FI83585C - Skoerdeanordning och -foerfaranden. - Google Patents

Description

83585

Sadonkorjuulaite ja -menetelmät Skördeanordning och -förfaranden Tämä keksintö kohdistuu laitteeseen ja menetelmään sadon korjaamiseksi. Tämä keksintö käsittää siemenien, siemeniä sisältävien kasvinosien, lehtien, oksien, kukintojen tai satokasvin muun, ennalta määrätyn, toivotun osan irroittamisen pystyssä kasvavan satokasvin varresta tai muusta kasvin osasta, toivotun osan talteenottamisen, ja satokasvista jäljelle jäävien, tyhjennettyjen osien jättämisen pystyyn pellolle. Tätä keksintöä voidaan soveltaa erityisesti viljan, kuten vehnän, kauran, ohran ja riisin korjaamiseen, näihin sovellutuksiin kuitenkaan rajoittumatta. Tätä keksintöä voidaan käyttää myös lehtien, nuorten versojen ja joskus jopa kukintojenkin talteenottami-seen satokasveista.

US-patenttijulkaisussa 1, 418, 542 (Dill) esitetään sadonkorjuu-laite, siementen erottamiseksi pystyssä kasvavasta satokasvista. Laitteessa on irrotustela, jossa on sarja kierukan-muotoisesti järjestettyjä irrotustankoja, joissa on irrotus-hampaat eli -sormet. Irrotushampaat ovat kolmionmuotoiset ja niissä on sivureunat, jotka loittonevat sisääntulokohdasta. Sivureunoissa on pinnasta ylöspäin ulottuvat laipat, jotka irrottavat siemenet, keräävät ne ja ohjaavat ne takaisin kunkin irrotushammasrivin pohjaan muodostettuihin tiloihin. Telaa ympäröi liikkumaton kupu, joka on avoin laitteen alemmasta etuosasta.

Tunnetun tekniikan mukaisessa laitteessa olevista yksinkertaisista kolmiomaisista hampaista aiheutuu kaksi ongelmaa. Ensinnäkin hampaat eivät pysty irrottamaan siemeniä sellaisista satokasvin osista, jotka suuntautuvat eteenpäin suhteessa laitteen aiottuun etenemissuuntaan. Toiseksi yksinkertaisten kolmiomaisten hampaiden liitoskohdat eivät aina mahdollista siemenistä riisuttujen satokasvinosien vapautumista hampaiden välistä. Kasvien yläosat juuttuvat helposti kiinni vierekkäisten hampaiden liitoskohtiin, mikä johtaa siihen, että koko 2 83585 kasvi tai suuri osa siitä kulkeutuu siemenien mukana ja saattaa kiertyä roottorin ympärille.

Keksinnön mukaisen laitteen erityispiirteet on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa. Näin ollen keksinnön kohteena on laite toivottujen kasvinosien korjaamiseksi pystyssä kasvavista satokasveista, joka laite käsittää liikkuvan kehikon maanpinnan yläpuolella liikuttamista varten; liikuteltavan tukivälineen joka on asennettu kehikon suhteen käyttölaitteen aikaansaamaa liikettä varten; lukuisia ulospäin suuntautuvia, satokasviin tarttuvia elementtejä jotka on asennettu liikuteltavaan tukivälineeseen; ohjausvälineen, joka toimii yhdessä satokasviin tarttuvien elementtien kanssa sadon kulkuväylän muodostaen; sekä käyttölaitteen liikuteltavan tukivälineen liikuttamiseksi satokasvien ennalta määrättyjen, toivottujen osien irroittamiseksi pystyssä kasvavista kasveista, sekä irroitettujen kasvinosien liikuttamiseksi sadon kulkuväylää pitkin; jolloin vähintään osa satokasviin tarttuvista elementeistä ovat sadon irroittavia elementtejä, joissa kussakin on ulostyöntyvä kärki satokasvien sekaan työntämiseksi ja niiden jakamiseksi, sekä sivureunat, jotka loittonevat toisistaan suunnassa, joka on poispäin elementin ulostyöntävästä kärjestä, jolloin liikuteltava tukiväline on järjestetty liikuttamaan elementtejä ylöspäin ja taaksepäin laitteen etualueessa, ja satokasviin tarttuvat elementit on järjestetty tarttumaan pystyssä kasvaviin satokasveihin näiden elementtien työntyessä eteenpäin laitteen eteenpäin kulkevan liikesuunnan suhteen. Laite tunnetaan siitä, että sadon irroittavissa elementeissä on lovitilat elementtien sivureunoissa ja/tai lovitilat vierekkäisten elementtien liitoskohdissa jotka lovitilat määräytyvät sisääntyöntyneistä reunoista jotka ulottuvat slvusuuntaisesti elementteihin.

Keksinnön edullisen pääpiirteen mukaisesti vähintään osa sato-kasvien kanssa kosketuksiin joutuvista elementeistä käsittää sadon irroittavia elementtejä, joissa kussakin on kapea kärki satokasvien sekaan työntymiseksi ja niiden jakamiseksi, sekä sivureunat toivottujen osien irroittamieeksi satokasveista, ja 3 83585 näissä sadon irroittavissa elementeissä sivureunat loittonevat toisistaan suunnassa, joka on poispäin elementin ulostyöntyvästä kärjestä, ja kussakin sadon irroittavassa elementissä, mainittujen toisistaan loittonevien sivureunojen välissä on poikittainen pinta satokasveista irroitettujen osien työntämiseksi sadon kulkuväylää pitkin siten, ettei satokasveista irroitettujen osien viipymä liikkuvissa, sadon irroittavissa elementeissä ole olennainen.

Sivureunat loittonevat toisistaan poispäin elementin ulostyöntyvästä kärjestä, mieluiten suurimmalta osalta satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvan elementin pituudesta, muodostuvan kokonaiskulman ollessa tällöin mieluiten alueella 25. . .45. edullisesti noin 30.

Samoin kussakin sadon irroittavassa elementissä johtava, sato-kasvien kanssa kosketuksiin joutuva pinta elementin toisistaan loittonevien reunojen välissä on mieluiten poikittainen tasomainen pinta satokasveista irroitettujen osien työntämiseksi sadon kulkuväylää pitkin, ja nämä sadon irroittavat elementit on asennettu mieluiten sellaiseen asentoon, että ne joutuvat kosketuksiin satokasvin kanssa ilman laitteen muiden osien tukea, ja sadon kulkuväylä käsittää mieluiten sisäänmenoalu-eellaan vaakasuoran vapaan tilan sadon irroittavien elementtien ulospäin työntyvistä kärjistä alkaen, joka vapaa tila on niin suuri, että se sallii satokasveista irroitettujen osien siirtymisen sadon kulkuväylään sisään, muttei niin suuri, että satokasveista irroitettujen osien hukkaan joutumista voi tapahtua.

Poikittaisella pinnalla tarkoitetaan pintaa, joka ulottuu pääasiallisesti kohtisuoraan tukivälineen aiheuttamaa elementtien liikesuuntaa vastaan. Pinta voi olla edullisesti olennaisen tasainen, mutta joissakin suoritusmuodoissa se voi olla kaareva, mieluiten hieman kovera.

Sadon irroittavien elementtien tehokas korkeus on poikittai-sesti vierekkäisten elementtien korkeus sillä hetkellä, kun 4 83585 elementit joutuvat kosketuksiin satokasvien kanssa liikuteltavan tukivälineen liikkeen seurauksena, sijaitsevatpa nämä vierekkäiset elementit toiminnan aikana erillisissä, liikkeen suhteen poikittaisissa riveissä, tai sijaitsevätpä tehollisesti vierekkäiset elementit sivulle siirrettyinä elementteinä peräkkäisissä riveissä, jotka joutuvat kosketuksiin satokasvien kanssa.

Keksinnön erään edullisen pääpiirteen mukaisesti vähintään osa satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvista elementeistä käsittää sadon irroittavia elementtejä, joiden sivureunoissa ja/tai vierekkäisten elementtien liitoskohdissa on lovitiloja, jotka mahdollistavat tyhjennetystä satokasvista jäljelle jääneiden osien vapautumisen elementeistä ja/tai joilla elementteihin saadaan aikaan reunoja, jotka soveltuvat toivottujen osien poistamiseen satokasvista, jolloin edullisesti ainakin jotkut lovitilat muodostuvat sisään työntyneistä reunoista, jolloin elementit soveltuvat satokasvien osien irroittamiseen pystyssä kasvavien kasvien niistä alueista, jotka ovat suuntautuneet eteenpäin laitteen aiotun liikesuunnan suhteen.

Sadon irroittavat elementit voivat esimerkiksi muodostua tukivälineeseen, sen liikesuuntaa vastaan kohtisuoraan asennettujen lukuisten poikittaisten kampojen hampaista, joissa kammoissa vierekkäisten hampaiden vierekkäisten sivureunojen liitoskohtaan on tehty aukko, joka mahdollistaa sadosta tyhjennettyjen varsien vapautumisen kammasta, jolloin mainitussa aukossa on sivureunat jotka on sovitettu irroittamaan toivotut osat satokasvien varsista.

Laite voi käsittää satokasvien säätelyvälineen korjattavan satokasvin alaosien pitämiseksi alhaalla ja/tai pakottamiseksi taaksepäin, mikä pienentää sitä vaaraa, että kasvi irtoaa juurineen maasta sadonkorjuun aikana, ja tämä säätelyväline voi esim. olla vaakasuora tela, joka sijaitsee satokasvien liikuteltavan tukivälineen alla, ja jota pyöritetään sellaiseen suuntaan, että telan alaosa liikkuu päinvastaiseen suuntaan satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvien elementtien li 5 83585 liikesuuntaan verrattuna.

Ohjausväline voi käsittää kannen, joka ulottuu vähintään ympäri tietyn osan siitä alueesta, jossa satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvat elementit liikkuvat ylöspäin ja taaksepäin, sekä yhden tai useamman, käyttölaitteen avulla vastaan pyörivää tai vapaasti pyörivää, sileä- tai muotopintaista telaa sadon kulkuväylän sisäänmenoalueessa.

Laite saattaa käsittää välineet pakotetun ilmavirran tuottamiseksi, joka ilmavirta kohdistaa satokasvit ennen sadon talteenottoa ja/tai ohjaa satokasveista irroitettujen osien muodostamaa virtaa ja/tai erottaa satokasveista irroitetut osat erilaisiksi toivotuiksi jakeiksi.

Laite voi käsittää välineet satokasveista irroitettujen osien erottamiseksi erilaisiksi valituiksi jakeiksi, mainitun erottavan välineen käsittäessä edullisesti seulan tai muun erottavan välineen, jota vasten liikuteltavaan tukivälineeseen asennetut, liikkuvat, satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvat elementit sinkoavat satokasveista irroitetut osat.

Eräissä edullisissa suoritusmuodoissa vähintään jotkut satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvista elementeistä käsittävät tasomaisia, sadon korjaavia elementtejä, jolloin kussakin on pääasiallinen taso joka on poikittainen elementtien liikesuunnalle, jolloin elementit on asennettu kimmoisasti ja/tai ne on valmistettu taipuisasta, kimmoisasta materiaalista, millä estetään tai vältetään vauriot elementtien osuessa maahan tai vieraisiin esineisiin.

Joissakin suoritusmuodoissa mainitut elementit saattavat muodostua peräkkäin sijaitsevien, poikittaisten kampojen hampaista, jolloin kukin kammoista on muodostettu jäykästä materiaalista ja asennettu kimmoisasti, mikä mahdollistaa sen, että kampa voi myötäillä taaksepäin suuntautuvaa, kallistavaa tai heiluvaa liikettä, jolloin laite on varustettu kimmoisalla jännittävällä välineellä, joka pakottaa kamman normaalia 6 83585 toiminta-asemaansa kohden.

Yleisesti keksinnön ne piirteet, jotka kuvataan edellä keksinnön mukaiseen laitteeseen viitaten, voidaan myös esittää viittaamalla tämän keksinnön mukaisiin sadonkorjuumenetelmiin, ja kääntäen. Keksinnön mukaisen menetelmän erityispiirteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

Erityisesti kyseessä on menetelmä sadon korjaamiseksi, jossa menetelmässä pystyssä kasvavien satokasvien läpi liikutetaan sadonkorjuulaitetta, laitteen etualueessa liikutetaan ylöspäin ja taaksepäin lukuisia, ulospäin työntyviä, satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvia elementtejä, liikkuvat elementit saatetaan tarttumaan pystyssä kasvaviin satokasveihin näiden elementtien työntyessä eteenpäin laitteen eteenpäin kulkevan liikesuunnan suhteen, pystyssä kasvavista satokasveista irroitetaan ennalta määrätyt, toivotut kasvinosat, irroitetut kasvinosat kuljetetaan sadon kulkuväylää pitkin ja irroitetut kasvinosat kootaan yhteen. Menetelmälle on tunnusomaista, että vaiheeseen satokasvien osien irroitamiseksi kuuluu satokasvien osien irroittaminen pystyssä kasvavien satokasvien laitteen kulkusuunnan suhteen edessä sijaitsevilta alueilta sellaisten sisääntyöntyneiden reunojen avulla, jotka reunat ulottuvat sivusuuntaisesti elementteihin ja määrittävät lovitilat elementtien sivureunoihin ja/tai vierekkäisten elementtien liitoskohtiin.

Tämän keksinnön piirteenä on eräässä suhteessa, että sato-kasvien kanssa kosketuksiin joutuvat elementit liikkuvat suhteellisen nopeasti. Tarvittava suuri nopeus voi perustua lukuisiin kriteereihin, esimerkiksi satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvien elementtien liikenopeus kehikon suhteen voidaan asettaa olennaisesti suuremmaksi kuin kehikon eteenpäin suuntautuvan liikkeen nopeus, ja asettaa siten, että irroitettu satomateriaali saadaan sinkoutumaan nopeasti liikkuvana virtana ylöspäin ja taaksepäin sadon kulkuväylää pitkin, joka kulkuväylä määräytyy ohjaavan välineen ja ylöspäin sekä taaksepäin liikkuvien, satokasvien kanssa kosketuksiin

II

7 83585 joutuvien elementtien väliin. Satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvien elementtien kärjen nopeus on mielellään suurempi kuin 5 m/s, mieluiten suurempi kuin 10 m/s, edullisesti suurin piirtein alueella 5...40 m/s. Kehikon nopeus eteenpäin voi olla suurin piirtein 10 km/h saakka, ja se on mielellään alueella 3... 9 km/h. Korjattaessa viljaa elementtien kärkien nopeus voi olla suurin piirtein 10...25 m/s. Korjattaessa kylvömailasta (Medicago sativa; alfalfa) elementtien kärkien nopeus voi olla suurin piirtein alueella 15...30 m/s.

Seuraavassa kuvataan esimerkkeinä toimivia keksinnön suoritusmuotoja liitteenä oleviin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuva 1 on kaavamainen, sivuttainen poikkileikkaus keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta sadonkorjuulaitteesta.

Kuva 2 on kaavamainen, sivuttainen poikkileikkaus kuvan 1 mukaisen laitteen muunnoksesta.

Kuva 3 on kaavamainen, sivuttainen poikkileikkaus kuvan 1 mukaisen laitteen vaihtoehtoisesta yleismuodosta.

Kuva 4 on perspektiiviesitys kuvan 1 mukaisen laitteen käsittämän korjaavan roottorin takaa.

Kuva 5 on kaavamainen, sivuttainen poikkileikkaus kuvan 2 mukaisen laitteen muunnoksesta.

Kuva 6a on kaavamainen, sivuttainen poikkileikkaus kuvan 1 mukaisen, keksinnön suoritusmuotona toimivan laitteen muunnoksesta, jossa kuvassa nähdään satokasveja syöttävä ja tukeva tela laitteen roottorikannen tai konepellin etureunan alla.

Kuva 6 b on kaavamainen sivuttainen poikkileikkaus kuvassa 6a esitetyn laitteen osan muunnoksesta.

Kuvat 7a... 7d esittävät esimerkkejä keksinnössä käytettävien, sadon talteenottavien hampaiden erilaisista muodoista.

β 83585

Kuvat 8 ja 9 esittävät esimerkkejä tämän keksinnön suoritusmuodoissa käyttökelpoisten, yksittäisten hampaiden muodoista.

Kuvat 8a ja 8b esittävät kuvassa 8 esitetyn hampaan kahta vaihtoehtoista poikkileikkausta linjaa A-A pitkin.

Kuvat 9a ja 9b esittävät kuvassa 9 esitetyn hampaan kahta vaihtoehtoista poikkileikkausta linjaa A-A pitkin.

Seuraavassa viitataan kuviin 1 ja 2, joissa nähtävä sadon-korjuulaite 125, 124 käsittää liikkuvan kehikon 12, ja sen päälle asennetun liikuteltavan tukivälineen 5, joka kuvatussa esimerkissä on ulospäin työntyviä, satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvia elementtejä 15 käsittävä roottori 11. Käyttö-väline liikuttaa roottoria 11 niinkutsutulla ylälaskuisella (overshot) tavalla, joten satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvat elementit 15 liikkuvat ylöspäin laitteen etuosassa. Ohjausväline toimii yhdessä satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvien elementtien 15 kanssa sadon kulkuväylän 33 muodostaen. Esitetyssä esimerkissä ohjausväline muodostuu konepel-listä tai kannesta 18, joka ulottuu vähintään osittain roottorin etupuolikkaan ympäri, ja joka määrittää roottorin elementtien 15 kanssa sadon kulkuväylän 33, jota pitkin roottori kuljettaa satoa. Konepelti tai kansi 18 estää roottorin 11 irroittamien satokasvien osien viskautumisen eteenpäin.

Kun sadonkorjuulaite toimii, liikuttaa roottorin 11 pyörivä liike satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvia elementtejä 15 siten, että elementeistä ulospäin työntyvät kärjet tunkeutuvat satokasvien sekaan kasvien varsia mahdollisimman vähän sekoittaen. Sitten elementit 15 liikkuvat ylöspäin kasvien läpi ja ottavat mukaansa yhden tai useamman satokasvin varren. Kun elementit 15 saavuttavat kasvien yläosan, saadaan toivotut, talteen korjattavat osat irtoamaan kasvien varsista hankaa-malla ja/tai murtamalla ja/tai repimällä.

Il 9 83585

Irroittamisen jälkeen satokasvien toivotut osat kulkeutuvat ylöspäin ja taaksepäin roottorin 11 yli, ja ne joutuvat yleisesti numerolla 9 esitettyyn, satoa kuljettavaan välineeseen, joka sijaitsee keräyskourussa 28, jonka etuseinämä 29 sijaitsee hyvin lähellä roottorin 11 takaosaa. Satoa siirtävä väline 9 käsittää tavallisesti kuvassa kaavamaisesti numerolla 8 esitetyn välineen sadon siirtämiseksi sivusuunnassa (esimerkiksi ruuvisyöttimen 27) sekä kuvassa kaavamaisesti numerolla 7 esitetyn välineen sadon kuljettamiseksi taaksepäin, esimerkiksi laatoista muodostuvan ketjukuljettimen 31.

Kuvista 4 ja 7b nähdään, että roottori käsittää sisäytimen, joka esitetään yleisesti poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisena tai moniseinäisenä sylinterinä, sekä peräkkäisiä, roottorin 11 kehällä tietyn välimatkan päässä toisistaan sijaitsevia, poikittaisia kampoja 14. Kukin kampa 14 voi olla muodostettu poikittain sijaitsevasta, massiivista materiaalia olevasta palkista, jolloin muodostuu lukuisia hampaita 15 rivinä, joka on poikittainen sadonkorjuulaitteen liikesuuntaan nähden satokasvien läpi. Kussakin hampaassa 15 on sivureunat 16 ja 17, jotka loittonevat toisistaan suunnassa, joka on poispäin hampaan 15 ulostyöntyvästä kärjestä.

Vierekkäisten hampaiden 15 vierekkäisten sivureunojen 16 ja 17 muodostaman parin kuhunkin yhtymäkohtaan on muodostettu suurennettu aukko 21, joka esitetyssä esimerkissä on ympyrän muotoinen. Kukin aukko 21 on muodostettu poistamalla osa vierekkäisten hampaiden tyvialueista. Täten kunkin hampaan tyvessä tai tyvialueessa on osa, joka on kapeampi kuin hampaassa loittonevien sivureunojen rajoittaman alueen levein osa. Esitetyissä esimerkeissä kukin kampa on muodostettu massiivista materiaalia olevasta, litteästä, levymäisestä palkista, johon on leikattu tai johon on muodostettu muulla tavalla lukuisia, mainitut hampaat muodostavia, avainreiän muotoisia koloja.

Viitaten kuvioon 2 irroitetaan jyvistä ja tähkistä muodostuva materiaali satokasveista ja kuljetetaan sitten ylöspäin ja 10 83585 taaksepäin väylää 33 pitkin kampojen 14 avulla. Roottoria peittävä konepelti 18 on tärkeä, koska se estää jyvien ja tähkien sinkoutumisen eteenpäin. Konepelti saa aikaan suppi-loitumisilmiön, joten jyvät ohjautuvat koneen sisään, eivätkä roisku takaisin maahan. Roottorin 11 takana irroitettu materiaali viskautuu kaarevista metallilangoista, tangoista tai rivoista muodostuvaa ristikkoa 26 vasten, jossa metallilangat, tangot tai rivat sijatsevat toistensa suhteen poikittain ja toisistaan niin suurella etäisyydellä, että pienet partikkelit, kuten jyvät, kykenevät läpäisemään ristikon, kun taas suuremmat kappaleet, kuten tähkät, ohjautuvat alaspäin varsinaiseen, alalaskuiseen (undershot), keskustaa kohden kuljettavaan ruuvisyottimeen 27. Kaarevat metallilangat, tangot tai rivat 26 toimivat poikkeuttimina ja erottimina.

Ruuvisyötin 27 toimii keräyskourussa 28, jonka seinämä 29 on riittävän korkea kourun etuosassa materiaalin roiskumisen estämiseksi. Ruuvisyöttimen 27 keskiosassa ohjaavat sormekkeet siirtävät tähkät ja muun suurikokoisemman irroitetun materiaalin täydellisesti laatoista muodostuvaan ketjukuljettimeen 31 sadon kuljettamiseksi ylöspäin ja taaksepäin puivaan, erottavaan ja puhdistavaan mekanismiin, jollaista käytetään tavallisesti viljankorjuulaitteissa.

Pienempi ruuvisyötin 24 varsinaisen ruuvisyöttimen 27 yläpuolella on valinnainen. Mikäli pienempää ruuvisyötintä 24 käytetään, se kerää pienemmät partikkelit, kuten erottuneet jyvät, jotka voidaan tämän jälkeen siirtää suoraan puhdistavaan laitteeseen (jota ei esitetä) puivan mekanismin (jota ei myöskään esitetä) ohi. Mikäli toista ruuvisyötintä 24 ja ristikkoa 26 ei käytetä, putoaa tällöin kaikki pienikokoinen materiaali, kuten jyvät, varsinaisen ruuvisyöttimen 27 taakse keräyskourun 28 pohjalle, josta tämä materiaali harjautuu karkeamman materiaalin mukana sadon nostolaitteeseen 31. Vaihtoehtoisesti, kuvan 2 mukaisessa laitteessa toisen ruuvisyöttimen 24 edessä oleva kaareva ristikko 26 voidaan jättää pois, mikäli kaikki korjattu materiaali on tarkoitus kerätä yhteen.

li 11 83585

Satokasvien varret 19, joista tuotteet on korjattu, kulkevat koneen alitse ja jäävät pystyn pellolle. Jotta vältyttäisiin siltä, että oljet painautuvat maahan traktorin tai vetokoneen pyörien alla, voidaan pyörien eteen asentaa jakovälineet, jotka pakottavat satokasvien jäännökset tilapäisesti toisistaan erilleen.

Kuvassa 2 nähdään kovera levy 35, joka voidaan sijoittaa sadon korjaavan roottorin 11 alapuolelle, ja joka voidaan säätää katkoviivoilla esitetyllä tavalla, esimerkiksi ympyrälle, jonka keskipisteenä on roottorin 11 akseli. Samoin, kuten kuvassa 2 katkoviivoilla esitetään, kantta 18 voidaan jatkaa siten, että ylöspäin kääntynyt loppupää 32 siirtyy alemmaksi ja/tai se voidaan siirtää lähemmäksi roottoria. Sekä roottorin etuosaa peittävän kannen 18 että koveran levyn 35 yhteisellä sovittamisella voidaan säätää roottorin 11 ja satokasvien välisen kosketuksen voimakkuutta. Samoin roottorin nopeutta ja korkeutta muuttamalla voidaan rajoittaa kosketuksen voimakkuutta ja kestoa satokasvin huipusta alaspäin. Sadon korjaavan roottorin 11 alapuolella sijaitsevan levyn 35, erityisesti sen johtavan, alaspäin käännetyn reunan, toisena tehtävänä on auttaa estämään se, ettei heikosti maahan ankkuroitunutta satokasvia pyritä millään tavalla kiskomaan irti esimerkiksi hyvin kevyestä ja märästä maaperästä sadonkorjuun aikana. Levy 35 voidaan kiinnittää valittuun asemaan, tai sen voidaan antaa kellua kaarimaisen raon sallimissa puitteissa.

Kuvassa 5 nähdään järjestely roottorin 11 etuosasta tulevan sadon ohjaamiseksi tavanomaiseen poikittaiseen kuljettavaan ruuvisyöttimeen siten, että syöttimen ydin 27A poikkeuttaa suurimman osan jyvistä taaksepäin, mutta syöttimen pyörivä komponentti 27B poikkeuttaa mahdollisen suurikokoisen materiaalin eteenpäin. Tämän erottamisen toteuttamiseksi ruuvi-syöttimen yläpuolella sijaitseva poikkeuttava pinta 23A voi olla suora tai kaareva, mutta sen täytyy ohjata materiaali syötinyksikön 27 käsittämään yläkuolokohdan alueeseen. Ruuvi-syöttimen 27 kierrenousu 27B ei ole mikään huomattava este i2 83535 poikkeuttavan pinnan 23A lähellä liikkuville jyville, ja näin ollen ne kimpoavat taaksepäin, pois syöttimen ydinsylinteristä 27A. Kun suurikokoinen materiaali joutuu kosketuksiin ruuvi -syöttimen kierrenousun 27B ja ytimen 27A kanssa, se ohjautuu eteenpäin ja alaspäin ja syöttyy sadon kuljetuslaitteeseen tavalla, joka on normaali leikkuupuimureissa. Suurikokoisen materiaalin parempaan erottumiseen ja virtaamiseen päästään, mikäli sadon ohjausvälineen alavirran puoleinen alaosa 23B • muodostuu poikittaisista rivoista, jotka päästävät ainoastaan lyhyen materiaalin lävitseen.

Kuva 6a esittää satokasveja syöttävää ja tukevaa telaa 65 roottorin kannen 18 etureunan alla. Tässä esimerkissä sadon kulkuväylän 33 määrittävään ohjausvälineeseen kuuluu kansi 18 ja tela 65. Tela 65 voi olla poikkileikkaukseltaan tasainen, se voi käsittää ripoja tai uria, tai sen kehälle on voitu tehdä poikittain tai spiraalimaiset! jokin muu sopiva kuviointi, joka on jatkuva tai joka katkeaa välillä, esimerkiksi kehälle on tehty koloja, millä estetään jyvien variseminen, satokasvien taipumus kietoutua telan ympärille, sekä sadon irroittavan roottorin työntämien viljakasvien liikkuminen eteenpäin ja joutuminen hukkaan. Tela 65 on mieluiten massiivinen tela. Etummaisen telan 65 voidaan antaa pyöriä vapaasti, tai sitä voidaan pyörittää käyttölaitteella vastakkaiseen suuntaan sadon irroittavan roottorin suhteen nopeudella, joka voi olla alhaisempi kuin nopeus eteenpäin tai joka voi kohota useita kertoja suuremmaksi kuin nopeus eteenpäin, aina kulloinkin korjattavasta sadosta ja vallitsevista olosuhteista riippuen. Korkeusasema sadon irroittavan roottorin 11 etu-kuolokohdan suhteen, tähkänieikkurin vasemmalta puolelta tarkastellen, voidaan sijoittaa alle kello kuudesta suurin piirtein kello kymmentä vastaavaan asemaan. Etutelan 65 vaakasuora etäisyys sadon irroittavan roottorin 11 kehästä riippuu suhteellisesta korkeusasemasta sekä korjattavasta sadosta ja sen tilasta; tämän välitilan suuruus voi vaihdella minimaalisesta välistä 300 millimetriin. Telan 65 halkaisija voi vaihdella siten, että se on pienimmillään alle neljänneksen sadon irroittavan roottorin 11 halkaisijasta, ja suurimmillaan suu- li i3 83585 rempi kuin tämä halkaisija, erityisesti siinä tapauksessa, kun jälkimmäinen on pieni, mikä esimerkiksi on välttämätöntä poistettaessa lehtiä tai otettaessa siemeniä talteen lyhytkasvuisista, tai maassa makaavista kasveista. Vaihtoehtoisesti sovellutuksissa, joissa käytetyt nopeudet ovat alhaisia, laitteessa voidaan käyttää etutelaa 65, joka käsittää kolme, neljä tai useampia lapoja, joiden reunat ovat tasaiset tai muotoillut, tai joissa lavoissa on lyhyitä kaarevia tai suoria piikkejä tai joissa on hammastuksia.

Kuvassa 6a sadon irroittavan roottorin ylemmän takaneljännek-sen suurimman osan peittävä laippa tai roiskelevy 67 estää sen, että kimpoutuneet jyvät joutuisivat uudestaan roottoriin 11, mutta se sallii sen, että jyvät joutuvat myöhemmin roottorista 11 keräyskouruun 28 roiskelevyn 67 ali kulkien. Roiske-levyn 67 yläpuolelle on asennettu valinnaisesti kaksi ohuista metallirivoista 68 muodostuvaa lomittaista ryhmää, jotka peittävät jyväsyöttimen 24 sisäänmenoaukon. Rivat 68 päästävät vapaat jyvät lävitseen, mutta ne ohjaavat suuremmat kappaleet, esimerkiksi puimattomat tähkät tai niiden osat, alaspäin satoa korjaavan tai uudestaan puivan laiteyhdistelmän syöttöruuviin 27.

Kuva 6b esittää syöttöä edesauttavaa telaa 120 roottorikannen 18 alemmassa etureunassa, jonka telan käsittämä keskussylin-teri 121 voidaan liittää ilmalähteestä tulevaan linjaan 122, jonka ulostulo 123 on suuntautuneena taaksepäin ja ylöspäin, kuten kuvassa esitetään, mutta jota voidaan pyörittää myös muihinkin suuntiin. Rengasmaisiin päätykiekkoihin 120B kytketyt poikittaiset lavat 120A pyörivät alalaskuisesti keski-sylinterin 121 ympäri, ilman syöttölinjan 122 kulkiessa pääty-kiekkojen keskustan läpi.

Kuvan 7a mukaisessa kammassa kunkin vierekkäisen hammasparin 15 välistä aukkoa tai välitilaa 44 on jatkettu vierekkäisten sivureunojen 16 ja 17 välisestä kapeimmasta kohdasta siten, että se päättyy pitkänomaiseen rakoon 21. Kunkin raon 21 pää voi olla suurennettu katkoviivoilla esitetysti, mikä helpottaa i4 83585 sadosta tyhjennettyjen kasvinosien poistamista, ja millä vältetään laitteeseen joutuvien satokasvien käsittelyn häiritse-mi nen.

Kuva 7b esittää kamman kaikkein edullisinta muotoa viljan ja pienten siemenien korjaamista sekä vihanneskasvien lehtien poistamista ajatellen. Hampaat 15 ovat yleisesti nuolenpään muotoisia, ja vierekkäisten hammasparien välinen tila 44 on yleisesti avainreiän muotoinen. Vierekkäisten sivureunojen 16 ja 17 välinen pienin etäisyys, jota merkitään alueena 45, usein määrää siementen ja muun toivotun materiaalin mukana kerätyn ylimääräisen aineksen määrän. Välitilan 44 sisäpäähän muodostettu suurempi aukko 21 helpottaa taas siementen irroit-tamista tähkäpäiden etupinnalta sekä kasvivarsien vetäytymistä pois kammasta sadon talteensaamisen jälkeen. Sivureunat 16 ja 17 voidaan pyöristää välitilan 44 kapeimmasta osasta, kuten katkoviivoilla esitetään.

Kuvan 7c hampaassa 15 hankaaviin reunoihin 16 ja 17 on tehty koloja 46 viljatähkien etupintojen käsittelyn helpottamiseksi, ja jotta sato saataisiin tehokkaasti talteen erityisen itsepintaisista satokasveista. Kuvassa 7d esitetään sadon irroit-tavien hampaiden tyviosissa sijaitsevien välitilojen vaihtoehtoisella tavalla muotoiltuja lovitiloja.

Kuvista 8 ja 9 nähdään, että erillisissä, sadon irroittavissa hampaissa 15, erityisesti siinä tapauksessa, kun ne on tehty metallista tai valettu muovista, satokasvit kohtaava pinta voi olla kupera tai kovera, tai sen reunat voivat olla pyöristetyt tai sisäänpäin taivutetut. Koverat pinnat saavat aikaan ammentavan vaikutuksen, ja kääntäen, ne pyrkivät puristamaan niiden välistä kulkevaa satoa.

Kuva 3 esittää tukivälineen 5 vaihtoehtoista muotoa, joka käsittää elementtejä 15 kantavan kuljettimen 2.

Tämän jälkeen tarkastellaan yleisesti keksinnön suoritusmuodoissa käyttökelpoisia ulottuvuuksia, ja voidaan todeta, is 83585 että vilja- ja useimpien rehukasvien tapauksessa sadon irroit-tavan roottorin 11 kokonaishalkaisija on edullisesti 500...600 mm. Kuitenkin pienemmät halkaisijat soveltuvat lyhytkasvuisille tai matalille satokasveille ja suuremmat halkaisijat erityisen korkeille kasveille. Kuvassa 1 esitetyn roottorin halkaisija voi olla yhteensä 550 mm, sisäytimen halkaisija voi olla 300 mm, ja kunkin elementin korkeus kärjestä vierekkäisten elementtien välisen tilan tyveen mitattuna voi olla 80 mm. Tyypillisessä käytössään, eli pystyssä kasvavia viljakasveja korjattaessa, roottorin pohja voi olla asetettuna 25...30 cm maan pinnan yläpuolelle. Kun roottorin kokonaishalkaisija on 400... 700 mm, on roottorin pyörimisnopeus edullisesti suuruusluokkaa 250...950 kierrosta minuutissa. Roottorin ulkohalkai-sijat voivat vaihdella suurin piirtein alueella 0,2...1,0 m, sopivasti 0, 4. . . 0, 6 m.

Claims (9)

1. Laite toivottujen kasvinosien korjaamiseksi pystyssä kas vavista satokasveista, joka laite käsittää liikkuvan kehikon (12) maanpinnan yläpuolella liikuttamista varten; liikuteltavan tukivälineen (5), joka on asennettu kehikon (12) suhteen käyttölaitteen aikaansaamaa liikettä varten; lukuisia ulospäin suuntautuvia, satokasviin tarttuvia elementtejä (15), jotka on asennettu liikuteltavaan tukivälineeseen (5); ohjausvälineen (4), joka toimii yhdessä satokasviin tarttuvien elementtien (15) kanssa sadon kulkuväylän (33) muodostaen; sekä käyttölaitteen (10) liikuteltavan tukivälineen (5) liikuttamiseksi satokasvien ennalta määrättyjen, toivottujen osien irroitta-miseksi pystyssä kasvavista kasveista, sekä irroitettujen kasvinosien liikuttamiseksi sadon kulkuväylää (33) pitkin; jolloin vähintään osa satokasviin tarttuvista elementeistä (15) ovat sadon irroittavia elementtejä (15), joissa kussakin on ulostyöntyvä kärki satokasvien sekaan työntämiseksi ja niiden jakamiseksi, sekä sivureunat (16, 17), jotka loittone vat toisistaan suunnassa, joka on poispäin elementin (15) ulostyöntävästä kärjestä, jolloin liikuteltava tukiväline (5) on järjestetty liikuttamaan elementtejä ylöspäin ja taaksepäin laitteen etualueessa, ja satokasviin tarttuvat elementit (15) on järjestetty tarttumaan pystyssä kasvaviin satokasveihin näiden elementtien työntyessä eteenpäin laitteen eteenpäin kulkevan liikesuunnan suhteen, tunnettu siitä, että sadon irroittavissa elementeissä (15) on lovitilat (46) elementtien sivureunoissa (16, 17) ja/tai lovitilat (21) vierek käisten elementtien (15) liitoskohdissa (42), jotka lovitilat määräytyvät sisääntyöntyneistä reunoista (20), jotka ulottuvat sivusuuntaisesti elementteihin (15).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite tunnettu sii tä, että vähintään eräät lovitiloista (21) on muodostettu vierekkäisten elementtien (15) liitoskohtiin (42), ja että jokainen tällainen lovitila (21) rajoittuu vierekkäisten elementtien (15) sivureunojen (16, 17) sisäpäiden välissä ulottu vaan, kaarevaan reunaan (20). li i7 83585

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että lovitila (21) on muodostettu vierekkäisten, satokasviin tarttuvien elementtien (15) parin liitoskohtaan (42) ja tämän satokasviin tarttuvan elementtiparin väliin jäävä alue (44, 21) on yleisesti avainreiän muotoinen.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kussakin sadon irroittavassa elementissä (15) on poikittainen pinta mainittujen toisistaan loittonevien sivureunojen (16, 17) välissä satokasveista irroitettujen osien työntämiseksi sadon kulkuväylää (33) pitkin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että poikittainen pinta on olennaisesti tasomainen.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite tunnettu siitä, että sivureunat (16, 17) loittonevat toristaan siten, että niiden kokonaissisäkulma on noin 30’.

7. Menetelmä sadon korjaamiseksi, jossa menetelmässä pystyssä kasvavien satokasvien läpi liikutetaan sadonkorjuulaitetta, laitteen etualueessa liikutetaan ylöspäin ja taaksepäin lukuisia, ulospäin työntyviä, satokasvien kanssa kosketuksiin joutuvia elementtejä (15), liikkuvat elementit saatetaan tarttumaan pystyssä kasvaviin satokasveihin näiden elementtien työntyessä eteenpäin laitteen eteenpäin kulkevan liikesuunnan suhteen, pystyssä kasvavista satokasveista irroitetaan ennalta määrätyt, toivotut kasvinosat, irroitetut kasvinosat kuljetetaan sadon kulkuväylää (33) pitkin ja irroitetut kasvinosat kootaan yhteen, tunnettu siitä, että vaiheeseen sato-kasvien osien irroitamiseksi kuuluu satokasvien osien irroit-taminen pystyssä kasvavien satokasvien laitteen kulkusuunnan suhteen edessä sijaitsevilta alueilta sellaisten sisääntyönty-neiden reunojen (20) avulla, jotka reunat ulottuvat sivusuun-taisesti elementteihin (15) ja määrittävät lovitilat (46, 21) ιβ 83585 elementtien (15) sivureunoihin (16, 17) ja/tai vierekkäisten elementtien (15) liitoskohtiin (42).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäljellä olevat, karsitut satokasvien varret päästetään elementeistä (15) lovitilojen kautta.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että irrotetut satokasvien osat työnnetään sadon kulkuväylää (33) pitkin elementtien (15) poikittaisilla pinnoilla siten, ettei irroitettujen kasvinosien viipymä ole olennainen liikkuvissa, sadon irroittavissa elementeissä (15).