FI87109C - Foerfarande och anordning foer tillvaratagande av restvaerme ur avgaser - Google Patents

Description

K , , 87109

MENETELMÄ JA LAITE JÄLKILÄMMÖN TALTEENOTTAMISEKSI SAVUKAASUISTA

FÖRFARANDE OCH ANORDNING FÖR TILLVARATAGANDE AV RESTVÄRME UR AVGASER

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen savukaasujen jälkilämmön talteenottamiseksi varsinaisen lämmöntalteenottokattilan jälkeen savupiipussa ja/tai välittömästi ennen kaasujen johtamista savupiippuun.

5

Keksinnön mukainen menetelmä ja laite soveltuvat esim. kaasuturbiinin, kaasumoottorin tai muun prosessin kaasujen jälkilämmön talteenottoon. Keksintö kohdistuu erikoisesti jälkilämpöpinnan tai kondensoivan lämpöpinnan sijoitteluun 10 niin uuteen kuin olemassa olevaan kattilaan. Keksintö kohdistuu myös kondenssiveden keräykseen ja lämpötehon säätöön.

Savukaasut joudutaan usein johtamaan lämpökattilasta 15 savupiippuun turhan kuumina, korkeassa lämpötilassa. Tätä hukkalämpöä ei pystytä esim. vanhoissa laitoksissa taloudellisesti ottamaan talteen, koska savukaasut kuitenkin lämmön talteenoton kannalta ovat matalalämpöisiä. Loppulämmön talteenotto vaatii hyvän kosketuksen kaasun ja lämpöpin-20 tojen välille.

Toisaalta ei esim. laitoksissa, joissa savupiippu on rakennettu suoraan jätelämpökattilan päälle ole voitu antaa savukaasujen jäähtyä savupiipussa kastepisteen alapuolelle, 25 koska kondenssivesi valuisi siinä tapauksessa suoraan alas jätelämpökattilaan.

Loppulämmön talteenottamiseksi savupiipussa on ehdotettu erilaisia ratkaisuja. Saksalaisessa patenttihakemuksessa 30 DE 28 03 403 ehdotetaan loppulämmön talteenottamista savupiipun sisään tai sen ulkopuolelle sovitettavalla vesivaipalla tai savupiipun sisään, seinän viereen sovite- 2 87109 tulla putkilämmönvaihtimella. Tällä ratkaisulla ei päästä optimaaliseen lämmön talteenottoon huonon lämmönsiirtokoske-tuksen vuoksi suuren osan kaasuista virratessa lämpöpintojen ohi jäähtymättä. Ehdotettu ratkaisu ei myöskään sovellu 5 käytettäväksi suoraan kattilan päälle rakennettavaan piippuun, koska lauhdevesi valuisi suoraan alas kattilaan.

Englantilaisessa patenttijulkaisussa GB 1 438 499 on myös ehdotettu kaksoisvaipallista piippua savukaasujen jäähdyttä-10 miseksi. Lauhdeveden valuminen alas kattilaan pyritään osittain estämään järjestämällä piipun halkaisija suuremmaksi kuin kaasun sisääntuloaukon halkaisija, jolloin osa lauhdevedestä kerääntyy sisääntuloaukon ympärille jäävään tilaan ja voidaan poistaa siitä. Tässä ratkaisussa lämmön-15 siirto kaasun ja ympäröivän vaipan välillä ei ole myöskään paras mahdollinen. Lisäksi osa lauhdevedestä piipun keskikohdalta pääse valumaan takaisin kaasun tulosuuntaan.

Eurooppalaisessa patenttihakemuksessa EP 0 042 129 on 20 ehdotettu lämmönvaihtopaketin sijoittamista sivukanavaan piipun viereen siten, että kaasut osittain tai kokonaan johdetaan piipun alaosasta sivukanavaan ja siitä edelleen lämmönsiirtopaketin kautta takaisin piipppuun. Piippuun joudutaan näin tekemään sivukanavan puoleiselle puolelle 25 kaksi suurta aukkoa savukaasuja varten. Vain yhdelle sivulle sovitetusta lämmönsiirtimestä johtuen kaasunvirtaus piipussa tulee olemaan epäsymmetrinen. Tavanomaisen lämmönsiirtopaketin sovittaminen piipun yhden sivun viereen vie paljon tilaa.

30 EP 0 042 129 -julkaisussa on toisaalta myös ehdotettu lämmönsiirtopaketin sijoittamista keskelle piippua siten, että piippu sahataan poikki ja näin muodostuneiden piipun ylä- ja alaosan väliin sovitetaan lämmönsiirtopaketti, 35 jonka läpi kaasut johdetaan. Kaasuja ohjataan kiemurtelevas-ti lämpöpaketin ohi. Ratkaisu on monimutkainen ja vaatii sekä piipun katkaisun että lämpöpintojen ja piipun uuden tukemisen.

3 87109

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada yksinkertaisesti järjestettävissä oleva loppulämpöpintojen sijoittelu myös olemassa olevaan piippuun ilman piipun 5 katkaisua.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi aikaansaada lämpöpintojen sijoittelu, jolla saavutetaan hyvä optimaalinen nopeus ja lämmönsiirto kaasusta lämmönsiirtoväliaineeseen.

10

Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada tilaa säästävä lämmönsiirtopintojen sijoittelu, joka sopii asennettavaksi jo olemassa oleviin laitoksiin.

15 Edellä mainittujen tarkoitusperien saavuttamiseksi keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että - kaasut johdetaan savupiippua ympäröivään koteloon, johon on sovitettu lämmön talteenottopintoja kaasujen jälkilämmön talteenottamiseksi, ja että 20 - jäähtyneet kaasut johdetaan kotelosta savupiippuun savupiipun seinämään säteettäisesti olennaisesti koko savupiipun ympäri järjestettyjen aukkojen kautta.

Edullisesti kaasut johdetaan ensiksi savupiipun alaosaan 25 ja siitä edelleen savupiipun seinämään säteettäisesti olennaisesti koko savupiipun ympäri järjestettyjen alempien aukkojen kautta kotelon alaosaan, jossa sijaitsevilla ohjauslevyillä kaasut jaetaan tasaisesti koko lämpöpinnalle. Kotelossa kaasut ohjataan kulkemaan ylöspäin siten, että 30 ne ovat lämmönvaihtokosketuksessa lämmönvaihtopintoihin luovuttaen näin loppulämpönsä lämmönsiirtoväliaineeseen. Kotelon yläosasta kaasut johdetaan takaisin savupiippuun savupiipun seinämään säteettäisesti olennaisesti koko savupiipun ympäri järjestettyjen ylempien aukkojen kautta.

Kaasut johdetaan näin edullisesti kulkemaan symmetrisesti ulospäin piipun alaosaan säteettäisesti porattujen tai muulla tavalla tehtyjen aukkojen kautta. Piipun ulkokehäl- ' . 35 4 87109 lä kaasut kulkevat kotelossa edullisesti niin ikään symmetrisesti ylöspäin piipun ympärille symmetrisesti sovitettujen lämmönsiirtopintojen ohi luovuttaen loppulämpönsä. Kotelon yläosasta kaasut johdetaan symmetrisesti piipun sisään, 5 mistä kaasut saavat jatkaa ylöspäin ja ulos piipusta. Aukkoja voi piipun seinässä olla n. 4 - 16 kullakin tasolla.

Kaasun jäähtyessä syntyvää lauhdetta otetaan talteen 10 kotelossa ja poistetaan kotelon alaosaan sovitettujen yhteiden kautta.

Keksinnön mukainen laite on näin ollen tunnettu siitä, että se käsittää 15 - kotelon, joka on sovitettu olennaisesti savupiipun ympärille ja joka toimii samalla piipun kannatusrakenteena; - ensimmäiset aukot savukaasujen johtamiseksi koteloon; - toiset aukot savukaasujen johtamiseksi kotelosta savupiippuun; 20 - koteloon sovitetun lämpöpinnan savukaasujen lämmön talteenottamiseksi.

Edullisesti ensimmäiset aukot on järjestetty säteettäisesti savupiipun alaosaan savukaasujen johtamiseksi savupiipusta koteloon. Toiset aukot on edullisesti järjestetty myös 25 säteettäisesti ensimmäisten aukkojen yläpuolelle savukaasujen johtamiseksi kotelosta takaisin savupiippuun.

Kotelon alaosaan on edullisesti sovitettu ohjauslevyjä säteittäisesti ja/tai päällekkäin kerroksittain ohjaamaan 30 kaasun kulkua kotelossa. Savupiipun sisään on edullisesti sovitettu sulku- tai säätöpelti, jota avaamalla savukaasut voidaan tarvittaessa ohjata kotelon ohi suoraan piipun yläosaan. Kotelon alaosaan on lisäksi edullisesti sovitettu kaukalo kondenssiveden keräystä ja poistoa varten.

Koteloon sen pystysuoran seinän ja piipun seinän väliin on sovitettu lämpöpintoja lämmön talteenottamiseksi kaasuista. Kotelo voi esim. olla sylinterin, katkaistun kartion, I; 35 5 87109 suorakulmion tai monikulmion muotoinen, kuitenkin edullisesti sovitettuna samankeskisesti piipun kanssa. Kotelon halkaisija on oleellisesti suurempi kuin piipun halkaisija.

5 Koteloon sovitetut lämpöpinnat voivat esimerkiksi olla putkilämpöpintoja, jotka on kierretty spiraaliin piipun ympärille siten, että savukaasut virtaavat tasaisesti putkien ohitse. Putkilämpöpinnat voivat olla nk. ripaputkia tai sileistä putkipattereista muodostettuja. Spiraalipinnan 10 valmistuksessa voidaan hyödyntää varsin suuria putkipituuk-sia, jolloin hitsaustyön osuus pienenee edellyttäen, että spiraalin valmistustekniikka ei muutoin aiheuta vaikeuksia. Vastaavia lämpöpintoja käytetään prosessiteollisuudessa esim. kolonneissa ja keittimissä. Lämpöpinnat voivat myös 15 muodostua säteittäin sijoitetuista lamellielementeistä piipun ympärillä.

Suorakulmion muotoisen kotelon lämpöpinnat voivat koostua suorista, rivoitetuista tai sileistä putkipattereista tai 20 lamellielementeistä.

Kotelo voidaan rakentaa siten, että se siirtää piipun kuormat kattilan kannatusrakenteisiin. Lämpöpinnat tuetaan edullisesti piipun tai kotelon tukielimiin.

25

Piippuun on kotelon ympäröimälle osalle sovitettu esim. läppäpelti, joka estää kaasun virtaamisen kokonaan tai ainakin osittain suoraan piipun läpi. Läppäpelti voi toimia säätölaitteena, joka vaikuttaa lämmönsiirtopaketin lämpöte-30 hoon ja/tai paketin jälkeiseen kaasun lämpötilaan. Pellin ollessa kiinni kaasut ohjautuvat kulkemaan piipun alaosassa olevien aukkojen kautta piippua ympäröivään koteloon ja sieltä edelleen ylempänä olevien aukkojen kautta takaisin sisälle piippuun, näin ohittaen venttiilin kohdan piipussa. 35 Tarvittaessa pelti voidaan aukaista ja antaa kaasujen virrata suoraan piipun läpi ulos.

Kotelon alaosassa oleva reikäkenttä voidaan varustaa 6 87109 säätölaitteella, jolla reikien pinta-alaa voidaan säätää. Näin samalla säätyy kaasumäärä ja lämmönsiirtopaketin lämpöteho.

5 Haluttaessa kotelo voidaan jakaa toisiltaan eristettyihin säteettäisiin osiin, jolloin kaasuvirta vastaavasti jaetaan osavirtoihin, jotka ohjataan kulkemaan määrättyjen kotelon osien läpi sekoittumatta toisiinsa. Kotelo voidaan myös muodostaa osista, jotka voidaan sulkea yksitellen ja ohjata 10 kaasuvirta kulkemaan haluttujen osien ja lämmönsiirto-pintojen ohi. Näin voidaan kaasun jäähtymistä säätää. Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu hyvin käytettäväksi olemassa olevien kattiloiden kaasujen loppulämmön talteenot-tamiseksi. Loppulämmön talteenotto voidaan aikaansaada 15 ilman piipun katkaisua tai muita olennaisia muutoksia. Keksintö on erikoisen edullinen verrattuna muihin aikaisemmin tunnettuihin ratkaisuihin kattiloissa, joissa piippu on sijoitettu suoraan kattilan päälle ja joissa kaasun lisäjäähdytys helposti aikaansaisi lauhteen virtaamisen 20 alas kattilaan. Piipun ympärillä olevassa kotelossa voidaan lauhteen poisto helposti järjestää kotelon pohjalle.

Yleensä konventionaalisen kaasuturbiinin lämmöntalteenotto-kattilan viimeisessä lämpöpinnassa konvektiivinen lämmön-25 siirto on varsin huonoa alhaisesta virtausnopeudesta johtuen. Keksinnön mukaisessa konstruktiossa voidaan pinta optimoida sopivalle virtausnopeudelle, mikä pienentää tarvittavaa lämpöpintaa.

30 Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan lisäksi mm. seuraavat edut: - lämpöpintojen helppo sijoitettavuus jo olemassa oleviin laitoksiin, jolloin lämpöpinnat voidaan sijoittaa siten, että ne tukeutuvat suoraan piipun kannatusteräksiin; 35 - kotelo voi myös toimia piipun kannatusrakenteena siten, että voimat tuodaan kotelolla suoraan teräsrakenteelle; - piippuun poratulla tai muulla tavalla aikaansaadulla reikäkentällä sekä lämmönsiirrinpaketin alla sijaitsevilla 7 87109 virtauksen jakolevyillä saadaan kaasuvirtaus jaettua tasaisesti riippumatta kotelon geometriasta; - lämmönsiirrinpaketti on sijoitettu siten, että mahdollinen kondenssivesi voidaan kerätä talteen ja hyödyntää esim.

5 kaasuturbiinin polttokammioon ruiskutusvetenä NOx : ien vähentämiseksi, sen valumatta takaisin kattilaan; - koteloon jäävä piipun osuus voi toimia ohituskanavana lämpöpinnalle, jolloin esim. tilapäisessä öljyn poltossa voidaan jälkilämpöpinta ohittaa tarpeettomana, eikä kaasu 10 jäähdy liikaa, eikä rikkikorrosion vaaraa ole; - reikäkenttä piipussa voidaan helposti varustaa sulkuja säätölaitteella kaasun ohjaamiseksi kulloinkin haluttuun kohteeseen.

15 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa - Kuvio 1 esittää kaaviollisesti erästä keksinnön mukaista jätelämpökattilan päälle sovitettua laitetta loppulämmön talteenottamiseksi kaasuista; 20 - Kuvio 2 esittää kuvion 1 leikkausta viivaa A-A pitkin; - Kuvio 3 esittää suurennoksena toista suoritusmuotoa keksinnön mukaisesta laitteesta; - Kuvio 3a esittää kuvion 3 leikkausta viivaa A-A pitkin; - Kuvio 4 esittää kuvion 3a tapaista leikkausta kolmannes- 25 ta suoritusmuodosta keksinnön mukaisesta laitteesta; - Kuvio 5 esittää erästä neljättä suoritusmuotoa keksin-nönmukaisesta laitteesta; ja - Kuvio 6 esittää kuvion 5 leikkausta viivaa A-A pitkin.

30 Kuviossa 1 on esitetty pystymallinen jätelämpökattila 10, jonka yläosasta savukaasut johdetaan kattilan päälle sovitettuun savupiippuun 12. Savupiipun alaosan 14 ympärille on sijoitettu keksinnön mukainen laite 16 savukaasujen loppulämmön talteenottamiseksi. Laite on kuvion 1 mukaisessa 35 suoritusmuodossa pääosaltaan muodostettu katkaistun kartion muotoisesta kotelosta 16 ja siihen sovitetusta lämmönsiirto-pinnasta. Kotelo voi myös olla suorakulmaisen särmiön tai kuution muotoinen tai esim. sylinterin muotoinen. Kuvion 1 8 87109 mukaisessa suoritusmuodossa kotelon alaosan halkaisija on suurempi kuin sen yläosan halkaisija.

Jätelämpökattila on tuettu teräspalkeilla 18, jotka myös 5 kannattavat piippua 12 ja koteloa 16. Savukaasut johdetaan aukon 20 kautta jätelämpökattilaan, jonka seinät 22 on muodostettu levyrakenteista ja/tai vesiputkipaneeleista. Jätelämpökattilaan on lisäksi sijoitettu muita lämmönsiirto-pintoja 23. Savukaasut johdetaan kattilasta savupiippuun 10 sen yläosaan sovitetusta kaasunpoistoaukosta 24.

Savupiippu 12 on sovitettu jätelämpökattilan päälle saman-keskisesti sen kaasunpoistoaukon 24 kanssa, jolloin savukaasut virtaavat ensiksi kattilasta savupiipun alimpaan 15 osaan 26. Savupiipun alimman osan seinään 28 on säteettäi-sesti järjestetty aukkoja 30, joiden kautta savukaasut virtaavat savupiipun alimmasta osasta sitä ympäröivän kotelon 16 alimpaan osaan. Kotelossa savukaasut virtaavat ylöspäin koteloon sovitettujen lämpöpintojen 32 ohi, jolloin 20 savukaasujen loppulämpö siirtyy lämpöpinnoissa virtaavaan lämmönsiirtoväliaineeseen. Lämmönsiirtoväl laine voi olla esim. syöttövesi, joka voi olla yhdistetty kattilan syöttö-vesijärjestelmään tai kaukolämpövesi tai jokin muu nestemäinen tai kaasumainen lämmönsiirtoaine.

25

Savupiipun seinään on olennaisesti kotelon yläosan korkeudelle säteettäisesti järjestetty toinen rivi aukkoja 34, joista savukaasut johdetaan takaisin savupiippuun. Savupiipun sisään on aukkojen 30 ja 34 väliin sovitettu 30 läppäventtiili 36, jolla kaasunvirtaus savupiipun sisällä estetään aukkojen 30 ja 34 välisellä osalla. Näin savukaasut saadaan ohjattua kotelon muodostamaan ohituskanavaan ja ne saadaan luovuttamaan loppulämpönsä siinä oleviin lämpö-pintoihin.

Kuviossa 2 on savupiipun alaosa 14 ja kotelo 16 esitetty leikkauksena kuviosta 1 kohdassa A-A. Kuviosta nähdään että aukot 34 ovat keskenään yhtä suuret ja järjestetyt 35 li 9 87109 symmetrisesti ja yhtä suurin keskinäisin välein seinään 28. Lämmönsiirtopinnat 32 on esitetty vain kaaviomaises-ti. Aukkojen 34 ei välttämättä tarvitse olla keskenään yhtä suuria. Ne voivat olla muodoltaan pyöreitä, soikeita, 5 suorakaiteen tms. muotoisia. Niiden ei tarvitse olla symmetrisiä eikä niiden tarvitse olla järjestetty piipun seinään yhtä suurin keskinäisin välein.

Kotelon alapohja 38 on kalteva, jolloin savukasuista 10 mahdollisesti lauhtuva vesi valuu pohjan alimpaan kohtaan, tässä tapauksessa kotelon kehälle, josta se voidaan poistaa yhteellä 40.

Kuvioissa 3, 3a ja 4 on esitetty kaksi keksinnön suoritus-15 muotoa, jotka ovat lämmönsiirtopinnan osalta erilaiset. Kuvioissa on käytetty soveltuvin osin samoja viitenumeroita kuin kuviossa 1. Koteloon sijoitetut lämpöpinnat 33 on kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa muodostettu lamelliele-menteistä ja sijoitettu säteittäin piipun ympärille. Kuvion 20 3 ja 3a esittämässä suoritusmuodossa lämpöpinnat 32 on muodostettu spiraaliin kierretystä lämmönsiirtoputkesta 42, jolloin pieneen tilaan saadaan sovitettua suuria putkipituuksia vähäisin hitsauksin.

25 Kotelon 16 alaosaan on kuviossa 3 sovitettu päällekkäisiä ohjauslevyjä 44 savukaasun ohjaamiseksi halutulla tavalla lämmönsiirtoputkia 42 kohti. Ohjauslevyjä 45 voidaan sovittaa koteloon myös säteittäin kuten kuviossa 4 on esitetty.

30

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty kotelorakenteeltaan erilainen keksinnön suoritusmuoto. Myös näissä kuvioissa on soveltuvin osin käytetty samoja viitenumeroita kuin kuviossa 1. Kotelo 16 on tässä suoritusmuodossa osittain jaettu kahteen, olen-35 naisesti pitkänomaiseen, suorakulmaiseen tilaan 46 ja 48, jotka on yhdistetty savupiippuun sen kummailekin puolelle.

Savupiipun alaosan seinään on sovitettu aukkoja 50 ja 52 10 87109 savukaasujen ohjaamiseksi molempiin kotelon osiin 46 ja 48. Aukkoja on järjestetty savupiipun kahdelle vastakkaiselle seinälle. Aukkojen ei tarvitse välttämättä olla järjestetty tasaisesti koko piipun kehälle. Aukot ohjaavat 5 kaasut lähinnä kahdelle vastakkaiselle puolelle piippua. Aukot 50 savupiipun ensimmäisellä puolella ohjaavat savukaasut kotelon ensimmäiseen osaan 46 ja aukot 52 savupiipun toisella puolella ohjaavat savukaasut toiseen osaan 48. Kotelon pitkänomaisiin osiin 46 ja 48 on sovitettu lämmön-10 siirtopintoja, jotka voivat esim. olla lämmönsiirtopaket-teja 54 ja 56. Keksinnön tässä suoritusmuodossa voidaan siis käyttää hyväksi valmiita lämmönsiirtopaketteja.

Joissakin tapauksissa savupiipun ympärille sijoitettu 15 kotelo voidaan sijoittaa siten, että savukaasut syötetään suoraan jätelämpökattilasta koteloon eikä savupiipun alaosan kautta. Tällöin saattaa olla tarpeen ohjata savukaasuja ohjauslevyillä, jotta ne virtaavat tasaisesti lämmönsiir-topintojen ohi.

20

Savupiippuun sovitetut aukot voivat olla varustetut sulku-laitteilla, joiden avulla aukkojen avonaista pinta-alaa voidaan tarpeen mukaan säätää.

25 Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan soveltaa mitä moninaisimmilla tavoilla oheisten patenttivaatimusten rajoittaman keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (22)

1. Menetelmä kuumien kaasujen jälkilämmön talteenottamiseksi savupiipussa tai välittömästi ennen savupiippuun johtamista, 5 tunnettu siitä, että - kaasut johdetaan savupiippua ympäröivään koteloon, johon on sovitettu lämmöntalteenottopintoja kaasujen jälkilämmön talteenottamiseksi, ja että - jäähtyneet kaasut johdetaan kotelosta savupiippuun 10 savupiipun seinämään säteettäisesti olennaisesti koko savupiipun ympäri järjestettyjen aukkojen kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15. kaasut ensiksi johdetaan savupiipun alaosaan ja siitä edelleen savupiipun seinämään säteettäisesti olennaisesti koko savupiipun ympäri järjestettyjen alempien aukkojen kautta kotelon alaosaan; - kaasut kotelossa ohjataan kulkemaan ylöspäin lämmönvaih-20 tokosketuksessa lämmönvaihtopintoihin ja että - kaasut kotelon yläosasta johdetaan takaisin savupiippuun savupiipun seinämään säteettäisesti olennaisesti koko savupiipun ympäri järjestettyjen ylempien aukkojen kautta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että savukaasuista lauhtuvaa lauhdetta otetaan talteen kotelossa ja poistetaan kotelosta sen alaosasta.

4. Laite savukaasujen jälkilämmön talteenottamiseksi varsinaisen lämmöntalteenottokattilan jälkeen, tunnettu siitä, että se käsittää - kotelon (16,46,48), joka on sovitettu olennaisesti savupiipun (12) ympärille; 35. ensimmäiset aukot (30,50,52) savukaasujen johtamiseksi koteloon; - toiset aukot (34) savukaasujen johtamiseksi kotelosta savupiippuun; 12 871 09 - koteloon sovitetun lämpöpinnan (32,33,42,54,56) savukaasujen lämmön talteenottamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, 5 että savupiipun alaosaan (26) on järjestetty ensimmäiset aukot (30,50,52) savukaasujen johtamiseksi savupiipusta koteloon ja että ensimmäisten aukkojen yläpuolelle on sovitettu toiset aukot (34) savukaasujen johtamiseksi kotelosta takaisin savupiippuun. 10

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiset ja toiset aukot (30,34) on järjestetty savupiipun seinämään säteettäisesti savupiipun ympäri.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kotelo (16) on sylinterin muotoinen ja että kotelon ja savupiipun seinän (28) väliin muodostuu rako, johon on sovitettu lämpöpintoja (32,33,42).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että sylinterin muotoinen kotelo on sovitettu savupiipun ympärille samankeskisesti sen kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, 25 että kotelo (16) on katkaistun kartion muotoinen ja sovitettu samankeskisesti savupiipun ympärille.

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kotelo (46,48) on suorakulmion muotoinen. 30

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kotelo on jaettu kahteen erilliseen osaan (46,i8) ja että savupiipun kehän toisella puolella olevat aukot (50) ovat yhteydessä kotelon toiseen osaan (46) ja kehän toisella 35 puolella olevat aukot (52) kotelon toiseen osaan (48).

11 87109

12. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kotelo on jaettu ohjauslevyillä (45) useaan erilliseen, savupiipun kehän ympärille sovitettuun osaan ja että savupiipun kehälle on järjestetty aukkoja, jotka ohjaavat kaasut eri kotelo-osiin, 13 871 09

13. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kotelon pohja (38) on kalteva ja että sen alimpaan kohtaan on sovitettu yhde (40) savukaasun lauhteen poistamiseksi .

14. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että koteloon sovitettu lämpöpinta (42) on putkipintaa.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että savupiipun ympärille kotelon sisään on kierretty 15 lämpöputki (42) spiraalille.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että koteloon sovitettu lämpöpinta on ripaputkipintaa.

17. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että koteloon sovitettu lämpöpinta on muodostettu sileistä putkipattereista (54,56).

18. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, 25 että koteloon sovitettu lämpöpinta on muodostettu lamel- lielementeistä (33), jotka on sovitettu kotelon sisään säteittäisesti savupiipun ympärille.

19. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, 30 että savupiippu on sovitettu lämmöntalteenottokattilan päälle siten, että savukaasut pystyvät virtaamaan suoraan ylös kattilasta savupiipun alaosaan, ja että kotelo on sovitettu savupiipun ympärille välittömästi lämmöntalteenottokattilan päälle. 35

20. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettui_siitä, että savupiipun sisään siihen järjestettyjen ensimmäisten ja toisten aukkojen (30,34) väliin on sovitettu säädettävä 87109 läppäpelti (36), joka osittain tai täysin estää savukaasuja virtaamasta savupiipussa ensimmäisten ja toisten aukkojen välisen alueen läpi.

21. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää säteettäisiä ja/tai päällekkäisiä ohjausle-vyjä (44) kaasun ohjaamiseksi tasaisesti lämpöpintojen ohi.

22. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, 10 että ensimmäiset ja/tai toiset aukot on varustettu sulku-laitteilla, joiden avulla aukkojen avonaista pinta-alaa voidaan säätää. 87109