FI84101C - Foerfarande foer att reglera funktionen av en genomkoerbar tegeltork. - Google Patents

Description

84101 5

Menetelmä läpiajettavan tiilikuivaamon toiminnan säätämiseksi Förfarande för att reglera funktionen av en genomkörbar tegeltork

Keksinnön kohteena on menetelmä läpiajettavan tiilikuivaamon toiminnan säätämiseksi, joka kuivaamo toimii kamarikuivaamoperiaatteella, jossa kuivattavat tiilikuormat tuodaan etuoven kautta kuivauskamariin ja josta kuivaamosta tiilikuormat kuivauksen jälkeen poistetaan kuivaamon vastak-10 kalseita sivulta takaoven kautta, jossa kuivaamossa on kaksi tai useampia sarjaankytkettyjä kuivauskamareita, joista kukin kamari toimii itsenäisesti siten, että siirrettäessä tiilikuormat edellisestä kuivauskama-rista seuraavaan kuivauskamariin jatketaan jälkimmäisessä kamarissa tiilikuorman kuivausta kuivauskaavan olennaisesti siitä pisteestä, mihin 15 edellisessä kamarissa oli kuivauksessa ehditty ja jonka kuivaamokamari-ryhmän toimintaa ohjaamaan on sovitettu sellainen säätöjärjestelmä, jossa on yhtä monta säätöyksikköä kuin mainitussa kuivaamokamariryhmässä on kuivaamokamareita.

20 Ennestään tunnetaan puutavarakuivaamoina ns. läpiajettavia kamarikuivaa-moja. Näiden rakenne on sellainen, että kuivaamopaketeista kootut kui-vaamokuormat tuodaan kuivauskamariin niiden edessä olevan rullaradan päällä, mistä kuormat työnnetään kuivaamokamarin sisään. Valmiiksi kuivatut kuormat otetaan ulos kuivaamokamarin vastakkaisesta ovesta. Näiden 25 tunnettujen kamarikuivaamoiden etuna on se, että niissä kuorman vaihtoaika on verraten lyhyt. Epäkohtana on kuitenkin kuivaamoiden kallis ja monimutkainen toteutus.

Keksinnön päämääränä on saada aikaan uusi tiilikuivaamon säätömenetelmä, 30 joka on toteutettavissa verraten yksinkertaisin säätölaittein.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että sen jälkeen kun tiettyyn säätöyksikköön on asetettu kunkin kuivattavan tiilikuorman mukainen kuivauskaava, järjestetään mainitun säätöyksikön säätösignaali 35 seuraamaan kyseistä kuivattavaa tiilikuormaa ja kytkeytymään ohjaamaan aina sen kuivauskamarin säätölaitteita, jossa kyseinen kuivattava kuorma kulloinkin on.

2 84101

Keksinnön mukaisella menetelmällä ohjatussa tiilikuivaamossa on säilytetty kamarikuivaamoille luontaiset edut. Lisäksi on saatu aikaan sellainen kamarikuivaamo tiilikuormia varten, jossa voidaan tarkasti noudattaa juuri haluttua kuivauskaavaa sekä kuivatustuloksen että energiankäytön 5 kannalta edullisella tavalla. Keksinnön mukainen säätömenetelmä on toteutettavissa rakenteeltaan ja käytöltään yksinkertaisen säätölaitteis-ton avulla.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityskohtaisesti viittaamalla ohei-10 sen piirustuksen kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen sovellutusesimerkkiin, jonka yksityiskohtiin keksintöä ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

Kuvio 1 esittää suuremmassa mittakaavassa pystyleikkausta kuivauskama-15 reistä.

Kuvio 2 esittää pystyleikkausta ensimmäisestä kuivauskanavan kamarista kuvioon 1 nähden vastakkaisessa suunnassa.

20 Kuvio 3 esittää vaakaleikkausta kuivauskanavan alkupäästä.

Kuvio 4 esittää kuviota 3 vastaavalla tavalla kuivauskamareiden välisen väliseinän erästä toista toteutusta.

25 Kuvio 5 esittää keksinnön mukaista tiilikuivaamon toiminnan säätöjärjestelmää kaaviollisesti ja osittain lohkokaaviona.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaiseen säätöjärjestelmään kuuluvan ohjelma-kierron valintakytkimen periaatetta.

30

Kuvio 7 esittää erästä esimerkkiä keksinnön mukaisessa menetelmässä noudatetusta kuivauskaavasta, joka toteutetaan kuviossa 5 ja 6 esitetyn säätöjärjestelmän avulla.

35 Seuraavassa selostetaan kuviohin 1-4 viitaten kamarikuivaamon rakennetta ja toimintaa. Kamarikuivaamon kuivauskanavien keskenään sarjaan- ii 3 84101 kytketyt (N kplrtta) kuivauskamarit K,-KN toimivat itsenäisesti. Kun tiilikuormat T, siirretään ensimmäisistä kamarista K, toisiin kamareihin Kj, jatketaan tämän siirron jälkeen kuivausta ikään kuin siirtoa ei olisi suoritettukaan, toisin sanoen siirron jälkeen kuivauskaavaa (esimerkiksi 5 kuviossa 7) ruvetaan seuraamaan toisissa kamareissa Kj siitä kuivauspis-teestä mihin ensimmäisissä kamareissa K, oli ehditty kuivauksessa päästä. Kuivaus tapahtuu vastaavasti siirrettäessä tiilikuormat T2 kolmansiin kuivauskamareihin Kj siirrettäessä tiilikuormat T3 mahdollisiin neljänsiin kuivauskamareihin K4 jne. Kuivauskamareita K voi olla sarjaankytket-10 tynä sopiva lukumäärä, vähintäin kaksi ja esimerkiksi kolme, kuten kuviossa 5 on esitetty.

Kuviosta 2 näkyy parhaiten kuivausilman kierron Fk järjestely kuivaus-kamareissa K. Kussakin kuivauskamarissa on neljän tiilikuorman panos ja 15 kaksi tiilikuormaa T rinnan ja näiden läpi puhalletaan kuivatusilman kiertovirtaus Fk. Kuivatuskamareiden K yläpuolella on välitaso 26, jonka molemmin puolin on ilmavirtausaukot 27 ja 28. Aukko 27 avautuu kuivaus-kamarien yläpuolella olevaan ilmanvirtauskanavaan 11, jossa on moottorin 19 käyttämän puhallin 10. Puhaltimen 10 imupuolelle kanavaan 11 avautuu 20 tuloilman F.m kanava 17a, jossa on säätöpelti 18a. Kanavan 11 painepuo-lella on poistoilmakanava 17b, jossa on säätöpelti 18b. Lisäksi kanavan 11 painepuolella on kiertoilman Fk lämmityspatteri 9. Puhaltimien 10 imupuolelle tuodaan kanavien 17a kautta tuloilmavirtaukset F^, joita voidaan lämmittää kaikkia yhteisesti lämmityslaitteessa (ei esitetty). 25 Vastaavasti puhaltimien 10 painepuolelta otetaan ilmanvaihtokanavien 17b kautta poistoilmanvirtaukset FM. Ilmanvaihtokanavissa 17a ja 17b on säätöpellit 18a ja 18b, joiden avulla yhdessä pattereiden 9 säädön kanssa voidaan vaikuttaa kiertoilman Fk tilaan ja kuivauskykyyn.

30 Puhallin 10 järjestetään vaihtosuuntaiseksi, jolloin vastaavasti puhaltimen 10 imu- ja painepuolet keskenään vaihtuvat ja samalla tuloilma-kanava 17a muuttuu poistoilmakanavaksi ja poistoilmakanava 17b tuloilma-kanavaksi kiertoilmavirtauksen Fk suunnan vaihtuessa. Kiertoilmavirtauk-sen Fk suunnan vaihdoksella on tarkoituksena se, että tiilikuormat kui-35 vuvat tasaisesti olipa niitä kuivauskamarissa yksi tai useampia rinnak- 84101 4 käin. Kiertoilmavirtauksen Fk suunnan edellä selostettu vaihdos suoritetaan sopivin esim. noin 2 h:n välein.

Kuivaamokanavat, joissa on kaksi tai sopivimmin useampia kuivaamokama-5 reita K,-KN sarjaankytkettyinä, voivat olla 1, 2, 3 tai useampiraiteisia niin, että kussakin kamarissa on raiteiden lukumäärää vastaava määrä tiilikuormia rinnakkain. Kuvioiden 1-4 mukaisesti on kussakin kuivaamokama-rissa 7 kaksi tiilikuormaa peräkkäin.

10 Eräs esimerkki kuivaamokuormista T on kuorma, jossa on 20 x 6 x 14 kpl -1 680 kpl tiilijä. Kuivaamokuormissa T, tiilikerrokset ovat sinänsä tunnetusti hyllyjen varassa niin, että saadaan aikaan tehokas ilmavirtaus Fk kuivaamokuormien T läpi.

15 Kuvion 3 mukaisesti on peräkkäisten sarjaankytkettyjen kuivaamokamarien Kj.Kj jne. välissä kevytrakenteinen väliseinä 20. Väliseinät 20 on tehty esimerkiksi taipuisasta kangasmaisesta materiaalista, koska niiden ei tarvitse olla lämpöä eristäviä. Väliseinät 20 erottavat vierekkäiset sar-jaankytketyt kuivaamokamarit K toisistaan ja mahdollistavat itsenäisen 20 kuivatuksen kussakin kamarissa K. Väliseinät 20 voivat olla esimerkiksi haitarimaista rakennetta ja sivulle ja/tai ylös vedettäviä, silloin kun kuivaamokuorma T siirtyy edellisestä kamarista K„ jälkimmäiseen kamariin *.♦>· 25 Kuviossa 4 on esitetty eräs vaihtoehtoinen ratkaisu kuivauskamarien K väliseinän toteutukseen. Kuvion 4 mukaisesti kuivaamovaunuissa 7 on päätyseinät 21, jotka toimivat kuivauskamarien väliseininä. Kuivaamovaunujen 7 päätyseinien 21 reunoissa ja/tai kuivauskanavien seinissä 15 ja vastaavissa on tarvittaessa tiivisteet, joita on kuviossa 4 esitetty kaa-30 viollisesti viitenumeroin 22. Kuivaaraovaunujen päätyjen 21 käytön kuivauskamarien K väliseininä mahdollistaa osaltaan se, että tiilikuormat T ovat mitoiltaan tarkkoja.

Seuraavassa selostetaan kuvioihin 5, 6 ja 7 viitaten keksinnön mukainen 35 kamarikuivaamon toimintaa ohjaava uusi säätöjärjestelmä, johon kuuluu kolme erillistä säätökeskusta S,, S2 ja S3.

5 84101

Tuloilmakanavissa 17a olevien säätöpeltien 18a asentoa säädetään säätö-moottoreilla 23. Vastaavasti lämmityspatterin 9 säätöventtiilin 24 asentoa säädetään säätömoottorein 25. Kullakin kuivauskamarilla K|(Kj ja Kj on 5 omat tuloilman ja kuivausilman lämmityspatterin 9 säätölaitteet.

Mainitut säätökeskukset S antavat niihin sinänsä tunnetusti kulloinkin syötetyn ohjelman mukaisesti säätösignaalin a,,a2 ja a3 kunkin vuorollaan ohjaamaan kuivaamon eri kamarien K,,Kj ja Kj säätömoottorien 23,25 toimin-10 taa. Säätöjärjestelmään voi kuulua tarvittaessa mittaus- ja takaisinkyt-kentälaitteet, joilla seurataan esimerkiksi eri kuivauskamareissa Kj.Kj.Kj kiertävän kuivatusilman tilaa ja sen mukaisesti vaikutetaan säätösignaa-leihin a,,aj ja a3. Säätösignaalit voidaan muodostaa myös "sokean" säädön periaatteella ja tällöin ei mainittuja takaisinkytkentäjärjestely-15 jä tarvita.

Seuraavassa selostetaan kuvioihin 5,6 ja 7 viitaten säätöjärjestelmän toiminta. Kun ensimmäiseen kamariin K, tulevan tiilikuorman laatu, siis tiilien dimensiot ja mahdollisesti kosteus tiedetään, syötetään säätökes-20 kukseen S, sinänsä tunnetusti kuivauskaava, jota kuorman T, osalta seurataan koko kuivaamokanavan K,-K3 läpi.

Kuviossa 7 on esitetty eräs mahdollinen esimerkki kuivauskaavasta. Lähdetään seuraamaan kuvion 7 avulla kamariin K, tuodun tuoreen kuorman T, 25 kuivatusta. Kuviossa 7 suora K esittää kuivatusilman kuivalämpötilaa tk ja suora M vastaavaa märkälämpötilaa tm. Vaaka-akselina T on kuivatusaika ja pystyakselina t mainitut kuivatusilman lämpötilat tk ja tm°C:sta. Säätökeskuksen S, säätösignaalina a,, joka toiminnan ensivaiheessa on ohjattu vaikuttamaan ensimmäisen kamarin K[ säätömoottoreihin 23 ja 25, 30 avulla kuivatuskaavoja K ja M seuraten suoritetaan ajanjaksona 0-T, kuivatus kuivalämpötilasta t^ lämpötilaan tlk ja märkälämpötilasta t,^ mär-kälämpötilaan tlm. Tämän jälkeen tiilikuorma T, siirretään seuraavaan kamariin Kj.

35 Tämän keksinnön mukaisesti samalla kun kuivaamokuorman T, siirto tapahtuu ensimmäisestä kuivauskamarista K, toiseen kuivauskamariin K^, kään- 6 84101 netään valintalaitteen 30 kytkin 31 tai ohjataan automatiikalla (ei esitetty) kääntymään siten, että säätösignaali a, seuraakin kuivaamokuormaa eli säätösignaali a,, joka tulee ensimmäistä säätökeskusta S,, rupeaakin ohjaamaan toisen kamarin Kj toimintaa sen säätömoottoreiden 23 ja 25 avul-5 la. Näin ollen kuivausta jatketaan kuivauskaavoja K ja M seuraten toisessa kamarissa Kj ikäänkuin siirtoa ei olisi kuivauskaavan ja säätölaitteiden ohjauksen osalta lainkaan suoritettu. Kuitenkin tiilikuorma T, on siirretty ensimmäisestä kamarista K, toiseen kamariin Kj ja ensimmäiseen kamariin K, on tuotu uusi kuorma, jonka kuivauksen ohjaukseen kuvion 5 10 mukaisesti ryhtyy säätökeskus S3, joka on vapautunut viimeisestä kamarista K, poistetun kuorman T} kuivauksen ohjauksesta ja johon säätökes-kukseen S3 on ohjelmoitu uuden kuorman edellyttämä kuivauskaava.

Toisessa kamarissa Kj suoritetaan kuvion 7 mukaisesti kuivaus aikavälil-15 lä Tj-T, kuivalämpötilaan ta ja märkälämpötilaan t^ minkä jälkeen kuorma siirretään seuraavaan kuivauskamariin K3 ja samalla valintakytkin 31 käännetään seuraavaan asentoon, jossa säätökeskuksen S, säätösignaali a, ohjataan vaikuttamaan kolmannen kamarin säätömoottoreihin 23 ja 25.

20 Viimeisessä kamarissa K3 ko. kuorman T kuivaus suoritetaan aikavälillä T3-T2 lopulliseen kuivalämpötilan t3k ja märkälämpötilan saman säätö -keskuksen S, ohjaamana, jonka ohjauksen alaisuudessa kuivaus aloitettiin ensimmäisessä kamarissa Kt ja suoritettiin toisessakin kamarissa Kj.

25 Tämän jälkeen ko. kuorma T poistetaan takaoven 17 kautta ja säätökeskus S, vapautuu seuraavan tiilikuorman kuivausta ohjaamaan ja siihen ohjelmoidaan tämän uuden kuorman mukainen kuivauskaava ja sen säätösignaali a, ohjataan valintakytkimen 31 kautta vaikuttamaan ensimmäiseen kuivaus-kamariin K,.

30

Kuten edellä on ilmennyt kuivaamoissa on yleensä useita kuivaamokamari-ryhmiä Κ,-Κ,, kytkettyinä rinnakkain. Tällöin kullakin kuivaamokamariryhmällä Κ,-Κ,, on oma säätöjärjestelmänsä, jossa on yhtä monta (N kpl:tta) itsenäisesti toimivaa säätöyksikköä S,-SN kuin sen ohjaamassa kuivaamo-35 kamariryhmässä on peräkkäisiä sarjaankytkettyjä kuivaamokamareita.

7 84101

Keksinnön mukaisen säätöjärjestelmän ansiosta toteutuu se käytännössä tärkeä etu, että kutakin kuivattavaa tiilikuormaamoa kohti on tarpeen suorittaa vain yksi säätökeskuksen ohjelmointi, koska säätökeskus "seuraa" kuivattavaa kuormaa kaikkiin niihin eri kamareihin, joiden läpi 5 kuorma kuivatuksen aikana kulkee.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

10

Claims (3)

8 84101

1. Menetelmä läpiajettavan tiilikuivaamon toiminnan säätämiseksi, joka kuivaamo toimii kamarikuivaamoperiaatteella, jossa kuivattavat tiilikuor- 5 mat (T) tuodaan etuoven (16a) kautta kuivauskamariin (K,) ja josta kuivaamosta tiilikuormat (T) kuivauksen jälkeen poistetaan kuivaamon vastakkaiselta sivulta takaoven (16b) kautta, jossa kuivaamossa on kaksi tai useampia sarjaankytkettyjä kuivauskamareita (KpKj.Kj) , joista kukin kamari (K.,) toimii itsenäisesti siten, että siirrettäessä tiilikuormat (T) edel-10 lisestä kuivauskamarista (1^) seuraavaan kuivauskamariin (Kn+1) jatketaan jälkimmäisessä kamarissa (K^,) tiilikuorman (T) kuivausta kuivauskaavan (kuvio 7) olennaisesti siitä pisteestä, mihin edellisessä kamarissa (1^) oli kuivauksessa ehditty, ja jonka kuivaamokamariryhmän (KpKpKj) toimintaa ohjaamaan on sovitettu sellainen säätöjärjestelmä, jossa on yhtä 15 monta säätöyksikköä (S,,S2,S3) kuin mainitussa kuivaamokamariryhmässä on kuivaamokamareita, tunne ttu siitä, että sen jälkeen kun tiettyyn säätöyksikköön (S,;S2;S3) on asetettu kunkin kuivattavan tiilikuorman (T) mukainen kuivauskaava (kuvio 7) , järjestetään mainitun säätöyksikön (SjjSjjSj) säätösignaali (a,;a2;a3) seuraamaan kyseistä kuivattavaa tiili-20 kuormaa (T) ja kytkeytymään ohjaamaan aina sen kuivauskamarin säätölaitteita, jossa kyseinen kuivattava kuorma (T) kulloinkin on.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että eri säätöyksiköistä (S,;S2;S3) saatavat säätösignaalit (a^a^aj) 25 kytketään valintalaitteeseen (30), joka ohjaa kyseisen säätösignaalin vuoron perään sen kuivauskamarin (K) säätömoottoreille (23,25) tai vastaaville, jossa seurattava tiilikuorma (T) on.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu sii-30 tä, että säätöyksiköistä (S,,S2,S3) saatavilla säätösignaaleilla (a,^, a3) ohjataan kulloinkin vuoron perään kunkin kuivaamokamarin (Κ,,ί^,Κ,) tuloilman (Fta) säätöpellin (18a) säätömoottoria (23) ja kuivatusilman lämmityspatterin (9) säätöventtiilin (14) säätömoottoria (25) ja mahdollisesti muita vastaavia kuivausilman tilaan vaikuttavia laitteita. 35 li 9 84101