FI82439B - Saett att bilda en foerform. - Google Patents

Description

! 82439

Menetelmä esimuotin valmistamiseksi - Sätt att bilda en förform

Esillä oleva keksintö kohdistuu optisten aaltoputkikuitujen valmistukseen ja erityisesti menetelmään esimuotin valmistamiseksi, jolloin käytetään pitkänomaista, lieriömäistä aloitusosaa; pyöritetään mainittua aloitusosaa akselinsa ympäri; ja kerrostetaan useita kerroksia lasinokea useista sarjaan järjestetyistä nokea muodostavista laitteista mainitulle aloitusosalle pinnoituksen muodostamiseksi sen päälle, jolloin mainitussa kerroksessa on ensimmäinen ja toinen pää.

Optiset aaltoputkikuidut ovat parantuneet huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kuituja, joilla on erittäin alhaiset häviöt, valmistetaan yleisesti kemiallisilla höyrykerrostusmenetel-millä (CVD), joilla saadaan aikaan erittäin puhtaiden materiaalien muodostuminen.

Yhden CVD-menetelmän sovellutusmuodon mukaan, jota usein kutsutaan sisäpuoliseksi höyryvaihehapettumisprosessiksi, reagoiva höyry ja hapettava aine virtaavat yhdessä onton substraattiputken lävitse, jossa ne reagoivat muodostaakseen lasikerroksia. Tuloksena saatava esimuotti painetaan kokoon ja vedetään kuiduksi.

CVD-menetelmän toisessa sovellutusmuodossa reagoivien yhdisteiden höyry johdatetaan liekkiin, lasersäteeseen tai vastaavaan, jossa se hapettuu muodostaakseen erillisistä hiukkasista koostuvaa lasimateriaalia tai nokea, joka johdetaan kohti istukkaa. Tämä nk. liekkihydrolyysimenetelmä tai ulkopuolinen höyryvaihe-hapettumismenetelmä lasinokikerrosten muodostamiseksi on kuvattu yksityiskohtaisemmin US-patenteissa 3 737 292, 3 823 995, 3 884 550, 3 957 474 ja 4 135 910. Kertoimiltaan asteittaisen, optisen aaltoputkikuidun valmistamiseksi ensimmäinen nokikerros asetetaan istukkaan, ja tämän jälkeen toinen nokikerros, jolla on pienempi valontaitekerroin kuin ensimmäisellä, asetetaan ensimmäisen kerroksen ulkopuolelle sen ympäryspinnalle. Gradienttikertoimisen kuidun muodostamiseksi useita lasinokikerroksia asetetaan istukkaan, kullakin kerroksella ollessa progressiivisesti pienempi valontaitekerroin kuten US-patentissa 3 823 995 on kuvattu.

2 82435

Gradienttikertoi misissa kuiduissa voi myös olla kerros suoja-ainetta. Kun useita kerroksia on muodostettu istukkaan, se tavallisesti poistetaan, ja tuloksena saatava putkimainen, huokoinen esimuotti työnnetään vähitellen 1ujitusuuniin , jonka lämpötila on riittävän korkea sulattaakseen lasinoen hiukkaset ja lujittaakseen tällä tavalla nokiesi muoti n tiheäksi lasi rungoksi, jossa ei ole lainkaan hiukkasrajoja. Ulkopuolisen höyryvaihehapetusprosessin yhdessä sovel1utusmuodossa, joka on kuvattu US-patenteissa 3 957 474 ja 4 486 212, aloitustenko muodostaa tulokseksi saatavan kuidun ytimen. Kerrostettu suojausnoki lujitetaan ydintangon pinnalle. Tulokseksi saatava lujitettu esimuotti vedetään optiseksi aaltoputkikui-d u k s i.

Vaikka CVD-menetelmi 11ä optisten aaltoputkiesimuottien muodostamiseksi saadaan optisia aaltoputkikuituja, joilla on erittäin alhainen ohentuminen, ne ovat suhteellisen kalliita. Kuitujen valmistuskustannuksia voidaan pienentää lisäämällä esimuotin kokoa ja lisäämällä kerrostumisnopeutta.

Esimuotin, joka voidaan valmistaa sisäpuolisella höyryvaihe-hapetusmenetelmällä, koko on suhteellisen rajoitettu. Onton lieriömäisen substraatti putken pituus rajoittuu siihen pituuteen, jota kaksi erillistä kiinnityslaitetta voi tukea, kun se kuumennetaan reaktioiämpöti1 aan. Substraatti putken läpimitta on myös rajoitettu tässä prosessissa.

Ulkopuoliseen höyryvaihehapetusmenetelmään voidaan vaivatta tehdä kustannuksia alentavia muutoksia. Ensiksi esimuotit tehtiin suuremmiksi lisäämällä läpimittaa. Tämä suoritettiin kuljettamalla poltinta pitkittäissuunnassa edestakaisin noki esi muotti a pitkin useampi a kertoja ja lisäämällä siihen ylimääräisiä kerroksia, joiden säde oli suurempi. Esimuotin pituus kasvoi tukemalla esimuottia pystysuunnassa kerrostumisen aikana, jolloin estettiin pitempää esimuottia painumasta kokoon. Lisäksi käytettiin useita polttimia noen kerrostami- 3 82439 seksi samanaikaisesti esimuotille. Kahta rinnakkain sijoitettua poltinta on liikutettu yhtä aikaa noen kerrostamiseksi samanaikaisesti esimuotille. Kun poltinpari lakkaa liikkumasta, kun ensimmäinen poltin saavuttaa esimuotin pään, toinen poltin on poltinten välisen etäisyyden päässä esimuotin päästä. Tästä aiheutuva "päätyvaikutus" aiheuttaa sen, että on hylättävä se esimuotin osa, jonka on muodostanut vain toinen polttimista. Jos kaksi poltinta itsenäisesti liikkuvat esimuottia pitkin, ja kumpikin niistä lakkaa kulkemasta esimuotin poikki sen päässä, poltinten reitit voivat leikata toisensa. Tietyissä olosuhteissa tästä aiheutuva häiriö voi aiheuttaa kiinteitä tai kaasumaisia sulkeutumia ja koostumuksen valvontaongelmia. Jos käytetään useita polttimia ja kukin niistä liikkuu edestakaisin vain osalla koko esimuottia, noen muodostus ei ole yhtenäistä esimuotin koko pituudella, koska kaikki polttimet eivät saa aikaan tarkalleen samaa nokikoostumusta ja -määrää.

Esillä olevan keksinnön kohteena on täten noenkerrostumis-järjestelmä, joka pystyy tarjoamaan suurempia kerrostumisno-peuksia aiheuttamatta aikaisempien nopeiden järjestelmien edellä mainittuja haittoja.

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä yhden tai useamman esimuotin muodostamiseksi, joista voidaan muodostaa optisia kuituja. Esillä olevan keksinnön parannus perustuu siihen, mitä on määritelty patenttivaatimusten 1 ja 8 tunnusmerkkiosissa.

Vierekkäisten polttimien keskiviivojen välinen etäisyys on suositeltavimmin 2,5 - 20 cm. Poltinsarjan osa ulottuu aloitusosan viereen siten, että siitä aiheutuva noki suuntautuu kohti aloitusosan pituuden sitä osaa, jolle pinta sijoittuu. Pol- 4 82469 tinsarjaa kuljetetaan poikittain aloitusosaa pitkin. Poltin-sarja voi olla järjestetty täydelliseksi silmukaksi, missä tapauksessa on suotavaa, että polttimet jatkuvasti liikkuvat ennalta määrättyyn suuntaan. Tämä käyttötila edellyttää kier-tonivelen käyttöä reagoivien kaasujen ja höyryjen yhdistämiseksi niiden lähteistä kuhunkin polttimeen. Kiertoni veitä ei tarvita, jos poltti met vuorotellen leikkaavat aloitusosan ensimmäisessä suunnassa, pysähtyvät ja liikkuvat päinvastaiseen suuntaan. Tässä viimeksi mainitussa käyttötilassa on suotavaa, että aina kun poltinsarja pysähtyy muuttaakseen kulkusuuntaa, se pysähtyy pinnan sellaisella kohdalla, joka on eri kuin se kohta, jossa se pysähtyi edellisen suunnanmuutoksen yhteydessä. Käyttötilassa, jossa poltinsarja ei muodosta täydellistä silmukkaa, on tarpeen jatkuvasti muuttaa kulkusuuntaa.

Kun polttimet kulkevat aloitusosien poikki, polttimiin yhdistetyt syöttöputket saattavat pyrkiä vääntymään. Tämä vääntyminen voidaan minimoida antamalla tai saamalla polttimet pyörimään akselinsa ympäri, jolloin helpotetaan edellä mainittua ongelmaa.

Kun käytetään kahta tai useampaa aloitusosaa, poltinsarja leikkaa kunkin niistä. Kaksi aloitusosaa voi olla sijoitettuna vierekkäin, kun taas kolme tai useampi voivat sijaita monikulmion sivuilla.

Kun esi muoti n läpimitta kasvaa noen kerrostuessa sen päälle, polttimien ja esimuotin välinen etäisyys lyhenee. Esimuotin läpimitta voidaan määritellä optisin keinoin tai punnitsemalla sitä jatkuvasti. Noki esi muotti a siirretään kauemmaksi polttimista, kun sen säde kasvaa. Polttimen ja esimuotin välinen etäisyys voidaan pitää suhteellisen tasaisena, tai sitä voidaan vaihdella tarpeen mukaan.

Il 82439 5

On todettu, että poltin voi kulkea aloitusosan poikki kerrostamatta nokea sen päälle. Tilanteessa, jossa kaikkien poltin-ten liekit saisivat esi muoti n kohtuuttoman korkeaan 1 ämpöti -laan, kaikki esi muotti a leikkaavat poltti met eivät voisi olla toiminnassa. Esimerkiksi joka toisen polttimen venttiilit tai niiden syöttöjohdot voitaisiin sulkea. Tällöin ainoastaan jäljelle jäävät poltti met tuottaisivat nokea ja samanaikaista kuumuutta. Osa esi muotti a leikkaavista poltti mistä tai ne kaikki voisivat olla käännetyt siten, että niiden nokivir-taukset suuntautuvat esimuotin sivulle eikä sen akselia kohti.

Kuvio 1 on vinokuva, joka kaaviomaisesti kuvaa esillä olevan keksinnön mukaisen kerrostusjärjestelmän toimintaa, kuvio 2 on poikki 1 eikkauskuva, joka kaavamaisesti kuvaa esillä olevan keksinnön järjestelmää, kuvio 3 on kaaviomainen poikki leikkauskuva katsottuna kuvion 2 viivaa 3-3 pitkin, kuvio 4 on osittainen poikkileikkauskuva osasta kuvioiden 2 ja 3 poltinkuljetinjärjestelmää, kuvio 5 on poikkileikkauskuva katsottuna kuvion 4 viivaa 5-5 pitkin, kuvio 6 on kaaviokuva poltinkuljetinjärjestelmästä , kuvio 7 on osittainen poikkileikkauskuva kuvioissa 2 ja 3 käytetystä kiertonivei estä, kuvio 8 kuvaa osaa kiertonivei en levystä 44, kuvio 9 on osittainen poikkileikkauskuva kiertonivei en sylinteristä, kuvio 10 on poikkileikkauskuva istukan kääntyvästä laitteesta, kuviot 11 ja 12 kuvaavat muunneltua poltinasennusta, jota voidaan käyttää esillä olevassa järjestelmässä, kuvio 13 on kaaviokuva muunnellusta kerrostusjärjestelmästä, kuvio 14 on osittainen poikkileikkauskuva ventti ilijärjestelmästä polttimeen suuntautuvan virtauksen tukahduttamiseksi ja kuvio 15 on poikkileikkauskuva katsottuna kuvion 14 viivaa 15-15 pitkin.

6 82439

Esillä oleva keksintö on kaavi olii sesti kuvattu kuviossa 1. Istukat eli aloitusosat 10 ja 11 on pyörien tuettu istukan kääntyvillä laitteilla 12 ja 13. Istukoita 10 ja 11 pyöritetään moottoreilla 14 ja 15. Jokainen useista poltiimistä 17 on asennettu vaunuun 18, joka on osa kuljetinjärjestelmää, mikä aiheuttaa sen, että vaunut liikkuvat yleisesti suorakulmaista reittiä, joka on kuvattu katkoviivalla 19. Poltti met 17 voivat olla mitä tahansa sopivia laitteita lasinoki-tai hiukkasv' 'tausten 20 tuottamiseksi. Esimerkiksi katso kuviota 7 US-patentissa 4 486 212.

Istukan kääntyvät laitteet 12 ja 13 voivat pyöriä kumpaankin suuntaan akseleiden 21 ja 33 ja vastaavasti akseleiden 22 ja 34 ympäri askelmoottorei11 a 23 ja 24. Istukat 10 ja 11 riippuvat tukiosista 25 ja 26, joiden lähtöaukot on yhdistetty järjestelmän ohjauspiiriin 29. Piiri 29 ohjaa moottoreita 23 ja 24 moottorin ohjauspiireillä 27 ja 28. Akselit 21 ja 33 ja akselit 22 ja 34 on yhdistetty katkoviivoilla, jotka osoittavat, että nämä akselit on yhdistetty toisiinsa ylimääräisillä akseleilla ja hammaspyörillä, jotka kuvataan jäljempänä.

Polttimen kuljetinlai te, syöttölaite ja poistolaite on kaa-viollisesti kuvattu kuvioissa 2 ja 3. Polttimen kuljetinlai te 35 on tuettu ulkonevalla tuella 36. Esi muoti n 30 ja istukan 10 sijainti on kuvattu katkoviivoilla kuviossa 2. Kukin poltin 17 on asennettu syöttöputken 40 päähän, joka on asennettu pyörimään tukivarressa 41.

Sovel1utusmuodossa, jossa polttimet jatkuvasti pyörivät kuljetin järjestelmässä 35, niitä on syötettävä kiertonivei en 42 kautta. Kiertonivel koostuu lieriömäisestä kokoonpanosta 43, jossa on pyörivä hoi k k i ja jakelulevy 44. Polttimiin syötettävät kaasut, höyryt ja vastaavat on yhdistetty kiertonivei en kiinteisiin tuloaukkoihi n 45. Esimerkkejä reagoivien höyryjen generaattoreista on kuvattu US-patenteissa 4 230 774, 4 314 837 ja 4 529 427. Jakeluievystä 44 polttimen syöttöput- 7 82439 kiin 40 ulottuu useita kaapeleita 46, joista kukin koostuu riittävästä määrästä letkuja tarvittavien kaasujen ja reagoivien aineiden syöttämiseksi kuhunkin polttimeen. Yksinkertaisuuden vuoksi ainoastaan kaksi ulointa kaapelia on kuvattu kuvioissa 2 ja 3. Erillisiä letkuja voidaan tarvita esimerkiksi reagoivaa höyryä, sisäpuolista suojakaasua, ulkopuolista suojakaasua seka kaasun ja hapen seosta varten. Kahta 1 i -säletkua saatetaan tarvita, j - Dolttimeen on syötettävä jäähdytysnestettä. Ylimääräiset reagoivat höyryt voivat myös tarvita lisäletkuja. Kuten kuvioissa 7, 8 ja 9 on kuvattu yksityiskohtaisemmin, kaasu, neste tai höyry polttimia varten johdetaan kiertoni vei en 42 tuloaukkoihi n, ja nämä tuloaukot on yhdistetty kaapeleihin 46, joiden letkut on yhdistetty syöttöputkien 40 avulla kuhunkin polttimeen. Viitaten jälleen kuvioihin 2 ja 3, akseli 47, joka kulkee kiertoni velen keskiosan lävitse, käyttää poltti men kuljetinjärjestelmää 35. Akseli 48 käyttää lieriömäistä kokoonpanoa 43 ja levyä 44 hammaspyörä järjestelmän 49 avulla. Ohjaus on sellainen, että polttimet 17 pyörivät samalla nopeudella kuin levy 44.

Jotkut polttimiin 17 syötettävät reagoivat aineet on pidettävä tietyssä minimilämpötilassa tiivistymisen estämiseksi johtojen sisällä. Sen sijaan, että lämmitettäisiin yhtä tai useampaa syöttöjohtoa kussakin kaapelissa 46, kiertonivel 42 ja kaapelit 46 voivat sijaita lämmitetyssä suojuksessa 51, joka koostuu pystyseinistä 52 ja katosta 53. Suojuksen 51 lämpötila pidetään jonkin verran kohonneena, esimerkiksi o 200 C. Yksi tai useampi ovi (ei kuvattu) seinässä 52 voi tarjota pääsyn suojuksen 51 sisältöön.

Istukan kääntölaitteen 12 ylä- ja alaosat on kuvattu kuviossa 2. Tätä laitetta kuvataan yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Laitteen 12 akselit 33 ja 21 ovat pystysuorassa samansuuntaiset ja ulottuvat kotelon 63 ylä- ja alaosan lävitse. Akseli 33 on yhdistetty moottoriin 23 hammaspyöräjärjestelmäl1ä 58. Akseli 21 on yhdistetty hammaspyöräjärjestelmäl1ä (ei kuvattu) β 82439 pystyakseliin (ei kuvattu), jonka yläpäätä ohjaa hammaspyör-järjestelmä 58. Tämä kytkentä on kuvattu katkoviivoilla kuviossa 1.

Noenkerrostumisprosessin aikana istukat 10 ja 11 sijaitsevat kerrostuskammioissa 61 ja 62, jotka sijaitsevat koteloissa 63 ja 64. Polttimet 17 ja osa niihin liittyvistä syöttöputkista 40 ulottuvat ilmanvaihtokanavien 65 ja 66 välisen tilan lävitse. I1mansyöttökanava 67 (ks. kuviota 2) syöttää ilmaa kanavaan 65. Koska polttimien on kuljettava yhden esimuotin ylitse toiseen kerrostuskammioiden 61 ja 62 ylä- ja alapuolella, ilmanvaihtokanavien 66 ilmansyöttökanavat, joita ei ole kuvattu, sijaitsevat ilmanvaihtokanavien 66 sillä puolella, joka on kohti tukea 36. Kerrostuskammiot tyhjennetään poisto-osien 68 kautta. Vaikka vain yksi poito-osa 68 on kuvattu kuviossa 2, niitä voi ulottua useita kotelon 63 yläosasta sen alaosaan.

Kammiot 61 ja 62 on varustettu ovilla 69 (ks. kuviota 3), joiden kautta istukka tai valmis esimuotti voidaan kuljettaa. Istukan lataamiseksi järjestelmään ovet 69 avataan automaattisella mekanismilla (ei kuvattu), ja istukan kääntölaite 12 kiertyy ulompaan asentoon a. Kotelon ovi 70 avataan, ja istukka kuljetetaan sen lävitse ja asennetaan laitteeseen 12. Istukka pyörii avoimien ovien 69 lävitse ja pysähtyy asentoon b, joka on samansuuntainen kuin polttimoiden 17 akselit, kun > ne kulkevat polttimoiden poikki.

Kun esimuotin läpimitta kasvaa, esimuotin pinnan ja poltti men välinen etäisyys pyrkii kasvamaan. Jos tätä tilannetta ei millään tavalla korjata, esimuotin tiheyteen ja kerrostumis-nopeuteen olisi vahingollinen vaikutus. Kun esimuotin paino nousee, vastaava istukan kääntölaite jatkuvasti siirtää istukkaa poispäin polttimista 17, pitäen täten yllä haluttua polttimen ja esimuotin välimatkaa. Tämä saadaan aikaan lähettämällä signaali tukiosasta 25 esimerkiksi järjestelmän oh- il 9 82439 jaukseen 29, joka sen jälkeen lähettää sopivan signaalin moottorin ohjaukseen 27 (ks. kuviota 1).

Kun istukka ja kerrostunut esimuotti saavuttavat ennalta määritellyn painon, tukiosasta ohjaimeen 29 lähetetty signaali aiheuttaa sen, että kuvion 3 ovet 69 avautuvat ja istukka kiertyy ovien kautta asentoon a. Ovet 69 sulkeutuvat jälleen, ja polttimet jatkavat nokivirtausten lähettämistä saadakseen valmiiksi jäljellä olevan esimuotin kerrostamisen. Ovet 69 pysyvät suljettuina sen jälkeen, kun valmis esimuotti on poistettu kerrostuskammiosta, jotta kammioon johdettu noki poistuisi kunnolla ja jotta estettäisiin häiriöitä jäljellä olevassa kammiossa, jossa esimuottia edelleen muokataan. Kun polttimet 17 jättävät yhden istukan ja siirtyvät vaakatasossa seuraavaa kohti, niiden nokivirrat kulkeutuvat vaakatasoon sijoitettuihin poistojärjestelmiin 59 ja 60.

Polttimen kuljetinjärjestelmä 35 on kuvattu yksityiskohtai-semmin kuvioissa 4 ja 5. Polttimen kuljetinjärjestelmä on muunnos kaupallisesti saatav'Ha olevasta järjestelmästä, jonka on valmistanut Swanson-Erie Corporation, Erie, Pennsylvania 16512. Kussakin poltinvaunussa 18 on neljä pyörää, joista kaksi kulkee kussakin urassa 74. Vaunuissa on myös neljä pyörää 75, joista kaksi kulkee vasten kutakin ohjauspintaa 76. Kaksiuraiset osat 77 on kiinnitetty kunkin vaunun pohjaan. Juoksuketju 78 ulottuu neljän ketjupyörän 79 ympäri, joista ainakin yksi on ohjattu. Tanko 80 ulottuu ketjun 78 valittujen nivelten lävitse, joita käytetään vaunujen ohjaamiseen. Tangot 80 ulottuvat osien 77 uriin 81. Polttimien tukivarret 41 on asennettu vaunujen 18 sille puolelle, joka on vastapäätä osia 77.

Edellä kuvattu polttimen kuljetinjärjestelmä ylläpitää tarkasti vaunujen 18 oikean suuntautumisen, kun ne kulkevat urilla 74. Tästä syystä niiden polttimien 17 akselit, jotka leikkaavat istukat 10 ja 11, pidetään jatkuvasti olennaisesti kohtisuorassa näiden istukoiden akseleihin nähden.

10 82439

Kuvio 6 on kaaviokuva polttimen kuljetinjärjestelmästä. Ketju 78 ulottuu neljän ketjupyörän 79 ympäri. Ketjukäyttö 82 yhdistää akselin 47 yhteen ketjupyöristä 79.

Poltti met 17 on kuvattu asennoissa a, b, c ja d. Kuhunkin polttimen asentoon merkitty nuoli kuvaa poltinsyöttökaapelin 46 kyseisen pään suuntautumista jakelui evy11ä 44 (ks. kuvioita 2 ja 3). Kun poltin siirtyy asennosta a asentoon b, sen suuntautuminen vaakatasossa pysyy muuttumattomana. Kuitenkin, kun jakelulevy 44 pyörii, tietyn polttimeen yhdistetyn kaapelin 46 suuntautuminen pyörii kulman 0 verran. Tämä aiheuttaa kaapelin 46 ja täten myös sen sisällä olevien jakelujohtojen kiertymistä, mikä nopeuttaa letkujen kulumista. Tästä syystä polttimen syöttöputket 40 on asennettu pyörimään laakereilla 39. Sen kiertymisen määrä, jolle kaapelit ovat alttiina, minimoituu polttimen syöttöputkien 40 pyörimisen ansiosta. Kun poltin saavuttaa ketjupyörän 79 ja alkaa liikkua asentojen b ja c välillä, polttimen kulmakiertyminen suhteessa vaakata- o soon muuttuu nopeasti 90 C. Jälleen syöttöputki 40 pyörii minimoidakseen kaapelin kiertymistä.

Kukin kaapeli 46 voisi lisäksi sisältää keskelle sijoitetun, kerratun teräslangan sen kiertymisen minimoimiseksi, jolle kaapelit ovat alttiina.

Kiertonivel 42 on kuvattu yksityiskohtaisemmin kuvioissa 7-9. Kiertonivel on muunnos kaupallisesti saatavilla olevasta laitteesta, jonka on valmistanut Scott Engineering Co., 430 N. Ninth St., Olean, New York 14760. Lieriömäinen kokoonpano 43 muodostuu useista pyörivistä jakeluholkeista 84a, 84b ja 84c, jotka on erotettu rengasmaisilla tiivistyssegmentei11ä 85. Hoikkien 84 kokonaismäärä määräytyy polttimiin johdettavien reagoivien aineiden, kaasujen ja nesteiden lukumäärästä. Kuviossa 7 on kuvattu vain kolme segmenttiä yksinkertaisuuden n 82439 vuoksi. Kokoonpanon 43 kussakin päässä oleva tulppa 86 on erotettu lähimmästä hoikista 84 huulitiivistyspitimel1ä 87. Koska lieriömäisessä kokoonpanossa 43 on runsaasti yksityiskohtia, kuviossa 7 on esitetty siitä kuva vain ulkopuolelta katsottuna, osan poikkileikkauksesta ollessa kuviossa 9.

Useita tasaisin välimatkoin sijoitettuja pultteja (ei kuvattu) ulottuu pituussuunnassa kokoonpanon 43 komponenttien lävitse kiinnittääkseen sen yhteen yhtenäiseksi rakenteeksi. Akseli 47 ulottuu vaihdelaatikosta 88 kiertonivei en pitkittäisakse 1in lävitse polttimen kuljetusjärjestelmään. Kiinteä sylinteri 89 ulottuu lieriömäisen kokoonpanon 43 koko pituudella. Sylinterin 89 pää 92 työntyy pystyseinän 52 lävitse. Vastakkainen pää on kiinnitetty kiinnittimel1ä 83. Useita kanavia, mukaanluettuna kanavat 90 ja 91, ulottuu sylinterin 89 päästä 92 useisiin holkkeihin 84. Esimerkiksi, kanava 90 voi ulottua hokkiin 84c, ja kanava 91 voi ulottua hoikkiin 84b. Useita rengasmaisia, samankeskisiä putkisarjoja 94a, 94b ja 94c on kiinnitetty levyyn 44. Holkit 84a, 84b ja 84c on kiinnitetty putkisarjoi-hin 94a, 94b ja 94c vastaavilla liitäntäputki1 la 95a, 95b ja 95c. Neljää tällaista 1iitäntäputkea 95a, 95b ja 95c jne. voidaan käyttää yhdistämään kukin holkki sitä vastaavaan put-kisarjaan. Kuten kuviossa 8 on esitetty, laitteet 96 on sijoitettu tasaisin välimatkoin levyn 44 kehälle. Kussakin laitteessa 96 on useita kanavia, joiden lukumäärä vastaa hoikkien 84a, 84b jne. lukumäärää. Yksi useista johdoista 97a yhdistää yhden laitteen 96 kanavista yhteen putkisarjaan 94a. Samalla tavalla yksi johdoista 97b ja yksi johdoista 97c yhdistävät laitteen 96 jäljelle jäävät kanavat putkisarjoihin 94b ja 94c. Kukin kaapeli 46 päättyy nopeasti irrotettavaan laitteeseen 98, joka sopii laitteeseen 96 (ks. kuviota 7). täten kukin kaapelin 46 syöttöjohdoista on yhdistetty laitteilla 96 ja 98, johdolla 97, sarjalla 94 ja johdolla 95 yhteen holkeista 84. Lisäksi nopeasti irrotettavat laitteet 100 yhdistävät kaapeleiden 46 jäljelle jäävät päät syöttöputkiin 40, kuten kuviossa 3 on kuvattu.

12 82439

Kuvio 9 kuvaa lieriömäisen kokoonpanon 43 yhtä päätä. Sylinterin 89 sisälle hoikin 84c viereen on sijoitettu rengasmainen syvennys 99, joka on yhdistetty kanavaan 90 yhdellä tai useammalla kanavalla 101. Tasapainotetut tiivisteet 102 on sijoitettu pyörivien osien ja sylinterin 89 väliin. Kukin näistä tiivisteistä koostuu ruostumattomasta teräsrenkaasta 103 ja tefloni renkaasta 104. Elastisia staattisia tiivisteitä, joita kuvaavat mustat ympyrät, on sijoitettu eri osien väliin sopiviin paikkoihin. Hoikin 84c kanavassa 106 on suurennettu ulko-osa, johon 1iitäntäputki 95c sijoitetaan. Rasvatiiviste 86a, laakeri 86b ja laakerin esikuorma 86c on sijoitettu tulppaan 86. Toinen rasvatiiviste 87a on kiinnitetty pitimeen 87. Jousi renkaat 107 asettavat eri komponentit oikeille paikoille sylinterin 89 pituusuunnassa. Laakerit 108 on sijoitettu levyn 44 napaan 44a.

Kiertonivei en toiminnan aikana osat 44 , 84, 85 , 86, 87 ja 104 pyörivät suhteessa kiinteään sylinteriin 89 ja tasapainotettu tiivisteen segmentteihi n 103. Kanavaan 90 johdettu kaasu, höyry tai neste syötetään syvennykseen 99, josta se poistuu kanavan 106 ja putken 95c kautta. Osa syvennykseen 99 johdet-tusta aineeta voi vuotaa staattisten tiivisteiden ohitse ja tällä tavalla karata kiertoni vei estä ilmakehään. Tiettyjen aineiden osalta tätä ei voida suvaita, kuten piitetriklori di n, joka muodostaa vaaran henkilökunnalle ja laitteistolle. Syvennyksen 99 viereiset vuotoreitit voidaan paineistaa iner-tiliä kaasulla, joka vuotaa takaisin syvennykseen 99 estäen täten johdetun aineen vuotamisen syvennyksestä 99 ilmakehään. Katkoviiva 109 esittää kanavaa, joka ulottuu pituussuunnassa sylinterin 89 lävitse. Kanava 109 on kuvattu katkoviivan muodossa, jotta osoitetaan sen olevan atsimutaalisessa asennossa, joka on erilainen kuin kanava 90. Kanava 110 ulottuu kanavasta 109 kuhunkin loveen, joihin jousirenkaat 107 on sijoitettu. Inertti kaasu johdetaan kanavaan 109 paineella, joka on huomattavasti suurempi kuin syvennykseen 99 syötetyn aineen syöttöpaine. Kanaviin 112 sijoitetut neula venttii1it 111 pie 13 82439 nentävät inertin kaasun paineen juuri syvennyksen 99 ulkopuolella olevissa lovissa arvoon, joka on riittävän alhainen, että vain pieni määrä inerttiä kaasua vuotaa kyseisistä lovista syvennykseen 99.

Istukan kääntölaite 12 on kuvattu yksityiskohtaisemmin kuviossa 10. Laitteen 12 ylä- ja alaosat kääntyvät akselien 33 ja 21 ympäri. Kuten edellä on mainittu, akselit 21 ja 33 on kytketty toisiinsa siten, että ne pyörivät yhdessä. Koteloon 114 on sijoitettu vipuvarsi, joka kääntyy akselin 116 ympäri. Varren 115 se pää, joka on vastapäätä akselia 116, on rajoitettu pystysuoraan liikkeeseen U-mal1isei 1 a ohjaimella 117. Varresta 115 riippuu moottori 14, jonka akseli ulottuu kotelon 114 lävitse ja päättyy kiinnityslaitteeseen 118. Istukka 10 sijoitetaan laitteeseen 12 asettamalla sen alapää tukivarren 120 kanavaan 119, ja tämän jälkeen istukan 10 yläpää yhdistetään kiinnityslaitteeseen 118. Suojus 121 estää nokea muodostumasta kiinnityslaitteeseen. Esimuotin 30 paino määritellään vähentämällä vaa'an 25 mittaamasta kokonaispainosta millä hetkellä hyvänsä taarapaino, joka on määritelty ennen noen kerrostumista istukkaan 10.

Yhdessä käyttötilassa istukat 10 ja 11 on 1iekkikii11 otettu ennen kuin yhtään nokea on kerrostunut niille. Viitaten 1 ja 3, ovet 70 avataan ja istukat 10 ja 11 sijoitetaan kääntö-laitteisiin 12 ja 13 asentoon a. Kun ovet 69 ja 70 on suljettu, polttimet 17 sytytetään ja ne kulkevat reittiä 19 pitkin riittävän kauan aikaa, jotta liekit tasaantuvat. Tähän saattaa mennä aikaa 1-30 minuuttia. Ovet 69 avautuvat, ja istukan kääntölaitteet 12 ja 13 pyörivät asentoihin, jotka on kuvattu kuviossa 1. Tämä vastaa kuvion 3 asentoa b. Kun ovet 69 sulkeutuvat, liikkuvat polttimet 1iekkikii11 ottavat istukat 10 ja 11. Nyt järjestelmän ohjauspiiri 29 antaa tarvittavat ohjaussignaalit saadakseen ovet 69 avautumaan ja laitteet 12 ja 13 jälleen pyörittämään istukat asentoon a. Kun ovet 69 sulkeutuvat, reagoivien aineiden virtaus polttimi i n alkaa ja vi r- 14 82439 taukset 20 syntyvät. Tarvitaan toinen 1-30 minuutin ta-saantumisjakso, jotta virtaukset saavuttavat tasapainon. Tämän tasaantumisjakson aikana noki johdetaan poistojärjestel-mään 68. Ovet 69 avautuvat, ja kääntölaitteet 12 ja 13 pyörivät jälleen asentoon b. Ovet 69 sulkeutuvat, ja polttimet kulkevat pituussuunnassa istukkaa 10 pitkin, johon virtaukset 20 muodostavat nokiesi muoti n 30. Saavutettuaan esimuotin 30 pään polttimet siirtyvät istukan 11 toiseen päähän, jota pitkin ne kulkevat muodostaakseen nokiesimuoti n 31. Kuten edellä on kuvattu, istukoiden 10 ja 11 akselit kulkevat kaareutuvaa reittiä 17 pitkin esimuotin läpimitan kasvaessa, jotta poltti men ja esimuotin välimatkaa muutetaan tarvittaessa. Voi olla toivottavaa, että pidetään yllä esimerkiksi jatkuvasti samaa polttimen ja esimuotin välistä etäisyyttä. Jos kuitenkin esimuotin jollakin säteellä tarvitaan enemmän lämpöä, polttimen ja esimuotin välimatkaa voitaisiin pienentää.

On eduksi käyttää joitakin laitteita sen määrittelemiseksi, milloin esimuotti on saavuttanut täyden kokonsa. Kuviossa 1 esimuotteja 25 ja 26 punnitaan jatkuvasti vaaoilla 25 ja 26. Olettakaamme, että esimuotti 30 saavuttaa ensin ennalta määritellyn, lopullisen painon. Signaali vaa'asta 25 piiriin 29 aiheuttaa moottorin 23 aktivoinnin, mikä puolestaan kääntää esimuotin 30 asentoon a (ks. kuviota 3), jossa se on sivussa nokivirtausten 20 reitiltä. Kaikki polttimet 17 jatkavat no-kivirtausten tuottamista. Koska esimuotti 30 on poistettu kammiosta 61 ja ovet 69 ovat sulkeutuneet, kaikki kammioon 61 johdettu noki vain poistuu. Nokivirtaukset 20 kerrostuvat kuitenkin edelleen esimuotille 31, joka on jäänyt kammioon 62. Kun esimuotti 31 saavuttaa ennalta määritellyn, lopullisen painonsa, se kiertyy samalla tavalla ovista 69 pois nokivir-tausten 20 reitiltä. Kun viimeinen esimuotti on poistettu no-kivirtausten reitiltä, polttimet sammutetaan.

ii ,5 82439

Alustavat kokeet osoittavat, että vierekkäisten poltti ml en paras mahdollinen keskikohtien välinen etäisyys on noin 6,4-7,6 cm polttimissa, joihin edellä on viitattu. Kun välimatka on vähemmän kuin noin 2,5 cm, vierekkäisten polttimien välillä on aivan liian paljon vuorovaikutusta, ja kerrostu-misnopeus vähenee huomattavasti. Yli 20 cm välimatkat vähentävät tuntuvasti kerrostumisnopeuksia. Näitä välimatkoja voidaan muuttaa polttimissa, jotka tuottavat enemmän tai vähemmän lämpöä kuin edellä kuvattujen kokeiden polttimet.

Kuvioiden 11 ja 12 laite mahdollistaa sen, että polttimen akseli pyörii siten, että se ei leikkaa istukan akselia, kun istukka on kerrostumisasennossa. Näissä kuvioissa laite, joka on samanlainen kuin kuvioiden 1-10 yhteydessä kuvattu, on kuvattu perusviittausnumeroi11 a. Poltin 122 on kääntyen yhdistetty tuki uiokkeeseen 123, joka ulottuu syöttöputken 40' yhdestä päästä. Eri reagoivat aineet ja kaasut johdetaan poltti me en 122 taipuisia letkuja 124 pitkin. Solenoidi 125 on asennettu syöttöputkeen 40'. Solenoidin liikkuva varsi on kääntyen yhdistetty polttimeen 122. Solenoidin sähköjohdot voidaan syöttää kaapelin 46' lävitse perinteiseen liukuren-gaskokoonpanoon (ei kuvattu), joka sijaitsee kiertoniveiessä .

Istukan 10' 1iekkikii11ottamiseksi tai noen kerrostamiseksi sille solenoidi 125 pysyy akti voimattomana siten, että siihen sijoitettu jousi pakottaa varren 126 ulospäin kuten kuviossa 11 on kuvattu.

Jotta estetään polttimen liekkiä tai nokivirtausta törmäämästä istukkaan tai sille kerrostettuun esimuottiin, solenoidiin 125 on johdettu virta, vetää takaisin soienoidi varren 126. Tällöin poltin 122 pyörii siten, että sen akseli ei leikkaa istukan akselia. Kuten kuviossa 12 on esitetty, jos poltin 122 kerrostaa nokea esimuotille 30', nokivirtaus 20' virtaa esi-muotin ohitse poistojärjestelmään. Jos esimuotti 30' saavuttaa lopullisen painon ennen kuin toinen esimuotti, ie 82439 solenoidi 125 pysyy akti voimattomana, kun polttimet kulkevat toista esi muottia pitkin, solenoidin aktivoituessa ennen kuin polttimet saavuttavat esimuotin 30'. Heti kun myös toinen esimuotti saavuttaa lopullisen painon, solenoidi on aktivoitunut siihen saakka, kunnesn polttimet on sammutettu.

Vaikka istukat suuntautuvat pystysuorasti kuvioissa 1-10, muutkin suunnat ovat ilmeisesti mahdollisia. Esimerkiksi kaksi istukkaa voisivat ojia vaakatasoon asetetut. Jos käytetään vain kahta istukkaa, on suositeltavaa, että ne on tuettu rinnakkain, mutta muutkin suuntaukset ovat mahdollisia. Jos käytetään kolmea tai useampaa istukkaa, ne voivat sijaita monikulmion sivuilla tai ne voidaan asettaa mihin tahansa haluttuun järjestykseen. Esimerkiksi neljä istukkaa 129 voisi olla sijoitettu kuviossa 13 esitetyllä tavalla. Polttimet 130 voisivat kulkea uraa 131 pitkin, joka sijaitsee istukoiden 129 monikulmion sisäpuolella. Ylimääräinen noki voitaisiin kerätä polttojärjestelmään 132. Poltinura voisi vaihtoehtoisesti sijaita sen monikulmion, johon istukat on sijoitettu, ulkopuolella tai alapuolella poistojärjestelmän ollessa istuko iden sisäpuolella tai yläpuolella. Kuvatut symmetriset ja tasakul-maiset järjestelyt eivät ole välttämättömyys.

On ajateltu, että esimuotin läpimitan voisi myös mitata optinen järjestelmä, kuten US-patentissa 4 062 665 on kuvattu. Tässä kuvatulla esimuotin punnitsemisjärjestelmällä on kuitenkin se etu, että siihen eivät juurikaan vaikuta epäpuhtaudet, jotka aiheutuvat kerrostuskammiossa olevasta noesta.

Joissakin esimuotin muodostumisen vaiheissa voi olla edullista olla käyttämättä kaikkia järjestelmän polttimia. Esimerkiksi järjestelmä voi olla suunniteltu siten, että tietty määrä polttimia tuottaa parhaan mahdollisen nopeuden puhtaan SiO :n kerrostumiselle. Tämä tietty määrä polttimia saattaa 2 tuottaa liikaa lämpöä GeO -pitoisen SiO :n kerrostumiselle.

2 2

Kuvioissa 14 ja 15 kuvattuja laitteita voidaan käyttää estä-

II

i7 82439 mään polttoaineen ja reagoivien aineiden syöttö tiettyyn osaan polttimia esimuotin muodostumisprosessin joissakin vaiheissa. Polttimen syöttöputki 40' sisältää useita kanavia 134, joiden kautta eri poltinkaasut ja -höyryt kulkevat. Putkeen 40' on sijoitettu solenoidi 135, joka on yhdistetty vivulla venttii-leihin 136. Kun virtaus on määrä lopettaa, solenoidi 135 aktivoidaan, jolloin se siirtyy kuvioissa 14 ja 15 kuvattuun asentoon. Jos solenoidi 135 pysyy akti voimattomana, sen sisällä oleva jousi aiheuttaa venttiilien 136 siirtymisen ylöspäin, mikä mahdollistaa kaasujen, nesteiden ja/tai höyryjen virtauksen kanavien 134 lävitse. Jos kaikki muut poltti met tuottavat nokea ja venttiilit 136 ovat auki, polttoaineen ja hapen sekoitus, joka virtaa aluksi sammutettuina olleista polttimista, syttyy automaattisesti aikaisemmin sytytettyjen polttimien tuottaman lämmön ansiosta. Lisäksi kerrostuskam-mioihin 61 ja 62 voidaan sijoittaa yksi tai useampi sähkösy-tytin polttimien sytyttämiseksi.

Sen jälkeen kun edellä kuvattujen menetelmien mukaan tuotetut esimuotit ovat saavuttaneet sopivan painon, ne voidaan poistaa kerrostuslaitteesta ja siirtää 1ujitusuuniin, jossa ne kuumennetaan lämpötilaan, joka on riittävän korkea muodostaakseen lujitetun esi muoti n, josta optinen 1asi aaltoputki-kuitu voidaan vetää. Jos istukka poistetaan esimuotista ennen vetämistä, koko kuidun sydän voi muodostua lasista, joka on kerrostettu liikkuvilla polttimilla 17. Vaihtoehtoisesti kukin istukoista 10 ja 11 voi muodostaa esimuotin keskiosan polttimien 17 kerrostaman lasinoen muodostaessa sen ulko-osan. Tämän jälkeen nokikerros sulatetaan istukkaan lujitetun esimuotin muodostamiseksi, josta kuidut vedetään.

Claims (16)

1. Menetelmä esimuotin valmistamiseksi, jolloin käytetään pitkänomaista, lieriömäistä aloitusosaa (10, 11, 129); pyöritetään mainittua aloitusosaa (10, 11, 129) akselinsa ympäri; ja kerrostetaan useita kerroksia lasinokea useista sarjaan järjestetyistä nokea muodostavista laitteista (17, 122, 130) mainitulle aloitusosalle pinnoituksen (30, 31, 30') muodostamiseksi sen päälle, jolloin mainitussa kerroksessa on ensimmäinen ja toinen pää, tunnettu siitä, että mainitut useat nokea muodostavat laitteet (17, 122, 130) kulkevat reittiä (19; 131), jonka pituus on suurempi kuin mainitun kerroksen pituus, että tämän reitin ensimmäinen osa ulottuu aloitusosan vieressä siten, että niistä nokea tuottavista laitteista, jotka on sijoitettu mainitun reitin ensimmäiselle osalle, peräisin oleva noki (20, 20') suuntautuu kohti aloitusosan (10, 11, 129. pituuden sitä osaa, jolla mainittu kerros sijaitsee, ja että nokea tuottavien laitteiden sarja kulkee mainittua reittiä pitkin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään useita aloitusosia useiden esimuottien muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että useita nokea tuottavia laitteita (17, 122, 130. käyttävä vaihe muodostuu mainittujen nokea tuottavien laitteiden käyttämisestä sellaisessa järjestelyssä, että ne muodostavat täydellisen silmukan (19, 131).

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nokea tuottavia laitteita (17, 122, 130) kuljettava vaihe muodostuu nokea tuottavien laitteiden liikuttamisesta jatkuvasti yhteen suuntaan.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa nokea tuottavia laitteita (17, 122, 130) kuljetetaan, muodostuu nokea tuottavien laitteiden liikuttamisesta vuorotellen yhteen suuntaan ja sen jälkeen vastakkaiseen suuntaan. i9 82439

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aina kun nokea tuottavien laitteiden (17, 122, 130) sarja pysähtyy muuttaakseen kulkusuuntaa, se pysähtyy mainitun kerroksen (30, 30') sellaisessa kohdassa, joka on eri kuin se, jossa se pysähtyi edellisen kerran muuttaessaan suuntaa.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vierekkäisten nokea tuottavien laitteiden (17, 122, 130) keskiviivojen välinen etäisyys on 2,5 cm - 20 cm.

8. Menetelmä esimuotin valmistamiseksi käyttämällä pitkänomaista, lieriömäistä aloitusosaa (10, 11, 129); pyörittämällä aloitusosaa (10, 11, 129) akselinsa ympäri; kuljettamalla nokea muodostavien laitteiden (17, 122, 130) sarjaa aloitusosaa (10, 11, 129) pitkin useiden lasinokea (20, 20') olevien kerroksien muodostamiseksi mainitulle aloitusosalle pinnoituksen (30, 31, 30') muodostamiseksi sen päälle, tunnettu siitä, että mainittua sarjaa nokea muodostavia laitteita (17, 122, 130) kuljetetaan aloitusosaa (10, 11, 129) pitkin siten, että tietty yksi nokea tuottava laite kulkee aloitusosaa pitkin ensimmäistä reittiä sen ensimmäisestä päästä sen toiseen päähän muodostaakseen sille kerroksen nokea, että mainitun sarjan muut nokea tuottavat laitteet kulkevat samalla tavalla aloitusosaa pitkin, ja että kukin nokea tuottavista laitteista . . seuraa toista reittiä, kun ne kulkevat mainitun aloitusosan toisesta päästä sen ensimmäiseen päähän, jolloin tämä ensimmäinen ja toinen reitti muodostavat täyden silmukan (19, 131).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään useita aloitusosia useiden esimuottien muodostamiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisävaiheita, joiden avulla sijoitetaan toinen aloitusosa (11) mainitun toisen reitin viereen siten, että nokea tuottavista laitteista peräisin olevat nokivirrat (20) suuntautuvat toista aloitusosaa kohti, kun nokea tuottava 20 82 439 laite ohittaa sen, jolloin nokihiukkasten kerros (31) muodostuu toiselle aloitusosalle lisäesimuotin muodostamiseksi.

11. Patenttivaatimuksen 7, 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmän toimintajakson yhdessä vaiheessa mainitut nokivirrat suunnataan mainitun aloitusosan sivuun.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 8-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osan siitä ajasta, kun mainittu pinnoite muodostuu, aloitusosaa pitkin kulkevista nokea tuottavista laitteista (17, 122, 130) kaikki eivät tuota nokea (20, 20').

13. Jonkin patenttivaatimuksista 8-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää myös vaiheen, jossa aloitusosan (10, 11, 129) ja nokea tuottavien laitteiden (17, 122, 130) välistä etäisyyttä muunnellaan muodostettaessa useita kerroksia.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 8-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää myös vaiheen, jossa aloitusosaa (10, 11, 129) siirretään kauemmaksi nokea tuottavasta laitteesta (17, 122, 130), jotta ylläpidetään olennaisesti pysyvä etäisyys mainitun nokipinnoituksen pinnan ja mainittujen nokea tuottavien laitteiden välillä.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 7-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää myös vaiheen, jossa aloitusosaa (10, 11, 129) ja sen päälle kerrostunutta nokea jatkuvasti punnitaan, ja aloitusosaa siirretään kauemmaksi nokea tuottavista laitteista (17), kun kerrostuneen noen paino lisääntyy.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 8-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osalla nokea tuottavien laitteiden (17, 122, 130) kulkuajasta aloitusosia (10, 11, 129) pitkin kukin nokea tuottavista laitteista pyörii akselinsa ympäri. 21 82439