FI82487B - Elektrolytisk cell och taetning. - Google Patents

Description

1 82487

Elektrolyysikenno ja tiiviste

Esillä olevan keksinnön kohteena on elektrolyysikenno ja tässä elektrolyysikennossa käytettävä tiiviste.

5 Aikaisemmin tunnetaan elektrolyysikennoja, jotka käsittävät joukon anodeja ja katodeja, kunkin anodin ollessa erotettuna vieressä olevasta katodista erottimen avulla, joka jakaa elektrolyysikennon useisiin anodi- ja katodiosastoihin. Tällaisen kennon anodiosastot on varus-10 tettu laitteilla elektrolyytin syöttämistä varten kennoon sopivimmin yhteisestä kokoojasäiliöstä ja laitteilla elektrolyysituotteiden poistamiseksi kennosta. Samalla tavoin kennon katodiosastot on myös varustettu laitteilla elektrolyysituotteiden poistamiseksi kennosta ja vaihtoeh-15 toisesti lisäksi laitteilla veden tai muun nesteen syöttämiseksi kennoon.

Erottimena elektrolyysikennossa voi toimia hydraulisesti läpäisevä kalvo, joka sallii elektrolyytin virtauksen anodiosastoista katodiosastoihin kennossa, tai tämä 20 kalvo voi myös olla pääasiassa hydraulisesti läpäisemätön ja ioneja, esimerkiksi kationeja, valinnaisesti läpäisevä kalvo, joka sallii ionilajien valinnaisen virtauksen kennon anodi- ja katodiosastojen välillä.

Tällaisia elektrolyysikennoja voidaan käyttää usei-25 den erilaisten elektrolyyttien elektrolyysissä ja niitä käytetään laajalti alkalimetallien vesipitoisen kloridi-liuoksen elektrolyysissä. Tällaista liuosta elektrolysoitaessa kalvotyyppisessä elektrolyysikennossa liuos syötetään kennon anodiosastoihin, elektrolyysin yhteydessä syn-30 tyvä kloori poistetaan kennon anodiosastoista, alkalime-tallin kloridiliuos kulkee kalvojen kautta ja elektrolyysin yhteydessä syntynyt vety ja alkalimetallihydroksidi poistetaan katodiosastoista, jolloin tämä alkalimetallihydroksidi poistetaan alkalimetallikloridin ja -hydrok-35 2 82487 sidin vesipitoisena liuoksena. Vesipitoista alkalimetalli-kloridiliuosta elektrolysoitaessa kationeja valinnaisesti läpäisevällä kalvolla varustetussa kalvotyyppisessä elek-trolyysikennossa liuos syötetään kennon anodiosastoihin 5 ja elektrolyysin yhteydessä syntynyt kloori ja loppuun kulutettu alkalimetallikloridiliuos poistetaan anodiosas-toista, alkalimetalli-ionit siirretään kalvojen yli kennon katodiosastoihin, joihin voidaan syöttää vettä tai laimennettua alkalimetallihydroksidiliuosta, ja alkali-10 metalli-ionien ja hydroksyyli-ionien reaktion synnyttämä vety ja alkalimetallihydroksidiliuos poistetaan kennon katodiosastoista.

Kuvatuntyyppisiä elektrolyysikennoja voidaan käyttää erityisesti kloori- ja natriumhydroksidia valmistet-15 taessa vesipitoisen natriumkloridiliuoksen elektrolyysin avulla.

Kuvatuntyyppisillä kennoilla voi olla useita erilaisia muotoja. Siten tällainen elektrolyysikenno voi olla säiliötyyppinen ja käsittää katodiosaston, jossa on 20 sivuseinät ja joukko yleensä yhdensuuntaisia katodisormia tai -taskuja, joukon anodeja ollessa asetettuna osaston sisään yhtäläisin etäisyyksiin toisistaan ja myös yleensä yhdensuuntaisina sekä kiinnitettynä pohjaan, anodien ollessa asetettuina vierekkäisten katodisormien väliin tai 25 katoditaskuihin katodiosastossa. Keksinnön esillä oleva sovellutusmuoto on kuitenkin erityisen sopiva käyttöä varten yhdessä suodatuspuristintyyppisen elektrolyysei-kennon kanssa, joka käsittää suuren määrän vuorottelevia anodeja ja katodeja, esimerkiksi viisikymmentä anodia, 30 jotka vuorottelevat viidenkymmenen katodin kanssa, vaikka kenno voi myöskin käsittää enemmänkin anodeja ja katodeja, esimerkiksi jopa sataviisikymmentä vuorottelevaa anodia ja katodia.

Suodatuspuristintyyppiset elektrolyysikennot voi-35 tl 3 82487 vat sisältää joukon sähköisesti eristävästä materiaalista, esimerkiksi elastomeerisestä sähköä eristävästä materiaalista tehtyjä tiivisteitä. Tällaisessa elektrolyysikennos-sa voi yksi tai useampi tiiviste olla asetettuna kunkin 5 anodin ja sen vieressä olevan katodin väliin niiden kanssa kosketukseen eristämään sähköisesti anodit ja katodit toisistaan ja muodostaakseen myös tilat anodi- ja katodiosas-tojen muodostamiseksi elektrolyysikennoon. Anodit ja katodit voidaan vaihtoehtoisesti asettaa kehysmäisten tiivis-10 teiden sisään, esimerkiksi näissä tiivisteissä oleviin syvennyksiin, ja elektrolyysikennossa voi olla muitakin tiivisteitä tilojen muodostamiseksi kennoon anodi- ja ka-todiosastoja varten.

Tällaisten elektrolyysikennojen, ja erityisesti 15 suuren määrän tiivisteitä sisältävien suodatuspuristin-tyyppisten elektrolyysikennojen yhteydessä voi esiintyä vaikeuksia kennoa kokoonpantaessa tiivisteen tarkan asennuksen suorittamisessa vierekkäisen tiivisteen tai anodin ja/tai katodin suhteen. Vaikeuksia voi myös ilmetä tiivis-20 teen pitämisessä paikoillaan vierekkäisen tiivisteen tai anodin ja/tai katodin suhteen, kun kennon komponenttiosat käsittävää pakkausta puristetaan kokoonpanon aikana. Puristuksen yhteydessä yksi tai useampi tiiviste pyrkii siirtymään pakkauksessa tai jopa puristumaan siitä ulos.

25 Lisäksi kennon käytön aikana tiivisteet voivat pyrkiä siirtymään pois paikoiltaan, jolloin syntyy vaara elektrolyytin vuotamisen suhteen pois kennosta.

Eurooppalaisessa patenttijulkaisussa N:o 0 094 772 selostetaan tiivistettä tarkoitettuna käytettäväksi elek-30 trolyysikennossa, joka on suunniteltu helpottamaan tiivisteen tarkkaa asetusta vieressä olevan tiivisteen tai anodin ja/tai katodin suhteen elektrolyysikennossa sekä helpottamaan myös tiivisteen asennon säilyttämistä vieressä olevan tiivisteen tai anodin ja/tai katodin suh-35 4 82487 teen elektrolyysikennon kokoonpanon ja käytön aikana. Edellämainitussa eurooppalaisessa patenttijulkaisussa selostettu tiiviste käsittää joukon ulkonemia ja/tai syvennyksiä pinnallaan, jotka on asetettu toimimaan yhdessä 5 vierekkäisen anodin tai katodin tai tiivisteen pinnalla olevien vastaavien syvennyksien ja/tai ulkonemien kanssa.

Tiivisteessä olevat ulkonemat ja/tai syvennykset on muodostettu tiivisteen kehysmäiseen osaan näiden ulkonemien ja/tai syvennysten muodostaessa yksinkertaisen 10 rivin tiivisteen kehysmäisen osan ympärille. Ulkonemat ja/tai syvennykset on asetettu sopivimmin suuruusluokkaa 1-20 cm olevan etäisyyden päähän toisistaan, vaikka ne voidaankin asettaa myös lähemmäksi toisiaan tai kauemmaksi toisistaan.

15 Mitä lähempänä toisiaan tiivisteen pinnassa olevat syvennykset ja/tai ulkonemat ovat, sitä suurempi on se asentojen määrä tiivisteen yksikköpituutta kohti, joiden avulla tiiviste kiinnitetään vieressä olevaan tiivisteeseen tai anodiin ja/tai katodiin, ja sitä paremmat ovat 20 myös mahdollisuudet tiivisteen pitämiseksi paikoillaan elektrolyysikennossa kennon kokoonpanon ja käytön aikana.

Ulkonemien ja/tai syvennyksien asettamisessa lähelle toisiaan tiivisteen pintaan esiintyy kuitenkin vaikeuksia. Siten, jos tiiviste sisältää suuren määrän lähekkäi-25 siä syvennyksiä, esimerkiksi reikiä, pinnallaan, voi tiiviste rakenteellisesti heikentyä. Samoin, ja erityisesti kysymyksen ollessa yksinapaisesta elektrolyysikennosta, jossa sähkövirta varataan kuhunkin elektrodiin tai poistetaan siitä elektrodin reunan kautta ja jossa sähkövirta 30 kulkee elektrodin tasossa, voi elektrodissa oleva suuri määrä lähekkäisiä syvennyksiä saada aikaan sähkövirran huomattavan kulkuvastuksen ja aiheuttaa myös elektrodin rakenteen heikentymisen, erityisesti silloin, kun syvennykset ovat reikien muodossa.

35 5 82487

Esillä olevan keksinnön avulla edellämainitut haitat poistetaan. Keksintö tarjoaa erityisesti käyttöön tiivisteen, joka on pinnallaan varustettu joukolla etäisyyden päässä toisistaan olevia ulkonemia ja/tai syvennyksiä, 5 jolloin tämä tiiviste voidaan kiinnittää yhtä lujasti vieressä olevaan tiivisteeseen tai anodiin ja/tai katodiin kuin edellämainitussa eurooppalaisessa patenttijulkaisussa selostettu tiiviste, jolloin kuitenkin sanotut ulkonemat ja/tai syvennykset voidaan asettaa erilleen huomattavasti 10 suuremman etäisyyden päähän kuin mainitun eurooppalaisen patenttijulkaisun mukaisen tiivisteen pinnalla olevat ulkonemat ja/tai syvennykset.

Esillä oleva keksintö tarjoaa käyttöön sähköisesti eristävästä materiaalista tehdyn tiivisteen, jota voidaan 15 käyttää elektrolyysikennossa, tämän tiivisteen käsittäessä pinnallaan olevan joukon ulkonemia ja/tai syvennyksiä, jotka on asetettu toimimaan yhdessä vieressä olevan anodin tai katodin tai tiivisteen pinnalla olevien vastaavien syvennyksien ja/tai ulkonemien kanssa, mainittujen ulkone-20 mien ja/tai syvennysten ollessa muodostettuina useina riveinä tiivisteen pinnalle.

Esillä oleva keksintö ei ole rajoittunut suodatus-puristintyyppisten elektrolyysikennojen käyttöön. Kuitenkin se sopii erityisen hyvin käytettäväksi sellaisten kennojen 25 yhteydessä, jotka käsittävät joukon vuorottelevia anodeja ja katodeja ja useita tiivisteitä, sillä tällaisissa suo-datuspuristimissa tiivisteiden tarkkaan asetukseen ja siirtymisvaaraan kennon kokoonpanon ja käytön yhteydessä liittyvät vaikeudet ovat huomattavimpia.

30 Esillä olevan keksinnön mukaisessa tiivisteessä, joka sisältää pinnallaan joukon ulkonema- ja/tai syvennys-rivejä, voivat tietyssä rivissä olevat ulkonemat ja/tai syvennykset olla paljon suuremman etäisyyden päässä toisistaan kuin yhden ainoan tällaisen ulkonema- ja/tai sy-35 6 82487 vennysrivin käsittävässä tiivisteessä, ensinmainitun tiivisteen voidessa kuitenkin olla kiinnitettynä yhtä lujasti paikoilleen kennossa kuin jälkimmäinen tiiviste kennon kokoonpanon ja käytön aikana. Vaihtoehtoisesti voivat 5 esillä olevan keksinnön mukaisessa tiivisteessä käsittäen joukon pinnallaan olevia ulkonema- ja/tai syvennysrivejä tietyssä rivissä olevat ulkonemat ja/tai syvennykset olla yhtä suuren etäisyyden päässä toisistaan kuin yhden ainoan tällaisen ulkonema- ja/tai syvennysrivin käsittävän tii-10 visteen ulkonemat ja/tai syvennykset. Tässä tapauksessa ensinmainittu tiiviste voi olla paljon lujemmin kiinnitettynä paikoilleen elektrolyysikennossa kuin jälkimmäinen tiiviste kennon kokoonpanon ja käytön aikana. Koska on tarpeetonta käyttää pientä etäisyyttä tällaisten ulkone-15 mien ja/tai tiivisteiden muodostaman tietyn rivin vierekkäisten ulkonemien ja/tai syvennysten välissä keksinnön mukaisessa tiivisteessä, eivät syvennykset tällöin heikennä huomattavammin tiivisteen rakennetta, erityisesti niiden ollessa reikien muodossa. Lisäksi elektrolyysikennon 20 anodissa ja katodissa ei tarvita pientä etäisyyttä vierekkäisten ulkonemien ja/tai syvennysten välillä ja siten syvennykset eivät heikennä huomattavmmin tiivisteen rakennetta eivätkä muodosta suurempaa vastusta sähkövirran kululle, erityisesti kun syvennykset ovat reikien muodossa.

25 Keksinnön mukainen tiiviste on yleensä pääasiassa tasomainen ja sillä voi olla kehysmäinen muoto, joka rajoittaa aukon. Elektrolyysikennossa tämä aukko voi muodostaa tilan anodi- tai katodiosastoa varten, tai anodi tai katodi voi olla asetettuna tähän aukkoon. Elektrolyysi-30 kenno voi olla yksi- tai kaksinapainen elektrolyysiken-no.

Tiiviste voidaan asettaa elektrolyysikennossa anodin tai katodin viereen, jolloin tiivisteen pinnassa olevat ulkonemat ja/tai syvennykset toimivat yhdessä anodin 35 7 82487 ja katodin pinnassa olevien vastaavien syvennyksien ja/tai ulkonemien kanssa. Tiiviste voidaan asettaa anodin ja sen vieressä olevan katodin tai kaksinapaisen elektrodin anodin ja sen vieressä olevan kaksinapaisen elektrodin katodin vä-5 liin.

Kun anodi tai katodi on asetettu tiivisteessä olevaan aukkoon, toimivat tiivisteen pinnassa olevat ulkone-mat ja/tai syvennykset yhdessä toisen vierekkäisen tiivisteen pinnassa olevien vastaavien syvennyksien ja/tai ulko-10 nemien kanssa.

Ulkonemat ja/tai syvennykset asetetaan sopivimmin tiivisteen kehysmäiseen osaan ja ulkonemat ja/tai syvennykset voidaan asettaa tiivisteen yhdelle tai molemmille, eli vastakkaisille, pinnoille.

15 Tiiviste sisältää joukon ulkonema- ja/tai syvennys- rivejä, ja tiiviste voi sisältää kaksi tai kolme tai useampia tällaisia rivejä. Yksinkertaisuuden vuoksi on suotavaa, että tiiviste sisältää kaksi tällaista ulkonema- ja/tai sy-vennysriviä. Yhdessä rivissä olevat ulkonemat ja/tai syven-20 nykset voidaan asettaa pääasiassa samaan linjaan sen vieressä olevan rivin tai rivien ulkonemien ja/tai syvennysten kanssa, tai vaihtoehtoisesti yhden rivin ulkonemat ja/tai syvennykset voidaan porrastaa vieressä olevan rivin tai rivien ulkonemien ja/tai syvennysten suhteen, eli siis yhden 25 rivin ulkonemat ja/tai syvennykset voidaan asettaa vieressä olevan rivin tai rivien vierekkäisten ulkonemien ja/tai syvennysten väliseen tilaan.

Tiiviste voi sisältää yhdessä rivissä olevat ulkonemat ja sen vieressä olevassa rivissä tai riveissä olevat 30 syvennykset tai kukin riveistä voi sisältää sekä ulkonemat että syvennykset. Itse asiassa tietyn rivin ulkonemat ja syvennykset voidaan asettaa vuorottaisesti.

Tiiviste voi sisältää minkä tahansa sopivan muotoisen ulkoneman pinnallaan ja syvennysten muoto on tehty vas-35 8 82487 taamaan ulkonemia. Tiivisteen pinnassa olevat ulkonemat \ voivat esimerkiksi olla nastoja, jotka ovat muodoltaan suorakulmaisia, esimerkiksi neliömäisiä tai pitkulaisia, tai niiden muoto voi olla lieriömäinen. Syvennykset muo-5 töillään toimimaan yhdessä ulkonemien kanssa, ja syvennykset voidaan varustaa vastaavalla tavalla muotoilluilla reisillä, jotka kulkevat tiivisteen yhdestä pinnasta toiseen pintaan.

Ulkonemien olisi ulotuttava tiivisteen pinnasta 10 ylöspäin riittävässä määrin tiivisteen haluttua tarkkaa asettamista varten paikoilleen elektrolyysikennon kokoonpanon aikana ja niiden olisi varmistettava, että tiiviste pysyy ennalta määrätyssä asennossaan kennossa kennon käytön aikana. Siten on suositeltavaa, että ulkonema sopii 15 suhteellisen tiukasti sen kanssa yhdessä toimivaan syvennykseen .

Anodin ja katodin pinnalla olevat mahdolliset ulkonemat voivat olla sopivasti muotoiltuja nastoja, jotka on hitsattu tai juotettu anodin tai katodin pintaan ja 20 jotka toimivat yhdessä vieressä olevan tiivisteen pinnassa olevien syvennysten kanssa. Anodin tai katodin pinnassa olevat ulkonemat ja syvennykset voidaan saada aikaan muodostamalla rako tai raot anodin tai katodin pintaan ja taittamalla osa anodista tai katodista ylöspäin ulottuvan 25 ulkoneman muotoon. Tämä ulkoneman muodostusmenetelmä anodin tai katodin pintaan johtaa myös syvennyksen muodostumiseen anodin tai katodin pintaan.

Elektrolyysikennon eräässä erityisessä sovellutus-muodossa kukin anodi ja kukin katodi, pääteanodia ja 30 -katodia lukuunottamatta, on asetettu tiivisteparin väliin, näiden tiivisteiden sisältäessä joukon ulkonemia ja/tai syvennyksiä useissa riveissä tiivisteiden ainakin siinä pinnassa, joka on kyseistä anodia tai katodia vasten, tämän anodin tai katodin sisältäessä taas useissa riveissä 35

II

9 82487 olevat syvennykset pinnallaan, yhden tai molempien tiivisteiden pinnassa olevien ulkonemien kulkiessa anodin tai katodin syvennysten läpi ja toimiessa yhdessä tiivisteen pinnassa olevien vastaavien syvennysten kanssa anodin tai ka-5 todin vastakkaisella sivulla.

Tiivisteen pinnalla oleva ulkonemat ja/tai syvennykset olisi jaettava siten, että tiiviste voidaan asettaa paikoilleen halutulla tarkalla tavalla elektrolyysikennon kokoonpanon aikana, jolloin varmistetaan, että tiiviste 10 pysyy ennalta määrätyssä iasennossaan kennossa kennon käytön aikana.

Tiivisteen tietyssä rivissä olevat ulkonemat ja/tai syvennykset asetetaan yleensä erilleen enintään 20 cm verran ja ne voidaan asettaa erilleen jopa vain 4 cm ver-15 ran. Nämä asetusarvot on tarkoitettu kuitenkin vain yleiseksi ohjeeksi eivätkä ne ole luonteeltaan rajoittavia.

Tiivisteen pinnassa olevan yhden ulkonema- ja/tai tiivisterivin sekä vierekkäisen ulkonema- ja/tai syvennys-rivin välissä olevat etäisyys voi olla jopa vain 0,5 cm.

20 Se on yleensä kuitenkin vähintään 1 cm. Tällaisten vierekkäisten rivien maksimietäisyys riippuu tiivisteen mitoista ja erityisesti tiivisteen kehysmäisen osan mitoista. Tällaisten vierekkäisten rivien välinen etäisyys ei yleensä ole yli 2 cm.

25 Tiivisteen paksuus määrittää ainakin osittain anodi- tai katodiosastojen mitat elektrolyysikennossa. Tiivisteen paksuus voi esimerkiksi olla suuruusluokkaa 0,1-0,2 cm.

Tiivisteet olisi tehtävä sähköä eristävästä materiaalista. On suotavaa, että tiivisteet ovat joustavia ja 30 sopivimmin myös taipuisia vuototiiviiden suljentojen aikaansaamiseksi elektrolyysikennoon.

Tiivisteet on sopivimmin tehty orgaanisesta polymeerimateriaalista , joka voi esimerkiksi olla polyole-fiiniä, esimerkiksi polyetyleeniä tai polypropyleeniä; 35 10 82487 hiilivetyelastomeeriä, esimerkiksi etyleenipropyleenikopo-lymeeriin tai etyleenipropyleenidieenikopolymeeriin perustuvaa elastomeeriä, luonnonkumia tai styreenibutadieeni-kumia; tai kloorattua hiilivetyä, esimerkiksi polyvinyyli-5 kloridia tai polyvinyylideenikloridia. On erityisen suotavaa, että tiivisteen materiaali kestää kemiallisesti elek-trolyysikennossa olevien nesteiden vaikutusta, ja kun kennoa on määrä käyttää vesipitoisen alkalimetallikloridi-liuoksen elektrolyysiin, voi materiaali olla fluoroitua 10 polymeerimateriaalia, esimerkiksi polytetrafluoroetyleeniä, polyvinyylifluoridia, polyvinyylideenifluoridia, fluoroitua etyleenipropyleenikloridia, tetrafluoroetyleeniheksa-fluoropropyleenikopolymeriä tai alustamateriaalin ulkokerros voi olla tehty fluoroidusta polymeerimateriaalista.

15 Elektrolyysikennon sisältäessä erottimen, voi tämä olla välikalvo- tai kalvotyyppinen.

Välikalvotyyppisessä kennossa vierekkäisten anodien ja katodien väliin asetetut erottimet erillisten anodi- ja katodiosastojen muodostamiseksi ovat mikrohuokoisia ja käy-20 tön yhteydessä elektrolyytti kulkee välikalvojen kautta anodiosastoista katodiosastoihin. Siten vesipitoista alkalimetalliklor idiliuosta elektrolysoitaessa tuotettu kenno-neste käsittää alkalimetallikloridin ja -hydroksidin vesipitoisen liuoksen. Kalvotyyppisessä elektrolyysikennossa 25 erottimet ovat olennaisesti hydraulisesti läpäisemättömiä ja käytön yhteydessä ionilajit, tai hydratoituneet ionila-jit. siirtyvät kalvojen yli kennon osastojen välissä. Siten kalvon ollessa kationivaihtokalvo kationit siirtyvät kalvon yli, ja vesipitoista alkalimetallikloridiliuosta elek-30 trolysoitaessa kennoneste käsittää alkalimetallihydroksi-din vesipitoisen liuoksen.

Kun elektrolyysikennossa käytettävänä erottimena on mikrohuokoinen välikalvo, riippuvat tämän välikalvon ominaisuudet kennossa elektrolysoitavan elektrolyytin 35 ii 11 82487 luonteesta. Välikalvon on kestettävä elektrolyytin ja elektrolyysin yhteydessä syntyvien tuotteiden vaikutusta ja alkalimetallikloridin vesipitoista liuosta elektroly-soitaessa on välikalvo sopivimmin tehty fluoria sisältä-5 västä polymeerimateriaalista, koska tällaiset materiaalit kestävät yleensä elektrolyysin yhteydessä syntyneen kloorin ja alkalimetallihydroksidin heikentävää vaikutusta. Mikrohuokoinen välikalvo on sopivimmin tehty polytetra-fluorietyleenistä, vaikka muitakin materiaaleja, kuten 10 esimerkiksi tetrafluori-etyleenipropyleenikopolymeerejä, voidaan myös käyttää.

Sopivia mikrohuokoisia välikalvoja on selostettu esimerkiksi UK patenttijulkaisussa N:o 1503915, jossa esitetään polytetrafluorietyleenistä tehty mikrohuokoinen 15 välikalvo, jonka solmukohtien muodostama mikrorakenne on liitetty yhteen fibrillien avulla, ja UK patenttijulkaisussa N:o 1081046, jossa esitetään mikrohuokoinen väli-kalvo, joka valmistetaan uuttamalla aineosatäyteaine poly-tetrafluorietyleenilevystä. Muita sopivia mikrohuokoisia 20 välikalvoja on selostettu alan kirjallisuudessa.

Kun kennossa käytettävänä erottimena on kationi-vaihtokalvo, riippuvat kalvon ominaisuudet tässäkin tapauksessa kennossa elektrolysoitavan elektrolyytin luonteesta. Kalvon olisi kestettävä elektrolyytin ja elektrolyysin yh-25 teydessä syntyvien tuotteiden heikentävä vaikutus ja alkalimetalliklor idin vesipitoista liuosta elektrolysoitaessa kalvo tehdään sopivimmin fluoria sisältävästä polymeeri-materiaalista, joka sisältää kationivaihtoryhmiä, kuten esimerkiksi sulfoni-, karboksyyli- tai fosfonihapporyhmiä 30 tai niiden johdannaisia, tai kahden tai useamman tällaisen ryhmän seoksen.

Sopivia kationivaihtokalvoja on selostettu esimerkiksi UK patenttijulkaisuissa N:ot 1184321, 1402920, 14066673, 1455070, 1497748, 1497749, 1518387 ja 1531068.

35 12 82487

Erottimet voidaan kiinnittää paikoilleen elektrolyy-sikennoon esimerkiksi kiinnittämällä erotin tiivisteeseen tai kiristämällä erotin kiinni vierekkäisen tiivisteparin pintojen väliin erottimen ollessa asetettuna kunkin anodin 5 ja sen vieressä olevan katodin väliin. Erotin voi olla varustettu esimerkiksi useilla pintarei'illä, joiden läpi vieressä olevan tiivisteen pinnassa olevat ulkonemat voidaan asettaa. Tällaiset erottimen pinnassa olevat reiät auttavat erottimen asettamiseksi oikealla tavalla elektro-10 lyysikennoon.

Joistakin elektrolyysiprosesseja suoritetaan elek-trolyysikennossa, joka ei sisällä erotinta. Esimerkiksi vesipitoista alkalimetallikloraattiliuosta voidaan valmistaa vesipitoisen alkalimetallikloridiliuoksen elektrolyy-15 sin avulla elektrolyysikennossa, joka ei sisällä erotinta.

Elektrolyysikennossa oleva elektrodi tehdään yleensä metallista tai metalliseoksesta ja tämän metallin tai metalliseoksen luonne riippuu siitä, käytetäänkö elektrodia anodina vai katodina sekä elektrolyysikennossa elektroly-20 soitavan elektrolyytin ominaisuuksista.

Kun vesipitoista alkalimetallikloridiliuosta on määrä elektrolysoida ja käyttää elektrodia anodina, on elektrodi sopivimmin tehty kalvonmuodostusmetallista tai sen seoksesta, esimerkiksi sirkoniumista, niobiumista, 25 volframista tai tantalista, sopivimmin kuitenkin titaanista, ja anodin pinnalle on sopivimmin muodostettu sähköä johtavasta elektrokatalyyttisesti aktiivisesta materiaalista tehty päällyste. Tämä päällyste voi käsittää yhden tai useamman platinaryhmämetallin, joita ovat pla-30 tina, rodium, iridium, ruteeni, osmium tai palladium, ja/tai yhden tai useamman tällaisen metallin oksidin. Platinaryhmämetallin ja/tai -oksidin muodostama päällyste voidaan tehdä seoksena yhden tai useamman ei-jalometalli-oksidin, esimerkiksi titaanioksidin, kanssa. Sähköä joh-35 ΐ3 82487 tavat elektrokatalyyttisesti aktiiviset materiaalit käyttöä varten anodipäällysteinä elektrolyysikennossa vesipitoisen alkalimetallikloridiliuoksen elektrolyysiä varten sekä tällaisten päällysteiden levitysmenetelmät ovat alalla hyvin 5 tunnettuja.

Kun on määrä elektrolysoida vesipitoista alkalime-tallikloridiliuosta ja käytettävänä elektrodina on katodi, on tämä elektrodi sopivimmin tehty raudasta tai teräksestä tai muusta sopivasta materiaalista, esimerkiksi nikkelistä. 10 Katodi voidaan päällystää materiaalilla, joka on tarkoitettu vähentämään elektrolyysin vety-ylijännitettä.

Elektrodilla voi ainakin osittain olla foraminaatti-pinta, jolloin se voi esimerkiksi olla reititetty levy, tai sillä voi olla verkkopinta tai -pinnat tehtyinä esimer-15 kiksi kudosverkosta, tai se voi käsittää joukon toisistaan etäisyyden päähän asetettuja pitkittäisiä elimiä, esimerkiksi joukon kaistaleita, jotka ovat yleensä toistensa suuntaisia ja asetettu pystysuorasti elektrolyysikennoon.

Elektrolyysikenno voi olla yksi- tai kaksinapai-20 nen kenno, jolloin kenno voi sisältää toisistaan erotetut yksittäiset anodit ja katodit tai nämä anodit ja katodit voivat olla liitettyinä toisiinsa kaksinapaisten elektrodien avulla.

Elektrolyysikennossa olevat anodiosastot voidaan 25 varustaa laitteilla elektrolyytin syöttämiseksi näihin osastoihin sopivimmin yhteisen kokoojasäiliön välityksellä ja, kennon sisältäessä ioninvaihtokalvot, laitteilla elektrolyysituotteiden poistamiseksi osastoista. Samalla tavoin varustetaan kennon katodiosastot laitteilla elek-30 trolyysituotteiden poistamiseksi niistä sekä vaihtoehtoisesti myös laitteilla veden tai muun nesteen syöttämiseksi osastoihin sopivimmin yhteisestä kokoojasäiliöstä.

Kun kenno esimerkiksi sisältää ioninvaihtokalvot ja sitä on määrä käyttää vesipitoisen alkalimetallikloridi-35 14 82487 liuoksen elektrolyysiin, varustetaan kennon anodiosastot laitteilla vesipitoisen alkalimetallikloridiliuoksen syöttämiseksi anodiosastoihin sekä laitteilla loppuunkäytetyn alkalimetallikloridiliuoksen poistamiseksi anodiosastois-5 ta, kennon katodiosastojen ollessa varustettuina laitteilla vedyn ja alkalimetallihydroksidia sisältävän kennones-teen poistamiseksi katodiosastoista, sekä vaihtoehtoisesti ja tarpeen vaatiessa myös laitteilla veden tai laimennetun alkalimetallihydroksidiliuoksen syöttämiseksi katodi-10 osastoihin.

Vaikkakin on mahdollista muodostaa laitteet elektrolyytin syöttämiseksi ja elektrolyysituotteiden poistamiseksi erillisten putkien avulla, jotka johtavat kuhunkin vastaavaan anodi- ja katodiosastoon kennossa ja pois niis-15 tä, voi tällainen järjestely olla tarpeettoman monimutkainen ja hankala, erityisesti suodatinpuristustyyppisessä elektrolyysikennossa, joka saattaa käsittää suuren määrän tällaisia osastoja. Elektrolyysikennon suositeltavassa tyypissä tiivisteet, ja vaihtoehtoisesti myös anodit ja kato-20 dit, sisältävät joukon aukkoja, jotka rajoittavat kennossa erilliset osastot kennon pituussuunnassa ja joiden kautta elektrolyytti voidaan syöttää kennoon ja elektrolyysituot-teet poistaa kennosta, esimerkiksi kennon anodi- ja katodi-osastoista. Nämä kennon pituussuunnassa olevat osastot voi-25 vat olla yhteydessä kennon anodi- ja katodiosastojen kanssa tiivisteissä olevien kanavien välityksellä, jotka on muodostettu esimerkiksi tiivisteiden seiniin. Tiivisteaukot voidaan muodostaa tiivisteen kehysmäiseen osaan.

Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin seuraa-30 vassa oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuvio 1 esittää isometristä kuvantoa elektrodista tarkoitettuna käyttöä varten elektrolyysikennossa, ulkone-mien ja syvennysten ollessa yksinkertaisuuden vuoksi poistettuina tästä elektrodista; 35 15 82487

Kuvio 2 esittää isometristä kuvantoa kehysmäisestä tiivisteestä tarkoitettuna käyttöä varten elektrolyysiken-nossa, ulkonemien ja syvennysten ollessa yksinkertaisuuden vuoksi poistettuina tästä tiivisteestä; 5 Kuviot 4, 5 ja 6 esittävät isometrisiä kuvantoja metallielektrodin ja siihen liittyvän tiivisteparin osista, ulkonemien ja syvennysten ollessa näkyvissä, kuviossa näkyvien osien ollessa samoja kuin kuviossa 3 katkoviivalla merkityt osat; 10 Kuviot 7, 8 ja 9 esittävät tasomaisia poikkileik- kauskuvantoja kuvioissa 4, 5 ja 6 vastaavasti esitettyjen metallielektrodin ja siihen liittyvän tiivisteparin osien kokoonpannusta muodosta.

Kuvioissa 4-9 yksityiskohtaisesti esitetyt metalli-15 elektrodien osat ja niihin liittyvä tiivistepari tarvitsee vain esittää keksinnön mukaisen tiivisteen keksinnöllisten piirteiden havainnollistamiseksi.

Kuvioon 1 viitaten metallielektrodi (1) käsittää kehysmäisen elimen (2), joka rajoittaa keskxaukon (3).

20 Keskiaukko (3) on silloitettu joukolla pystysuorasti asetettuja kaistaleita (4), jotka on kiinnitetty kehysmäisen elimen ylempään ja alempaan osaan ollen yhdensuuntaisia kehysmäisen elimen tason kanssa ja etäisyyden päässä siitä. Kaistaleet (4) on asetettu kehysmäisen elimen (2) molem-25 mille sivuille ja ne toimivat metallielektrodin (1) aktiivisena osana. Kaistaleet (4) voivat sisältää elektrokata-lyyttisesti aktiivisesta materiaalista tehdyn päällyksen ja ne on asetettu siten, että kehyselimen (2) yhdellä sivulla oleva kaistale on asetettu kehysmäisen elimen (2) 30 toisella puolella olevan kahden vierekkäisen kaistaleen välistä rakoa vastapäätä.

Metallielektrodi (1) sisältää ulkoneman (5), johon sopiva sähköliitäntä voidaan kiinnittää. Kun elektrodia (1) on määrä käyttää anodina, ulkonemat (5) on asetettu 35 is 82487 kehysmäisen elimen (2) alareunaan, ja kun elektrodia (1) on määrä käyttää katodina, on ulkonema (5) asetettu kehysmäisen elimen (2) vastakkaiseen yläreunaan. Kehysmäi-nen elin (2) käsittää aukkoparin (6, 7) asetettuna keski-5 aukon (3) yhdelle puolelle ja aukkoparin (8, 9) asetettuna keskiaukon (3) vastakkaiselle puolelle. Kun elektrodi on asennettu elektrolyysikennoon, nämä aukot muodostavat osan kennon pituussuuntaisista osastoista, joiden kautta elektrolyyttiä ja muuta nestettä voidaan syöttää kennon 10 anodi- ja katodiosastoihin ja jonka kautta elektrolyysi-tuotteet voidaan poistaa kennon anodi- ja katodiosastois-ta. Elektrodimetalli valitaan riippuen siitä, käytetäänkö sitä anodina vai katodina, sekä elektrolyysikennossa käytetyn elektrolyytin luonteen perusteella.

15 Kuvioon 2 viitaten tiiviste (10) käsittää kehysmäi sen osan (11), joka rajoittaa keskiaukon (12). Kehysmäi-nen osa (11) sisältää aukkoparin (13, 14) asetettuna keskiaukon (12) yhdelle puolelle ja aukkoparin (15, 16) asetettuna keskiaukon (12) vastakkaiselle puolelle. Tiivis-20 teen ollessa asennettuna elektrolyysikennoon nämä aukot muodostavat osan kennon pituussuuntaisista osastoista, joiden kautta elektrolyyttiä ja muuta nestettä voidaan syöttää kennon anodi- ja katodiosastoihin ja elektrolyysi-tuotteet poistaa kennon anodi- ja katodiosastoista. Aukot 25 (15, 16) sisältävät myös suorat kehysmäiset elimet (17, 18) asetettuina aukkojen ympärille ja uloten kehysmäisen tiivisteen tasosta ollen sovitettavissa metallielektro-din vastaaviin aukkoihin (6, 9) elektrolyysikennoa ko-koonpantaessa. Suorat kehysmäiset elimet (17, 18) muodos-30 tavat vaaditun sähköisen eristyksen elektrolyysikennoon kennon pituussuuntaisten osastojen väliin, jotka aukot (6, 7, 8, 9) osittain muodostavat. Suorat kehysmäiset elimet (17, 18) ovat samaa rakennetta tiivisteen (10) kanssa ja ne voidaan tehdä esimerkiksi sopivan sähköä 35 I! 17 82487 eristävän lämpöplastillisen polymeerimateriaalin muotituk-sen avulla. Kun elektrolyysikenno sisältää kuviossa 2 esitetyn tyyppiset tiivisteet, se sisältää myös samanlaiset tiivisteet, joihin suorat kehysmäiset elimet (17, 18) 5 on asetettu tiivisteen vastaavien aukkojen (15, 14) ympärille, tai kukin tiiviste voi sisältää suorat kehysmäiset elimet asetettuina kunkin aukon (13, 14, 15, 16) ympärille .

Kuvion 3 mukainen sovellutusmuoto esittää osaa 10 keksinnön mukaisesta elektrolyysikennosta käsittäen katodin (19), tiivisteen (20), kationivaihtokalvon (21), tiivisteen (22), anodin (23), tiivisteen (24), kationivaihtokalvon (25) ja tiivisteen (26). Katodi (19) sisältää joukon pystysuorasti asetettuja kaistaleita (27) asetettuina 15 katodin ja neljän aukon (28, 29, 30, 31) molemmille sivuille sekä sähköistä liitäntää varten sopivan ulkoneman (32). Tiiviste (20) sisältää keskiaukon (33) ja neljä aukkoa (34, 35, 36, yhtä ei ole näytetty) sekä kaksi suoraa kehysmäistä elintä (37, 38), jotka ulkonevat tiivistepin-20 nan tasosta. Tiiviste (22) on tasotiiviste sisältäen keskiaukon (39), neljä aukkoa (40, 41, 42, yhtä ei ole näytetty) sekä myös kaksi kanavaa (43, 44) tiivisteen seinässä, jotka toimivat yhteyskanavina keskiaukon (39) ja vastaavasti aukkojen (40, 42) välillä. Anodi (23) on raken-25 teeltaan samanlainen kuin katodi (19) lukuunottamatta sitä, että ulkonema sähköliitäntää varten on asetettu anodin alareunaan eikä sitä ole esitetty. Tiiviste (24) on rakenteeltaan tiivisteen (20) kaltainen lukuunottamatta sitä, että tiivistepinnan tasosta ulkonevat suorat kehys-30 mäiset osat (45, yhtä ei ole näytetty) on asetettu aukkojen (46, yhtä ei ole näytetty) ympärille tiivisteessä (24) eri asentoihin kuin tiivisteessä (20), jonka ympärille nämä kehysmäiset osat on asetettu. Tiiviste (26) on rakenteeltaan tiivisteen (22) kaltainen lukuunottamat-35 ie 82487 ta sitä, että tiivisteessä (26) sen seinässä olevat kanavat (47, yhtä ei ole näytetty) muodostavat yhteyskanavat keskiaukon (48) ja tiivisteessä olevien aukkojen (49, yhtä ei ole näytetty) välillä, näiden aukkojen ollessa eri asen-5 noissa tiivisteen (22) aukkoihin verrattuina, jotka ovat yhteydessä tiivisteen (22) keskiaukon (39) kanssa.

Tiivisteet (22, 24) ja anodi (23) muodostavat elek-trolyysikennossa yhdessä kennon anodiosaston, jota rajoittavat kationivaihtokalvot (21, 25). Samalla tavoin kennon 10 katodiosastot muodostavat katodi (19), tiiviste (20) ja tyypiltään (26) oleva tiiviste (ei näy), joka on asetettu katodin (19) viereen, kahden kationivaihtokalvon rajoittaessa myös katodiosastoa. Kokoonpannussa kennossa kationi-vaihtokalvoja pidetään paikoillaan kunkin kalvon molemmil-15 le puolille asetettujen tiivisteiden avulla. Havainnollisuuden vuoksi ei kuvion 3 mukaisessa sovellutusmuodossa ole näytetty kennon päätelevyjä, jotka tietenkin muodostavat osan kennosta, eikä päätelevyihin kiinnitettyjä laitteita, esimerkiksi pultteja ja sidetankoja, jotka kiinnit-20 tävät yhteen elektrodit ja tiivisteet vuototiiviiksi yhdistelmäksi. Kenno sisältää joukon anodeja ja katodeja kuvatunlaisella tavalla. Kenno sisältää myös astiat, joista elektrolyytti voidaan syöttää kennon pituussuunnassa olevaan osastoon, josta katodin (19) aukko (28) muodostaa 25 osan, ja siitä tiivisteen (22) seinässä olevan kanavan (43) kautta kennon anodiosastoon, jolloin näihin astioihin voidaan johtaa elektrolyysituotteet kennon anodiosastoista tiivisteen (22) seinässä olevan kanavan (44) ja kennossa olevan pituussuuntaisen osaston kautta, josta katodin (19) 30 aukko (31) muodostaa osan. Samalla tavoin kennon sisältää myös astiat, joista nestettä, esimerkiksi vettä, voidaan syöttää kennon pituussuuntaiseen osastoon, josta katodin (19) aukko (30) muodostaa osan, ja siitä tiivisteen (26) seinässä olevan kanavan (ei näy) välityksellä kennon ka-35

It 19 82487 todiosastoon, jolloin elektrolyysituotteet voidaan johtaa näihin astioihin kennon katodiosastoista tiivisteen (26) seinässä olevan kanavan (47) ja kennon pituussuunnassa olevan osaston kautta, josta katodin (19) aukko (29) muo-5 dostaa osan.

Kuvioissa 4 ja 7 esitetään anodin (23) osa ja vieressä olevien tiivisteiden (22, 24) osat (51, 52).

Anodi käsittää kaksi riviä (53, 54) ulkonemia (55) ja reikiä (56), jotka on tehty muodostamalla kolme rakoa 10 anodiin ja taittamalla taakse huuli suunnilleen kohtisuoraan asentoon anodin pinnan suhteen, tämän huulen toimiessa ulkonemana (55) ja reikänä (56). Kussakin rivissä (53, 54) olevat ulkonemat on asetettu vuorottaisesti anodin (23) kummallekin puolelle ja rivissä (53) olevat ulkonemat 15 (55) ja reiät (56) on porrastettu vieressä olevan rivin (54) ulkonemien (55) ja reikien (56) suhteen. Anodin (23) yhdelle puolelle asetettu tiivisteen (22) osa (51) käsittää muotitetut ulkonemat (57) ja syvennykset (58) asetettuina kahteen anodin (23) ulkonemat (55) ja reiät (56) sisältä-20 viä rivejä (53/ 54) vastaavaan riviin. Samalla tavoin tiivisteen (24) anodin (23) toiselle puolelle asetettu osa (52) käsittää muotitetut ulkonemat (59) ja syvennykset (60) asetettuina kahteen anodin (23) ulkonemat ja reiät sisältäviä rivejä (53, 54) vastaavaan riviin.

25 Kuviot 5 ja 8 esittävät anodin (23) osaa (61) ja vieressä olevien tiivisteiden (22, 24) osia (62, 63).

Anodi käsittää kaksi ulkonemat (66) ja syvennykset (67) sisältävää riviä (64, 65), kunkin ulkoneman ja syvennyksen ollessa muodostettuina tekemällä yhdensuuntainen rakopari 30 anodiin ja taittamalla syrjään rakojen rajoittama osa ulkoneman (66) muodostamiseksi jättäen jäljelle syvennys (67). Kummassakin rivissä (64, 65) olevat ulkonemat (66) on asetettu vuorottaisesti anodin (23) kummallekin puolelle ja yhdessä rivissä (64) olevat ulkonemat (66) ja syven-35 20 82487 nykset (67) on porrastettu vieressä olevan rivin (65) ulko-nemien (66) ja syvennysten (67) suhteen. Tiivisteen (22) anodin (23) yhdelle puolelle asetettu osa (62) sisältää muotitetut ulkonemat (68) ja syvennykset (69) asetettuina 5 anodin (23) ulkonemat (66) ja syvennykset (67) sisältäviä rivejä (64, 65) vastaavalla tavalla. Samalla tavoin tiivisteen (24) anodin (23) toiselle puolelle asetettu osa (63) sisältää muotitetut ulkonemat (70) ja syvennykset (71) asetettuina kahteen anodin (23) ulkonemat (66) ja 10 syvennykset (67) sisältäviä rivejä (64, 65) vastaavaan riviin.

Kuvioissa 6 ja 9 esitetään anodin (23) osa (72) ja vieressä olevien tiivisteiden (22, 24) osat (73, 74).

Anodi käsittää kaksi riviä (75, 76) ulkonemia (77) ja 15 reikiä (78), kunkin ulkoneman ja reiän ollessa muodostettuna tekemällä anodiin raot ja taittamalla syrjään rakojen rajoittamat osat pystysuoran huuliparin muodostamiseksi, joka muodostaa ulkonema- (77) ja reikäparit (78). Kummassakin rivissä (75, 76) olevat ulkonemat (77) on asetettu 20 vuorottaisesti anodin (23) kummallekin puolelle ja yhdessä rivissä (75) olevat ulkonemat (77) ja reiät (78) on porrastettu vieressä olevan rivin (76) sisältämiin ulkone-miin (77) ja reikiin (78) verrattuna. Tiivisteen (22) anodin (23) yhdelle puolelle asetettu osa (73) sisältää 25 muotitetut ulkonemat (79) ja syvennykset (80) asetettuina kahteen anodin (23) ulkonemat (77) ja syvennykset (78) sisältäviä rivejä (75, 76) vastaavaan riviin. Samalla tavoin tiivisteen (24) anodin (23) toiselle puolelle asetettu osa (74) sisältää muotitetut ulkonemat (81) ja syvennykset 30 (82) asetettuina kahteen anodin (23) ulkonemat ja reiät sisältäviä rivejä (75, 76) vastaavaan riviin.

Kuvioihin 4 ja 7 viitaten anodin (23) osan (50) pinnassa olevat ulkonemat (55) ja reiät (56) on asetettu vuorottaisesti molempiin ulkonemat ja syvennykset sisältä-35

II

21 82487 viin riveihin (53, 54). Vaihtoehtoisissa sovellutusmuo-doissa yksi rivi (53) voi sisältää reiät eikä ollenkaan ulkonemia, vieressä olevan rivin voidessa taas sisältää ulkonemat (55), joista jokainen liittyy reikään (56).

5 Tässä viimeksimainitussa sovellutuksessa voivat yhdessä rivissä (54) olevat ulkonemat (55) olla asetettuina pääasiassa, samaan linjaan vieressä olevan rivin (53) reikien (56) kanssa, tai yhdessä rivissä (54) olevat ulkonemat (55) voidaan porrastaa vieressä olevan rivin (53) reikien 10 (56) suhteen samaan linjaan rivin (53) vierekkäisten rei kien (56) väliin. Kuvioiden 4 ja 7 esittämässä sovellutus-muodossa rivissä (53) olevat ulkonemat (55) ja reiät (56) voidaan asettaa samaan linjaan rivin (54) ulkonemien (55) ja reikien (56) kanssa.

15 20 25 30 35

Claims (11)

22 82 487

1. Sähköä eristävästä materiaalista tehty tiiviste (20,22,24,26), jota voidaan käyttää elektrolyysikennossa, 5 tiivisteen sisältäessä pinnallaan olevan joukon ulkonemia ja/tai syvennyksiä (57-60,68-71,79-82) asetettuina toimimaan yhdessä vieressä olevan anodin tai katodin tai tiivisteen pinnalla olevien vastaavien syvennyksien ja/tai ulkonemien kanssa, tunnettu siitä, että sanotut 10 ulkonemat ja/tai syvennykset (57-60,68-71,79-82) on asetettu useisiin tiivisteen (20,22,24,26) pinnalla oleviin riveihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että tiiviste on pääasiassa tasomainen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että se käsittää kehysmäisen osan (11), joka rajoittaa keskiaukon (12).

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-3 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että se käsittää 20 tiivisteen vastakkaisilla pinnoilla olevat ulkonemat ja/tai syvennykset (57,58,59,60).

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-4 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi riviä ulkonemia ja/tai syvennyksiä.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mu kainen tiiviste, tunnettu siitä, että yhdessä rivissä (54) olevat ulkonemat ja/tai syvennykset (55,56) on porrastettu vieressä olevan ulkonema- ja/tai syvennysri-vin (53) tai -rivien ulkonemien ja/tai syvennysten (55, 30 56) suhteen.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että kukin rivi - - käsittää sekä ulkonemat että syvennykset.

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-7 mu-35 kainen tiiviste, tunnettu siitä, että ulkonemat II 23 82487 käsittävät tiivisteen pinnalle asetetut nastat.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-8 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että rivissä olevat ulkonemat ja/tai syvennykset on asetettu erilleen 4 - 5 20 cm etäisyyden verran.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-9 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että ulkonemat ja/tai syvennykset käsittävä rivi on asetettu erilleen vieressä olevasta ulkonema- ja/tai syvennysrivistä 0,5 - 10 2,0 cm etäisyyden verran.

11. Elektrolyysikenno, joka sisältää sähköä eris tävästä materiaalista tehdyn tiivisteen (20,22,24,26), jota voidaan käyttää elektrolyysikennossa, tiivisteen sisältäessä pinnallaan olevan joukon ulkonemia ja/tai sy- 15 vennyksiä (57-60,68-71,79-82) asetettuina toimimaan yh dessä vieressä olevan anodin tai katodin tai tiivisteen pinnalla olevien vastaavien syvennyksien ja/tai ulkone-mien kanssa, tunnettu siitä, että sanotut ulkonemat ja/tai syvennykset (57-60,68-71,79-82) on asetettu 20 useisiin tiivisteen (20,22,24,26) pinnalla oleviin rivei-. hin. 24 82487