FI82587C - Foerfarande foer dragning av noten under isen och notanordning. - Google Patents

Description

1 82587

Menetelmä nuotan vetämiseksi jään ali ja nuottalaitteisto

Keksinnön kohteena on menetelmä nuotan tai vastaavan vetämiseksi jään ali laskuavannosta nostoavantoon sekä 5 nuottalaitteisto. Keksinnön mukaisessa menetelmässä kiinnitetään nuotta ja vetoköydet kahteen ponttoonirakentei-seen nuotanohjaimeen, joissa kummassakin on jään alapintaa vasten pureutuvat ohjainterät, uitetaan vetoköysien vapaat päät jään ali laskuavannosta nostoavantoon, ja vedetään 10 nuotanohjäimiä vetoköysien avulla jään alapintaa pitkin laskuavannosta nostoavantoon. Menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu, keksinnön mukainen laitteisto käsittää kaksi ponttoonirakenteista nuotanohjaintä, joissa kummassakin on jään alapintaa vasten pureutuvat ohjainterät, ja jotka 15 kumpikin lisäksi käsittävät kiinnityselimet nuottaa varten sekä vetoelimen vetoköyden tai vastaavan kiinnitystä varten, ja ainakin yhden vetolaitteen nuotanohjäimien vetämiseksi vetoköysien avulla laskuavannosta nostoavantoon.

Suoritettaessa talvinuottaus ns. perinteisellä ta-20 valla (jota yhä yleisesti käytetään) tehdään jäälle lukuisa määrä uittoavantoja, joiden kautta nuotta uitetaan laskuavannosta nostoavantoon. Uittoavannot ovat tyypillisesti noin 25 metrin välein ja ulottuvat laskuavannon päässä noin 150 metriä ja nostoavannon päässä noin 90 metriä kum-25 mallekin sivulle. Kun nostoavannon ja laskuavannon väli jäällä saattaa olla jopa 1500 metriä, kiertävät uittoavannot noin kolmen kilometrin matkan, jolloin niiden lukumäärä on yli sata. Uittoavantojen teko on luonnollisestikin työlästä ja vaatii raskasta kalustoa eli käytännössä trak-30 tori/jääkaira-yhdistelmää. Apaja joudutaan kiertämään traktorilla kerran ja jalkaisin useampaan kertaan, joten työnteko hankaloituu merkittävästi, kun liikkuminen jäällä vaikeutuu erityisesti lumimäärän lisääntyessä. Keväällä, kun jäälle muodostuu sohjoa (jopa 1 m:n verran), estyy 35 nuottaus kokonaan. Uittoavannot umpeutuvat myös helposti 2 82587 tuiskuisella säällä, ja saattaa olla, että ne joudutaan lapioimaan auki useaan kertaan.

Perinteisen nuottaustavan puutteita on yritetty poistaa erilaisilla nuotanohjäimillä, joilla laskunuoraa 5 tai itse verkkoa tai nuottaa uitetaan jään alla. Ohjaimissa on yleensä ponttoonirakenteinen runko, johon on kiinnitetty luistin- tai ohjainterät, jolloin runkoon vaikuttava noste saa terät pureutumaan jään alapintaa vasten. Esimerkiksi FI-patenttijulkaisussa 51033 on esitetty tä-10 mäntapainen laite, jota liikutetaan askelmaisesti eteenpäin narusta nykimällä. Laitteet ovat kuitenkin rakenteeltaan varsin monimutkaisia eikä niitä yleensä pystytä ohjaamaan kuin suoraviivaista rataa pitkin. Jos halutaan ohjata laitetta käyräviivaista reittiä pitkin, on käytet-15 tävä sellaisia tunnettuja nuotanohjäimiä, jotka toimivat joko langattomalla radio-ohjauksella tai mekaanisella kau-ko-ohjauksella. Tällaiset ohjattavat laitteet ovat kuidenkin monimutkaisia ja kalliita.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin saada 20 aikaan uudentyyppinen talvinuottausmenetelmä ja laitteisto, joilla ei ole edellämainittuja puutteita. Keksinnön mukaisella menetelmällä tämä saavutetaan niin, että kumpaakin nuotanohjainta lähdetään vetämään laskuavannosta siten, että kyseisen nuotanohjaimen ohjainterien määrää-25 män suunnan ja vastaavan vetoköyden suunnan välinen veto-kulma on vino, jolloin nuotanohjaimet kulkevat ensin ulospäin lasku-ja nostoavantojen välisestä linjasta ja kääntyvät vetoa jatkettaessa itsetoimivasti takaisin kohti nostoavantoa. Keksinnön mukaiselle laitteistolle on puo-30 lestaan tunnusomaista se, että vetoelin on sovitettu ohjainterien suhteen siten, että se sallii ohjainterien määräämän suunnan ja vetoköyden suunnan välisen vetokulman muuttuvan niin, että nuotanohjäimien kulkusuunta muuttuu itsetoimivasti seurauksena vetokulman muutoksesta.

35 Keksinnön perusajatuksen mukaisesti kumpaakin nuo tanohj ainta vedetään laskuavannosta sivuttain kohti nos- 3 82587 toavantoa, jolloin ne lähtevät haluttuun suuntaan. Nuo-tanohjaimen edetessä vetosuunta muuttuu, ja vetokulman lähestyessä 90 astetta muuttuu myös nuotanohjaimen kulkusuunta takaisin kohti nostoavantoa. Näin nuotanohjaimet 5 kiertävät apajan vetäen nuotan perässään pyyntiasennossa.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla päästään eroon perinteisen tavan uittoavannoista, jolloin työmäärä vähenee huomattavasti, ja useampi apaja päivää kohti mahdollistuu. Nuotta ei myöskään pysähdy kesken vetoa niin kuin 10 perinteisessä tavassa. Tämän seurauksena saalismäärä kasvaa, koska kalat pääsevät nuotan ulkopuolelle, jos nuotta pysähtyy. Keksinnön mukaisella ratkaisulla mahdollistuu myös erittäin yksinkertainen ja tehokas pyyntilaitteisto, joka mahdollistaa myös talvitroolauksen. Näin päästään 15 eroon myös edellämainituista monimutkaisista kauko-oh-jauslaitteista.

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista 20 laitteistoa jäällä, kuvio 2a esittää nuotanohjaimen ensimmäistä suoritusmuotoa ylhäältäpäin eli jään suunnasta nähtynä, kuvio 2b esittää kuvion 2a ohjainta viivan A-A suunnasta nähtynä, 25 kuvio 3a esittää nuotanohjaimen toista suoritus muotoa ylhäältäpäin eli jään suunnasta nähtynä, ja kuvio 3b esittää kuvion 3a ohjainta viivan B-B suunnasta nähtynä.

Kuviossa 1 on jäälle 1 tehty laskuavanto 2 ja nos-30 toavanto 3 nuottausta varten. Käytännössä avantojen sivun pituus on 3-4 metriä, ja niiden keskinäinen etäisyys 400-1500 metriä, joten kuviota 1 ei selvyyden vuoksi ole esitetty käytännön mittoja vastaavassa mittakaavassa. Laitteisto on esitetty lähtöasennossa, josta nuotanohjäimiä 4 35 lähdetään vetämään kohti nostoavantoa. Asennettaessa laitteistoa jäälle kiinnitetään nuotta (ei esitetty) ja veto- 4 82587 köydet 5 ensin nuotanohjäimiin, minkä jälkeen vetoköydet uitetaan jään ali nostoavannon äärellä oleville vetolait-teille 6, jotka voivat olla esim. polttomoottorikeloja. Vetoköysien uitto tapahtuu sinänsä tunnetulla tavalla, 5 esimerkiksi sauva- tai sähköuitolla. Sauvauittoa käytettäessä on tehtävä avannot 7,joita on merkitty katkoviivoilla. Kun vetoköydet on uitettu vetolaitteille 6, työnnetään nuotanohjaimet laskuavannosta jään alle haluttuun suuntaan, jolloin ollaan kuvion 1 mukaisessa lähtötilanteessa, 10 josta nuotanohjäimiä lähdetään vetämään jään alapintaa pitkin vinottain kohti nostoavantoa. Kuviossa 1 on veto-köyden 5 suunnan ja nuotanohjaimen ohjainterien (esitetty tarkemmin seuraavissa kuvioissa) määräämän suunnan välistä vetokulmaa merkitty viitemerkillä a. Vetovoiman ja ohjain-15 terien ohjaavan vaikutuksen johdosta nuotanohjaimet alkavat liikkua katkoviivoilla esitettyjä reittejä pitkin vetäen nuottaa perässään. Kun vetokulma lähenee 90 astetta noin puolessa välissä matkaa, alkaa nuotanohjäimien kulkusuunta muuttua kohti nostoavantoa ohjainterien suuntaisen 20 vetokomponentin pienentyessä, ja jatkettaessa vetoa edelleen tulevat nuotanohjaimet viimein nostoavantoon 3.

Kuvioissa 2a ja 2b on esitetty keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukainen nuotanohjain 4. Laite käsittää pönttöönirungon 10, joka on poikkileikkaukseltaan oleelli-25 sesti suorakulmainen. Runko on muodostettu kelluvaksi täyttämällä se kokonaan tai osittain jollakin vettä kevy-emmällä aineella, esim. ilmalla tai styroxilla. Rungon yläpinnalle 10a on sovitettu keskenään oleellisesti yhdensuuntaiset ja runkoon nähden kiinteät ohjainterät 11a-11c 30 siten, että ohjainterät 11a ja 11c ovat samassa pituussuuntaisessa linjassa lähellä yläpinnan toista sivureunaa ja ohjainterä 11b lähellä vastakkaista sivureunaa. Ohjain-terät 11a ja 11c ovat lisäksi lähellä rungon päätyjä, ja ohjainterä 11b on rungon pituussuunnassa näiden välissä. 35 Ohjainterien päiden läheisyyteen on sovitettu rajoitinpa-lat 12, jotka estävät teriä uppoamasta liian syvälle jääs- 5 82587 sä oleviin railoihin. Käytännössä ohjainterät ulkonevat rajoitinpalojen tasosta noin 5 mm:ä. Rungon takapäätyyn on sovitettu kiinnitysrengas 13 nuottaa varten, ja sivupinnalle 10b vetorengas 14 vetoköyttä 5 varten. Vetorengas 14 5 on pituussuunnassa ohjainterien 11a ja 11c välissä siten, että renkaan etäisyys terästä 11a on noin kaksi kertaa niin pitkä kuin sen etäisyys terästä 11c. Kuvioon 2a on lisäksi piirretty katkoviivoilla vetoköysi 5. Koska veto-rengas 14 on kiinnitetty rungon sivupinnalle, ja koska se 10 on renkaan muotoinen, sallii se vetoköyden vetokulman muuttuvan halutuissa rajoissa.

Kuvioissa 3a ja 3b on esitetty vaihtoehtoinen suoritusmuoto nuotanohjaimelle 4. Ponttoonirunko 15 on tässä tapauksessa poikkileikkaukseltaan oleellisesti ympyrän 15 muotoinen, ja kiinteät ohjainterät 16a ja 16b on sovitettu samaan pituussuuntaiseen linjaan. Pönttöönirunkoon on varren 17 päähän kiinnitetty tasapainoitusponttooni 18, joka pitää nuotanohjaimen tasapainossa vedon aikana. Ve-toripa 14a on kiinnitetty rungon ulkopintaan pituussuun-20 nassa vastaavalla tavalla kuin kuvioiden 2a ja 2b esimerkissä ja poikittaissuunnassa noin 90 asteen etäisyydelle ohjainteristä 16a ja 16b. Käytännössä tämä poikittaissuuntainen etäisyys vaihtelee 45 ja 135 asteen välillä. Myöskin nuotan kiinnityselin 13a on tässä esimerkissä rivan 25 muotoinen. Nuotan kiinnitysrengas voi olla myös nivelöity pönttöönirunkoon, jolloin nuotan liikkeiden ponttoonirun-koon kohdistamat rasitukset pienenevät.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten o-heisten esimerkkien mukaisiin piirustuksiin, on selvää, 30 ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan muunnella useillakin tavoilla oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Niinpä voidaan esimerkiksi nuotanohjäimien rakennetta muunnella hyvinkin monin tavoin. Ponttoonirungon muoto voi vaihdel-35 la, ja esimerkiksi ohjainteriin voidaan liittää erilaisia mekanismeja, jotka vapauttavat terät jääkosketuksesta, 6 82587 jolloin nuotanohjaimet voidaan vetää suoraviivaisesti kohti nostoavantoa. Oleellista on kuitenkin, että vetorengas tai vastaava vetoelin on sellainen ja siten sijoitettu ohjainterien suhteen, että se sallii vetokulman muuttuvan 5 jatkuvasti vedon edistyessä. Paitsi edellä esitetyillä kiinteästi pönttöönirunkoon sijoitetuilla vetorenkailla tai -rivoilla, saavutetaan tämä myös esimerkiksi siten, että vetoköysi on kiinnitetty varteen, joka tyvipäästään on nivelöity runkoon niin, että nivelen kääntöliike on 10 rajoitettu halutuksi.

Il

Claims (6)

7 82587

1. Menetelmä nuotan tai vastaavan vetämiseksi 5 jään ali laskuavannosta (2) nostoavantoon (3),jonka menetelmän mukaisesti - kiinnitetään nuotta ja vetoköydet (5) kahteen ponttoonirakenteiseen nuotanohjaimeen (4), joissa kummassakin on jään alapintaa vasten pureutuvat ohjainterät 10 (lla-llc;16a,16b), - uitetaan vetoköysien (5) vapaat päät jään ali laskuavannosta (2) nostoavantoon (3), ja - vedetään nuotanohjäimiä (4) vetoköysien (5) avulla jään alapintaa pitkin laskuavannosta (2) nostoavan- 15 toon (3), tunnettu siitä, että - kumpaakin nuotanohjainta (4) lähdetään vetämään laskuavannosta siten, että kyseisen nuotanohjaimen ohjain-terien (lla-llc;16a,16b) määräämän suunnan ja vastaavan vetoköyden (5) suunnan välinen vetokulma (a) on vino, 20 jolloin nuotanohjaimet (4) kulkevat ensin ulospäin laskuja nostoavantojen välisestä linjasta ja kääntyvät vetoa jatkettaessa itsetoimivasti takaisin kohti nostoavantoa.

2. Nuottalaitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, joka laitteisto käsittää 25. kaksi ponttoonirakenteista nuotanohjainta (4), joissa kummassakin on jään alapintaa vasten pureutuvat ohjainterät (lla-llc;16al6b), ja jotka kumpikin lisäksi käsittävät kiinnityselimet (13;13a) nuottaa varten sekä vetoelimen (14;14a) vetoköyden (5) tai vastaavan 30 kiinnitystä varten, ja - ainakin yhden vetolaitteen (6) nuotanohjäimien (4) vetämiseksi vetoköysien (5) avulla laskuavannosta (2) nostoavantoon (3), tunnettu siitä, että - vetoelin (14;14a) on sovitettu ohjainterien 35 (lla-llc;16a,16b) suhteen siten, että se sallii ohjainte- 8 82587 rien määräämän suunnan ja vetoköyden (5) suunnan välisen vetokulman (a) muuttuvan niin, että nuotanohjäimien (4) kulkusuunta muuttuu itsetoimivasti seurauksena vetokulman muutoksesta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen nuottalaitteis- to, jossa nuotanohjäimien (4) runko (10) on poikkileikkaukseltaan oleellisesti suorakulmainen, tunnettu siitä, että ohjainterät (lla-llc) on sovitettu rungon yläpinnalle (10a) ainakin kahteen rungon pituussuuntaiseen 10 linjaan, ja että vetoelin (14) on sovitettu yläpintaan rajoittuvalle sivupinnalle (10b) pituussuunnassa ohjain-terien (lla-llc) väliin.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen nuottalaitteis-to, jossa nuotanohjäimien (4) runko (15) on poikkileik- 15 kaukseltaan oleellisesti ympyrän muotoinen, tunnet-t u siitä, että ohjainterät (16a,16b) on sovitettu rungon pinnalle yhteen pituussuuntaiseen linjaan, ja että veto-elin (14a) on sovitettu rungon pinnalle pituussuunnassa ohjainterien (16a,16b) väliin ja poikittaissuunnassa 45-20 135 asteen etäisyydelle ohjainteristä.

5. Patenttivaatimuksen 2,3 tai 4 mukainen nuot-talaitteisto, tunnettu siitä, että vetoelin muodostuu metallirenkaasta (14) tai -rivasta (14a).

6. Patenttivatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen nuot-25 talaitteisto, tunnettu siitä, että vetoelin muodostuu runkoon nivelöidystä varresta, jonka päässä on kiinni tysrengas . 9 82587