FI85922B - Foerfarande foer passiv aoteroeverfoering av vaerme till ett distributionsnaet fraon kaernreaktorer foersedda med automatisk reaktoreffektreglering, automatisk noedurkoppling och oevergaong till noedkylning. - Google Patents

Description

1 85922

Menetelmä lämmön passiivista edelleenluovutusta varten kuluttajaverkostoon ydinreaktoreista, joissa on reaktori-tehon automaattinen säätö, automaattinen hätäirtikytkentä ja siirtyminen hätäjäähdytykseen 5

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon-mukaista menetelmää siirrettävässä ydinreaktorissa kehitetyn lämmön automaattiseksi siirtämiseksi prosessiveden 10 lämmönvaihtimeen, jolloin ydinreaktorin tehoa säädetään passiiveilla mahdollisesti automaattisilla välineillä. Tärkeä käyttötarkoitus on lämmön kehitys lämmitystarkoi-tuksia varten kaukolämpöjärjestelmissä.

Tunnetaan ydinreaktoreja, joita käytetään vesial-15 taassa. Reaktorissa kehitetty lämpö johdetaan tällöin luonnollisen kierron kautta jäähdytyselementteihin, jotka luovuttavat sen kuluttajalle tai ympäristöön. Joillakin näistä reaktoreista on suuria heti negatiivisia neutronien absorbtiolämpötilakertoimia. Tämä merkitsee, että neutro-20 neja absorboivien säätösauvojen ylösotosta on seurauksena ainoastaan rajoittunut tehon nousu, koska lämpötilan kohoaminen automaattisesti rajoittaa ketjureaktiota.

Tunnetaan ydinreaktoreja, joiden tehoa säädetään muuttamalla neutroneja absorboivien liuosten pitoisuutta 25 myös hidastimena toimivassa jäähdytysvedessä.

V Tunnetaan ydinreaktoreja, joissa loppuunpalaneet • · • 1·· polttoaine-elementit poistetaan yksitellen ja pistetään *:**: peräkkäin kuljetussäiliöön, jossa ne muodostavat kuljetus- : ta varten riittävän epäkriittisen rakenteen.

:Y: 30 Tunnetaan ydinreaktoreja, joissa paineenlasku pako- • · tetulla kierrolla jäähdytetyn reaktorin sydämen ylitse on .·. ; sillä tavoin tasapainossa kaasutäytteisen kellon alla ole- van hydrostaattisen alipaineen kanssa, että mikä tahansa jäähdytyshäiriö johtaa kaasun poistumiseen ja ytimen tul-35 vimiseen neutroneja absorboivalla allasvedellä.

• « · • · • · · • · » 1 2 85922

Keksinnön tavoite

Keksinnön tavoitteena on lämmön kehitys ja sen edelleenluovutus kuluttajalle käytettäessä puhtaasti passiivisia komponentteja suljettaessa pois kaikki mahdolli-5 set virhetoimintojen tai komponenttivikojen lähteet, jotka voisivat johtaa lämmön ylikapasiteettiin kuljetettavalla reaktiosydämellä.

Keksinnön luonteen kuvaus

Keksinnön kohteena on menetelmä matalalämpötilaisen 10 lämmön kehittämiseksi ydinreaktorista erityisesti lämmi-tystarkoituksia varten, joka ydinreaktori on upotettu liukenevaa neutroneja absorboivaa ainetta sisältävään vesialtaaseen, jolloin jäähdytysvesi ohjataan vesialtaan muusta sisällöstä erotetussa primäärijäähdytysjärjestelmässä re-15 aktorin sydämen alapuolella olevasta plenumista reaktorin läpi nousujohtoon, jossa ylöspäin laskeva hydrostaaattinen paine johtaa höyryn muodostumiseen, jolle on tunnusomaista, että reaktorin tehon säätö sekä hätäsammutus ja/tai reaktorin hätäjäähdytyksen käynnistäminen aikaansaadaan 20 käyttämällä kondensaatiopaineen puhtaasti passiivisia kom ponentteja ja vesialtaan vastaavaa veden tasoa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on luonteenomaista, että ydinreaktori, jolla on voimakkaasti negatiivinen . neutroniabsorbtio-lämpötilakerroin sijoitettuna peittävän * 25 syvälle vesialtaaseen käyttökelpoisen kyllästymislämpöti- lan saavuttamiseksi jäähdytetään vesialtaan suhteen termi-** sesti suljetun osavesimäärän luonnollisella konvektiolla, “· jolloin korkealle reaktorin sydämen yläpuolelle nouseva | lämmennyt vesi vielä Jäljellä olevan vesipatsaan vähenevän : 30 paineen johdosta höyrystyy, höyryosuus muusta vesimäärästä erotettuna luovuttaa hyötylämmön lauhduttimessa toiseen . : kiertoveteen, lauhde kerätään loppuvesimäärään sekoittu- neena altaaseen tullakseen johdetuksi täältä takaisin reaktorin sydämeen, että höyrytila lauhduttimen ympärillä 35 alaspäin avoimessa kellossa allasveteen yhteydessä olevas- 1 * · > · 3 85922 ti liitettynä aikaansaa sillä tavoin aineen tasauksen pri-määrikiertopiirin osavesimäärän ja vesialtaan välillä, että höyryn lisääntynyt tai vähentynyt tuotanto johtaa vastaaviin tasoheilahteluihin kellon alla, jotka automaat-5 tisesti säätyvien venttiilien kelluvien kappaleiden avulla muuttavat liuennutta neutronien absorbenttia sisältävän allasveden syöttöä primäärikiertopiiriin, minkä kautta absorbenttisisällön jatkuva lasku primäärikiertopiirissä, mikä johtuu osaksi reaktorin lämmön, osaksi sähköisen li-10 sälämmityksen kautta allasvedestä kehitetyn ja lauhdutti-meen otetun höyryn syötöstä, kompensoidaan, että tämä jatkuva, lämmöntarpeeseen sovitettu absorbenttipitoisuuden muutos muuttaa primäärikiertopiirissä reaktiivisuutta, mikä puolestaan johtaa negatiivisen neutronien absorbtio-15 lämpötilakertoimen johdosta tiettyyn lämpötilan ja reaktorin tehon sovitukseen.

Säätötapahtumien aikana on vedenpinnalla tietty ala- ja yläheilahtelualueensa. Jos vedenpinta laskee alemman rajan alle, niin se merkitsee, että joko säätö on pet-20 tänyt tai säädettävä häiriö on liian suuri. Tällaisissa tapauksissa menetelmän lisätoteutusmuotona aktivoidaan hätäjäähdytys. Keksinnön mukaisesti tapahtuu tämä passiivisilla välineillä ilman asioihin puuttumista. Lauhditti-men höyrypuolen yläosasta johtaa putki alas mutkaan asti, 25 joka on säätöalueen alarajan alapuolella ja tästä ylös- • · · .1 päin, missä se jakajan yläpuolella päättyy allasveteen.

• · ; ’·· Jakajan yläpuolelle on sovitettu toinen alaspäin avoin kello sisältäen jäähdytyskierukan (hätäjäähdytys). Tämä : jäähdytyskierukka lämpölapoksi muodostettuna johtaa lämmön 30 passiivisesti ympäristöön. Tämän johdosta on tämä hätä-jäähdytin normaalikäytössä aina allasveden täyttämä samoin : kuin myös putken kappale putken mutkan ja hätä jäähdy tys- säiliön välillä. Jos vesi häiriön johdosta laskee putken mutkan alapuolelle niin vapautuu höyryn tie hätäjäähdytti-35 melle. Tämä johtaa siihen, että höyry lauhdutintilasta • · * 1 • · · » · • · • · · « • · • · % • · · • · 4 85922 purkautuu ja allasvesi nousee lauhduttimessa korkealle. Täällä se sekoittuu primäärijäähdytysveteen ja virtaa pu-dotusputken läpi reaktoriin. Koska vesi primäärikiertopii-rissä normaalikäytössä likimain puhdasta, allasvedessä 5 sitä vastoin on suuria pitoisuuksia liuonneita neutronien absorbentteja, vaikuttaa allasveden johtaminen jäähdytyksen rinnalla myös ketjureaktion ja lämmönkehityksen varmaan keskeytymiseen reaktorin sydämessä.

Menetelmän jatkokehitysmuodossa on edullista va-10 pauttaa allasvedelle lisätie reaktorin sydämeen. Tämän tien tulee kuitenkin normaalikäytössä pysyä suljettuna, jotta allasvesi ei kontrolloimattomasti sekoitu primääri-järjestelmään. Tämä toteutetaan siten, että toinen yhdis-tysputki on altaan ja reaktorin alla olevan plenumin vä-15 Iillä johdettu ensiksi ylöspäin höyrytilaan lauhduttimen alapuolella. Putkikäyrä höyrytilassa on ulkopinnaltaan rivoitettu. Kondensoituvan höyryn kautta johdetaan tämän rivoitetun pinnan läpi putkessa paikallaan olevaan allas-veteen niin paljon lämpöä, että siellä höyryn muodostumi-20 sen kautta hydrostaattinen paine tasoittuu. Tämä höyry-patja putkikäyrässä erottaa normaalikäytössä allasveden primäärikiertopiiristä. Jos hätäjäähdytys kytketään päälle, niin ylittää nousevan veden taso putkikäyrän rivoitetun pinnan siten, että höyry kondensoituu. Toisaalta voit-; 25 taa voimakkaampi imuvaikutus höyrypatjan estovaikutuksen siten, että allasveden tie reaktorin sydämeen vapautuu.

Hätäjäähdytyskäytössä keskeytyy reaktorin lämmön-tuotto neutroneja absorboivan veden syötön johdosta kuvatun putkijärjestelmän avulla automaattisesti. Hätäjäähdyt-30 timen lämmönpoistokapasiteetti on suurempi kuin reaktorin jälkilämmöntuotto. Hätäjäähdytyskäytössä nousee tämän joh-·. : dosta vedenpinta lauhduttimessa kunnes liitosputki hätä- • jäähdyttimeen vuotaa ylitse ja tie tässä tilassa vielä kehitetylle höyrymäärälle sulkeutuu. Höyry kerääntyy lauh- * 35 duttimeen siten, että vedenpinta jälleen laskee kunnes 1 · 5 85922 syntyy tasapainotila. Tasapainossa johdetaan jälkilämpö pois toisaalta lämpöhäviöiden avulla lauhduttimessa ja toisaalta allasveden luonnollisen kierron avulla reaktorin sydämen läpi.

5 Tasapainotilasta jälkilämmön poissyöttöineen siirrytään jälleen normaalikäyttöön, jossa primäärikiertopiiri puhdistetaan absorbenttia sisältävästä vedestä. Tämä tapahtuu johtamalla allasvedestä kehitetty höyry primääri-kiertopiiriin.

10 Käynnistyksen aikana primääripiirin luonnollinen kierto pidetään yllä sähkölämmityksellä ja jälkilämmöllä.

Tällöin kehittynyt höyry sallii vedenpinnan laskun lauhduttimessa kunnes jälkilämmön poissyöttökäytön luonnollinen kierto keskeytyy ja myös erottava höyrypatja muodostuu 15 allasveden syöttöputkeen. Lisäksi allasvedestä kehittynyt höyry johdetaan lauhduttimeen.

Jotta liian paljon kehittynyttä höyryä ei johdeta jälleen hätäjäähdytyskäyttöön, täytyy sähkölämmityksen energia johtaa pois lauhduttimesta. Tämän jäähdytyksen 20 päällekytkentä tapahtuu silloin, kun laskeva vedenpinta lähestyy vesitason säädön ylärajaa. Jäähdytyksen lisäksi tällä hetkellä kytketään päälle myös vedenpinnan hienosäätö, joka vaikuttaa myös höyrynkehittimen sähkötehoon. Täl-. lä tavalla vedenpinta stabilisoidaan normaalin säätöalu- ···; 25 eensa yläpuolelle. Täten saavutettua tilaa pidetään yllä ·' niin pitkään kunnes primäärikiertopiiri on riittävästi • 4 : *·· puhdistunut booripitoisuudesta ja reaktori alkaa tuottaa lämpöä. Reaktorin lämmöntuottama höyry sallii vedenpinnan : : : laskea säätöalueella kunnes normaali säätö ottaa hoitaak- 30 seen reaktorin tehonsäädön. Höyrynkehittimen sähköteho palautetaan hienosäädön kautta automaattisesti jäännösar-.·. : voon, jota pidetään yllä normaalikäytössä.

’ Menetelmän lisäkehitysmuodossa on edullista, että hyötylämpöä ei lauhduttimesta luovuteta vielä suoraan pro-35 sessiveteen vaan ensiksi suljetuksi järjestelmäksi muodos- * » • · • · · • · • * « ·· « » · • · · » · · • * 6 85922 tetun lämpölapon höyrystinosaan, jonka lauhdutinosa sitten jäähdytetään prosessivedellä, jolloin primäärikiertopiirin ja prosessiveden välille kytketään hermeettisesti suljettu välikiertopiiri.

5 Keksinnön lisäsovellutusmuodossa on edullista to teuttaa reaktorin sydän rakenteellisesti sellaisena, että se kohotettaessa työntyy erilleen, jolloin joka toinen polttoaine-elementti korvautuu neutroneja absorboivalla välielementillä. Täten syntyy riittävän epäkriittinen ra-10 kenne, joka voidaan kuljettaa kokonaisena. Tällöin reaktorin sydämen polttoaine-elementit liittyvät vuorottelevasti riippuvien putkien kautta päälliverkkoon vastaavasti tuki-putkien kautta kannatuslevyyn, jolloin sekä ripustusputket että kannatusputket ovat vähintään yhtä pitkiä kuin polt-15 toaine-elementit ja varustetut neutroneja absorboivilla materiaaleilla siten, että kannatusverkon lähestyminen pohjalevyä työntää reaktorin sydämen erilleen ja neutroneja absorboiva materiaali työntyy polttoaine-elementtien väliin. Jos kannatusverkko ja kansilevy ovat tällä tavoin 20 lähestyneinä, niin kulloinkin puolet reaktorirakenteen polttoaine-elementeistä ovat ylä- vastaavasti alatasolla. Tällöin on neutroneja absorboiva materiaali työntyneenä polttoaine-elementtien väliin, minkä johdosta syntyy riittävän epäkriittinen rakenne.

25 Ne polttoaine-elementit, jotka on liitetty kansi- verkkoon, on tuettu alhaalta tukiverkolla. Tämä tukiverkko on liitetty välielementeillä kansiverkkoon. Samalla tavoin ’**: ovat kaikki polttoaine-elementit, jotka liittyvät kanna tuslevyyn ylhäältä tuettu kiinnitysverkolla. Nämä kiinni-v; 30 tysverkot on toisaalta liitetty välielementeillä kannatus-levyyn toisaalta kiinnityselementeillä kansilevyn päälle : sovitettuun nostokelloon.

1..' Jos koko rakenne kohotetaan nostokellon avulla tai

I I

sovitetaan kannatuslevylle niin nostolevy ja kannatuslevy 35 ovat toisiaan lähellä ja jäävät toistensa lähelle. Jos 7 85922 kuitenkin kansiverkko on ripustettu ja nostokello tuettu, niin kansiverkko vedetään erilleen kannatuslevystä, minkä kautta syntyy käyttörakenne. Tämä rakenne vaurioituu molemmissa tapauksissa, kun nostokello kohotetaan tai kanna-5 tusverkko lasketaan. Keksinnön tapauksessa kansiverkon tuenta poistetaan irtikytkentämekanismilla, jolloin irti-kytkentä aiheutuu tärinän, kuten maanjäristyksen yhteydessä. Samoin keksinnön tapauksessa keräytyy liiallisesti tuotettu höyry nostokellon alle, minkä johdosta tämä koho-10 aa. Sekä tärinöiden yhteydessä että myös höyryn ylituotannon yhteydessä siirtyy reaktorin sydän tämän jälkeen keksinnön tapauksessa automaattisesti riittävän epäkriittiseen kuljetusrakenteeseen.

Menetelmän lisätoteutuksena on reaktorin allas suo-15 jattu ylhäältä riittävän suojan tarjoavan, vahvan, sivusuuntaan siirrettävän kannen avulla. Tässä kannessa on alaspäin avoin, ylhäältä suojattu syvennys. Reaktori kohotetaan nostoverkosta riippuen tähän syvennykseen, työnnetään yhdessä kannen kanssa avoimen kuljetussäiliön yläpuo-20 lelle ja lasketaan tähän. Kiinnityselementtien liitos nostokellon ja kiinnitysverkon välillä irroitetaan ja nosto-kello poistetaan. Suojakannen uuden työntämisen avulla kuljetussäiliön sulkukansi, jota kannatellaan suojakannen toisesta syvennyksestä, saatetaan kuljetussäiliön yläpuoli'; 25 lelle ja sovitetaan tälle ja kiinnitetään.

• · · ·' Tämän jälkeen reaktorin sydän kuljetetaan kokonai sena keskeiselle paikalle, missä kaikki polttoaineen vaih- « toa varten vastaavasti yksittäisten polttoaine-elementtien käsillesaantia varten tarvittavat laitteet ovat käsillä.

:/ 30 Keksinnön mukaisen laitteen tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksien 15 - 17 tunnusmerkkiosis-sa.

Keksinnön mukaisen laitteen tärkeimmät komponentit ovat: 35 - primäärikiertopiiri, jonka käyttöpaine on aikaansaatu * · · • · • 1 • · · · * · ♦ * · · 8 85922 sen yläpuolella sijaitsevan allasvedenkorkeuden avulla ja joka lämpölappona automaattisesti varmistaa kierrätyksen ja reaktorin jäähdytyksen, - primäärikiertopiirin itsepuhdistus tislaamalla liuenneen 5 neutroneja absorboivan aineen myrkyttämä allasvesi häviö- lämmön avulla, - reaktoritehon säätö paineentasauksen-vedenpinnan toimesta neutroneja absorboivaa allasvettä syöttämällä, - liitosputki lauhduttimen ja hätäjäähdyttimen välillä, 10 joka höyrylappona toimien normaalikäytössä pysyy vedenpinnan sulkemana, mutta höyryn ylituotannon yhteydessä kuitenkin johtaa primäärikiertopiirin ylitulvimiseen neutroneja absorboivalla allasvedellä, - putki allasveden syöttämiseksi reaktorin sydämeen, joka 15 lapoksi muodostettuna normaalikäytössä pysyy automaattisesti muodostuvan höyrypatjan sulkemana, - sähköinen lämmitys yhdessä höyrynerottimen ja tasonsää-dön kanssa, mikä aikaansaa primäärikiertopiirin puhdistumisen ylösajon yhteydessä, 20 - erilleen työnnettävä reaktorin sydän, joka kokonaisena muodostaa poiskuljetuksen kannalta riittävän epäkriittisen rakenteen, - erilleen työnnettävän reaktorin sydämen ripustus, joka sekä höyryn ylituotannon yhteydessä että myös ytimen voi- 25 makkaiden tärähtelyjen yhteydessä automaattisesti siirtyy riittävän epäkriittiseen kuljetusrakenteeseen, - siirrettävä suojakansi reaktioaltaan yläpuolella, jossa on alaspäin avoin syvennys reaktorin vastaanottamiseksi ja sen siirtämiseksi kuljetussäiliöön.

30 Suoritusmuotoesimerkki

Keksintöä selitetään seuraavassa yhdessä suoritus-muotoesimerkissä oheisten piirustusten avulla, joissa kuvio 1 esittää pitkittäisleikkauksen vesialtaan läpi siihen sovitettuine reaktoreineen ja primäärikierto-35 piirin komponentteineen ja hätäjäähdytysjärjestelmän lii- 9 85922 tosputkineen normaalikäytössä, kuvio 2 esittää pitkittäisleikkauksen primäärikier-topiirin lauhduttimen läpi, vaippavirran läpi primääri-kiertopiirin itsepuhdistusta varten ja paineentasausvesi-5 pinnan aikaansaaman tehonsäädön allasveden syötön avulla primäärikiertopiiriin, kuvio 3 esittää pitkittäisleikkauksen lämmönvaihti-mesta primäärikiertopiirin ja vaippavirtauksen välillä sähköisine lämmityslaitteineen ylösajokäyttöä varten, 10 kuvio 4 esittää kaaviollisen pituusleikkauksen re aktorin sydämestä ja sen tuennasta käyttörakenteessa, höyryn ylituoton kohottamana (tai kuljetusta varten) ja laskettuna kannatuksen irtilukittumisen jälkeen tärinän seurauksena, 15 kuvio 5 esittää poikkileikkauksen reaktorin sydä mestä käyttökokoonpanossa, kuvio 6 esittää poikkileikkauksen tukiputkista, joissa on neutroneja absorboiva vuoraus ja niiden välillä liikkuva tukiverkko, 20 kuvio 7 esittää pitkittäisleikkauksen reaktorin sydämestä käyttökokoonpanossa rakenneyksityiskohtineen, ja kuvio 8 esittää pitkittäisleikkauksen reaktorista nostolaitteineen, suojakansineen ja kuljetussäiliöineen.

Kuviossa 1 esitetty reaktorijärjestelmä koostuu 25 syvästä, booripitoisella vedellä täytetystä altaasta 19, jonka pohjalle reaktorin sydän 1 on upotettu. Jäähdytysve-·’· si nousee plenumista 20, virtaa reaktorin sydämen 1 läpi ja nousee ylhäällä rengaskanavaan 2. Ylösnousevan veden : : : laskeva paine sallii höyryn muodostumisen. Rengaskanavan :Y; 30 yläpäässä vesi ja höyry erottuvat toisistaan. Höyry nousee lauhduttimeen 3 ja luovuttaa siellä hyötylämmön. Vesiosa : ja alas virtaava lauhde keräytyvät lauhdesäiliöön 4, josta paluuputki 5 johtaa plenumiin 20 reaktorin sydämen 1 alla. Erotusrengas kanavassa 2 olevan vesihöyryseoksen ominais- r · 35 painon toisaalta ja paluuputkessa olevan veden välillä * «· * 1 • 1 · 1 · • m • · Φ 10 85922 toisaalta synnyttää käyttövoiman jäähdytysveden kiertoa varten. Paine primäärijäähdytyskiertopiirissä tasoittuu liitännän 21 kautta vesialtaaseen.

Rengaskanavan 2 ja reaktorin sydämen 1 ulkovuoraus 5 on muodostettu kaksiseinäiseksi ja ulkoa eristetty, kuten kuvio 2 esittää. Tila 9 kaksoisseinän seinien välissä on alhaalta avoin vesialtaan suuntaan. Rengaskanavasta 2 välitilaan 9 lämmönvaihtimessa 22 luovutettu lämpö johtaa höyryn muodostumiseen. Täällä syntyvä höyry johdetaan lii-10 toksen 21 kautta lauhduttimeen 3. Jos primäärikiertopii-rissä on liian paljon vettä, niin tämä johtaa lauhdesäili-ön 4 ylivirtaukseen. Ylivirtaava vesi poistuu primääri-kiertopiiristä liitännän 21 kautta. Tämän ylivirtauksen booripitoisuus vastaa primäärikiertopiirin keskikonsent-15 raatiota. Koska höyry, joka lisäksi kehitetään allasvedes-tä on booritonta, ylivirtaus on sitä vastoin booripitois-ta, puhdistuu primäärikiertopiiri jatkuvasti ja sen booripitoisuus laskee jatkuvasti. Tämä johtaa reaktiivisuuden kasvuun ja reaktorin tehon kasvuun kunnes reaktorin sydä-20 men korkeammat lämpötilat negatiivisen neutronien absorb-tio-lämpötilakertoimen kautta stabilisoivat tehon. Koska höyryn syöttöä tapahtuu jatkuvasti, nousee reaktorin teho jatkuvasti kunnes keitettyä höyrymäärää ei voida enää joh-. taa pois lauhduttimessa. Höyryn ylituotanto painaa veden- 25 pinnan liitoksen 21 läpi alapuolella olevaan kelloon 23 alhaalta päin kunnes myös kelluva kappale 6 uppoaa ja vapauttaa venttiilin 7 ja yhdysjohdon 8 kautta tien booripi-: toiselle allasvedelle plenumiin 20 reaktorin alla. Boori- pitoisuuden kasvu vähentää reaktiivisuutta ja siten reak-: : : 30 torin tehoa. Staattisessa käytössä pysyvät höyryn syöttö ja veden syöttö altaasta primäärikiertopiiriin tasapainos-;'· I sa. Kehon tarpeen muutokset johtavat lauhduttimessa 3 kon- densoituvan höyrymäärän muutoksiin. Tällaisissa tapauksis- • sa siirtyy tasapaino joko syötetyn höyrymäärän suuntaan ' 35 tai vesimäärän suuntaan kunnes tuotettu teho kuvastaa tar- • 1 · • · « · a « « · 11 85922 vettä.

Joitakin lämmönvaihtimen 22 yksityiskohtia, joka lämmönvaihdin sijaitsee primäärikiertopiirin rengastilassa 2 ylösnousevan kuuman veden ja rengastilan 2 kaksoissei-5 nässä 9 kulkevan vaippavirtauksen välillä, on esitetty kuviossa 3. Reaktorin sydämen kuumentama vesi joutuu lämmönvaihtimen 22 putkiin 11, johdetaan sähköiseen kierrä-tyskuumentimeen 10, nousee tämän tankojen välissä ylös ja siirtyy jälleen lämmönvaihtimen 22 putkiin 11, jotka joh-10 tavat rengastilaan 2. Sähköisen kuumentimen 10 tehtävänä on kuumentaa ylösajon yhteydessä primäärikiertopiiriä ja käynnistää sen kierto. Booripitoinen vesi virtaa vesialtaan 19 suuntaan avoimesta putkinysästä 12 lämmönvaihtimeen 22, täällä putkien 11 välissä kuumentimen 10 ympäri 15 sähköiseen kuumentimeen 12, nousee sen tankojen välissä ylös, johdetaan jälleen kuumentimen 10 ympäri ja lämmönvaihtimen 22 putkien 11 väliin kunnes saavuttaa välitilan 9, Jossa se nousee ylös ja höyrystyy. Vaippavirtauksen höyryosuus erotetaan kellotilassa 23 vesiosasta. Booripi-20 toinen vesi johdetaan takaisin liitosputken 13 läpi si-sääntuloputkinysään 12. Sähköisen kuumentimen 12 tehtävänä on ylösajon yhteydessä ylläpitää vaippavirtausta ja kehittää niin kauan höyryä, kunnes primäärikierto on riittävästi puhdistunut ja reaktori alkaa tuottaa lämpöä. Molemmat 25 sähköiset ylösajokuumentimet 10 ja 12 ovat ylhäältä ulos-;·/ vedettävästi upotettuina lämmönvaihtimen 22 vastaaviin ‘ . aukkoihin. Tiivistys vesialtaan suhteen tapahtuu niiden painon kautta.

Lauhdutin 3 koostuu, kuten kuviosta 2 ilmenee, pys-*.·.· 30 tysuorista putkista vedenkeräimen 14 ja höyrynkeräimen 15 välissä. Pystysuorissa putkissa syntyy vesihöyryseos, joka : nousee höyrynkeräimeen 15. Vesiosa johdetaan täältä veden- keräimeen 14 takaisin. Höyryosuus johdetaan johdon 24 läpi ' . vesialtaan betoniseinän läpi lauhduttimelle 16, kuten ku- 35 vio 1 esittää. Tämän tavanomaisen lämmönvaihtimen 16 U- • m • · · • · • · · i2 8 5922 putkissa kiertää kaukolämmön prosessivesi. Tämän putken ulkopinnoille laskeutuva höyry kuumentaa prosessiveden. Lauhde johdetaan takaisin höyrynkeräimeen 15, missä se sekoittuu vesiosaan.

5 Primäärikiertopiirin kaikki komponentit on eristet ty termisesti allasveden suhteen. Jotta kaikesta huolimatta esiintyvät lämpöhäviöt eivät voisi johtaa liialliseen allasveden lämpiämiseen, johdetaan ylösnouseva lämmennyt allasvesi allasveden jäähdyttimeen 18. Allasveden jäähdy-10 tin 18 on sovitettu alaspäin avoimen kellon alle. Yhdessä altaan 19 kylmän veden kanssa toimii se myös hätäjäähdyt-timenä. Tätä tarkoitusta varten yhdistää lämpölappojohto 17 lauhdittimen 3 yläosan hätäjäähdyttimeen 18. Yhdysputki 17 ulottuu ensiksi vapaan vedenpinnan 27 alapuolelle kel-15 lon 23 alla.

Vedenpinta 27 alas avoimessa tilassa kellon 23 alla pidetään normaalikäytössä reaktorin tehonsäädön avulla säätöalueella 28. Yhdysputki 17 ulottuu säätöalueen 28 alarajan alle siten, että putken mutka 29 normaalikäytössä 20 on aina veden peittämä.

Toisaalta plenum 20 reaktorin 1 alapuolella on liitetty liitosputkella 25 vesialtaaseen 19. Tämä liitosputki 25 nousee seuraavaksi höyrytilassa kellon 23 alla niin ylös, että putken mutka 26 normaalikäytössä on aina veden-25 pinnan 27 säätöalueen 28 ylärajan yläpuolella.

Höyryn ylituoton seurauksena laskee vedenpinta 27 ·' “ ja vapauttaa tien liitosputken 17 kautta höyrylle. Höyry poistuu lauhduttimesta 3 hätäjäähdyttimeen 18. Tämän Joh-dosta laskee paine lauhduttimessa 3 staattisesta, veden- • · : : 30 pinnan tasoa 27 vastaavasta arvosta huomattavasti alhai sempaan arvoon, joka syntyy hätäjäähdyttimessä. Tämän joh-;1·.; dosta muodostuu imuvaikutus, vedenpinta 27 nousee ja al- lasvesi virtaa liitosputken 12 läpi ja tasausaukon 21 läpi • ^ primäärijärjestelmään.

‘ 35 Nouseva vedenpinta 27 peittää putken mutkan 26 si- · · « · • · · • · · » · is 85922 ten, että höyrypatja tässä mutkassa 26 saatetaan häviämään toisaalta kondension kautta toisaalta sen vastustus voitetaan imuvaikutuksen avulla siten, että suora tie al-lasvedelle liitosputken 25 kautta plenumiin 20 reaktorin 5 alla vapautuu. Sisään virtaava booripitoinen allasvesi pysäyttää lämmönkehityksen reaktorissa ja lisäksi myötävaikuttaa jäähdytykseen. Jäljelle jäävä reaktorin jälkilämmön tuoton aiheuttama höyryn tuotanto kondensoituu hätä jäähdy ttimessä 18 kunnes lauhduttimessa 3 ylösnouseva 10 vesi peittää liitosputken 17 sisäänvirtausaukon. Lopuksi saavutetaan tasapainotila. Ydinreaktorin 1 jälkilämpö siirretään lauhduttimen 3 seinille kondensoituvan höyryn kautta ja täältä täydellisen eristyksen aiheuttamana läm-pöhäviönä allasveteen. Samanaikaisesti osa lämpömäärästä 15 siirretään suoraan allasveden luonnollisen kierron kautta primäärikiertopiiristä. Tällöin virtaa allasvesi putken 25 läpi plenumiin 20 reaktorin 1 alla, virtaa reaktorin läpi ja jäähdyttää sitä, nousee diffusorissa 2 lauhduttimeen 3 ja poistuu primäärikiertopiiristä paineentasausaukkojen 20 21, liitosputken 13 ja putkinysän 12 kautta.

Kuviossa 4 on esitetty reaktorin sydämen järjestely. Primäärikiertopiirin jäähdytysvesi virtaa plenumista 20 sydämen alapuolelta ylöspäin sydämen 1, lämmönvaihtimen 22 läpi ja nousee rengastilaan 2. Joka toinen sydämen 1 25 polttoaine-elementti on liitetty tukiputkilla 30 alaspäin • · · pohjalevyyn 31. Samoja polttoaine-elementtejä tuetaan ylhäältä kiinnitysverkolla 32. Kiinnitysverkko 32 on liitetty liitosputkella 33 nostokellon 34 alareunaan. Väleissä sijaitsevat sydämen 1 polttoaine-elementit ovat alhaalta : : : 30 tukiverkon 35 tukemat ja ylhäältä liitetyt kiinnitysput-killa 36 kansiverkkoon 37.

Vasemmalla kuviossa 4 on esitetty reaktorin sydän .·:1. toimintakunnossa. Tällöin on nostokellon 34 alareuna tuet- • # tu Keskeisen ohjausputken 39 tukirenkaaseen 38. Kumitii- 35 viste estää allasveden ja primäärikiertopiirin veden se- • · · • · • · · · • # · • · · i4 85922 koittumisen tässä paikassa. Tukiverkko 35 lepää rengaskel-lon 40 tukirenkaalla. Rengaskello 40 kannattelee puolen reaktorin sydämen painoa kaasutäytteensä kautta.

Normaalitilassa reaktorin sydämessä 1 ei kehity 5 höyryä. Höyryn tuotanto alkaa vasta rengaskanavan 2 dif-fusorissa. Jos jostain syystä kuitenkin höyryä syntyy sydämessä 1, niin se nousee kiinnitysputkien 36 välistä ja kansiverkon 37 läpi nostokelloon 34. Jos höyryä kehittyy niin paljon, että nostokello 34 täyttyy, niin kohotetaan 10 nostokelloon 34 liittyvät polttoaine-elementit kiinnitys-putkien 36 väliin, kuten kuviossa 4 on keskellä esitetty. Samanaikaisesti työntyvät kiinnitysputket 30 paikoillaan pysyvien muiden polttoaine-elementtien väliin. Kiinnitys-putket 30 ja 36 on peitetty booriteräsverhouksilla 41.

15 Nostokelloa 34 nostettaessa täytyy kiinnitysverkon 32 liukua booriteräsverhouksilla 41 peitettyjen kiinnitys-putkien 36 välistä. Tämä on esitetty kuviossa 6. Samalla tavoin työntyvät kiinnitysputket 30 tukiverkon 35 läpi.

Rengaskello 40 on alaspäin avoin. Kaasutäyte johde-20 taan joustavien liitosjohtojen kautta. Rengaskellon yläreunassa suljetaan venttilliaukko 42 massiivisella teräs-kuulalla 43. Voimakkaiden tärähtelyjen yhteydessä tämä teräskuula 43 vierii venttiilin aukosta 42 siten, että rengaskellon 40 kaasutäyte purkautuu ja tämä yhdessä sii-25 hen tukeutuvien polttoaine-elementtien kanssa uppoaa. Ennen kuin uppoamisessa saavutetaan alempi, kuviossa 4 oikealla esitetty asento, ohjataan teräskuula 43 liikkuvan palauttimen 44 avulla, joka riippuu verhoussylinterin 45 reunasta, alkuperäiseen asentoonsa ja sulkee uudelleen . 30 venttiilin aukon 42.

Pohjalevy 31 on liitetty kiinnitysverkkoon 32 alempien väliputkien 46 avulla. Samoin on tukiverkko 35 lii-tetty kansiverkkoon 37 ylemmillä väliputkilla 47. Alempien ja ylempien väliputkien 46 ja 47 sekä reaktorin sydämen ... 35 ympärillä olevien liitosputkien 33 järjestely on esitetty 1 ♦ is 85922 kuviossa 5. Näiden liitosten yksityiskohtia on esitetty kuviossa 7.

Kuvio 8 esittää toiminta-asennossa olevan reaktorin lisäksi ketjutaljan 48 ja vastapainot 49, jotka helpotta-5 vat kohottamista. Jos reaktori kohotetaan ylös, niin nos-tokello 34 voidaan kytkeä nostotyökaluun 50 ja saattaa reaktori edelleen ylöspäin suojakannen 52 syvennykseen 51. Työntöportti 53 varmistaa reaktorin tähän asentoon. Suoja-kansi 52 siirretään sivusuunnassa kuljetussäiliön 54 yli, 10 joka on sovitettu syvennykseen 55. Sen jälkeen kun reaktori on laskettu alas kuljetussäiliöön 54, irrotetaan nosto-kello 34 kiinnitysputkineen 33 reaktorista ja suojakansi 52 kohotetaan uudelleen ylös kunnes syvennys 56 säiliön kansineen 57 on sijoitettu kuljetussäiliön yläpuolelle. 15 Kansi 57 asetetaan nostotyökalulla 58 kuljetussäiliölle 54 ja kiinnitetään.

Reaktorin lataustoimenpiteen aikana kohotetaan jäähdytysväliaineen taso normaalitilasta 59 lataustilaan 60. Tämä mahdollistaa reaktorin jäähdytyksen luonnollisen 20 kierron kautta suojakannessa olevien aukkojen 61 läpi.

• * * • · · • · • « « « * • · • * • · · m · • · · « ·

Claims (23)

1. Menetelmä matalalämpötilaisen lämmön kehittämiseksi ydinreaktorista erityisesti lämmitystarkoituksia 5 varten, joka ydinreaktori on upotettu liukenevaa neutroneja absorboivaa ainetta sisältävään vesialtaaseen (19), jolloin jäähdytysvesi ohjataan vesialtaan (19) muusta sisällöstä erotetussa primäärijäähdytysjärjestelmässä reaktorin sydämen (1) alapuolella olevasta plenumista (20) 10 reaktorin läpi nousujohtoon (2), jossa ylöspäin laskeva hydrostaaattinen paine johtaa höyryn muodostumiseen, tunnettu siitä, että reaktorin tehon säätö sekä hätäsammutus ja/tai reaktorin hätäjäähdytyksen käynnistäminen aikaansaadaan käyttämällä kondensaatiopaineen puh-15 taasti passiivisia komponentteja ja vesialtaan (19) vastaavaa veden tasoa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lauhduttimessa (3) nousujohdon (2) yläpäässä hyötylämpöä otetaan vedestä erotetusta 20 höyryosuudesta, että lauhde ja vesiosuus sekoitettuina kerätään altaaseen (4) ja viedään takaisin plenumiin (20) primääri jäähdytys järjestelmän luonnollisen kierron ylläpitämiseksi, ja että primäärijäähdytyspiirin ja vesialtaan (19) välinen paine täten tasataan altaan (4) tasalla si-25 ten, että lauhtumispaine primäärijäähdytysjärjestelmässä .. pyrkii tasapainoon vesialtaan (19) vedenpinnan (27) alu eella olevan hydrostaattisen paineen kanssa, jolloin tätä tarkoitusta varten vesialtaaseen (19) lauhduttimen (3) • I » höyry tilaa vastapäätä on muodostettu vedenpinnan muutos- « · v.: 30 alue.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, : tunnettu siitä, että reaktorin tehonsäätö tapahtuu muuttamalla reaktiivisuutta, mikä toteutetaan muuttamalla * . jäähdytysveteen liuenneen neutroneja absorboivan aineen ... 35 pitoisuutta, jolloin reaktiivisuuden muutos polttoaine- i7 85922 elementtien negatiivisen neutronien absorbtio-lämpötila-kertoimen johdosta kompensoidaan siten, että lämpötilan ja tehon muututtua saavutetaan uusi tasapaino.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että liitosputket (17) lauhdutti-men (3) höyrytilan yläosasta johdetaan ensiksi alas vedenpinnan (27) alapuolelle ja sitten jälleen ylös, missä ne päättyvät kylmään allasveteen (18) siten, että höyryn ylituotannon yhteydessä höyry purkautuu normaalisti veden 10 täyttämän liitosputken (17) alemman putken mutkan (29) läpi ylöspäin ja lauhtuu siellä, jolloin paine lauhdutti-messa (3) laskee ja kylmää allasvettä imetään vedenpinnan (27) nousun johdosta lauhduttimessa (3) primäärikiertopii-riin, jossa lauhde sekoittuu primäärikiertopiirin veteen 15 ja jäähdyttää reaktorin sydäntä (1) edelleen hätäjäähdy-tyksenä ja samalla vähentää reaktorin sydämen reaktiivisuutta voimakkaasti korkeamman neutroneja absorboivan aineen pitoisuutensa johdosta, minkä johdosta lämmöntuotanto reaktorin sydämessä keskeytyy.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäjäähdytystoiminnon aikana, joka seuraa höyryn ylituotantoa, vettä johdetaan vesialtaasta (19) syöttöputken (25), jossa on ulkopinnalta rivo! tettu mutka (26), kautta siten, että vesi nousee ensik-”·; 25 si ylös ja johdetaan sitten alaspäin reaktorin sydämen (1) alapuolella olevaan plenumiin (20), jolloin rivoitettu • » mutka (26) saavuttaa höyrytilan lauhduttimen (13) alla, joka höyrytila ennen hätäjäähdytystoiminnon aloittamista ).· on aina höyryn täyttämä siten, että rivoille laskeutuva 30 höyry lämmittää putken mutkaa (29), jonka sisälle kehittyy höyryä, joka erottaa allasveden (18) primäärikierron vesi-: sisällöstä kunnes imuvaikutus hätäjäähdytystoiminnon . ·; -. aloittamisen jälkeen ylittää hydrostaattisen paineen ja vapauttaa tien allasvedelle (18) reaktorin sydämeen, jol-: 1 35 loin hätäjäähdytystoiminnon seurauksena lauhduttimessa (3) • · • · · » · • · · ie 85922 korkealle nousseen vedenpinnan tasoittumisen jälkeen ja yhteyden muodostavan höyryliitosputken (17) uuden sulkeutumisen jälkeen ylivirtauksen seurauksena syntyy reaktorin sydämen (1) lisäjäähdytys luonnollisen kierron seurauksena 5 siten, että kylmä allasvesi johdetaan edelleen suoraan reaktorin sydämeen, jossa se lämpenee ja nousee diffuso-rissa (2) ylös ja poistuu paineentasausyhteyksien kautta jälleen primäärikierrosta (20, 1, 2, 3, 4, 5) ja myötävaikuttaa jälkilämmön poistoon.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kehitetään höyryä ylösajokuu-mentimella (10, 12’) ja johdetaan primäärikiertopiiriin siten, että primäärikiertopiiriä kuumennetaan ja kierrätetään kunnes lauhduttimeen (3) keräytyvä höyry sallii pri-15 määrikiertopiirin vedenpinnan (27) laskun niin pitkälle, että allasveden (18) luonnollinen kierto reaktorin läpi keskeytyy, ja kunnes vesisisältö höyrynsyötön seurauksena siinä määrin puhdistuu booripitoisuudesta, että tehon tuottaminen käynnistyy ydinreaktorissa ja reaktorin tehon 20 säätö siirtyy normaalille säädölle.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ylösajossa lauhduttimen (3) jäähdytys käynnistetään vasta silloin, kun laskeva veden-pinta (27) lähestyy ylhäältä normaalikäyttöä vastaavaa i 25 korkeuttaan, jolloin lauhduttimen jäähdytys vastaa likimain ylösajohöyrynkehittimen (10, 12') käynnistyslämpöte-hoa ja vedenpinnan hienosäätö tapahtuu käynnistyslämpöte-hoa säätämällä kunnes reaktori primäärikiertopiirin riittävän puhdistumisen jälkeen alkaa kehittää lämpöä, jolloin :.V 30 edelleen laskeva vedenpinta hienosäädön vaikutuksesta antaa ylösajohöyrynkehittimen sähkötehon laskea normaali-käyttöä vastaavaan arvoon ja reaktorin normaalisäätö ottaa huolehtiakseen kehitetyn tehon sovittamisesta tarpeeseen.

* . 8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että reaktorin tehon nostaminen • · · - · · • · • · · M W 85922 saavutetaan siten, että allasvedestä (18) kehittyy höyryä, joka priroäärikiertopiirin lauhdut tiineen (3) johdettuna kondensoituu vedeksi, jolloin primäärikiertopiiriin liuenneen neutroneja absorboivan aineen keskipitoisuus laskee, 5 ja että reaktorin tehon lasku tapahtuu kohottamalla neutroneja absorboivan aineen pitoisuutta syöttämällä allas-vettä primäärikiertopiiriin, jolloin allasvedellä on normaalikäytössä aina korkeampi liuenneen neutroneja absorboivan aineen pitoisuus kuin primäärikierrolla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryn kehitys allasvedestä (18) tapahtuu reaktorisydämen (1) lämmön avulla, jolloin lämpöä primäärikiertopiiristä käytetään tätä tarkoitusta varten.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että allasveden (18) syöttöä primäärikiertopiiriin säädetään automaattisesti.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että allasveden (18) syöttöä pri-20 määrikiertopiiriin säädetään siten, että vedenpinnan tasolla primäärikiertopiirin paineentasausyhteessä (21) kelluva uimuri (6) vedenpinnan (27) tason tasovaihtelulta seuraten vapauttaa tien allasvedelle venttiilin (7) ja . yhdysputken (8) kautta primäärikiertopiiriin, jolloin si- 25 säänvirtaus tapahtuu yhdessä paikassa korkeammalla nopeudella ja vastaavasti alhaisemmalla paineella.

“ 12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, « tunnettu siitä, että kalvo siirtää suhteellisen paineen muutokset lauhduttimen (3) höyrytilan ja ympäröi-:Y: 30 vän allasveden (18) välillä venttiilin asentoon, jolloin allasveden syöttöä säädetään yhdysputken kautta primääri-: kiertoon.

13. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hyötylämpö primäärikierto- **”· 35 piirin lauhdutinosasta johdetaan välikiertopiirin kautta * · * · • · · 1 »i • · • · · 2o 8 5 922 lämmönkuluttajan prosessiveden lämmönvaihtimeen.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välikiertopiiri kytketyksi toisiolämpölapoksi muodostettuna aikaansaa automaattisesti 5 lämmönsiirron, jolloin primäärikiertopiirin lauhdutin on konstruoitu samanaikaisesti sekundäärilämpölapon höyrys-tinosaksi, jolloin kehitetty höyry johdetaan korkeammalle sijoitettuun lämmönvaihtimeen (18), jossa se kondensoituu ja luovuttaa lämmön prosessiveteen, jolloin lauhde virtaa 10 takaisin höyrystimeen.

15. Laite patenttivaatimuksen 2 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että lauhdut-timen (3) osa lauhteen sekoitusaltaassa on muodostettu siten, että se myötävaikuttaa seoksen suoran jälkijäähty- 15 misen kautta lämmönsiirtoon primäärikierrosta sekundääri-kiertoon.

16. Laite patenttivaatimuksen 2 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että häviö-lämpö on sovitettu johdettavaksi automaattisesti pois al- 20 lasvedestä lämpölapon (17) avulla ja luovutettavaksi ympä ristöön.

17. Laite patenttivaatimuksen 2 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että laite käsittää toisen plenumin, jolloin jäähdytysväliaine siir- ... 25 tyy alemmasta plenumlsta ydinvyöhykkeeseen, virtaa sydämen .. (1) läpi ja päätyy ydinvyöhykkeen yläpuolella ylempään plenumiin, ja että sydämen (1) polttoaine-elementit on vuorottelevasti liitetty ylemmän plenumin läpi kansilevyyn (37), vastaavasti alemman plenumin läpi kannatinlevyyn 30 (31) siten, että kannatinlevyn lähetessä kansilevyä polt toaine-elementit vetäytyvät toisistaan erilleen ja neutro-.’ neja absorboivilla materiaaleilla varustetut liitoselemen- tit työntyvät polttoaine-elementtien väliin ja muodostavat * . yhdessä riittävän epäkriittisen sydänrakenteen.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, t u n- • · • » · • · • · * · · « 1 · » · 2 • «« 2 21 85922 n e t t u siitä, että reaktorin sydämen (1) erilleen-työntyminen laskemalla ylempään kansilevyyn liitetyt polttoaine-elementit alas on laukaistavissa varmistuselimen (42, 43), joka antaa periksi värähtelyjen johdosta, avul-5 la.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että polttoaine-elementtien kiinnitys-tuet on muodostettu kaasutäytteisten uimureiden (6) avulla, jolloin varmistuselimien (42, 43) avautumisen yhtey- 10 dessä kaasutäyte purkautuu uimureista, ja että varmistus-elimissä on rengasmaiset venttiiliaukot, jotka on suljettu massiivisten kuulien (43) avulla, jotka kuulat vierivät pois värähtelyjen johdosta.

20. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, t u n-15 n e t t u siitä, että se käsittää kellon (34), joka on liitetty alempaan kannatinlevyyn (31) ja jonka alla höyryä voi kehittyä paineen alaisena siten, että ylipaineen muodostuessa reaktorin sydämen (1) erilleen työntyminen tapahtuu alempaa kannatinlevyä (31) nostamalla.

21. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tun nettu siitä, että reaktori on konstruoitu siten, että alempi kannatinlevy (31) on nostettavissa ylös reaktorin sydämen (1) saattamiseksi kuljetusta varten riittävän epä-kriittiseen kokoonpanoon, sen nostamiseksi altaasta ja ... 25 upottamiseksi kuljetussäiliöön (54), jolloin se on kulje- .. ' tettavissa keskeiselle paikalle, polttoaine-elementtien vaihtoa varten.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, t u n-'-•V n e t t u siitä, että reaktorin sydämen (1) pitämiseksi 30 kussakin toimintavaiheessa täysin suojattuna ulkoisilta vaikutuksilta turvallisuusvaatimuksia vastaten reaktorial-las on varustettu siirrettävällä suojakannella (52), jossa on alhaalta päin saavutettavissa oleva syvennys (51) siten, että reaktori tähän syvennykseen nostettuna yhdessä ... 35 • · ♦ • · • »· 22 8 5 922 suojakannen kanssa on työnnettävissä sivusuunnassa kulje-tussäiliön (54) yläpuolelle ja laskettavissa siihen, minkä jälkeen kuljetussäiliön kansi voidaan palauttaa alkuperäiseen asentoon suojakannen (52) uudelleen työntämisen avul-5 la.

- · · 23 8 5 922