesihöyryä. 15 Höyrykattilassa voi olla hyvin monta nuohointa.

Esimerkkinä voidaan mainita kattilakonstruktiot, joissa nuohointen lukumäärä on yli sata. Kukin nuohoin on kytketty omaan instrumentointiinsa, joka määrää paikallisesti nuo-houstarpeen. Kukin nuohoin toimii oma-aikaisesti riippuen 20 sen alueen likaantumisnopeudesta, jota ko. nuohoin puhdistaa. Nuohointen asennuskorkeus maanpinnasta katsoen voi vaihdella hyvinkin runsaasti, toisten nuohointen ollessa alhaalla ja toisten ylhäällä eri puolilla kattilaa.

Nuohointen voitelu on osoittautunut vaikeaksi joh-25 tuen lähinnä seuraavista seikoista. Voitelupisteiden määrä kattilassa on usein hyvin suuri ja voitelupisteisiin on lisäksi usein hyvin vaikea päästä, koska voitelupisteisiin pääsemiseksi joudutaan liikkumaan myös vertikaalisesti. Voitelutarpeet kattilan eri voitelupisteissä vaihtelevat 30 myös usein hyvinkin runsaasti. Ongelmia syntyy myös pitkästä hammastangosta, joka vaatii kunnollisen voitelun mikäli sen halutaan toimivan luotettavasti kaikissa olosuhteissa.

Aiemmin kukaan ei ole pystynyt aikaansaamaan taloudellista, laajaa ja automaattista nuohointen voitelujärjes-- 35 telmää.

2 87604

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, jonka avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat voidaan eliminoida. Tähän on päästy keksinnön mukaisen menetelmän avulla, joka on tunnettu siitä, että pumpun toimintaa ohja-5 taan ajastimen avulla ja että kunkin nuohoimen nuohoinkoh-taisia voiteluvälineitä ohjataan ko. nuohoimen käytön tai liikkeen perusteella.

Keksinnön etuna on ennenkaikkea se, että voiteluun käytettävän voiteluaineen määrää voidaan kontrolloida hyvin 10 tarkasti ja silti aikaansaadaan riittävän hyvä voitelutu-los. Keksinnön avulla asiaansaadaan aiemmin tunnettuun tekniikkaan verrattuna myös tuntuvia säästöjä kaapeloinnissa ja putkijohteiden yhteydessä. Keksinnön etuna on edelleen sen yksinkertaisuus, jolloin sen asennus- ja käyttö-15 kustannukset muodostuvat edullisiksi. Yksinkertaisuudesta huolimatta keksinnön avulla aikaansaadaan hammastangon tasainen voitelu, jolloin varmistetaan hammastangon ja samalla koko nuohoimen luotettava toiminta. Voiteluvaihe voidaan saada alkamaan varsin yksinkertaisesti tarpeen 20 mukaan kun nuohoin lähtee liikkeelle joko sisään- tai ulospäin jne.

Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa ohei-sessa piirustuksessa esitettyjen edullisten suoritusmuotojen avulla, jolloin .25 kuvio 1 on periaatteellinen kaaviokuva keksinnön mukaista menetelmää soveltavasta ensimmäisestä sovellutus-muodosta, kuvio 2 on periaatteellinen kaaviokuva keksinnön mukaista menetelmää soveltavasta toisesta sovellutusmuodos- .·. : 30 ta, kuvio 3 on periaatteellinen kaaviokuva keksinnön mukaista menetelmää soveltavasta kolmannesta sovellutusmuo- : dosta, kuvio 4 esittää periaatekuvantona nuohointa, joka on 35 varustettu keksinnön mukaista periaatetta hväksikäyttävillä l 3 8 7 6 O 4 laitteilla ja kuvio 5 esittää periaatekuvantona keksinnön mukaisen menetelmän erästä erityispiirrettä.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaista menetelmää 5 soveltava ensimmäinen sovellutusmuoto. Viitenumeron 1 avulla on esitetty voiteluainesäiliö, esimerkiksi rasvasäiliö. Viitenumeron 2 avulla on puolestaan esitetty pumppu. Viitenumeron 3 avulla on esitetty yleisesti nuohoinkohtaiset voiteluvälineet, ts. jakajat.

10 Viitenumeron 4 avulla kuvioon 1 on merkitty ajastin ja viitenumeron 5 avulla tässä suoritusmuodossa käytetty lubrikaattori. Lubrikaattorin käyttömoottori on merkitty viitenumerolla 6.

Keksinnön olennaisen idean mukaisesti pumpun 2 toi-15 mintaa ohjataan ajastimen 4 avulla ja kunkin nuohoimen nuohoinkohtaisia voiteluvälineitä 3 ohjataan ko. nuohoimen käytön tai liikkeen perusteella.

Kuvion 1 sovellutusmuoto toimii periaatteessa seuraavasti. Pumpun 2 yhteyteen on sovitettu ajastin 4, joka 20 voidaan ohjelmoida ohjaamaan pumppu päälle useidenkin tuntien ajaksi sekä pois päältä useidenkin päivien ajaksi. Pumpun toimiessa, ts. paineistaessa voiteluainesäiliöstä 1 lubrikaattorille 5 johtavan putkijohdon, lubrikaattori 5 voi täyttyä voiteluaineella, esimerkiksi rasvalla.

25 Lubrikaattorin 5 käyttömoottori 6 saa jännitteen nuohoimen liikkuessa jompaan kumpaan suuntaan. Nuohointa ei ole esitetty kuviossa 1, vaan ainoastaan nuohoimelta kon-taktorin 7 kautta käyttömoottorille 6 tulevat johtimet. Nuohoin on esitetty periaatteellisesti kuviossa 4. Progres-30 siiviset jakajat 3 jakavat voiteluaineen lubrikaattorin kahdesta lähdöstä voitelupisteille. Pitkän voideltavan hammastangon voitelusta tulee näin tasainen, koska hammas-tangon molempiin päihin tulee pitkähkö voideltu alue, josta voiteluaine kulkeutuu hammaspyörän avulla koko tangon alu-• 35 eelle.

4 87604

Olennaista on siis se, että lubrikaattori 5 syöttää voiteluainetta jakajille ja edelleen voitelupisteille ainoastaan silloin kun nuohoin lähtee liikkumaan jompaan kumpaan suuntaan. On luonnollisesti kuitenkin mahdollista, 5 että voitelu sovitetaan tapahtumaan ainoastaan silloin kun nuohoin liikkuu toiseen suuntaan. Signaali lubrikaattorin käyttömoottorille voidaan saada esimerkiksi joko nuohoimen käytön jännitteestä tai rajakytkimien avulla nuohoimen liikkeestä.

10 Voiteluaine johdetaan nuohoimen kiinteästä osasta nuohoimen liikkuvalle osalle energiasiirtoketjun 8 ohjaaman voiteluaineletkun avulla. Energiasiirtoketju on poikkileikkaukseltaan kourumainen ketjuelin, jonka varassa voiteluai-neletku on. Enegiasiirtoketju näkyy selvästi kuviossa 4. 15 Energiasiirtoketjun 8 liikerataa ohjataan nuohoimen alapuolelle sovitettujen tukien ja tukisillan 9 avulla. Voiteluaine ohjataan edullisesti suoraan nuohoimen hammastangon 11 hammaspyörän 12 ryntöön kuten kuviossa 5 on esitetty.

Kuvioon 1 on periaatteellisesti myös esitetty kyt-20 kentä, joka sulkee voiteluaineen tulon lubrikaattorille 5 silloin kun voitelaineen yläraja lubrikaattorissa nousee tietylle tasolle. Sulkuelimenä käytetään venttiiliä 10.

Kuviossa 1 on esitetty ainoastaan yhteen nuohoimeen liittyvä voitelujärjestelmä. On selvää, että vastaavia 25 järjestelmiä on useita, ts. niin monta kuin nuohoimiakin, lukuunottamatta voiteluainesäiliötä ja pumppua, joita voi olla esimerkiksi yksi tai kaksi kattilaa kohden.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön toinen sovellutus, joka liittyy kaksiputkisiin annostimiin. Viitenumeron 21 30 avulla on esitetty voiteluainesäiliö ja viitenumeron 22 avulla pumppu. Viitenumeron 23 avulla on yleisesti esitetty nuohoinkohtaiset voiteluvälineet. Ajastin 24 voidaan tässäkin sovellutuksessa ohjelmoida ohjaamaan pumppu 21 päälle useidenkin tuntien ajaksi sekä pois päältä useidenkin päi-35 vien ajaksi. Voitelu voi tapahtua pumpun 22 paineistaessa li 5 87604 putkijohdon, jonka kautta voiteluaine johdetaan voiteluai-nesäiliöstä nuohoinkohtaisille voiteluvälineille eli jakajille 23.

Nuohoimen liikkuessa sisään paineistetaan linja I ja 5 nuohoimen liikkuessa ulos paineistetaan linja II mikäli ajastin on käynnistänyt pumpun. Signaali nuohoimen liikkeestä sisään saadaan kohdasta VI ja liikkeestä ulos kohdasta VII. Nuohoimen kiinteässä ja liikkuvassa osassa olevat jakajat toimivat kun linjoja paineistetaan vuoron pe-10 rään. Voiteluaine ohjataan nuohoimen liikkuvassa osassa oleville jakajille letkun ja energiasiirtoketjun avulla kuten edellä on esitetty kuvion 1 sovellutuksen yhteydessä.

Kuvion 2 sovellutuksessa voiteluaine ohjataan jakajille 23 nelitieventtiilin 25 avulla niin, että nuohoimen 15 liikkeestä, ts. kohdista VI ja VII saatavat signaalit ohjaavat nelitievettiilin 25 liikkeitä. Näin saadaan aikaan yksinkertainen toteutus, jossa voitelu alkaa nuohoimen lähtiessä liikkeelle joko sisään- tai ulospäin. Nelitie-venttiili näkyy myös kuviossa 4.

20 Kuviossa 2 on esitetty ainoastaan yhteen nuohoimeen liittyvä järjestelmä samalla periaatteella kuin kuviossa 1.

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön kolmas sovellutus-muoto, joka liittyy progressiivisiin jakajiin. Viitenumeron 31 avulla on merkitty voiteluainesäiliö ja viitenumeron 32 ' 25 avulla pumppu. Viitenumeron 33 avulla on merkitty yleisesti nuohoinkohtaiset voiteluvälineet eli tässä sovellutuksessa progressiiviset jakajat. Tässäkin sovellutuksessa on ajastin 34, joka voidaan ohjelmoida ohjaamaan pumppu päälle useidenkin tuntien tai päivien ajaksi ja pois päältä usei-30 denkin päivien ajaksi. Voitelu voi tapahtua pumpun paineistaessa voiteluainesäiliöstä progressiiviselle pääjakajalle 35 johtavan putkijohdon. Progressiiviselle pääjakajalle avataan venttiilin 36 avulla paine, jolloin voiteluaine virtaa pääjakajan 35 kautta jakajille 33 mikäli pumppu on 35 päällä. Pääjakaja 35 pysähtyy kun ventiili 36 sulkeutuu.

6 87604

Venttiiliä 36 ohjataan ohjausosan 37 avulla. Ohjausosaan syötetään nuohoimen liikkestä saatava signaali, joka on merkitty periaatteellisesti viitteellä L. Progressiivisen pääjakajan 35 paineistus alkaa nuohoimen lähtiessä liikku-5 maan sisään- tai ulospäin, ts. ohjausosa 37 avaa signaalin L perusteella venttiilin 36, jolloin pumpun synnyttämä paine pääsee vaikuttamaan pääjakajaan 35 ja voitelu pääsee tapahtumaan.

Kuvio 3 esittää kesinnön sovellutusta samalla peri-10 aatteella kuin kuviot 1 ja 2. Tässäkin sovellutuksessa voiteluaine johdetaan nuohoimen liikkumattomasta osasta liikkuvalle osalle letkun ja energiasiirtoketjun avulla kuten edellä on esitetty.

Kaikkien edellä esitettyjen sovellutusesimerkkien 15 olennaisena seikkana on ajastimen ja nuohoinkohtaisen ohja-uslaitteiston yhteistoiminta, ts. voitelu tapahtuu ainoastaan mikäli pumppu on toiminnassa ja nuohoin liikkuu tai toimii.

Edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä ei ole mi-20 tenkään tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin vapaasti. Näinollen on selvää, että keksinnön mukaista menetelmää hyväksikäyttävän laitteiston ei välttämättä tarvitse olla juuri sellaisia kuin kuvioissa on esitetty, 25 vaan muunlaisetkin ratkaisut ovat mahdollisia. Ajastimen toiminta-aikoja, ts. aikoja jolloin pumppu on päällä ja pois päältä, ei ole mitenkään rajoitettu vaan ko. ajat määritellään kulloisenkin tilanteen mukaan esimerkiksi niin, ettäpumpun päälläoloaika on niin pitkä, että kukin ; 30 nuohoin ehtii olla toiminnassa, jolloin jokainen nuohoin saa myös tarvittavan voitelun.

Il

Claims (7)

7 O / O U H

1. Menetelmä nuohointen voitelujärjestelmän ohjaamiseksi, joka voitelujärjestelmä käsittää ainakin yhteen 5 nuohoimeen putkijohtojen avulla yhdistetyt voiteluainesäi-liön (1,21,31), pumpun (2,22,32) ja nuohoinkohtaiset voite-luvälineet (3,23,33), joiden avulla voiteluaine johdetaan kullekin nuohoimelle, tunnettu siitä, että pumpun (2.22.32) toimintaa ohjataan ajastimen (4,24,34) avulla ja 10 että kunkin nuohoimen nuohoinkohtaisia voiteluvälineitä (3.23.33) ohjataan ko. nuohoimen käytön tai liikkeen perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nuohoinkohtainen voiteluväline (3, 15 23,33) asetetaan toimintaan silloin kun nuohoin lähtee liikkeelle.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nuohoinkohtainen voiteluväline (3, 23,33) asetetaan toimintaan silloin kun nuohoin lähtee 20 liikkeelle jompaan kumpaan liikesuuntaansa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että voiteluaine ohjataan nuohoimen hammastangon (11) hammaspyörän (12) ryntöön.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, t u n-.:.-25 n e t t u siitä, että nuohoimen kiinteän ja liikkuvan osan välillä olevaa voiteluaineletkua ohjataan energiasiirtoket-: jun (8) avulla.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että energiasiirtoketjun (8) liikerataa : 30 ohjataan nuohoimen alapuolelle sovitettujen tukien ja tuki-sillan (9) avulla.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että voiteluaine ohjataan nuohoinkohtaiselle voiteluvälineelle (23) nelitievent- 35 tiilin (25) avulla. β 87604