FI79689B - Foerfarande foer att haerda glaskroppar medelst en kylgasstroem. - Google Patents

Description

! 79689

Menetelmä ja laite lasikappaleiden karkaisemiseksi jäähdyttävän kaasuvirtauksen avulla Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta lasikappaleiden karkaisemiseksi patenttivaatimusten 1 ja 7 alkuosien mukaisesti.

Lasikappaleiden karkaisemiseksi jälkiä jättämättä jäähdytys-kaasua puhaltamalla on tunnettua siirtää mainittuja lasikap-paleita ja puhalluselimiä toisiinsa nähden.

Kun kysymyksessä on vaakasuora karkaisu eli kun lasikappa-leet ovat vaakasuorassa, puhalluselimet ovat yleensä kiinteitä, kun taas lasikappaleet liikkuvat eteenpäin; kun kysymyksessä on pystykarkaisu, voidaan käyttää sekä puhal-luselinten että lasikappaleiden värähtelyä.

Tämä lasin ja puhalluselinten siirtyminen toisiinsa nähden on mainittu etenkin FR-patenttijulkaisuissa 2 547 575, 1 133 039, 1 158 738 ja 1 476 785.

Tällaisissa olosuhteissa voidaan karkaista hieman kuperret-tuja lasikappaleita, mutta kun käsiteltävänä on erittäin ku-perrettuja ja/tai eri suuntiin kaarevoitettuja lasikappaleita, kuten puolipalloja, lasikappaleiden ja puhalluselinten minkäänlainen siirtyminen toisiinsa nähden ei ole mahdollista paitsi jos lasikappaleet viedään etäälle puhal-luselimistä, mutta tällöin toisaalta tarvittavat puhallus-paineet ovat liian suuria ja toisaalta lasin ja puhallus-elinten etäisyydet vaihtelevat liikaa, jotta karkaisu tapahtuisi tasaisesti.

Sitä paitsi joko lasia tai puhalluselimiä voidaan yleensä siirtää vain suhteellisen pienellä taajuudella ja karkaisun laatu paranee lasin ja puhalluselinten siirtymistaajuuden myötä.

2 79689

Aikaisemmin on ehdotettu tämän lasin ja puhalluselinten toisiinsa nähden siirtymisen taajuutta koskevan ongelman ratkaisemiseksi keventää värähteleviä puhalluslaitteita panemalla värähtelemään vain puhallussuuttimet (FR-patentti n:o 1 550 733). Mutta jäljelle jää edelleen mekaanisten osien liike, joka toisaalta rajoittaa värähtelytaajuutta, eikä ongelmaa, joka liittyy siihen, että lasi ja puhalluselimet eivät voi liikkua toisiinsa nähden, kun kysymyksessä ovat voimakkaasti kuperretut ja useaan suuntaan kaarevoitetut la-sikappaleet, saada ratkaistuksi.

FR-patentissa n:o 834 514 on ehdotettu myös, että lasin katkaisemiseksi suoritetun jäähdytyksen aikana muutellaan joko jäähdytysalueiden asemaa tai niiden vaikutuksen voimakkuutta tai näitä molempia tekijöitä käyttämällä niiden tullessa putkestaan kahta tai useampaa suihkua, joiden virtausnopeus vaihtelee ajan funktiona.

Tämä näyttäisi a priori ratkaisevan ongelmat, jotka liittyvät puhalluselinten liikkeisiin ja/tai näiden elinten kohdalla olevien lasien värähtelyihin, mutta näin ei asia kuitenkaan ole.

Putkien lukumäärän lisääminen niistä tulevien suihkujen sekoittamiseksi aikaansaa nimittäin tilanahtauden, joka estää karkaisuilman ulospääsemistä ja siten heikentää merkittävästi sen tehoa. Lisäksi tähän menetelmään tarvitaan erikois-puhalluselimiä putkista riippuen ja suuria virtausnopeuksia ja paineita kussakin näistä putkista, jolloin materiaali-ja käyttökustannukset nousevat suhteellisen korkeiksi.

Tämän keksinnön tavoitteena on mahdollistaa lasikappalei-siin puhallettujen nestekaasusuihkujen siirtyminen mainittuihin lasikappaleisiin nähden suurella taajuudella lasin ja nämä suihkut puhaltavien puhalluselinten törmäämättä toisiinsa, kun lasikappaleet ovat voimakkaasti kuperrettuja ja moneen suuntaan kaarevoitettuja, muuttamatta kuitenkaan 3 79689 nestekaasun poistumismahdollisuuksia, kun se on puhallettu lasiin, ja aiheuttamatta myöskään liiallisia kustannuksia.

Sen tavoitteena on myös mahdollistaa puhallusyksikön vaivattomat muutokset, kun karkaisuolosuhteita halutaan muuttaa tai kun lasikappaleiden malli muuttuu.

Sen tarkoituksena on tätä varten siirtää nopeasti suihkuja ne aikaansaavien mekaanisten osien, puhallussuuttimien tai -laatikoiden, liikkumatta, puhaltamalla lasiin jotakin kaasumaista jäähdytysnestettä, joka on jaettu suihkuiksi, joiden osuma lasiin muuttuu jaksottaiseti häiriöiden vaikutuksesta, joita jokaiseen muutettavaksi haluttuun suihkuun aiheutetaan ennen sen päästämistä ulos.

Tämä on toteutettu keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella, jonka pääasiallisimmat tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimusten 1 ja 7 tunnusmerkkiosista.

Erään suoritusmuodon mukaan nämä häiriöt aiheutuvat ainakin yhdestä lisäohjauskaasuvirrasta, joika sekoittuu jäähdytys-nesteeseen, jonka on määrä muodostaa kukin suihku, ja jonka sekoittumista mainittuun suihkuun muutellaan jaksottaisesti.

Eräissä tapauksissa lisäohjauskaasuvirta on virta, joka tulee sivulta ja säteen suunnassa jäähdytysnesteen, jonka on määrä muodostaa kukin suihku, suuntaan nähden.

Toisissa tapaukssa taas tämä lisäohjauskaasuvirta tulee sivulta ja tangentiaalisesti jäähdytysnesteeseen, jonka on määrä muodostaa kukin suihku, suuntaan nähden.

Eräissä toisissa tapauksissa vielä ainakin yksi kutakin tyyppiä, toisin sanoen säteen suuntaista ja tangentiaalista tyyppiä, oleva lisäkaasuvirta liitetään yhteen jäähdytysnes-tesuihkuun.

Mikäli useita lisäkaasuvirtoja liittyy samaan jäähdytysnes-tesuihkuun, mainitut lisäkaasuvirrat pannaan sekoittumaan jäähdytysnestesuihkuun yksitellen toinen toisensa jälkeen 4 79689 tai ryhmänä, eri ryhmät peräkkäin.

Eräässä toisessa suoritusmuodossa ehdotetaan, että jäähdytysnesteen radalle, ennen sen ulospääsemistä, sovitetaan siiventyyppisiä mekaanisia esteitä, jotka panevat tämän suihkun pyörimään, ja tämän nesteen, jonka on määrä muodostaa suihku, painetta muutetaan jaksottaisesti.

Keksinnössä ehdotetaan myös laitteita, jolla edellä kuvattu menetelmä, joka mahdollistaa karkaisusuihkun tai -suihkujen lasiin osumisen muuttamisen, voidaan toteuttaa.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten liitteenä oleviin piirustuksiin, jotka esittävät: - kuvio 1: kaavakuvaa laitteistosta lasin karkaisemiseksi nestekaasua puhaltamalla, kuvio 2: kaavakuvaa putkimaisesta puhallussuuttimesta, jota ohjataan säteen suuntaisilla kaasuvirroilla, kuviossa 2A sivukuvana, kuviossa 2B yläkuvana ja kuviossa 2C perspektiivikuvana, jossa on kuvattu suihkun osuminen lasiin, - kuvio 3: kaavakuvaa putkimaisesta puhallussuuttimesta, jota ohjataan tangentiaalisilla kaasuvirroilla, kuviossa 3A sivukuvana, kuviossa 3B yläkuvana ja kuviossa 3C perspektiivikuvana, jossa on kuvattu suihkun osuminen lasiin, - kuvio 4: kaavakuvaa suuttimen, jota ohjataan jaksottaisesti muuttuvilla säteen suuntaisilla tai tangentiaalisilla virroilla, toiminnasta, - kuvo 5: kaavakuvaa kokonaisen suutinsarjan samanaikaisesta syötöstä ja ohjauksesta, jossa jokaiseen suuttimeen tulee useita säteen suuntaisia ja/tai tangentiaalisia kaasu-virtoja, - kuvio 6: kaavakuvaa mekaanisista esteistä, joita on sovitettu lisäkaasuvirtojen radalle pääsuihkun häiritsemiseksi, jotta saadaan aikaan jaksottaisesti muuttuva osuma, - kuvio 7: kaavakuvaa mekaanisista esteistä, joita on ase tettu pääsuihkun radalle sen häiritsemiseksi, jotta saadaan 5 79689 aikaan jaksottaisesti muuttuva osuma.

Kuten tunnettua lasikappaleiden 1 karkaisulaite käsittää pu-halluselimiä A, joina on esimerkiksi yksinkertaisesti putkimaisia suuttimia 2 ja syöttölaatikkoja 3, joista näihin suuttimiin 2 syötetään painekaasua, jona on suurimman osan aikaa ilma, ja elimiä B, joilla lasikappaleita 1 pidetään, kannatetaan ja/tai siirretään suuttimien 2 kohdalla.

Karkaisukaasun puhaltamiseksi lasiin keksinnössä ehdotetaan erään suoritusmuodon mukaan kuvioissa 2 ja 3 esitetyntyyp-pisten suuttimien käyttämistä eli sellaisten suuttimien, joissa on pääputki 4, joka on varustettu ennen poistopää-tään ainakin yhdellä sivukanavalla 5 ja yleensä useilla sellaisilla kanavilla, esimerkiksi neljällä, joihin myös syötetään painekaasua, tämän painekaasun muodostaman ja kussakin sivukanavassa 5 virtaavan sivusuihkun sekoittuessa nesteeseen, jonka on määrä muodostaa kussakin pääputkessa 4 vir-taava pääsuihku, ja ohjatessa sitä eli muuttaessa sen suuntaa ja/tai sen osumista lasiin.

Sivukanavat 5 voivat olla säteen suuntaisia, kuten kuvioissa 2 on esitetty, ja jos niitä on esimerkiksi neljä yhtä pääputkea 4 kohti, ne on sijoitettu 90°:n kulmaan toisiinsa nähden, tai tangentiaalisesti, kuten kuvioissa 3 on esitetty, ja esimerkiksi samoin sovitettu 90°:n kulmaan toisiinsa nähden.

Kun pääsuihku syötetään, se lisäohjaussuihkun puuttuessa aiheuttaa lasiin osuman 6, joka on keskitetty pääputken 4 ja siitä tulevan pääsuihkun akseliin 7 nähden. Kun vähintään yhteen sivukanavaan 5 syötetään lisäkaasuvirta, molemmat kaasuvirrat yhtyvät, jolloin syntyvän suihkun suunta siirtyy ja sen osuma lasiin on erilainen kuin lisävirran puuttuessa. Näin siis esimerkiksi kun kysymyksessä ovat säteen suuntaiset sivukanavat 5, joita on kuvattu kuvioissa 2, ja kun kaasuvirta päästetään pääputkeen 4 nuolen F

β 79689 suuntaan ja yhteen sivukanavaan 5 nuolen h suuntaan, yhdis-telmäsuihkun osuma 8 lasiin on siirtynyt verrattuna osumaan 6, joka saadaan nuolen h suuntaan menevän lisäsuihkun puuttuessa, jollainen on esitetty kuviossa 2C.

Kun kysymyksessä ovat tangentiaaliset sivukanavat, jollaiset on esitetty kuvioissa 3, ja kun kaasuvirta lähetetään pääputkeen 4 nuolen F suuntaan ja vähintään yhteen tangenti-aaliseen sivukanavaan nuolen g suuntaan, yhdistelmäsuihkun osuma 9 lasiin 1 on laajempi kuin osuma 6, joka saadaan lisäsuihkun puuttuessa, (kuvio 3C), laajentumisen suuruuden riippuessa tangentiaalisen lisäsuihkun tai suihkujen tangen-tiaalisen liikemäärän suuruudesta.

Useita sekä säteen suuntaisia että tangentiaalisia sivukana-via voidaan syöttää samanaikaisesti; yhdistelmäsuihkun osuman lasiin määrää tällöin liikemäärien pääsuihkun aksiaalinen ja lisäsuihkujen (säteen suuntaisten tai tangentiaalis-ten) lateraalinen resultantti.

Samoin sivukanavat 5, toisaalta säteen suuntaiset ja toisaalta tangentiaaliset, voidaan liittää samaan pääputkeen 4, jolloin mainittuja sivukanavia 5 voidaan syöttää peräjälkeen tai useita niistä voidaan syöttää samanaikaisesti. Mikäli säteensuuntaista (-suuntaisia) ja tangentiaalista (tangentiaalisia) kanavaa (kanavia) syötetään samanaikaisesti, osuma lasiin ei ole ainoastaan siirtynyt, vaan myös suurentunut pääsuihkun yksinään aikaansaamaan osumaan verrattuna .

Sivukanavat avautuvat mieluiten pääputken 4 johonkin suoraviivaiseen osaan, jolloin ne eivät muuta eivätkä haittaa lisäsuihku jen vaikutusta aiheuttamalla pääputken 4 kaarevuudesta syntyviä sivuvaikutuksia. Samoin sivukanavat avautuvat pääputkeen mieluiten riittävän lähelle sen päätä, niin että lisäsuihkujen vaikutus ei ehdi vaimentua pääputken 4 poistoaukkoon mennessä. Lisäsuihkujen vaikutus on sitä suu- 7 79689 rempi, mitä lähempänä pääputken 4 päätä sivukanavat yhtyvät siihen/ kaikkien muiden seikkojen pysyessä samoina. Lisä-suihkulla on samoin sitä suurempi teho, mitä suurempi sen liikemäärä on verrattuna pääsuihkun liikemäärään, eli mitä suurempi on sen paine, nopeus ja virtausmäärä. Mainittu paine, nopeus ja virtausmäärä riippuvat painekaasun, yleensä ilman, lähteestä, sivukanavien poikkileikkauksesta ja mainittuihin sivukanaviin mahdollisesti asennetun paineenalen-nusventtiilin säädöstä.

Lisäsuihkujen aikaansaama pääsuihkun jaksottainen häiriö voidaan saada aikaan kuviossa 4, jossa on neljä sivukanavaa 5 liitettyinä yhteen ja samaan pääputkeen 4, esitetyllä tavalla.

Tässä kuviossa 4 on esitetty lasin karkaisuun käytettävän suuttimen pääputki 4, johon tulee sen ulostulopään lähellä neljä sivulta tulevaa lisäkanavaa 5. Tätä yksikköä syötetään paineilmalla yhteisestä paineilmalähteestä 10, mainitusta lähteestä lähtevän putkiston 11 haarautuessa pääputken 4 ja neljän sivukanavan 5 syöttöä varten.

Ensimmäisessä haarautumassa haaraputkiston 11 haara 12, joka on varustettu paineenalennusventtiilillä 13, on kytketty pääputkeen 4, kun vuorostaan toinen haara 14, joka sekin on varustettu paineenalennusventtiilillä 15, haarautuu uudestaan useamman kerran, niin että syntyy neljä haaraa 16, joista jokainen on varustettu magneettiventtiilillä 24, neljän sivukanavan 5 syöttöä varten. Kunkin magneetti-venttiilin 24 avautumista ja sulkeutumista ohjataan moottorilla, joka käyttää (ei-esitettyä) nokka-akselia, akselien nokkien vaikuttaessa mikrokoskettimiin 25, jotka säätelevät jostakin virtalähteestä 26 tulevan sähkövirran jakautumista magneettiventtiileihin 24 ja jotka siis säätelevät näiden magneettiventtilien toimintaa.

Häiriöt, joita sivuvirrat aikaansaavat pääsuihkuun, voivat β 79689 olla samanarvoisia tai päinvastoin keskenään erilaisia. Niiden erilaistamiseksi voidaan muuttaa kunkin haaran 16 poikkileikkausalaa, kunkin magneettiventtiilin säätöä, mag-neettiventtiilien avautumishetkeä, jonka määrää asianomaiseen venttiiliin liittyvän akselin nokan avautumiskulma, tasoa, jolle kukin sivukanavista 5 avautuu pääputken 4 päähän nähden ja tapaa, jolla kukin sivukanavista 5 avautuu (säteen suuntaisesti, tangentiaalisesti ja yleensä kulmaa pää-suihkuun nähden).

Mikäli jokainen lisävirta on samanalainen, voidaan kunkin lisävirran aikaansaamaa häiriötä vielä muunnella muuttamalla paineenalennusventtiilien 13 ja 15 säätöä, putkiston 11 haarojen 12 ja haarojen 16 poikkileikkausta, magneettivent-tiilien avautumisaikaa, -järjestystä, -astetta ja -vaihetta, sivukanavien 5 lukumäärää ja niiden sijoittelua pääputkeen 4 nähden.

Jotta jokaiseen suuttimeen saadaan syötetyksi pääsuihku ja lisäsuihkut, voidaan menetellä kuten edellä kuvattiin eli järjestää putkistoja 11, haaroja 12 ja haaroja 16 esimerkiksi taipuisien muoviputkien avulla. Kuitenkin kun karkaisu-pisteessä on suuttimia paljon, saattaa olla suositeltavampaa käyttää pääputkien 4 ja sivukanavien 5 seuraavassa kuvion 5 yhteydessä kuvattua syöttötapaa.

Kaikki pääputket 4, joita halutaan syöttää samalla tavoin, lähtevät samasta painekaasulla, etenkin ilmalla, syötetystä laatikosta 17. Ne menevät sitten yhden tai peräjälkeen useamman lisävirtojen syöttölaatikon 18 läpi, lisäsyöttölaa-tikoiden lukumäärän ollessa sama kuin sivulta tulevien lisä-kanavien 5, jotka on liitetty kuhunkin puhallussuuttimeen ja jotka toimivat toisistaan riippumatta, lukumäärä.

Oletetaan, että pääsuihkuihin halutaan saada aikaan neljä peräkkäistä häiriötä neljän eri sivulta tulevan lisäkanavan 5 avulla, jolloin järjestetään neljä lisäpuhalluslaatikkoa 18.

9 79689

Kukin lisäpuhalluslaatikko 18 on yhteydessä kunkin puhallus-suuttimen sivukanavaan tai sivukanaviin 5, joita on määrä syöttää samanaikaisesti ja samoissa olosuhteissa. Kunkin lisälaatikon 18 syöttöä säädetään magneettiventtiilin, mik-rokoskettimen ja moottorin käyttämän akselin nokan muodostaman yksikön avulla, jota ei ole esitetty kuviossa 5.

Kaikkia lisäkanavia voidaan syöttää edellä kuvatulla jaksottaisella laatikkojärjestelmällä tai mainittujen lisäkanavi-en sekasyötöllä eli siten, että lisäkanavien 5 eri ryhmistä kutakin kanavat, joita on määrä syöttää samaan aikaan ja samoissa olosuhteissa, käsittävää ryhmää voidaan syöttää eri tavalla kuin jotakin toista ryhmää. Tällöin tiettyjä ryhmiä varten laatikkojärjestelmää käytetään, toisia varten sitävastoin säilytetään taipuisien letkujen järjestelmä. Lisäksi syöttö voi kussakin ryhmässä olla myös sekasyöttöä.

Pääsuihkun häiriö on edellä kuvattu erillisten, säteen suuntaisten tai tangentiaalisten lisäkanavien 5 kautta virtaavi-en lisävirtojen aiheuttamaksi. Tangentiaalisia lisävirtauk-sia on mahdollista myös aikaansaada syöttämällä jaksottaisesti ei enää erillisiä kanavia 5, vaan, kuten kuviossa 6 on osoitettu, koko tilaa 19, joka on sovitettu renkaaksi pääputken 4 ympärille ja joka on varustettu joukolla ohjaus-siivekkeitä tai -siipiä 20. Siivet 20 suuntaavat lisäkana-vat, jotka tulevat pääsuihkuun nähden sivulta tilaan 19, ja muuttavat ne pääsuihkua sivuavaksi pyörteeksi, pyörteen ja pääsuihkun sekoittuessa tilassa 21 putkesta 4 tullessaan.

Tämä tilan 19 sivusyöttö voi olla jaksottainen ja tällöin sitä syötettäessä saadaan aikaan pyörivä suihku, joka laajenee tilan 21 poistoaukossa enemmärt kuin silloin, kun mainittua sivultasyöttöä ei käytetä.

Sivultasyöttö voi vaihdella jaksottaisesti täydestä nol- 10 79689 laan, mutta kysymykseen voi tulla myös tämän sivultasyötön muodostavan kaasuvirran paineen, virtausmäärän ja nopeuden jaksottainen muuttuminen.

Voidaan myös aikaansaada suihku, jonka osuma lasiin vaihte-lee jaksottaisesti, asettamalla putkessa 4 virtaavan pää-suihkun radalle, kuten kuviossa 7 on osoitettu, putken 4 sisällä olevan putken 22 seinämälle siipien muotoon taivutettuja esteitä 23.

Pääputkeen 4 päästetty painekaasu törmää näihin siipiin 23, alkaa pyörteillä ja leviää pääputkesta 4 tullessaan. Tällöin ei enää tarvita lisävirtaa, sillä pelkästään pääsuih-kun kaasun reagoiminen esteisiin aikaansaa pyörteilyn.

Muuttamalla jaksottaisesti pääputkeen 4 päästetyn pääsuih-kun painetta, nopeutta ja/tai virtausmäärää saadaan pyörteen toiminta muuttumaan ja tällä tavoin saadaan suihkun laajeneminen sen tullessa putkesta 4 jaksottaisesti muuttumaan .

Tällä tavoin ilman mekaanista liikettä saadaan aikaan jääh-dytyskaasusuihkuja, joiden osuminen lasiin voi vaihdella nopeasti, jolloin karkaisusaanto saadaan paranemaan. Kun osuma lasiin muuttuu, se voi vaikuttaa osuman asentoon ja/tai osuman pinta-alaan. Tätä voidaan käyttää hyväksi vaakasuorassa tai pystykarkaisussa ja se voidaan myös yhdistää tunnetun tekniikan mukaisiin liikkeisiin: värähtelyihin, lasin ja/tai laatikoiden liikkumiseen toisiinsa nähden.

Suuttimien yksinkertaisen muodon ansiosta - yksinkertaiset putket riittävät - materiaalikustannukset pienenevät.

Tällä menetelmällä voidaan valmistaa voimakkaasti kuperret-tuja, karkaistuja ikkunalaseja, joiden yhteydessä lasin ja/tai puhalluselinten liikkuminen toisiinsa nähden on mahdotonta nimenomaan mainittujen ikkunalasien voimakkaan 11 79689 kaarevuuden vuoksi.

Kun jokaisen suihkun jäähdytysneste syötetään yhdestä suut-timesta, tilanahtaus lasin ympäristössä vähenee; tämän ansiosta karkaisunesteellä on hyvät mahdollisuudet poistua sen törmättyä lasiin, jolloin karkaisusaanto paranee.

Claims (14)

1. Menetelmä lasikappaleiden (1) katkaisemiseksi jäähdyttävän kaasuvirtauksen, nimenomaan ilman avulla, joka levitetään suihkuina putkien (4) avulla, jolloin suihkujen osumaa (6) lasiin muutetaan jaksottaisesti häiriöiden avulla, joita aiheutetaan kaasuvirtaukseen, jonka on määrä muodostaa kukin muutettavaksi haluttu suihku, tunnettu siitä, että häiriöt esiintyvät mainituissa putkissa (4) ennen levittämistä suihkuina.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että häiriöt muodostuvat ainakin yhdestä lisäohjaus-kaasuvirrasta, joka sekoittuu kaasuvirtaukseen, jonka on määrä muodostaa suihku, johon halutaan vaikuttaa, ja jonka sekoittumista virtaukseen muutellaan jaksottaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäohjauskaasuvirtana on kaasuvirtauksen rataan nähden sivultapäin tuleva virta, joka on suunnattu (9) tangentiaalisesti mainittuun rataan nähden.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäohjauskaasuvirtana on kaasuvirtauksen rataan nähden sivultapäin tuleva virta, joka on suunnattu (5) säteensuuntaisesti rataan nähden.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaiseen kaasuvirtaussuihkuun liitetään useita lisäkaasuvirtoja, jotka tulevat yksitellen peräjälkeen tai ryhminä, saman ryhmän virtojen vaikuttaessa samanaikaisesti ja eri ryhmien tullessa peräjälkeen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että häiriöt aikaansaadaan esteillä, joita asetetaan joko pääkarkaisusuihkun itsensä tai sivultapäin ja tangentiaalisesti mainittuun suihkuun nähden tulevan ja mainittuun suihkuun sekoittuvan lisäkaasusuihkun radalle, suihkun tai i, ia 79689 lisäkaasuvirran paineen, nopeuden ja/tai virtausmäärän muuttuessa jaksottaisesti.

7. Laite lasikappaleiden katkaisemiseksi ainakin yhden suuttimen avulla, joka puhaltaa lasiin jäähdyttävää kaasua, kuten ilmaa, olevan suihkun, tunnettu siitä, että tähän suuttimeen tulee ennen aukkoa, josta kaasusuihku poistuu, ainakin yksi säteensuuntainen ja/tai tangentiaalinen sivu-kanava (5), johon syötetään kaasuvirta, joka muuttuu jaksottaisesti .

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaiseen puhallussuuttimeen (2) on liitetty neljä sivukanavaa (5).

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisen sivukanavan (5) säteen suuntainen tai tangentiaalinen syöttö tapahtuu moottorin käynnistämän nokan ohjaaman magneettiventtiilin (24) avulla.

10. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kun laitteessa on useita puhallussuuttimia ja kaikkia sivukanavia (5) on määrä syöttää samanaikaisesti, se tapahtuu säiliön (18) avulla, jonka paine muuttuu jaksottaisesti.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu yhtä monta säiliötä (18), jotka ovat yhteydessä sivukanavasarjaan (5) ja joiden paine muuttuu jaksottaisesti, kuin siinä on mainittujen kanavien sarjoja, joiden on määrä toimia erikseen ja eri olosuhteissa.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että painetta säiliössä (18) säädetään sen syöttöpiiriin sovitetun magneettiventtiilin avulla, jonka avautumista ja sulkeutumista ohjaa moottorin käyttämä nokka. i4 79689

13. Jonkin patenttivaatimuksista 7, 9, 10, 11 ja 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että sivuvirta sekoittuu pääkarkaisusuihkuun tultuaan pääsuihkua ympäröivään tilaan (19) ja törmättyään mainitun tilan sivuseinälle sovitettuihin siipiin (20).

14. Jonkin patenttivaatimuksista 7-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että sivukanavat (5) avautuvat puhallussuut-timien (2) putkien (4) suoraviivaisiin pääteosiin.