FI86227B - Foerfarande och anordning foer framstaellning av sekundaermantelkonstruktion foer optisk kabel. - Google Patents

Description

1 86227

Menetelmä ja laitteisto optisen kaapelin toisiovaippara-kenteen valmistamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto op-5 tisen kaapelin toisiovaipparakenteen valmistamiseksi. Keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti johdetaan optiset kuidut muovipuristimen puristinpäähän torpedolle ja edelleen ulos ainakin yhdestä torpedopäästä, suulakepuris-tetaan puristinpäässä optisten kuitujen ympärille väljä 10 toisiovaippaputki, joka sallii keskinäisen aksiaalisen liikkeen kuitujen ja putken välillä, ja aikaansaadaan kuiduille haluttu ylimääräinen pituus vaippaputkeen nähden. Keksinnön mukainen laitteisto käsittää siten suulakepuristimen puristinpäähän sovitetun kiinteän matriisin, torpe-15 don, jonka läpi kuidut johdetaan, jolloin torpedo ja matriisi muodostavat yhdessä rengasmaisen raon, josta muovi puristetaan ulos, ja elimet, joilla aikaansaadaan kuiduille haluttu ylimääräinen pituus vaippaputkeen nähden.

Primääripäällystetyn tai paljaan optisen kuidun tai 20 useammasta tällaisesta kuidusta muodostuvan kuitukimpun suojaus väljällä toisiovaipalla on yleisesti tunnettua. Toisiovaipan, joka yleensä on muoviputki, pääasiallisena tarkoituksena on suojella kuitua tai kuitukimppua ulkoi-' : : silta mekaanisilta rasituksilta ja jännitykseltä. Väljän 25 toisiovaippaputken tehtävänä on lisäksi antaa kuiduille ·;··! häiriötön liikkumatila termisiä mittamuutoksia tai suoja- vaippaan kohdistuvien mekaanisten voimien aiheuttamia mittamuutoksia varten. Toisiovaippauksessa kuiduille pyritään antamaan tietty ylimääräinen pituus (bias), jotta kuidut . . 30 eivät joutuisi venytykseen, vaikka vaippa hiukan venyykin.

Tyypillisesti tällaisen ylimääräpituuden arvo on alle *·[ ' 1 °/00 :a· Väljästä toisiovaippaputkesta ja kuitujen yli- :*·[: määräpituudesta johtuen on kuiduilla liikkumavaraa putken sisällä sekä putken pidentyessä että lyhentyessä, esim. 35 lämpöliike- ja venytystapauksissa. Koska putki on kuiten- 2 86227 kin suhteellisen pieni, käytettyjen muovien kimmokertoimet alhaisia (<2500 N/mm2) ja lämpölaajenemiskertoimet suuria (~ 10-4/°K), ei putkipäällyste yksin takaa kovinkaan suurta "venymä/puristumaikkunaa” kuiduille.

5 Tämän puutteen korjaamiseksi on tunnettua valmistaa optinen kaapeli siten, että toisiovaippaputket kerrataan joko spiraalimaisesti tai vaihtosuuntaisesti (ns. SZ-ker-taus) yhteisen keskielementin päälle. Keskielementti, joka on tyypillisesti metallia tai muovikomposiittia, lisää 10 rakenteen lujuutta ja pienentää lämpöliikettä. Lisäksi kertaus kasvattaa kuitujen liikevaraa jo geometrisistäkin syistä: toisiovaippaputken kiertäminen spiraalimaisesti tai oskilloivasti keskielementin ympärille tarkoittaa samalla sen saattamista tietylle taivutushalkaisijalle. Tä-15 mä puolestaan aikaansaa yhdessä kuitujen radiaalisen välyksen kanssa sen, että kuitujen suhteellinen liikevara venymän ja puristuman suhteen kasvaa merkittävästi.

Edellä kuvatulla tavalla valmistetut optiset kaapelit ovat yleensä luotettavia vaikeissakin ympäristöolosuh-20 teissä ja ne suojaavat kuidut tehokkaasti veto- ja puris-tusrasituksilta. Niiden puutteena on kuitenkin valmistusprosessin vaatimien useiden peräkkäisten ja arkojen työ-vaiheiden kalleus. Tällainen kaapeli koostuu tyypillisesti 5-8 toisiovaippaputkesta, joista kukin sisältää yleensä 1-25 6 kuitua. Valmistus edellyttää siis 5-8 toisiopäällystystä sekä niitä seuraavan yhteisen kertauksen, jonka mahdollinen epäonnistuminen tai vian löytyminen yhdessäkin kuidussa kertauksen jälkeen mitätöi kaikki edelliset onnistuneetkin työvaiheet. Tällainen rakenne ei myöskään ole - 30 paras mahdollinen esim. vesitiiveyden tai puristusluujuu den kannalta, ja se vaatiikin runsaasti muita työvaiheita ja rakennekomponentteja näiden ominaisuuksien parantami-: · : seksi.

Edellistä rakennetta läheisesti muistuttava raken-35 ne on ns. V-urakaapeli, jossa toisiovaippaputket on kor- « · · i: 3 β 6 227 vattu yhteisessä keskielementissä olevilla spiraalimaises-ti tai oskilloivasti kiertävillä urilla, joihin optiset kuidut on sijoitettu. Työvaiheita on vähemmän kuin edellisessä rakenteessa, tosin ne ovat työläitä ja vaativat pal-5 jon erikoislaitteistoa. Varsinkin kuitujen sijoitus uriinsa on arka ja häiriöaltis toimenpide.

Edellä kuvatuista rakenteista huomattavammin poikkeava kaapelirakenne on esitetty PCT-hakemuksessa W086/06178. Tämä kaapeli muodostuu yhdestä, läpimitaltaan 10 suhteellisen suuresta putkesta, joka on rasvatäytteinen ja jonka sisällä kuitunippu tai -niput sijaitsevat. Putkea on lujitettu teräslangoilla ja se muodostuu useammasta päällekkäisestä muovikerroksesta ja tarvittaessa kosteus-ja/tai jyrsijäsuojasta. Koko kaapelirakenne valmistetaan 15 yhdessä työvaiheessa, ja sen ilmiselvänä etuna onkin valmistuksen nopeus ja suoraviivaisuus sekä rakenteen yksinkertaisuus. Tällainen rakenne ei kuitenkaan pysty hyödyntämään kertauksen mukanaan tuomaa kuitujen liikevaran kasvua. Kuiduille on tosin järjestetty tietty lievä yliroäärä-20 pituus, ja teräslankavahvistus on mitoitettava siten, ettei tuota venymävaraa ylitetä missään olosuhteissa. Puris-tustapauksessa, rakenteen jäähtyessä alempiin lämpötiloi-hin, sallii sisähalkaisijaltaan suuri putki kuitujen tai kuitunippujen mutkittelun ilman, että ne joutuvat puris-25 tusjännityksen alaisiksi. Kuidut tai kuituniput voivat kuitenkin vapaasti asettua mihin tahansa taivutustasoon, joka poikkeaa epäedullisesti spiraalimaisesta avaruusti-lasta. Tällöin saatetaan yksittäisten kuitujen minimitai-vutussäteet alittaa, jolloin seurauksena on vaimennuksen . . 30 kasvu tai kuidun eliniän lyheneminen. Halkaisijaltaan suu- • ri reikä edellyttää myös jäykän täyttörasvan käyttöä, mikä osaltaan edistää ylläkuvattua ilmiötä. Teräslankojen teh-tävänä onkin ilmeisesti myös rakenteen stabiloiminen pu-ristumia vastaan.

*:* 35 4 86227

Jotta saataisiin aikaan optiselle kaapelille sellainen vaipparakenne, joka sallii kuiduille suuren liike-varan ilman puristumisvaaraa tai minimitaivutussäteiden alitusta, on toisiovaippa syytä rakentaa siten, että put-5 ken läpi kulkeva kuitukanava kiertyy putken pituussuunnassa spiraalimaisesti eteenpäin. EP-hakemusjulkaisusta 22036 on tällainen rakenne sinänsä tunnettu. Kyseisessä EP-julkaisussa esitetyn keksinnön tarkoituksena on saada aikaan optinen kaapeli, joka pysyy homogeenisenä koko pituudel-10 taan, myös päistään, ja joka lisäksi estää jännitysten kohdistumisen optiseen kuituun kaapelissa ja liitinten alueella. Tämän ongelman ratkaisemiseksi optisessa kaapelissa on välineet kuidun asemoimiseksi putken suhteen ainakin tietyissä kohdissa. Nämä asemointivälineet ovat en-15 sisijaisesti poikkipalkkeja, jotka on sijoitettu tasaisin välimatkoin putken sisään. Eräässä suoritusmuodossa nämä asemointivälineet muodostuvat kuitenkin putken pituussuunnassa spiraalimaisesti kiertyvästä ohjauskanavasta, johon kuitu on sijoitettu.

20 EP-julkaisussa ei kuitenkaan viitata lainkaan sii hen, miten kyseistä toisiovaipparakennetta on tarkoitus valmistaa. Tällaisen rakenteen valmistaminen on todettu suulakepuristusteknisesti vaikeaksi ja monimutkaista laitteistoa vaativaksi.

25 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin saada aikaan spiraalimaisella kuitukanavalla varustettua toisiovaipparakennetta varten valmistusmenetelmä, joka mahdollistaa kaapelin varman ja helpon valmistuksen sekä yksinkertaisen laitteiston.

. . 30 Keksinnön mukaisella menetelmällä tämä saavutetaan siten, että torpedopään keskiakseli sovitetaan tiettyyn ‘ kulmaan puristinpään keskiakseliin nähden torpedoa poik- keuttamalla ja torpedoa kierrätetään puristinpään keskiak-selin ympäri, jolloin torpedopää sijaitsee kiertoliikkeen 35 aikana epäkeskeisesti puristinpään keskiakseliin nähden.

5 86227

Keksinnön mukaiselle laitteistolle ovat puolestaan tunnusomaisia patenttivaatimuksen 3 tunnusmerkkiosassa kuvatut piirteet.

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten 5 oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, jossa kuvio la esittää kaaviomaisesti optisten kuitujen toisiovaippalinjaa, jossa keksinnön mukainen toisiovaippa-rakenne valmistetaan, kuvio Ib esittää graafisesti toisiovaipan suhteel-10 lista venymää kuitunippuun nähden vyöhykeittäin kuvion 8a mukaisessa linjassa ja samalla kuitujen ylimääräpituuden ensisijaista synnyttämistapaa, kuvio le esittää graafisesti toisiovaipan suhteellista venymää kuitunippuun nähden ja samalla kuitujen yli-15 määräpituuden synnyttämistapaa tilanteessa, jossa spiraalimaisen kuitukanavan sijainti, mitat ja muoto ja/tai huomattavan jäykkä täyttörasva estävät kuitunippujen vapaan liikkumisen vetolaitteen pyörälle asti, kuvio Id esittää kuvion la linjaan lisättävää pyö-20 rää, jonka avulla helpotetaan kuituylimäärän synnyttämistä sellaisissa toisiovaipparakenteissa, joissa kuituylimäärä on synnytettävä kuviossa le esitetyllä tavalla, ja kuvio 2 esittää tarkemmin osaa kuvion la mukaisesta toisiovaippauslinjasta keksinnön mukaisen menetelmän ja 25 laitteiston tarkempaa kuvausta varten.

Kuviossa la esitetään esimerkki kokonaisesta toi-siovaippalinjasta, joka soveltuu spiraalimaisella kuitu-kanavalla varustetun toisiovaipparakenteen valmistukseen. Erilliset kuidut 3 lähtevät omilta lähtökeloiltaan 10, . . 30 joita kutakin voidaan erikseen säätää oikean lähtöjänni- tyksen saavuttamiseksi. Jotta kuidut säilyttäisivät val-' mistusvaiheessa ja myöhemmin käyttöolosuhteissa mahdolli- simman hyvin säännöllisen, spiraalimaisen tilansa, eivätkä ;***; pääsisi muodostamaan epäedullisia, pieniä taivutussäteitä, 35 on edullista lisätä niiden jäykkyyttä niputtamalla niitä 6 86227 yhteen. Tämän suorittamiseksi kuidut etenevät ensin sito-jan 11 läpi, jossa ne niputetaan toisiinsa esim. tunnis-tuslangalla. Niputus voidaan suorittaa myös vulkanoituval-la polymeerillä tai liimalla, esimerkiksi ns. hot melt-5 liimalla. Nippu 4 voi sisältää esimerkiksi kuusi kuitua, jotka ovat edullisesti erivärisiä, ja nippuja 4 voi olla myös useampi kuin yksi, jolloin kussakin on erikseen tunnistettava sidos. Nippu 4 etenee edelleen rasvasuukappa-leen 12 läpi puristinpäähän 13, jonka torpedoa kierräte-10 tään linjanopeuteen synkronoidulla koneistolla 14 tavalla, jota kuvataan jäljempänä kuvion 2 yhteydessä. Puristin-päästä nippu 4 sekä täyttörasva etenevät päällystemateriaalin ympäröiminä sulavyöhykkeeseen 15 ja edelleen jäähdy-tysaltaaseen 16.1, jossa päällystemateriaali kiteytyy spi-15 raalimaisella kuitukanavalla varustetuksi toisiovaippaput- keksi 1. Toisiovaippaputken l mittoja ja laatua valvovat linjalla halkaisijamittari 17 sekä patti- ja kuroumahäly-tin 18. Toisella jäähdytysaltaalla 16.2 säädetään putken 1 lämpötilaa ja jälkikiteytymistä. Jäähdytysaltaan 16.2 jäl-20 keen linjalla sijaitsee vetolaite 19, joka toimii samalla kuitujen ylimääräpituuden synnyttäjänä ja päänopeuspistee-nä, jonka mukaan linjan muut laitteet tahdistetaan. Veto-laitteeseen kuuluvat hihnavetolaite 19.1 sekä pyörä 19.2.

: Vetolaitetta 19 seuraavat kolmas jäähdytysallas 16.3, jos- 25 sa toisiovaipparakenne saatetaan ympäristön lämpötilaan, sekä tensiovaraaja 20 ja vastaanottokela 21.

Kuviossa Ib on graafisesti kuvattu toisiovaipan suhteellista venymää e kuitunippuun 4 nähden vyöhykkeittäin kuvion la mukaisessa linjassa sekä samalla ylimäärä-. . 30 pituuden syntyä ja säätötapaa. Toisiovaipan suhteellista venymää on kuvattu yhtenäisellä viivalla AI ja kuitunippua 4 katkoviivalla A2, joka on suora, koska kuidut kulkevat :*·*: tasaisella nopeudella ja olennaisesti jännityksettöminä lähtökelalta 10 vastaanottokelalle 21. Sulavyöhykkeessä 35 15/1 toisiovaippaa vedetään siten, että sen halkaisija ja

II

7 86227 poikkipinta-ala saavuttavat halutut mitat. Samalla sen nopeus ja suhteellinen venymä e kasvavat. Vyöhykkeessä II toisiovaippa 1 alkaa jäähdytyksen vaikutuksesta kiteytyä, sen tiheys kasvaa eli se kutistuu ja samalla sen nopeus 5 pienenee linjan etenemissuunnassa. Vyöhykkeessä III vaip-parakenne pidetään ympäristöä korkeammassa lämpötilassa, jolloin sillä on tietty lämpöpitenemä, ja sen kimmokerroin on alhaisempi kuin normaalilämpötilassa (+20°C). Vyöhykkeessä IV toisiovaippaa venytetään tarkoin hallitulla hih-10 navetolaitteen 19.1 ja pyörän 19.2 välisellä nopeuserolla, jota vastaavaa venymää on kuviossa merkitty viitemerkillä e#. Kun toisiovaippa kiertää useita kierroksia pyörän 19.2 ympäri, ja kun kuitunippu 4 pääsee suhteellisen vapaasti liukumaan toisiovaipan sisällä, asettuu nippu 4 lähtöten-15 sion vaikutuksesta toisiovaipan sisäkehälle ja lukkiutuu siihen. Vyöhykkeessä V toisiovaippa irtoaa pyörältä 19.2, sen venymä poistuu ja kun se jäähdytysaltaassa 16.3 saatetaan ympäristön lämpötilaan (n. +20°C), se lyhenee edelleen, jolloin sen sisällä olevien kuitujen suhteellinen 20 pituusero lisääntyy. Vyöhykkeessä VI vakiojännityksellä tapahtuva puolaus vastaanottokelalle 21 ei enää oleellisesti muuta kuitujen ylimääräpituutta eQ. Kuvatussa tilanteessa lopullinen ylimääräpituus eQ on siis syntynyt kahden tekijän yhteisvaikutuksesta; venymän ee palautumisesta 25 sekä jäähtymisen aiheuttamasta lyhentymisestä eT. Edellä esitetty biasointimenetelmä on sinänsä tunnettu eikä sitä tässä yhteydessä selitetä varsinaiseen keksinnölliseen ajatukseen kuulumattomana tämän enempää. Tarkemmin menetelmää on selostettu suomalaisessa patenttihakemuksessa 30 FI-831 928.

Kuviossa le on graafisesti kuvattu tapausta, jossa kuitukanavan sijainti, mitat ja muoto ja/tai huomattavan jäykkä täyttörasva estävät kuitunipun vapaan liikkumisen pyörälle 19.2 asti. Tässä tapauksessa kuitunipun 4 lukkiu-35 tuminen eli tartuminen toisiovaipan sisäpintaan tapahtuu 8 86227 täyttörasvan ja kanavan muodon avulla vyöhykkeessä II. Tarttumisen tarkkaa kohtaa voidaan säädellä kuitunipun lähtötensiolla ja tarpeen vaatiessa tehostaa vapaasti pyörivällä pyörällä 32, joka on sijoitettu linjalle jäähdy-5 tysaltaan 16.1 perään kuvion Id esittämällä tavalla. Vyöhykkeissä III ja IV toisiovaippa jäähdytetään edelleen ja annetaan sen kutistua kuituylimäärän luomiseksi. Toisio-vaippaa vedetään vetolaitteella 19.1, mutta se ohittaa pyörän 19.2 tai kiertää sen ympäri ilman esivenytystä ee. 10 Jäähdytysaltaiden 16.1, 16.2 ja 16.3 lämpötiloja ja kuitujen lähtötensioita säätämällä hallitaan oikean suuruisen ylimääräpituuden eQ synty. Käytännössä on kuituylimäärän synnyttäminen yksinkertaisempaa kuvion Ib mukaisesti, ja siinä mielessä ovatkin suoralla keskiökanavalla varustetut 15 kuitukanavat edullisia, koska niissä keskiökanava varmistaa kuitunipun vapaan liikkumisen pyörälle 19.2 asti.

Kuviossa 2 on esitetty tarkemmin osa kuvion la mukaisesta toisiovaippauslinjasta. Täsmällisemmin sanottuna kuvio 2 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisesta pu-20 ristuspäästä 13. Kuidun tai kuitujen etenemissuunta on kuitenkin kuviossa 2 päinvastainen verrattuna kuvioon la. Kuitunippu 4 ohjataan tasaisen lähtöjännityksen alaisena tavanomaisen muovipuristimen työkalupäähän eli puristin-päähän 13, joka sisältää kiinteän matriisin 23, sen perään 25 sovitetun torpedonpitimen 24 sekä torpedonpitimen sisään ulottuvan sisätuurnan, jonka kärjessä on torpedo 25. Sisä-tuurna muodostuu ontosta sylinterimäisestä etukappaleesta 40 sekä kuppimaisesta takakappaleesta 41, jonka sisätilaan etukappaleen takaosa työntyy kiinnittyen takakappaleeseen.

. . 30 Etukappaleen 40 etuosa on puolestaan kiinnitetty torpedon 25 sisään. Matriisin 23 ja torpedon 25 muodot ja mitat *’ sekä niiden keskinäinen asema määräävät syntyvän toisio- : · : vaippaelementin mittasuhteet ja muodon. Sisätuurnan ja torpedon läpi kulkee torpedopäähän 25a asti syöttö- ja .1. 35 ohjausputki 42, joka on takapäästään kiinnitetty kiinteään ankkurointipisteeseen 43.

9 86227

Linjanopeuteen synkronoitu tarkka annostelupumppu syöttää täyttörasvan 28 rasvasuukappaleeseen 12, jossa se peittää kuituniput, ja josta ne yhdessä etenevät syöttöjä ohjausputkeen 42. Rasvasuukappale estää samalla rasvan 5 28 liiallisen valumisen taaksepäin. Muovipuristiraesta tu leva sula muovimassa 29, jota on kuvattu nuolella, täyttää puristinpään tyhjät raot ja etenee kohti matriisin 23 ja torpedon 25 muodostamaa rengasmaista rakoa. Kuten edellä todettiin, määrää tämä rako lopullisen toisiovaippaelemen-10 tin mittasuhteet ja muodon. Tosin, koska muovimassa 29 on vielä hetken aikaa sulassa tilassa sulavyöhykkeessä 15 tullessaan ulos puristinpäästä 13, voidaan sitä venyttää, jolloin sen halkaisija pienenee. Näin ollen puristimen massan virtauksen ja linjan vetonopeuden säätösuhteella 15 voidaan vaikuttaa toisiovaippaputken mittoihin. Sulavyö-hykkeestä 15 toisiovaippaputki etenee jäähdytysaltaaseen 16.1, jossa se kiteytyy lopullisiin mittoihinsa.

Torpedon 25 ja torpedonpitimen 24 väliin on muodostettu nivelpallopinnat 44 ja torpedonpitimen 24 takaosaan 20 nivelpallopinnat 45. Pallopintojen säteitä on merkitty viitemerkeillä Rj ja R2 ja niiden keskipistettä viitemer-killä P. Koska pallopinnat ovat samansuuntaiset ja niiden keskipiste on sama, voidaan sisätuurnaa ja torpedoa liikutella mielivaltaisesti mekaanisten rajoitusten puitteissa. 25 Pallopinnat 44 ja 45 toimivat laakeripintoina. Muovin osalta pallopinnat 44 toimivat myös tiivistävänä pintana. Pallopintojen koossapysyvyys varmistetaan sopivalle voimalle viritetyllä lautasjousipakalla 46, joka on sovitettu sisätuurnan takakappaleen 41 ja torpedonpitimen 24 pallo-. 30 pintojen 45 väliin. Torpedolle 25 saadaan keksinnön mukai nen hallittu kiertävä liike varustamalla puristuspään takaosa keskeisesti pyörivällä tukiosalla 47, joka on laake-: roitu puristuspään 13 runkoon laakerilla 48. Tukiosaan 47 on sijoitettu puristinpään halkaisijan suunnassa liikutel-35 tava säätölatta 49, jonka asentoa voidaan säätää puristin- 10 86227 pään keskiakselin Φ suhteen epäkeskeiseksi säätöruuveilla 50 ja 51. Säätölatan 49 läpi on laakeroitu sisätuurnan takakappale 41.

Kun takakappaletta 41 poikkeutetaan säätölatan 49 5 avulla kuvion 2 mukaisesti puristinpään keskiakselilta Φ mitan n verran, siirtyy torpedopää 25a sivuun mitan m verran, joka määräytyy vipuvarsien a ja b suhteesta, jolloin puristinpään ja torpedopään keskiakselien välille muodostuu kulma a. Kun edellä mainittujen säätöjen jälkeen pyö-10 ritetään pyörivää tukiosaa 47 käyttölaitteensa, esim. ham-mashihnan 14 avulla, kierrättää se takakappaletta puristinpään keskiakselin Φ ympäri siten, että takakappale sijaitsee kiertoliikkeen aikana epäkeskeisesti puristinpään keskiakseliin nähden. Samalla myös torpedo 25 kiertää sa-15 massa tahdissa matriisin 23 sisällä siten, että torpedopää sijaitsee koko ajan epäkeskeisesti keskiakseliin Φ nähden. Pallopinnat 44 ja 45 toimivat laakeripintoina.

Tällä tavoin saadaan puristuspäästä puristettavaan toisiovaippaan jatkuvasti ja hallitusti spiraalimaisesti 20 etenevä epäkeskeinen kuitukanava, jonka asema toisiovaipan poikkipinnalla voidaan määrätä säätöruuvien 50 ja 51 avulla. Syöttö- ja ohjausputki 42 on valmistettu taipuisasta teräksestä, joten se myötäilee torpedon 25 pientä kiertä-: : vää liikettä.

*: 25 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei se ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen ja alan ammattimiehen normaalin . . 30 tietämyksen puitteissa.

Il

Claims (9)

11 86227

1. Menetelmä optisen kaapelin toisiovaipparakenteen valmistamiseksi, joka rakenne käsittää toisiovaippaputken 5 ja sen sisällä spiraalimaisessa kuitukanavassa olevat optiset kuidut, jolloin menetelmässä: - johdetaan optiset kuidut (3) muovipuristimen pu-ristinpäähän (13) torpedolle (25) ja edelleen ulos ainakin yhdestä torpedopäästä (25a), 10. suulakepuristetaan puristinpäässä (13) optisten kuitujen (3) ympärille väljä toisiovaippaputki (1) , joka sallii keskinäisen aksiaalisen liikkeen kuitujen ja putken välillä, ja - aikaansaadaan kuiduille (3) haluttu ylimääräinen 15 pituus vaippaputkeen (1) nähden, tunnettu siitä, että - torpedopään (25a) keskiakseli sovitetaan tiettyyn kulmaan (a) puristinpään keskiakseliin (Φ) nähden torpedoa poikkeuttamalla ja torpedoa (25) kierrätetään puris- 20 tinpään (13) keskiakselin (Φ) ympäri, jolloin torpedopää (25a) sijaitsee kiertoliikkeen aikana epäkeskeisesti puristinpään keskiakseliin nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- \:/· n e t t u siitä, että torpedopään (25a) keskiakselin : : 25 etäisyyttä (m) puristinpään keskiakselista säädetään pu- ristinpään (13) takaosaan sovitettujen säätöelimien (49, 50, 51) avulla.

3. Laitteisto optisen kaapelin spiraalimaisella kuitukanavalla varustetun toisiovaipparakenteen (1) val- 30 mistamiseksi, joka laitteisto käsittää . . - suulakepuristimen puristinpäähän (13) sovitetun - kiinteän matriisin (23) , '·* ’ - torpedon (25), jonka läpi kuidut (3) johdetaan, jolloin torpedo ja matriisi muodostavat yhdessä rengasmai- 35 sen raon, josta muovi (29) puristetaan ulos, ja 12 86227 - elimet (19, 16.3), joilla aikaansaadaan kuiduille (3) haluttu ylimääräinen pituus vaippaputkeen (1) nähden, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi kääntö- ja kierrätyselimet (14,47,40,41,44,45,46,49,50,51) 5 torpedopään (25a) keskiakselin kääntämiseksi tiettyyn kulmaan (a) puristinpään keskiakseliin (Φ) nähden ja torpedon (25) kierrättämiseksi puristinpään (13) keskiakselin (Φ) ympäri siten, että torpedopää (25a) sijaitsee kiertoliikkeen aikana epäkeskeisesti puristinpään keskiakseliin näh- 10 den.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kääntö- ja kierrätyselimet käsittävät puristinpään (13) keskiakselin (Φ) ympäri keskeisesti pyörivän tukiosan (47), tukiosaan laakeroidun 15 takakappaleen (41), takakappaleeseen kytketyt elimet (49,50,51) sen poikkeuttamiseksi puristinpään keskiakse-lilta (Φ) ja elimet (40,44,45,46) takakappaleen liikkeen välittämiseksi torpedolle (25).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, 20 tunnettu siitä, että liikkeenvälityselimet käsit tävät takakappaleeseen (41) takaosastaan kiinnitetyn etu-kappaleen (40), joka on etuosastaan kiinnitetty torpedoon (25), ja torpedon (25) ja torpedonpitimen (24) väliin sekä torpedonpitimen takaosaan muodostetut pallopinnat (44,45), : 25 joiden koossapysyvyys on varmistettu takakappaleen (41) ja torpedonpitimen (24) takaosan pallopintojen (45) väliin sovitetulla jousella (46).

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että poikkeutuselimet käsittävät 30 tukiosaan (47) sovitetun säätölatan (49), johon takakappa- le (41) on laakeroitu, joka säätölatta on varustettu sää-töelimillä (50,51) säätölatan ja siihen laakeroidun takakappaleen (41) poikkeutusmäärän säätämiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, 35 tunnettu siitä, että säätöelimet muodostuvat sää-töruuveista (50,51).

13 S6227