FI85185B - Foerfarande och anordning i en cirkulerande virvelbaeddsreaktor. - Google Patents

Description

85185

MENETELMÄ JA LAITE KIERTOMAS S ATY YPPI SE S SÄ LEI JUKERROSREAKTO-RISSA

FÖRFARANDE OCH ANORDNING I EN CIRKULERANDE VIRVELBÄDDSREAK-TOR 5

Keksintö kohdistuu menetelmään aineiden käsittelemiseksi kiertomassatyyppisessä leijukerrosreaktorissa, jossa - aineet käsitellään ensimmäisessä reaktorikammiossa leijukerroksessa, jossa kaasun virtaus on alhaalta ylöspäin, 10 - reaktorikammion yläosaan sovitetun poistoaukon kautta poistetaan reaktorikammiosta prosessikaasua, joka käsittää leijutuskaasua, syntyneitä kaasuja ja kaasujen mukaansa vetämää kiintoainetta ja - prosessikaasuista erotetaan kiintoainetta ja palautetaan 15 reaktorikammioon.

Keksintö kohdistuu myös kiertomassatyyppiseen leijukerros-reaktoriin, joka käsittää - ensimmäisen reaktorikammion, jossa on syöttökohta 20 kiintoaineen syöttämiseksi reaktorikammioon ja jonka alaosaan on sovitettu pohjalevy leijutuskaasun syöttämiseksi reaktorikammioon sekä jonka yläosaan on sovitettu prosessi-kaasun poistoaukko prosessikaasujen johtamiseksi ulos reaktorikammiosta, partikkelierottimen kiertomassan erotta-25 miseksi prosessikaasusta ja palautuskanavan kiertomassan palauttamiseksi reaktorikammioon.

Leijukerrosreaktoreita käytetään monissa erilaisissa sekä lämpöä luovuttavissa että lämpöä vaativissa prosesseissa. 30 Leijukerrosreaktoreita käytetään esim. poltto- ja kaasutus-prosesseissa, lämpökäsittelyssä kuten kuivatuksessa, pelletoinnissa sekä metallurgisissa ja kemiallisissa prosesseissa. Eri prosessit asettavat leijukerrokselle erilaisia vaatimuksia niin lämpötilan, virtausnopeuden 35 kuin leijukerrospetin partikkelikoon suhteen.

2 85185

Kiertomassatyyppisillä nopeilla leijukerrosreaktoreilla on saavutettu useita etuja tavanomaisiin hitaisiin kupliviin leijukerrosreaktoreihin verrattuna. Erikoisesti kiintoaines-partikkelien hyvästä sekoittumisesta johtuen saadaan 5 nopeassa leijukerroksessa aikaan tasainen lämpötila koko kiertomassan kattamalla alueella. Nopeasta sekoittumisesta johtuen leijukerrokseen syötetty aines hyvin lyhyessä hetkessä saavuttaa kiertomassan lämpötilan. Lisäksi prosesseissa, joissa tapahtuu lämmönsiirtoa kiertomassasta 10 reaktoriin sovitettuihin lämmönvaihtopintoihin, saadaan nopeampi lämmönjohtuminen kuin hitaassa leijukerroksessa.

Kiertomassatyyppisessä leijukerrosreaktorissa tapahtuvat reaktiot ovat yleensä myös muuten nopeammat kuin hitaassa 15 leijukerroksessa. Erikoisesti kaasun ja kiinteiden partikkelien välillä aikaansaadaan kiertävässä leijukerroksessa parempi ja pitempiaikainen kontakti kuin kuplivassa petissä. Kaasut ja kiintoainespartikkelit ovat kosketuksessa toisiinsa reaktorin alaosassa olevan tiheämmän leijukerrosvyöhyk-20 keen lisäksi koko reaktorikammiossa aina partikkelierotti-meen saakka. Hyvästä kontaktista partikkelien ja kaasun välillä johtuen kiertomassareaktorit voidaan rakentaa huomattavasti pienemmiksi ja siten halvemmiksi kuin tavanomaiset kuplivat leijukerrosreaktorit.

25

Suuria leijukerrosreaktoreita, myös kiertomassatyyppisiä, rakennettaessa saatetaan kuitenkin törmätä ongelmiin. Jotkut prosessit vaativat hyvästä sekoittumisesta huolimatta erittäin korkean reaktorikammion toivottujen reaktioiden 30 loppuunviemiseksi reaktorikammiossa. Toisaalta tarvitaan myös korkeita reaktiokammioita riittävän suuren lämmönsiir-topinta-alan aikaansaamiseksi esim. polttolaitoksiin. Tarpeeksi korkean reaktorin sovittaminen esim, vanhoihin tiloihin saattaa tuottaa vaikeuksia. Myös uusiin laitoksiin 35 voisi joissakin tapauksissa olla helpompi sovittaa matalam-pimallinen reaktori kuin korkea.

3 85185

Toisaalta myös reaktorin kasvattaminen poikkipinta-alaa suurentamalla voi joissakin tapauksissa olla reaktorin optimaalisen toiminnan kannalta haitallista. Esimerkiksi sekundääri-ilman tasainen syöttö reaktorikammion koko 5 poikkipinta-alalle kammion seiniltä tapahtuvana syöttönä on vaikeaa poikkipinta-alaltaan suurissa reaktoreissa. Leijukerros estää ilman tunkeutumisen syvälle reaktorikammi-oon.

10 Leijukerrosreaktoreissa, niin nopeissa kuin hitaissa, petimateriaali kiertää myös itse reaktorikammiossa. Kammion seinien läheisyydessä petimateriaalia virtaa alaspäin ja kammion keskivaiheilla pääasiallisesti ylöspäin. Lisäksi petimateriaali helposti muodostaa satunnaisia tiheitä 15 ylöspäin suuntautuvia partikkelivirtauksia, joissa partikkelien virtaus vähitellen hidastuu kunnes koko keräytynyt partikkelimassa putoaa takaisin kammion alaosaan. Koska toisaalta kaasut pyrkivät virtaamaan ylöspäin vanoina siinä missä partikkeleita on vähiten eli vältellen edellä 20 mainittuja partikkelivirtauksia, pyrkii kammioon muodostumaan partikkeli- ja kaasuvanoja. Mitä suurempi ja korkeampi reaktorikammio, sitä suurempi on vanojen muodostuminen ja tehokkaamman sekoittamisen tarve.

25 Hyvin korkeissa reaktorikammioissa voi myös muodostua ongelmaksi kiertomassan aikaansaaminen. Partikkelit eivät kulkeudu kaasujen kanssa ylös reaktorikammion kaasunpoisto-aukkoon saakka vaan jäävät kammioon sisäiseen kiertoon.

30 Leijukerrosreaktorissa on lisäksi vaikeata vaikuttaa reaktorikammiossa tapahtuvaan prosessiin jossakin yksittäisessä vyöhykeessä vaikuttamatta samalla prosessin kulkuun muissa vyöhykkeissä. Prosessin ohjauksen kannalta olisi kuitenkin joissakin prosesseissa esim. polttoprosesseissa 35 kuorman vaihdellessa edullista pystyä ohjaamaan prosessin kulkua paremmin myös vyöhykkettäin.

4 85185

On tunnettua esim. suomalaisesta patenttihakemuksesta FI 850708 parantaa hitaalla leijukerrostulipesällä varustetun höyrykattilan osakuormitussäätömahdollisuutta sillä, että kattilan alaosa on jaettu eri osastoihin, jotka ovat tarpeen 5 mukaan poiskytkettävissä. Leijukerrostulipesän jokainen osasto on varustettu kaikilla niillä osilla, jotka mahdollistavat kyseisen osaston käyttämisen itsenäisesti. Savukaasut yhtyvät ja sekoittuvat kuitenkin toisiinsa leijuker-rosten yläpuolella. Näin erikseen ohjatuilla leijuker-10 rososastoilla olisi vaikea järjestää toimiva kiertope-tisysteemi, siten että kiertomassaa pystyttäisiin palauttamaa joka osastoon.

On myös tunnettua ruotsalaisesta patenttijulkaisusta SE 15 457 905 polttaa kiinteätä polttoainetta kahdessa vierekkäisessä, toistensa kanssa kommunikoivassa leijukerroksessa, missä ensimmäisessä leijukerroksessa epätäydellisesti palanut polttoaine virtaa ylijuoksuna toiseen leijukerrok-seen. Myös tässä suoritusmuodossa savukaasut ja niiden 20 mukana kulkeutuva hieno kiinteä aines eri leijukerroksista voivat sekoittua leijukerroksien yläpuolella, jolloin reaktorista poistuviin prosessikaasuihin helposti sekoittuu ensimmäisestä leijukerrosvaiheesta virtaavia, epätäydellisesti reagoineita aineita.

25

Keksinnön mukaisella leijukerrosreaktorilla ja menetelmällä on tarkoitus vähentää edellä mainittuja haittoja. Keksinnön yhtenä tarkoituksena on mahdollistaa prosessien parempi ohjattavuus eri reaktiovyöhykkeissä. Keksinnön tarkoitukse-30 na on siten aikaansaada kiertomasssatyyppinen leijuker-rosreaktori, jossa voidaan paremmin hallita asteittainen poltto tai muu sekundäärikaasua tai muuta materiaalia vaativa prosessi. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, jolla prosessiin voidaan paremmin 35 sekoittaa prosessin vaatimia lisäaineita, kuten kaasunpuh-distuksen vaatimia absorbentteja, myös ensimmäisen reaktio-vyöhykkeen jälkeen.

li 5 85185

Keksinnön yhtenä tarkoituksena on aikaansaada matalampi-mallinen leijukerrosreaktori, joka soveltuu rakennettavaksi myös olemassa oleviin, korkeudeltaan rajallisiin tiloihin.

5 Keksinnön mukainen laijukerrosreaktori onkin tunnettu siitä, että se ensimmäisen reaktorikammion lisäksi käsittää * kaksikammioisen reaktorikammion jatkeen, jonka alaosaan on sovitettu pohjalevy leijutuskaasun syöttämiseksi reaktorikammion jatkeeseen ja jonka prosessikaasun virtaussuunnas-10 sa ensimmäinen kammio on yläosastaan yhteydessä ensimmäisen reaktorikammion prosessikaasun poistoaukkoon, - elimet, jotka jakavat kaksikammioisen jatkeen kahteen kammioon siten, että kammiot ovat alaosistaan virtausaukon kautta yhteydessä toisiinsa, 15 - kaksikammioisen jatkeen toisen kammion yläosaan sovite tun toisen prosessikaasun poistoaukon prosessikaasujen johtamiseksi ulos kaksikammioisesta jatkeesta ja - elimet prosessikaasun johtamiseksi kaksikammioisesta jatkeesta partikkelierottimeen.

20

Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että ensimmäisen reaktorikammion yläosasta poistuvat prosessi-kaasut johdetaan ainakin yhden kaksikammioisen leijukerros-reaktorin läpi, jossa prosessikaasut johdetaan ensiksi 25 alaspäin suuntautuvana kaasuvirtana ensimmäisen kammion läpi ja toiseksi ylöspäin suuntautuvana kaasuvirtana toisen kammion läpi ja jossa kaksikammioiseen leijukerrosreaktoriin syötetään leijutuskaasua sen alaosaan sovitetusta pohjale-vystä.

30

Ohjaamalla virtaus leijukerrosreaktorissa eri kammioiden läpi vuoroin ylöspäin vuoroin alaspäin aikaansaadaan pitkä virtausmatka ilman korkeata reaktiokammiota. Voidaan siis aikaansaada pitkä viipymäaika ilman korkean reaktiokammion 35 haittoja. Ylöspäin ja alaspäin vuorotteleva virtaus jakaa reaktorin vyöhykkeisiin, joiden välillä ei olennaisesti tapahdu takaisinpäin virtausta kuten korkeissa reaktoreissa.

6 85185

Leijukerrosreaktorin varsinaisen reaktorikammion jälkeen sovitettu kaksikammioinen leijukerrosjatke antaa hyvät mahdollisuudet toisioilman syöttämiseksi ensimmäisestä reaktorista tulevaan kaasu/partikkelivirtaan. Näin voidaan 5 esim. aikaansaada hyvä vaiheittainen poltto, alistökiometri-nen poltto varsinaisessa reaktorikammiossa ja muodostuneen kaasun loppupoltto kaksi- tai useampi osaisessa jatkeessa.

Myös muuta prosesseissa käytettävää kaasua, nestettä tai 10 jopa kiintoainetta voidaan näin tasaisesti syöttää myöhemmässä vaiheessa prosessikaasuvirtaan. Polttoprosesseissa on esim edullista lisätä prosessikaasuun rikkiä absorboivia aineita, ammoniakkia N0X ' in pelkistämiseksi tai vettä kalkin reaktiivisuuden lisäämiseksi. Nämä lisäykset voidaan 15 edullisesti tehdä toisessa vyöhykkeessä kaksiosaisessa jatkeessa, jolloin lisätyt aineet eivät kulkeudu takaisin ensimmäiseen vyöhykkeeseen varsinaisen reaktorin alaosaan.

Keksinnön yksi tärkeä etu on siis siinä, että prosessi-20 kaasun virratessa kaksikammioisessa jatkeessa virtausaukon kautta ensimmäisestä kammiosta toiseen kammioon voidaan pohjalevyn kautta kaasuun laajalla alalla tehokkaasti syöttää joko kaasua, nestettä tai kiintoainesta. Kaksi-kammioisen jatkeen alaosassa prosessikaasun muuttaessa 25 suuntaa alaspäin virtaavasta ylöspäin virtaavaksi aikaansaadaan myös varsinaisessa virtauksessa hyvä sekoitus.

Keksinnön mukainen leijukerrosreaktori mahdollistaa myös petimateriaalin ulosoton kaasuvirtauksesta muualla kuin 30 ensimmäisen reaktorin pohjalta tai partikkelierottimesta. Toisen vyöhykkeen leijukerroksen pohjalle on helppo järjestää kiintoaineen poistoputki, jolla prosessista voidaan poistaa erikokoista ja eri vaiheeseen reagoinutta kiintoainesta kuin edellä mainituista aikaisemmin käytössä olleista 35 poistokohdista.

Keksintöä selostetaan seuraavasssa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa

II

7 85185 kuvio 1 esittää kaaviolllsesti erästä keksinnön sovellu-tusmuotoa pystyleikkauksena, kuvio 2 esittää kaaviollisesti keksinnön erästä toista 5 sovellutusmuotoa, kuvio 3 esittää poikkileikkausta kuviossa 2 esitetystä reaktorista ja kuvio 4 esittää kaaviollisesti keksinnön erästä kolmatta sovellutusmuotoa.

10

Kuviossa 1 on esitetty kiertomassatyyppinen leijukerrosreak-tori 1, joka käsittää varsinaisen reaktorikammion 2, kaksikammioisen reaktorikammion jatkeen 3 ja partikkelierot-timen 4. Kuvion mukaisessa sovellutusmuodossa partikkeliero-15 tin on edullisesti horisontaalisykloni, mutta toisissa sovellutuksissa voidaan soveltaa myös muun tyyppisiä partikkelierottimia. Partikkelierottimeen on yhdistetty puhdistetun kaasun poistoaukko 5 ja erotetun kiintoaineksen palautuskanava 6. Palautuskanava on toisesta päästään 20 yhdistetty varsinaisen reaktorikammion alaosaan kiertomassan palauttamiseksi prosessiin. Varsinaisen reaktorikammion alaosaan on sovitettu pohjalevy 7 leijutuskaasun syöttämiseksi ilmakaapista 8 reaktorikammioon. Pohjalevy voi olla yksinkertainen, pelkillä ilmantuloaukoilla varustettu 25 arinalevy, ilmasuuttimilla varustettu arinalevy tai jokin muu leijutuskaasun sopivasti reaktorikammioon jakava elin. Tuhkan ja petimateriaaalin ulosottoa varten reaktorikammioon on sovitettu tuhkanulosottoputki 15. Reaktorikammioon on lisäksi sovitettu sinänsä tunnetut elimet, joita ei ole 30 esitetty kuviossa, käsiteltävän aineen, petimateriaalin ja mahdollisten muiden lisäaineiden syöttämiseksi reaktori-kammioon. Reaktorikammion 2 yläosaan on sovitettu kaasun-poistoaukko 9 ylöspäin virtaavan prosessikaasun johtamiseksi ulos siitä.

Varsinaisen reaktorikammion 2 viereen on sovitettu kaksikam-mioinen reaktorikammion jatke 3, joka on jaettu väliseinällä 11 kahteen kammioon 12 ja 13. Jatkeen kammiot ovat alaosis- 35 β 85185 taan virtausaukon 14 kautta yhteydessä toisiinsa. Varsinaisen reaktorikammion kaasunpoistoaukko 9 on yhdistetty jatkeen ensimmäisen kammion 12 yläosaan. Reaktorikammion jatkeen alaosaan on myös sovitettu pohjalevy 17 ja sen 5 alapuolelle ilmakaappi 18 leijutuskaasun syöttämiseksi kammioihin 12 ja 13. Kammion 13 yläosaan on yhdistetty reaktoreiden yläpuolella kulkeva kanava 19, joka johtaa ulos kammiosta 13 partikkelierottimeen 4. Kammion 13 ja partikkelierottimen välinen kanava voidaan tietenkin 10 sovittaa myös jollakin toisella tavalla esim. reaktorikammi-oiden sivulla kulkevaksi.

Kuvion 1 mukainen kiertomassareaktori soveltuu käytettäväksi esimerkiksi kiinteän polttoaineen polttamiseen höyryä tai 15 lämpöä tuottavissa laitoksissa. Polttoaine syötetään varsinaiseen reaktorikammioon, jossa se ainakin osittain palaa leijukerroksessa. Reaktorikammiossa ylöspäin suuntautunut leijutuskaasun ja syntyneiden prosessikaasujen kaasu-virtaus kuljettaa mukanaan hienojakoista kiintoainesta 20 kuten tuhkaa, palamatonta hiilipitoista ainesta ja mahdollista muuta inerttiä petimateriaalia reaktorikammion yläosaan, josta se aukon kautta virtaa kaasun mukana jatkeen ensimmäiseen kammioon. Jatkeen ensimmäisessä osassa kaasu-virtaus muuttuu alaspäin suuntautuvaksi. Jatkeen alaosassa 25 virtaus taas muuttaa suuntaa virtaamalla ensiksi virtaus-aukon läpi toiseen kammioon ja siinä edelleen ylöspäin suuntautuvana virtauksena. Virtauksen suunnanmuutokset aiheuttavat virtauksessa turbulenssia ja edistävät sekoittumista.

30

Jatkeen alaosassa kiintoainespartikkelit kulkevat lähellä lisäilma-arinaa, jolloin aikaansaadaan hyvä toisioilman sekoittuminen kiintoaineeseen ja palaminen nopeutuu.

35 Jatkeeseen voidaan lisäilma-arinan kautta tai muuta kautta lisätä kaasuvirtaan kaasunpuhdistusta edistäviä absorbentte-ja, katalyytteja tai muita reagensseja tai lisäpolttoainet-ta tarvittaessa.

li 5 9 85185

Sekä varsinaisen reaktorikammion pohjalevyyn että lisäilma-arinaan voidaan lisäksi sovittaa tuhkan tai petimateriaalin poistoputket 15.

Leijukerrosreaktorin seinät voidaan muodostaa putkipanee-leista lämmöntalteenoton mahdollistamiseksi polttoprosessis-ta. Kulumiselle erikoisen alttiit kohdat on syytä massata. Reaktorikammioihin voidaan tietenkin myös sovittaa erilli-10 siä lämmönvaihdinpintoja, vaikka niitä kuviossa ei ole esitetty.

Kuviossa 2 on esitetty toinen keksinnön mukainen kiertomas-satyyppinen leijukerrosreaktori 101, jossa varsinaisen 15 reaktorikammion 102 jälkeen on sovitettu kaksikammioinen jatke 103 kuten kuvion 1 esittämässä sovellutusmuodossa. Kuvion 2 esittämässä sovellutusmuodossa on jatkeen 103 jälkeen sovitettu lisäksi toinen kaksikammioinen jatke 123, joka on jaettu väliseinällä 131 kahteen kammioon 132 20 ja 133, jotka virtausaukon 134 kautta ovat jatkeen alaosassa yhteydessä toisiinsa. Toisen jatkeen 123 ensimmäinen kammio 132 on yläosastaan yhdistetty ensimmäisen jatkeen toisen kammion kaasunpoistoaukkoon 119 ja jatkeen toinen kammio 133 on yläosastaan yhdistetty kanavalla 139 partikkelierot-25 timeen 104. Toisen jatkeen alaosaan on sovitettu pohjalevy 137, joka syöttää ilmakaapista 138 ilmaa kammioihin. Kuviossa on esitetty polttoaineen syöttökohta 110 ensimmäiseen reaktorikammioon 102.

30 Varsinainen reaktorikammio 102 ja molempien jatkeiden 103 ja 123 kammiot 112, 113, 132 ja 133 on sovitettu kuten kuviossa 3 on esitetty kaarevasti toistensa perään siten, että viimeisen jatkeen 123 viimeinen kammio 133 kohtaa ensimmäisen reaktorikammion 102. Näin partikkelierotin 35 voidaan edullisesti sovittaa kahden viimeksi mainitun reaktorikammion yläpuolelle, jolloin prosessikaasuja tai kierto-partikkeleita ei tarvitse erikseen kuljettaa vaakasuorassa suunnassa ensimmäisen ja viimeisen reaktorikammion välillä.

10 851 85

Kuvioiden 2 ja 3 esittämässä leijukerrosreaktorissa on reaktoriin sovitettu vaakasuora syklonierotin viimeisen kammion yläpuolelle. Joissakin tapauksissa on edullista 5 käyttää vaakasuoran syklonin sijasta tavanomaista pystysyk-lonia, joka voidaan sovittaa kaarevien kammioiden väliin jäävään tyhjään tilaan. Pystysyklonin palautusputkesta voidaan palauttaa kiertopölyä varsinaisen reaktorikammion lisäksi yhteen tai useampaan kaksikammioiseen jatkeeseen. 10 Täten palautus voidaan järjestää prosessiin parhaiten sopivaan kohtaan.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisissa sovellutusmuodoissa reaktori-kammioihin sovitetut pohjalevyt 7, 17 ja 107 on esitetty 15 tasomaisina. Tuhkan ulosoton ja virtauksen edistämiseksi pohjalevyt 117 ja 137 voidaan sovittaa vinosti ensimmäisestä kammiosta toiseen kammioon alaspäin viettävästi. Pohjalevyt voidaan myös muotoilla esim. suppilon muotoisiksi tuhkan ja petimateriaalin ulosoton helpottamiseksi. Sovittamalla 20 erikokoisia ilmasuuttimia kaksiosaisten kammioiden pohjale-vyihin voidaan leijutusilman tuloa säätää siten, että saavutetaan optimaalinen leijutus sekä alas- että ylöspäin virtaavissa osissa. Suuttimien keskinäisellä etäisyydellä voidaan prosessia myös ohjata.

25

Tahdottaessa voidaan pohjalevyt varsinaisessa reaktorikam-miossa ja jatkeissa sovittaa eri tasoille esim. kuten kuviossa 4 on esitetty niin, että jatkeen pohjalevy on huomattavasti varsinaisen reaktorikammion pohjalevyä 30 alempana. Tällöin voidaan reaktorikammion jatkeeseen syöttää alhaalta tulevan leijutusilman lisäksi korkeammalta tasolta sekundääri-ilmaa esim. käyttäen hyväksi ensimmäisen reaktorin ilmakaappia.

35 Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa esimerkkeinä esitettyihin suoritusmuotoihin vaan sitä voidaan muunnella ja soveltaa patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Il

Claims (17)

1. Menetelmä aineiden käsittelemiseksi kiertomassatyyppi-5 sessä leijukerrosreaktorissa, jossa - aineet käsitellään ensimmäisessä reaktorikammiossa leijukerroksessa, jossa kaasun virtaus on alhaalta ylöspäin, - reaktorikammion yläosaan sovitetun poistoaukon kautta poistetaan reaktorikammiosta prosessikaasua, joka käsittää 10 leijutuskaasua, syntyneitä kaasuja ja kaasujen mukaansa vetämää kiintoainetta ja - prosessikaasuista erotetaan kiintoainetta ja palautetaan reaktorikammioon, tunnettu siltä, että ensimmäisen reaktorikammion yläosasta 15 poistuvat prosessikaasut johdetaan ainakin yhden kaksikammi-oisen leijukerrosreaktorin läpi, jossa prosessikaasut johdetaan ensiksi alaspäin suuntautuvana kaasuvirtana ensimmäisen kammion läpi ja toiseksi ylöspäin suuntautuvana kaasuvirtana toisen kammion läpi ja jossa kaksikammioiseen 20 leijukerrosreaktoriin syötetään leijutuskaasua sen alaosaan sovitetusta pohjalevystä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leijukerrosreaktoriin syötetään happipitoista 25 kaasua käsiteltävien aineiden polttamiseksi ja/tai kaasuttamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaksikammioisen leijukerrosreaktorin ensimmäi- 30 seen kammioon syötetään polttoainetta ja/tai muita reagens-seja oleellisesti pohjalevyjen yläpuolelta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että kaksikammioisen leijukerrosreaktorin toiseen 35 kammioon syötetään polttoaineita ja/tai muita reagensseja oleellisesti pohjalevyjen yläpuolelta. i2 851 85

5. Kiertomassatyyppinen leijukerrosreaktori (1,101), joka käsittää - ensimmäisen reaktorikammion (2,102), jossa on syöttökoh-ta (110) kiintoaineen syöttämiseksi reaktorikammioon ja 5 jonka alaosaan on sovitettu pohjalevy (7,107) leijutus-kaasun syöttämiseksi reaktorikammioon sekä jonka yläosaan on sovitettu prosessikaasun poistoaukko (9,109) prosessi-kaasujen johtamiseksi ulos reaktorikanuniosta, - partikkelierotin (4,104) kiertomassan erottamiseksi 10 prosessikaasusta ja - palautuskanava (6,106) kiertomassan palauttamiseksi reaktorikammioon, tunnettu siitä, että leijukerrosreaktori lisäksi käsittää - kaksikammioisen reaktorikammion jatkeen (3,103), jonka 15 alaosaan on sovitettu pohjalevy (17,117) leijutuskaasun syöttämiseksi reaktorikammion jatkeeseen ja jonka prosessi-kaasun virtaussuunnassa ensimmäinen kammio (12,112) on yläosastaan yhteydessä ensimmäisen reaktorikammion prosessi-kaasun poistoaukkoon (9,109) 20. elimet (11,111), jotka jakavat kaksikammioisen jatkeen kahteen kammioon (12,13,112,113) siten, että kammiot ovat alaosistaan virtausaukon (14,114) kautta yhteydessä toisiinsa, - kaksikammioisen jatkeen toisen kammion (13,113) yläosaan 25 sovitetun toisen prosessikaasun poistoaukon (19,119) prosessikaasujen johtamiseksi ulos kaksikammioisesta jatkeesta ja - elimet (14,114) prosessikaasun johtamiseksi kaksikammioisesta jatkeesta partikkelierottimeen (4,104). 30

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen leijukerrosreaktori, tunnettu siitä, että kaksikammioisen jatkeen alaosaan sovitettu pohjalevy (17,117) on sovitettu oleellisesti samalle tai alemmalle horisontaalitasolle kuin ensimmäisen 35 reaktorikammion alaosaan sovitettu pohjalevy (7,107).

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen leijukerrosreaktori, 13 851 85 tunnettu siltä, että kaksikammioisen jatkeen alaosaan sovitettu pohjalevy (117) on ensimmäisestä kammiosta toiseen kammioon alaspäin viettävä.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen leijukerrosreaktori, tunnettu siitä, että kaksikammioinen reaktori on sovitettu olennaisesti samalle tasolle kuin ensimmäinen reaktorikam-mio.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen leijukerroreaktori, tunnettu siitä, että partikkelierotin (4,104) on horisontaa-lisykloni.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen leijukerrosreaktori, 15 tunnettu siitä, että horisontaalisykloni on sovitettu ainakin osittain ensimmäisen reaktorikammion yläpuolelle.

11. Patenttivaatimuksen 5 mukainen leijukerrosreaktori, tunnettu siitä, että kaksikammioisen jatkeen yhteyteen on 20 sovitettu toinen kaksikammioinen jatke (123), jonka alaosaan on sovitettu pohjalevy (137) leijutuskaasun syöttämiseksi ja joka on jaettu väliseinällä (131) kahteen kammioon (132,133), jotka alaosistaan ovat yhteydessä toisiinsa ja joista ensimmäinen kammio (132) on yläosastaan lisäksi 25 yhteydessä ensimmäisen kaksikammioisen jatkeen toisen kammion (113) yläosaan, prosessikaasujen johtamiseksi kammioon (132) ja joista toinen kammio (133) on yläosastaan prosessikaasun poistokanavan (139) kautta yhteydessä elimiin prosessikaasun johtamiseksi partikkelierottimeen. 30

11 85185

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen leijukerrosreaktori, tunnettu siitä, että toinen kaksikammioinen jatke on sovitettu olennaisesti samalle tasolle kuin ensimmäinen reaktorikammio ja ensimmäinen kaksikammioinen jatke. 35

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen leijukerrosreaktori, tunnettu siitä, että toinen kaksikammioinen jatke on sovitettu ainakin osittain korkeammalle tasolle kuin 85185 ensimmäinen reaktorikammio ja/tai ensimmäinen kaksikammioi-nen jatke.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen leijukerrosreaktori, 5 tunnettu siitä, että ensimmäinen reaktorikammio, ensimmäinen kaksikammioinen jatke ja toinen kaksikammioinen jatke on sovitettu vierekkäin siten, että reaktoreiden kammiot muodostavat kaaren.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen leijukerrosreaktori, tunnettu siitä, että toisen kaksikammioisen jatkeen toinen kammio on sovitettu ensimmäisen reaktorikammion viereen.

16. Patenttivaatimuksen 5 mukainen leijukerrosreaktori, 15 tunnettu siitä, että ensimmäisen reaktorikammion ja/tai kaksikammioisen jatkeen alaosaan on sovitettu petimateri-aalin ulosotto eli tuhkanulosottoputket (15,115).

17. Patenttivaatimuksen 5 mukainen leijukerrosreaktori, 20 tunnettu siitä, että kaksikammioisen jatkeen alaosaan syötettävä leijutuskaasu on sekundääri-ilmaa. is 8 5185