FI79655B - Anordning foer torkande av tryckluft. - Google Patents

Description

79655

Laite paineilman kuivaamiseksi

Keksintö esittää laitteen paineilman kuivaamiseksi käsittäen ensimmäisen lämmönvaihtimen, jossa kostea ilma jäähdytetään epäsuoraan jäähdytetyn kuivan ilman avulla, ja toisen lämmönvaihtimen toteutettuna kylmänvaraajana, kuten jäävesihauteena, jossa kostea paineilma suoralla kosketuksella jäähdytetään jäävesihauteessa noin 0°C lämpötilaan, ja syötetään ensimmäiseen lämmönvaihtimeen ja sitten kuluttajalle, jolloin molemmat lämmönvaihtimet toistensa päällä on sijoitettu yhteiseen kuoreen kylmänvaraaja ensimmäisen lämmönvaihtimen alla, jonka läpi kylmänvaraajaputket tai vastaavat kulkevat ja niiden läpi syötetään jäähdytysväliaineta jäähdytysasemalta ja putkien ulkopintaan voi muodostua jäätä.

Tällainen laite tunnetaan hakijan eurooppalaisesta patenttijulkaisusta 0 045 101, jossa käytetään kylmänvaraajana jäävesi-haudetta.

Jäävesihaude ei itse asiassa ole kummallisempi kuin vedellä täytetty säiliö, jonka läpi kulkee putkia.

Putkiin muodostuu jääkerros niin, että vesi, jonka läpi paine-ilma johdetaan, on sekin 0-asteista.

Tiedetään, että paineilmasta voidaan poistaa enemmän vesihöyryä jäähdyttämällä paineilma alhaisempaan lämpötilaan, koska vesihöyryn tiheys alenee matalammissa lämpötiloissa.

Käsikirjojen mukaan vesihöyryn tiheys n. 35°C:ssa on 39,63 g/m^ ja noin 0°C:ssa 4,95 g/m^.

Kun paineilma johdetaan kuivauslaitteeseen noin 35°C:ssa poistuu jäävesihauteessa 34,78 g vesihöyryä rn kohti ja jää jäävesi-hauteeseen vetenä.

2 79655

Paineilmatarpeen ollessa alhainen, esim. työtauon aikana, toimii jäähdytyslaite siihen asti kunnes muodostuu tietyn paksuinen jää putkiin, jonka jälkeen joko kompressori suljetaan automaattisesti tai ohituskanava avataan. Vesi pysyy n. 0°C:n lämpöisenä. Luonnollisesti ensimmäistä menetelmää suositaan toiseen verrattuna johtuen energian kulutuksesta.

Kuluttajan taas käyttäessä paineilmaa kaikki jää ensin sulaa kunnes veden lämpötila tulee liian korkeaksi ja jäähdytyslaitteen kompressori kytketään käyntiin jälleen tai ohituskanava suljetaan.

Tämä tapa paineilman kuivattamiseksi on erittäin taloudellinen, koska yksinkertaisilla ja halvoilla keinoilla paineilma kuivataan hyvin, kun taas poistettu vesihöyry jää ilman muuta jää-vesihauteeseen.

Joissakin tapauksissa halutaan poistaa vielä enemmän vesihöyryä paineilmasta.

Tämä voidaan saavuttaa helpolla tavalla siten, että kylmänvaraa-jan yläpuolelle ja ensimmäisen lämmönvaihtimen alle jäävään tilaan kuoren sisälle sijoitetaan lisäputkia tai vastaavia, joiden läpi kulkee myös jokin kylmä väliaine.

Tämän kolmannen lämmönvaihtimen avulla n. 0°C-lämpöinen paine-ilma, joka nousee kylmänvaraajasta, kuten jäävesihauteesta, jäähdytetään esim. -4°C:een, jolloin tiheydeksi tulee 3,25 g/m3 eli silloin poistuu 1,65 g/m3 vesihöyryä. Tämä on suhteellisen pieni määrä mutta kuitenkin tehokas. Lisäksi tähän kuluu tuskin yhtään lisäenergiaa, koska sulava jää voi pudota takaisin jää-vesihauteeseen.

Lisäetu on ilmankulutuksen suurissa vaihteluissa, joita voi tapahtua järjestettäessä suhteellisen laaja paineilma-astia kompressorin ja kuivauslaitteen väliin, jolloin vesipisarat, 3 79655 joita voidaan paineilmalla imeä hyvin pieniä määriä, välittömästi jäätyvät kolmanteen lämmönvaihtimeen.

Tämän jälkeen keksintöä esitellään viitaten piirrokseen, joka esittää pitkittäisleikkauksen keksinnön mukaisesta laitteesta, jossa kuoren sisäpuoli vasemmassa puoliskossa esitetään poikkileikkauksena ja oikealla puolella osittain päältä katsottuna.

Kuoren lieriömäinen seinä on 1.

Kuori on alapäästään suljettu kannella 2 ja yläpäästään kannella 3, jotka kannet 2 ja 3 on yhdistetty toisiinsa kiristys-pulteilla 4. Seinä 1 ja kannet 2 ja 3 on lämpöeristetty.

Seinän 1 eristys on merkitty la. Kuoren keskellä pystysuora putki 5 kulkee kannen 3 läpi. Putki 5 päättyy vähän matkan päähän kannesta 2 ja/tai on siinä varustettu poistoaukoilla 6. Putki 5 on suljettu yläpäästä kannella 7, jossa on tuloaukko 8, josta johdetaan kuivattavaa paineilmaa. Tämä paineilma on peräisin tunnetusta laitteesta paineilman tuottamiseksi. Paineilmaa voidaan käyttää kaikenlaisiin tarkoituksiin, mutta siitä on ensin poistettava mahdollisimman paljon vesihöyryä.

Putken 5 yläosan sisäpuolelle on järjestetty samankeskinen putki 9 ja ulkopuolelle samankeskinen putki 10. Putki 5 ja/tai putki 9 ja/tai putki 10 on varustettu sinänsä tunnetulla laitteella lämmönsiirron edistämiseksi. Tällainen laite voi koostua rivoista, aallotuksesta tai vastaavasta.

Putken 5 alaosan ympärillä sijaitsee jäähdytyskierukka 11, jonka päät ulottuvat pohjan 2 läpi tavanomaiseen jäähdytys-laitteeseen, jota ei esitetä. Jäähdytyslaite käsittää tunnetulla tavalla käyttömoottorin ja kompressorin. Jäähdytyslaitteen jäähdytysväliaineena käytetään freonia tai ammoniakkia.

Kuori täytetään vedellä noin kolmannekseen sen korkeudesta.

Täten vesi ympäröi putkea ja on putken 5 sisällä korkeuteen, joka on esitetty kirjaimella A. Tunnettuun tapaan laite voi 79655 sisältää ylivuotoputken 12, joka kulkee pohjan 2 läpi ei esitettyyn höyry1 ukkoon, joka estää laitteen tyhjäksi puhaltamisen .

Toinen jäähdytyskierukka 13 on yhdistetty samaan jäähdytys-laitteeseen ja sijaitsee vedenpinnan A yläpuolella. Tämä tila on suljettu yläpuolelta suhteellisen tukevalla levyllä 14.

Laitteen yläosassa sijaitsee vielä yksi putki 15 seinän 1 sisäpuolella. Putken 15 sulkee sen alapuolelta pohja 16, joka ulottuu putkeen 5 saakka. Putki 10 ulottuu vähän matkan päähän pohjasta 16. Putkien 10 ja 15 välinen tila voidaan lopulta täyttää tunnetulla täytteellä, joka voi esim. koostua metallilastuista.

Kuivatun ilman poistonysä on 17.

Kuivattavan ilman ja kuivatun ilman liikkeen suunta on esitetty piirroksessa nuolin. Kostea ilma tulee sisään tulonysästä 8 ja virtaa alaspäin putkien 5 ja 9 välisessä tilassa putken 5 sisäseinää pitkin putken 5 alempaan päähän, jossa ilma kulkeutuu jäävesihauteeseen aukkojen 6 kautta. Tämän jälkeen ilma nousee ylöspäin jäävesihauteesta ja virtaa seinän 1 ja putken 15 väliseen rengasmaiseen tilaan. Tässä tilassa putket 13 jäähdyttävät ilman edelleen 0°C:sta n. -4°C:en. Ilma poistuu tästä samankeskisestä tilasta sen yläosasta, jonka jälkeen ilma virtaa alaspäin putkien 15 ja 10 välistä siinä mahdollisesti olevan täytteen läpi ja nousee jälleen ylöspäin putkien 10 ja 5 välistä ja poistuu lopulta laitteesta poistonysän 17 kautta.

Putket 5, 9 ja 10 muodostavat ensimmäisen lämmönvaihtimen, jäävesihaude toisen lämmönvaihtimen ja putket 13 yhdessä levyn 14 kanssa kolmannen lämmönvaihtimen. On selvää, että ensimmäisessä lämmönvaihtimessa 5, 9, 10 kostea ilma, joka tulee sisään nysästä 8 jäähdytetään ilmalla, joka tulee toisesta ja kolmannesta lämmönvaihtimesta.

5 79655 Jäävesihaude muodostaa niin kutsutun jäänvaraajän, jota käytetään mm. meijeriteollisuudessa. Putkien 11 ulkopintaan muodostuu jäätä kun putkien 11 läpi syötetään freonia tai ammoniakkia. Jään ansiosta jäävesihauteen veden lämpötila on aina lähes 0°C. Jään saavuttaessa tietyn paksuuden jäähdytyslaitteen kompressori pysähtyy tai ohituskanava rupeaa toimimaan. Täten jää voi sulaa kylvyn pysyessä aina lämpötilassa, joka on lähes 0°C. Kaiken jään sulattua kompressori käynnistyy jälleen tai ohituskanava kytketään pois. Kaikki tämä voidaan saada aikaan tavanomaisilla valvontalaitteilla, jotka ovat sinänsä tunnettuja.

Jäätä muodostuu myöskin putkiin 13 niin, että ilma jäähdytetään edelleen n. 0°C asteesta ja paineilmasta poistetaan vielä jonkin verran vesihöyryä. Olettaen, että kostea paineilma tulee sisään +350Ch.n lämpötilassa, vesihöyryn tiheys on 39,63 g/m3. Jäävesihauteessa tapahtuu edelleen jäähdyttäminen 0°C:en, jolloin tiheys on 4,85. Lauhde jää jäävesihauteeseen. Putkien 13 ja tukevan levyn 14 ansiosta 1 isäjäähdyttäminen n. -4°C:en tapahtuu niin, että häviää vielä vähän vesihöyryä, joka jääker-roksen sulattua putoaa jäävesihauteeseen. Tiheys on tuolloin 3,25 g/m3.

Yleensä poistonysä 17 on yhdistetty paineilman varastoastiaan.

Kun tarvitaan paineilmaa käytetään ensin varastoastiaa. Tarvittaessa vielä enemmän paineilmaa syötetään paineilmaa tulonysästä 8 ja kuivataan kolmella lämmönvaihtimella. Jos jäähdytyslaite ei toimi tuolla hetkellä ei se kytkeydy päälle ennen kuin kaikki jää on sulanut. Vasta sitten jäähdytyslaite alkaa toimia jälleen.

Vaikkakin jäävesihaude on kaikkein sopivin kylmänvaraajaksi on myös mahdollista käyttää muun tyyppisiä kylmänvaraajia. Siinä tapauksessa ei ole tarpeen aloittaa 0°C:sta.

Claims (2)

6 79655 Pat enttivaat imuke et

1. Laite paineilman kuivaamiseksi käsittäen ensimmäisen lämmönvaihtimen (5, 9, 10), johon johdettu kostea ilma jäähdytetään epäsuoraan jäähdytetyn ilman avulla, ja toisen lämmönvaihtimen <11, A), joka on kylmänvaraaja, kuten jäävesi- haude, jossa kostea paineilma suoralla kosketuksella jäähdy- o tetään jäävesihauteessa lämpötilaan, joka on noin 0 C, ja syötetään sitten ensimmäiseen lämmönvaihtimeen ja siitä kuluttajalle, jolloin molemmat lämmönvaihtimet on sijoitettu päällekkäin yhteiseen kuoreen (1) kylmänvaraaja ensimmäisen lämmönvaihtimen alla, jonka läpi kylmänvaraajaputket tai vastaavat kulkevat, joiden läpi syötetään jäähdytysväliainetta jäähdytysasema1 ta, ja putkien ulkopintaan voi muodostua jäätä, tunnettu siitä, että kuoren <1) sisäpuolella kylmänvaraajän yläpuolella ja ensimmäisen lämmönvaihtimen alapuolella olevassa tilassa kulkevat lisäputket (13) tai vastaavat, joiden läpi myös kulkee jäähdytysväliainetta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen lämmönvaihtimen <5, 9, 10> pohjan alle on järjestetty kylmänvaraajalevy <14).