FI83697C - Regleranordning saerskilt foer luftkonditioneringsanordningar. - Google Patents

Description

83697 Säätölaite erityisesti ilmastointilaitoksiin Regleranordning särskilt för luftkonditionerings-anordningar 5

Keksinnön kohteena on erityisesti ilmastointilaitoksiin tarkoitettu säätölaite.

Männän tai vastaavan pintaan vaikuttava voima on pinta-ala x pintaan 10 vaikuttava paine. Käytännössä varsinkin ilmastointiventtiilien kohdalla on suurena hankaluutena kasvattaa pinta-alaa reunamittoja suurentamalla. Kanavakoko asettaa jo rajoittavat ääriarvot, joita ei voida ylittää. Näin ollen kun pinta-alaa tai reunamittoja ei voida suurentaa, on voiman kasvattaminen mahdollista ainoastaan painetta kasvattamalla.

15 Kuitenkin usein paine on sellainen suure, jota ei voida muuttaa halu-tusti ja tällöin ainoana keinona on voiman lisäämiseksi pinta-alan kasvattaminen.

Keksinnön päämääränä on sellainen säätölaite, jossa pystytään hyödyntä-20 mään ilmanvaihtokanaviston yli- ja/tai alipainetta säätötapahtuman toteuttamiseksi ilmanvaihtoventtiilille. Keksinnön päämääränä on erityisesti sellainen säätölaite, joka soveltuu vakioilraavirtaventtiilin asetusarvon säätöön tai kyseisen asetusarvon valitsemiseen halutuksi. Suurena hankaluutena tunnetuissa laiteratkaisuissa on säätövoiman riit-- 25 tämättömyys. Usein asetusarvon säädön suorittamiseksi on tarvittu eril listä voimalaitetta ja jopa erillistä energialähdettä. Myöskin ratkaisut, joissa on pyritty hyödyntämään ilmanvaihtokanaviston yli- ja/tai alipainetta ovat kohdanneet vaikeuksia siinä, että kyseiset alipaineet eivät ole riittäneet halutun säätövoiman toteuttamiseen. Myöskään il-30 mastointiventtiilien tai muiden ilmastointilaitteiden säädössä ole pystytty kasvattamaan toimilaitteen vaikutuspinta-alaa, esim. männän pinta-alaa, koska rajoittavina tekijöinä on ollut esim. ilmastointi-kanavan halkaisija jne. Vaikeutena myös halkaisijakoon kasvattamisessa on tällöin rakennemittojen kasvu, joka taas asettaa vaatimuksia esim.

35 ainevahvuuksille, joiden tulee olla riittäviä esim. värähtelyongelmien tai taipumaongelmien välttämiseksi.

2 83697

Keksinnön päämääränä on siten myös sellainen säätölaite, jolla on pystytty välttämään edellä mainitut epäkohdat. Keksinnön päämääränä on sellainen säätölaite, joka erityisesti soveltuu vakioilmamäärävent-tiilien säätöön ja erityisesti niiden asetusarvon säätöön. Keksinnön 5 päämäärään on päästy laiteratkaisulla, jossa on oivallettu kasvattaa paineen vaikutuspinta-alaa siten, että rakenteeseen on liitetty paine-vaikutuspintoja liikkeen suunnassa.

Keksinnön mukaisesti voidaan pinta-alaa kasvattaa periaatteessa rajat-10 tomasti, jolloin tietyllä rajallisella saatavissa olevalla ohjauspai-neella voidaan saada halutun suuruinen säätöliikkeen aikaansaava voima.

Keksinnön päämäärään on lisäksi päästy keksinnön mukaisella oivalluk-15 sella, jossa säätöliikkeen aikaansaava laite on muodostettu modulira-kenteesta, jota voidaan jatkaa rakenteen pitkittäisakselin suunnassa aina voimantarpeen mukaan.

Keksinnön mukaiselle säätölaitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista, 20 että säätölaitteessa kiinteä runko-osa käsittää pohjaosassa olevan aukon ja vastaavasti käsittää liikkuva runko-osa sen pohjaosassa olevan aukon, jotka aukot on yhdistetty toisiinsa liitosletkulla, jonka kautta väliaineen paine on kohdistettavissa liikkuvan seinämärakenteen ja kiinteän seinämärakenteen väliseen suurennettavissa ja pienennettävissä 25 olevaan välitilaan.

Keksinnön mukaisesti on muodostettu säätölaite, joka laite käsittää modulirakenteen. Modulirakenne on muodostettu toisiinsa liitettävistä moduliyksiköistä, jotka on liitettävissä päittäin toisiinsa. Kukin 30 moduliyksikkö käsittää ulkopuolisen kiinteän runko-osan ja sisäpuolisen liikkuvan runko-osan. Perättäisissä moduliyksiköissä on kiinteät runko-osat liitetty päittäin toisiinsa ja vastaavasti liikkuvat runko-osat on liitetty päittäin toisiinsa. Aina säätövoimatarpeesta riippuen on modulirakenne muodostettavissa moduliyksiköitä lisäämällä tai vähentämällä. 35 Kukin moduliyksikkö käsittää liikkuvassa runko-osassa olevan pohjaosan, johon väliaineen paine on kohdennettavissa. Välitiloja ja moduliyksi- 3 83697 köitä lisäämällä lisätään välitilojen ja niissä olevien pohjaosien määrää, joihin väliaineen paine on kohdennettavissa. Siten on lisättävissä myös säädössä tarvittavaa voimaa.

5 Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisien piirustuksien kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus kuitenkaan yksinomaan rajoittaa.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen modulirakenne kaaviomaisena 10 ja aksonometrisenä esityksenä.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukainen laite periaatteellisesti ja poikkileikkauskuvantona. Poikkileikkaus on otettu pitkin kuvion 1 leik-kauslinjaa I-I. Kuvion kautta selostetaan myös periaatteellisesti kek-15 sinnon mukaisen laitteen toimintaa.

Kuviossa 3A on esitetty keksinnön mukainen laite moduleihin jaettuna ja aksonometrisenä esityksenä.

20 Kuviossa 3B on esitetty leikkaus XI-II kuviosta 3A suurennetussa mittakaavassa .

Kuviossa 3C on esitetty leikkaus III-III kuviosta 3A suurennetussa mittakaavassa.

: 25

Kuviossa 4 on esitetty kuvion 3 laite koottuna ja pitkittäispoikki-le ikkauskuvantona.

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaisen säätölaitteen eräs edullinen 30 suoritusmuoto aksonometrisenä kuvantona.

Kuviossa 6 on esitetty osittaispoikkileikkaus kuviosta 5 otettuna leik-kauslinjaa III-III pitkin. 1

Kuviossa 7 on esitetty säätöpaineen tuontijärjestely kaaviomaisena esityksenä ja sovellettuna kuvioissa 5 ja 6 esitettyyn laiteratkaisuun.

4 83697

Kuviossa 1 on esitetty kaaviomaisena keksinnön mukainen laiteratkaisu. Säätölaite käsittää modulirakenteen 10, joka on muodostettu toisiinsa liitettävistä moduliyksiköistä 11a,11b... Kuviossa on esitetty kaksi 5 toisiinsa liitettyä yksikköä. Kyseiset moduliyksiköt 11 on liitetty toisiinsa siten, että ne on jatkettavissa moduliyksikön keskeisakselin X suunnassa, joka on myös modulirakenteen liikkuvien runkojen 13 liikkeen suunta. Moduliyksikkö 11 on muodostettu ulkopuolisesta kiinteästä ensimmäisestä runko-osasta 12 ja sisäpuolisesta liikkuvasta ja liikkeen 10 ja voiman välittävästä toisesta runko-osasta 13. Ensimmäinen runko-osa 12 on liitetty edullisesti ilmanvaihtokanavaan tai se voi käsittää suukappaleen esim. edullisesti kartiomaisen päätyliitäntäosan, josta se on ripustettavissa edullisesti poikkileikkaukseltaan ympyrämäiseen kanava-aukkoon. Toiset liikkuvat runko-osat 13 on liitetty päistään 15 toisiinsa ja samaten ensimmäiset kiinteät runko-osat 12. Liikkuvien runko-osien 13 liikesuunta on moduliyksikön keskeisakselin X ja samalla myös koko modulirakenteen keskeisakselin X suunta. Liikkuvien runko-osien 13 liikesuuntaa on merkitty kuviossa 1 nuolella L. Liikkuva runko-osa 13 voi olla toisesta päästään liitetty ilmanvaihtokanavassa 20 olevaan ilmavirtausta kuristavaan osaan. Näin osan 13 liikkeen avulla säädetään kuristinosan asemaa ilmakanavassa.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukainen modulirakenne poikkileikkaus -kuvantona ja otettuna pitkin kuvion 1 leikkauslinjaa I-I.

- : 25

Kuviossa esitetysti on toisen liikkuvan runko-osuuden 13 liikesuuntaa merkitty nuolella L,. Yksikön keskeisakselia on merkitty kirjaimella X. Modulirakenne 10 muodostuu toisiinsa liitetyistä toisiinsa nähden irrotettavissa olevista moduliyksiköistä 11a,11b... Kukin moduliyksikkö 30 11a,11b... käsittää ensimmäisen runko-osan eli kiinteän runko-osan 12 ja toisen runko-osan eli liikkuvan runko-osan 13. Moduliyksikkö 11a käsittää siten ensimmäisen kiinteän runko-osan 12a ja toisen liikkuvan runko-osan 13a. Vastaavasti moduliyksikkö 11b käsittää ensimmäisen — kiinteän runko-osan 12b ja toisen liikkuvan runko-osan 13b. Toiset 35 liikkuvat runko-osat 13a ja 13b on liitetty toisiinsa irrotettavasti ja ne on laakeroitu liikkumaan modulirakenteen 10 moduliyksiköiden 11a,11b 5 83697 kiinteisiin runko-osiin 12a ja 12b nähden. Kiinteä runko-osa 12a käsittää ulkopuolisen vaippapinnan 12a, ja pohjaosan 12¾. Vastaavasti kiinteä runko-osa 12b käsittää vaippaosan 12b, ja pohjaosan 12b3. Vaippaosat 12a, ja 12b, on liitetty irrotettavasti päittäin toisiinsa kohdasta C,.

5

Moduliyksikön 11a kiinteän runko-osan 12a sisällä oleva liikkuva runko-osa 13a käsittää keskeisakselin X suuntaisen vaippaosan 13a, ja keskeis-akseliin X nähden kohtisuorasti olevan pohjaosan 13¾ . Vastaavasti käsittää toinen moduliyksikkö 11b kiinteän runko-osansa 12b sisällä ole-10 van liikkuvan runko-osan 13b, joka käsittää vastaavasti vaippaosan 13b, ja keskeisakseliin X nähden kohtisuorasti olevan pohjaosan 13b2.

Liikkuvat runko-osat 13a ja 13b on liitetty irroitettavasti toisiinsa kohdasta C. Näin ollen runko-osat 13a ja 13b liikkuvat yhtenä pakettina 15 modulirakenteen 10 moduliyksiköiden 11a,11b kiinteisiin runko-osiin 12a ja 12b nähden. Kyseinen liike on mahdollistettu muodostamalla vaippa-osat 13a, ja 13b, yksikön keskeisakselin X suunnassa kulkevilla vaippa-pintojen 13a,,13b, päädyistä ulkonevilla johteilla T,, jotka kulkevat moduliyksiköiden 11a ja 11b kiinteiden runko-osien pohjarakenteiden 12¾ 20 ja 12b2 johdeaukkojen T2 läpi.

Seinämärakenteiden eli pohjaosien 13¾ ja 12¾ sekä 13b2 ja 12b2 väliin jää pienenevä ja suureneva välitila G, ja G2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Kyseiset välitilat G, ,G2 on yhdistetty toisiinsa liitosletkulla 15 kiin 2 nittämällä liitosletku 15 päädyistään pohjarakenteissa 12¾.13b, oleviin 3 aukkoihin 16. Tilat G, ja G2 on muodostettu ilmatiiviiksi käyttämällä 4 edullisesti paljemaista, rullaavaa ja siten muotoaan muuttavaa tiivis 5 tettä 14. Tiiviste 14 on joustava ns. rullaustiiviste. Se on sovitettu 6 toisesta päädystään rajoittumaan ja kiinnittymään pohjaosaan 12¾ ja 7 12b2 ja toisesta päädystään vastaavan moduliyksikön liikkuvaan runko- 8 osaan 13 sen vaippaosan ja pohjaosan liittymäkohtaan P, ja P2. Näin 9 ollen keksinnön mukaisesti on pystytty lisäämään paineen vaikutuspinta- 10 alaa muodostamalla väliseinät 13^13b2. Aina voimantarpeen mukaan voi- 11 daan lisätä tai vähentää toisiinsa liitettäviä moduliyksiköitä 11 ja siten väliseiniä.

6 83697

Liikkuva runko-osa 13b käsittää päätykappaleen 13b3, joka on liitetty rakenteeseen siten, että kyseiseen päätykappaleeseen kytkeytyy jousiosa 19. Jousiosa 19 on sovitettu moduliyksikön 11b kiinteän runko-osan 12b 5 päätykappaleen 12b3 ja liikkuvan runko-osan 13b päätykappaleen 13b3 väliin. Putkiyhde 18 on viety keskeisesti jousen 19 läpi ja yhdistetty liitäntäaukkoon 20 pohjaosassa 12b2. Näin paine saadaan tiloihin G, ja G2. Jousi 19 antaa vastavoiman liikkeelle Lt, joka portaattoman ase-tusarvon säädön kohdalla on tarpeen.

10

Yhdessä liikkuvien runko-osien 13a ja 13b liikematka voidaan rajata kumpaankin liikesuuntaan käyttämällä rajoittimia 21 ja 22. Rajoitin 21 käsittää rajoitintangon 21a, joka on liitetty liikkuvaan runko-osaan 13b, edullisesti sen päätykappaleeseen 13b}. Vastaavasti on kyseiseen 15 liikkuvaan runko-osaan 13b, liitetty toinen rajoitin 22, jonka avulla voidaan säätää liikematka toiseen suuntaan.

Rajoitin 21 käsittää tangon 21a ja siinä asteikon 21a'. Tanko 21a on kiinnitetty liikkuvaan osaan 13b ja sen pohjaosaan 13b3. Tanko 21a kä-20 sittää rajoitinkappaleen 21b, joka on asemaltaan siirrettävissä. Rajoi-tinkappale 21b toimii vasteena rajoittaen liikkuvan runko-osan 13 liikkeen kiinteän runko-osan 12b pohjaosaa 12b3 vasten. Vastaavasti voidaan liike toiseen suuntaan rajoittaa rajoittimella 22. Se käsittää vastaavasti tangon 22a, joka kuviossa 2 esitetysti on liitetty liikkuvaan 25 runko-osaan 13b ja sen pohjaosaan 13b3. Vasteosa 22b, sijaitsee vastakkaisella puolella seinämärakennetta 12b3 tai sankaa tai vastaavaa kuin rajoitinkappale 21b. Vasteosan 22b, asema on säädettävissä vasteosaan 22b, liittyvän tangon 22b: avulla siirtämällä vasteosaa 22b, siirtotan-gosta 22b2 liikuttamalla. Siirtotanko 22b ja siinä oleva vasteosa 22b, 30 on edelleen lukittavissa kiinteään asemaan tankoon 22a nähden, jossa on ilmavirta-asteikko 22a'.

Kuviossa 3A on esitetty ja aksonometrisenä räjähdyskuvantona keksinnön mukainen modulirakenne 10. Kuviossa on esitetty kaksi toisiinsa lii-35 tettävää moduliyksikköä 11a ja 11b. Kuviossa esitetysti käsittää ensimmäinen moduliyksikkö 11a liikkuvan runko-osan 13a. Liikkuva runko-osa 7 83697 13a käsittää vaippaosan 13a, ja siihen liittyvän pohjaosan 13a,. Vaippa-osaan 13a, liittyy useita johdeosia T,, jotka ulkonevat vaippaosan 13a, reunasta. Edullisesti on johdeosia T, kahdeksan kappaletta. Kuviossa 3 esitetysti on pohjaosaan 13ai muodostettu kanava-aukko 16 paineisen vä-5 liaineen siirtämiseksi seuraavaan liitettävään moduliyksikköön. Jos moduliyksikköä ei enää liitetä kyseisen rakenteen jatkeeksi, voi pohjarakenne 13aj olla muodostettu kiinteäksi ilman aukkoa 16.

Kuviossa 3A esitetysti käsittää edelleen ensimmäinen moduliyksikkö 11a 10 kiinteän runko-osan 12a, jossa on vaippaosa 12a, ja siihen nähden kohti-suorasti olevan pohjaosan 12¾. Pohjaosa 12a2 käsittää läpikulkuaukot T2 liikkuvan runko-osan 13a johteille T,. Aukkoja T2 on vastaava määrä kuin on liikkuvassa runko-osassa 13a johteita T,.

15 Moduliyksikön 11a liikkuvan runko-osan 13a johteet T, kytkeytyvät toisen moduliyksikön 11b liikkuvaan runko-osaan 13b. Johdeosien T, päädyissä on tartuntaosat T,a, jotka tarttuvat toisen moduliyksikön 11b liikkuvaan runko-osaan 13b siinä oleviin tartuntakohtiin T,b, jotka muodostuvat liikkuvan runko-osan 13b vaippaosassa 13b, olevista aukoista, joihin 20 johdeosien T, kiilamaiset tartuntaosat T,a asettuvat.

Kiinteät runko-osat 12a ja 12b käsittävät edelleen erillisen liitettävän pohjaosan 17, jonka avulla kiinnitetään tiivisteen 14 toinen pääty 14a, runko-osaan 12a, 12b.

25

Osa 17 käsittää keskeisakseliin X nähden olennaisesti kohtisuorasti olevan pohjaosan 17a ja pohjaosan reunoilta keskeisakselin X suuntaisesti ulkonevan reunuksen 17c. Osa käsittää edelleen tartuntaosat 17b, joiden avulla pohjaosa 17 on kytkettävissä moduliyksikön 11a ja 11b 30 kiinteään runko-osan 12a,12b pohjaosaan 12a,,12bj siinä oleviin vaste-aukkoihin E. Vasteaukot E käsittävät vasteaukkojen sisäpinnoilla tar-tuntaulokkeet, joiden taakse tartuntaosien 17b aukot 17b' asettuvat. Pohjaosa 17 käsittää aukon 16, johon letkun 15 tai vastaavan toinen pääty on asetettavissa. Tiivisteen 14 toinen pääty 14¾ kiinnitetään 35 kiinnitystenkään 23 avulla (kuviossa 3A esitetysti) liikkuvan runko- « 83697 osan 13a vaippaosan 13a, ja pohjaosan 13aj liittymäkohtaan P,. Vastaavasti tiiviste 14 kiinnitetään toisen moduliyksikön 11b kohdalla.

Rengas 23 käsittää tartuntanystyrät 23a tai vastaavat, jotka asettuvat 5 osan 13a vaippaosan 13a, vastekoloihin 23b. Kun rengas 23 on paikalleen asetettuna, on tiiviste 14 reunoistaan 14aj kiinnitettynä osaan 13a ja 13b.

Letkun 15 toinen pääty on viety toisen moduliyksikön 11b liikkuvaan 10 runko-osaan 13b sen pohjaosassa 13b2 olevaan aukkoon 16.

Kuviossa 3B on esitetty leikkaus II-II kuviosta 3A. Vaippaosa 13a, käsittää aukon 23b renkaan 23 tartuntanystyröitä 23a varten. Vastaavasti käsittää kyseinen vaippaosa aukon Tlb liitettävän moduliyksikön johde-15 osien T, tartuntaosia T,a varten. Kyseisen runkorakenteen sisällä on reunus f, johon tiivisteen 14 pääty 14a, on asetettavissa ja tämän jälkeen asetetaan rengas 23 lukitsemaan tiiviste osaan 13a.

Kuviossa 3C on esitetty leikkaus III-III edelleen kuviosta 3A. Osa 17 20 käsittää kuviossa esitetysti pohjaosan 17a ja siihen liittyvän reunaosan 17c. Pohjaosaan 17a liittyvät lisäksi tartuntaosat 17b, jotka käsittävät vastekolot 17b', joihin kiinteässä runko-osassa 12a sen vaste-. . koloissa E olevat (ei-esitetyt) vastetartuntaosat asettuvat pohjan 17 kiinnittyessä runko-osan 12a pohjaosaan 12a,.

25

Kiinteät runko-osat 12a ja 12b ovat liitettävissä toisiinsa irroitetta-vasti siten, että vaippaosasta 12a2 ulkonevat ulokeosat T3 asettuvat toisen yksikön 11b kiinteän runko-osan 12b vastekoloihin G. Ulokeosat T} käsittävät aukot T3a, jotka asettuvat vastekoloissa G oleviin ei-30 esitettyihin lukitusulokkeisiin.

Kuviossa 4 on esitetty tarkemmin poikkileikkauskuvantona ja koottuna kuviossa 3A esitetty modulirakenne. Kuviosta nähdään tiivisteen 14 liittäminen erillisellä pohjaosalla 17 kiinteän runko-osan 12a,12b 35 pohjarakenteeseen. Vastaavasti ovat moduliyksikön 11a liikkuvan runko-osan 13a johteiden T, toiset päädyt liitetty toisen moduliyksikön 11b 9 83697 liikkuvaan runko- osaan 13b, jolloin kyseiset liikkuvat runko-osat 13a ja 13b ovat siirrettävissä paineen avulla yhtenä pakettina koko liikematkan keksinnön mukaisessa rakenteessa ollessa edullisesti noin 20-60 mm.

5

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen eräs edullinen suoritusmuoto. Kuviossa 5 on esitetty laite aksonometrisenä kuvantona.

Kuviossa 6 on esitetty osittaispoikkileikkaus kuvion 5 laitteesta otet-10 tuna pitkin kuvion 5 leikkauslinjaa III-III. Kuviosta 6 nähdään, että keksinnön mukaisessa modulirakenteessa on toisiinsa liitettyjen liikkuvien moduliyksiköiden päätyyn liitetty säätöosa 30, joka on sovitettu säätämään ilman virtausmäärää tai kaasujen virtausmäärää. Säätöosa 30 käsittää muotoaan muuttavan edullisesti kumista olevan kuristusosan 31, 15 joka on sovitettu paine-eron kasvaessa venttiilin yli muuttamaan ulkokehän projektiota siten, että koko projektio on sovitettu koko kehältään kasvamaan ja edullisesti tasaisesti kaikissa X-akseliin nähden kohtisuorissa poikkileikkauksissa. Kuristusosa 31 käsittää aaltomaisen rakenteen, jossa aaltojen harjat ja pohjat kulkevat keskeisakselin X 20 suuntaisesti.

Kuristusosa 31 on sovitettu siirtymään paine-eron kasvaessa lähemmäksi venttiilirakenteen kartiokappaletta 32 sen kartioseinämää 32a. Paine-eron venttiilin yli kasvaessa liikkuu lisäksi kuristusosan 31 pääty 31a 25 kuviossa esitetysti oikealle jousen 33 jousivoimaa vasten. Keksinnön mukaisessa laitteessa suoritetaan asetusarvon säätö modulirakenteella 11a,11b,11c. Kuviossa on kolme moduliyksikköä liitetty päittäin toisiinsa. Tuotaessa ulkoilmaan nähden yli- tai alipaine modulirakenteen 10 tiloihin G|tG2,Gj (yksiköiden sisäiset tilat) siirretään moduliraken-30 teen liikkuvaa runko-osaa 13 jompaan kumpaan suuntaan ja näin ollen siirretään kuristinosaa 31 kuviossa esitetysti joko oikealle tai vasemmalle. Näin siirretään kuristinosa 31 kartiopintaan 32a nähden haluttuun asemaan virtausmäärän asetusarvon antamiseksi. Kuten kuviossa 5 on esitetty liittyy asetusarvon säätölaitteen 10 kiinteä runko-osa 12 35 kiinteästi kartio-osaan 32 ja kyseinen liittäminen on suoritettu erillisten liitäntäripojen 34 avulla.

10 83697

Siirrettäessä kuristusosaa 31 kuviossa 6 esitetysti vasemmalle pienennetään kuristusosan 31 ja pinnan 32a välistä virtausrakoa ja näin ollen asetetaan virtauksen asetusarvo pienemmäksi ja vastaavasti siirrettäes-5 sä kuviossa 6 esitettyä kuristusosaa 31 kuviossa esitetysti oikealle suurennetaan kuristusosan 31 ja kartio-osan 32 pinnan 32a välistä virtausrakoa ja näin ollen annetaan virtaukselle suurempi asetusarvo. Itse säätölaitteen 30 tehtävänä on säätää kyseisen asetusarvon mukaisesti virtausta siten, että ylläpidetään kyseistä virtauksen (nuoli Lj) ase-10 tusarvoa venttiilin yli olevista paine-eroista riippumatta.

Kuviossa 7 on esitetty säätöpaineen tuonti kuviossa 5 ja 6 esitettyihin modulirakenteen 10 käsittäviin vakioilmamääräventtiileihin. Kuviossa on huonetilaan sovitettu ilmavirtauksen tulokanava 35 ja poistokanava 36. 15 Ylipaineisesta kanavaosasta 35a on kanavavienti 35b kytkentälaitteen 37 kautta modulirakenteen 10 säätöpaineen tulokanavaan 39. Vastaavasti alipainekanavasta 36a on liitäntäkanava 36b kytkimen 37 kautta liitän-täkanavaan 39. Säätönapista 38 säätämällä voidaan joko yli tai alipaine siirtää kanavaa 39 pitkin modulirakenteen tiloihin G,,Gj jne. Tuotaessa 20 ylipaine siirretään liikkuvaa runkorakennetta 13 kuviossa 5 ja 6 esite-- tyssä rakenteessa vasemmalle. Näin siirretään kuristinosaa 31 lähemmäk si kartioseinämää 32a ja näin ollen pienennetään asetusarvoa ja vastaavasti tuotaessa alipaine tiloihin G,,G2 jne. siirretään kuristinosaa 31 kuviossa 6 esitetysti oikealle ja siirretään näin ollen kuristinosaa 25 kauemmaksi kartiokappaleesta 32 ja sen seinämärakenteesta 32a ja näin ollen suurennetaan virtausmäärän asetusarvoa. Keksinnön mukaisesti voidaan esim. kuviossa 5 esitettyä säätölaitetta käyttää siten, että yksi säätölaite sovitetaan huonetilaan tulevan raittiin ilman tulokanavaan ja vastaavasti yksi säätölaite sovitetaan huonetilasta poistet-— 30 tavan ilman poistokanavaan. Laitteet asetetaan eri päin kanaviin si ten, että ilmavirtauksen suunta (nuoli L,) on aina sellainen, kuin on - - esitetty esim. kuviossa 5. Keksinnön mukaisesti voidaan nyt sekä pois to ilmakanavassa olevan säätölaitteen ja tuloilmakanavassa olevan säätölaitteen asetusarvoa säätää siten, että säätö tapahtuu sekä tuloilmalle 35 että poistoilmalle samanaikaisesti. Säätö tapahtuu lisäksi siten, että suurennettaessa tuloilman eli tuloilmakanavassa olevan säätölaitteen 11 83697 asetusarvoa vastaavasti suurennetaan vastaavalla määrällä poistoilma-kanavassa olevan säätölaitteen eli poistoilman asetusarvoa. Vastaavasti pienennettäessä tuloilman asetusarvoa, pienennetään vastaavalla määrällä myös poistoilman asetusarvoa.

5

Kytkin 37 voi olla myös sellainen, että sillä voidaan portaattomasti säätää kanavaan 39 johdettu paine ja näin ollen voidaan myös portaattomasti säätää sitä matkaa, jonka säätölaitteen 30 kuristinosa 31 siirtyy. Näin voidaan portaattomasti säätää virtauksen asetusarvoa. Liikku-10 vien osien 13 liike voidaan sovittaa tapahtumaan jousen jousivoimaa vasten jompaan kumpaan suuntaan tai molempiin suuntiin.

Claims (4)

1. Säätölaite erityisesti ilmastointilaitoksiin, joka säätölaite on sovitettu säätämään ilmastointilaitteen, edullisesti venttiilin asetus- 5 arvoa ja joka laite käsittää paineväliaineen tuontivälineet säätöpai-neen kohdentamiseksi paineväliainetilaan, ja joka säätölaite muodostuu toisiinsa liitettävistä moduliyksiköistä (11a,11b...), jotka on liitettävissä päittäin toisiinsa, jolloin rakenteessa kukin moduliyksikkö (11) käsittää ulkopuolisen kiinteän runko-osan (12) ja sisäpuolisen 10 liikkuvan runko- osan (13), jolloin peräkkäisissä moduliyksiköissä (11a,11b) kiinteät runko-osat (12a,12a) on liitetty päittäin toisiinsa ja vastaavasti liikkuvat runko-osat (13a,13b) on liitetty päittäin toisiinsa ja jossa rakenteessa aina säätövoimatarpeesta riippuen modu-lirakenne on muodostettavissa moduliyksiköitä lisäämällä tai vähentä-15 mällä ja jossa laitteessa liikkuva runko-osa on sovitettu liikkumaan laitteen keskeisakselin (X) suuntaisesti, jolloin liikkuva runko-osa (13) käsittää ainakin kaksi paineväliaineelle tarkoitettua välitilaa (G,,G2...), joihin väliaineen paine on kohdennettavissa sisäpuolisen liikkuvan runko-osan (13) liikuttamiseksi haluttuun asemaan, ja joka 20 moduliyksikkö (11a,11b) käsittää kuhunkin välitilaan (G,,G2) sovitetun — tiivisteen (14), joka tiiviste (14) on sovitettu toisesta päädystään rajoittumaan ja kiinnittymään seinämään (12a2;12b2) ja toisesta pää-;·. dystään vastaavan moduliyksikön liikkuvaan runko-osaan (13a;13b), edul lisesti sen vaippapinnan ja seinämärakenteen liittymäkohdassa (P,,P2), 25 jolloin pienenevät ja suurenevat välitilat (G,,G2) ovat ulospäin paine-tiiviitä ja jolloin tuotaessa väliaineen paine kyseisiin välitiloihin (G,,G2...) kohdistetaan väliaineen paine liikkuvaan pohjaosaan (13aj, 13b2...), tunnettu siitä, että säätölaitteessa kiinteä runko-osa (12a) käsittää pohjaosassa olevan aukon (16) ja vastaa- 30 vasti käsittää liikkuva runko-osa (13b) sen pohjaosassa (13b2) olevan aukon (16), jotka aukot (16) on yhdistetty toisiinsa liitosletkulla (15), jonka kautta väliaineen paine on kohdistettavissa liikkuvan seinämärakenteen (13a2) ja kiinteän seinämärakenteen (128^ väliseen suurennettavissa ja pienennettävissä olevaan välitilaan (G,). 35

2. Edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen säätölaite, t u n - 13 83697 1. e t t u siitä, että liikkuvat runko-osat (13a,13b...) käsittävät rakenteeseen liittyvät johdeosat (T,) , jotka on sovitettu kulkemaan kiinteiden runko-osien (12a,12b...) johdeosia varten olevien aukkojen (T2) tai vastaavien kautta ja jotka toisen liikkuvan runko-osan (13a) 5 johdeosat (T,) liittyvät toiseen liikkuvaan runko-osaan (13b).

3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että rakenne käsittää jousen (19), joka on sovitettu liikkuvan runko-osan (13) ja kiinteän runko-osan (12) väliin 10 ja edullisesti modulirakenteessa jomman kumman äärimmäisen moduliyksi-kön liikkuvan päätyseinän (13b3) tai vastaavan ja kiinteän rakenneosan päätyseinän (12b3) tai vastaavan välin, jolloin ilmavirran asetusarvon säätö voidaan suorittaa portaattomasti jousin (19) jousivoimaa vastaan.

15 Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että moduliyksikön jokin liikkuva runko-osa (12) käsittää siihen liitetyn säätöosan (30), joka säätöosa (30) käsittää muotoaan muuttavan kuristusosan (31), joka on sovitettu muuttamaan ulkokehän projektiota siten, että koko projektio on sovitettu kehältään 20 kasvamaan tasaisesti kaikissa laitteen pitkittäisakseliin (X) nähden kohtisuorissa poikkileikkauksissa paine-eron venttiilin yli kasvaessa, ja että kuristusosan (31) asemaa keskeisakselilla (X) säädetään siirtämällä liikkuvaa runko- osaa (13) välitiloihin (G, ,G2...) tuodun ohjaus-*: paineen avulla ja että moduliyksiköiden (11a,11b,11c) kiinteät runko- 25 osat (12a,12b,12c) on liitetty venttiilin venttiilikartioon (32) tai vastaavaan. 1 35 14 83697