FI77122C - Foerfarande foer optimering av sotblaosning. - Google Patents

Description

1 77122

Menetelmä noenpuha1luksen optimoimiseksi. - Förfarande för optimering av sotbläsning.

Tämä keksintö kohdistuu yleisesti fossiilisilla tai muilla orgaanisilla polttoaineilla toimiviin höyrykattiloihin ja erityisesti edulliseen menetelmään niiden noenpuhalluksen ohjelmoidun ajastuksen optimoimiseksi.

Fossiilisten polttoaineiden polttaminen höyryn tai energian tuottamiseksi aikaansaa yleisesti tuhkana tunnetun jäännöksen. Melkein kaikki polttoaineet aikaansaavat kiinteitä jäännöksiä, joiden määrä eräissä tapauksissa on huomattavan suuri (kts. taulukko I).

Jatkuvaa toimintaa varten tuhkan poisto on tärkeää. Sus-pensiopoltossa tuhkaosaset kulkevat höyrykattilan tulipesästä kaasuvirran mukana ja muodostavat kaasusolissa karstaa putkien pinnalle (likaantuminen). Eräissä tapauksissa karsta voi johtaa näiden pintojen korroosioon.

Tuhkan poistamiseksi höyrykattilan pinnoilta täytyy järjestää joitakin toimenpiteitä, koska tuhka erilaisissa muodoissaan voi häiritä vakavasti toimintaa tai jopa pysäyttää sen. Tulipesän seinämät ja konvektiokulkupinnat voidaan puhdistaa tuhkasta ja karstasta kattilan toiminnan aikana käyttämällä noenpuhaltimia siten, että puha11usväliaineena käytetään höyryä tai ilmaa. Noenpuha1lus la it e suuntaa ilmaa pituudeltaan pidennettävillä suuttimilla alueita vasten, joihin karstaa tai kerrostumia on kokoontunut.

Höyrykattilan konvektiokulkupinnat, joilla tarkoitetaan yleensä kuumennusvyöhykkeitä, jaetaan kattilan erillisiksi osiksi (kts. kuv. 1). Jokaisessa kuumennusvyöhykkeessä on tavallisesti noenpuhalluslaitteiden omat erityiset varusteensa. Tavallisesti noenpuhaltimien ainoastaan yksi erä toimii samaan aikaan, koska noenpuhallustoiminta käyttää 2 77122 tuotehöyryä ja samanaikaisesti pienentää puhdistettavan Kuumennusvyöhykkeen lämmönsiirtonopeutta.

Tavallisesti noenpuhalluksen ohjelmointi ja peräkkäisyys pannaan toimeen aikalaitteilla. Ajastusohjelmointi suoritetaan toiminnan alussa ja höyrykattilan alkulämmityksen aikana.

Aikalaitteiden lisäksi kriittiset käyttoparametrit, kuten kaasupuolen ohjaava paine, keskeyttävät ajastusohjelmoinnin, kun havaitaan vaikea tukkeuma tai vaikeat likaantumistilat.

TAULUKKO I

Kaupalliset polttoaineet höyryn kehittämiseksi

Polttoaineita, jotka sisäl- Polttoaineita, jotka sisältävät tävät tuhkaa_ vähän tai ei lainkaan tuhkaa

Kaikki hiilet Luonnonkaasu

Polttoöljy - "Bunker C" Valmistettu kaasu

Raffinoimisliete Code-uunikaasu (puhdas) Säiliöjäte Kiviöljyn tislauskaasu

Raffinoimiskoksi Tisleet

Useimmat tervat

Puu ja puutuotteet

Muut kasvituotteet

Poistokaasut (useimmat)

Masuunikaasu

Sementtiuunikaasu

NoenpuhaUustoiminan järjestys ja ohjelmointi voidaan automatisoida käyttämällä ohjauksia, kts. esimerkiksi US-patenttia 4 085 438 (Butler, 18.4.1978). Ohjelmoinnin suorittavat tavallisesti höyrykattilan puhdistusasiantuntijät, jotka tuntevat höyrykattilan toimintaolosuhteet ja polttoaineanalyysit sekä polttoaineen likaamisen aikaisemmat laboratoriokokeet. Noenpuhalluksen ohjelmoinnin ohjausasetukset voidaan tarkistaa annetuille toimintaolosuhteille, jotka on havaittu, mutta polttop rosessi on hyvin vaihteleva. On olemassa vakio- 3 77122 ja kausivaihteluita vaaditussa kuormituksessa ja asteittaisia pitkäaikaisia vaihteluita palamisen hyötysuhteessa sekä lämmönvaihtopinnan puhtaudessa noenpuha1 luk sen jälkeen. Poltto-ominaisuuksia voidaan myös vaihdella eri polttoaineille, kuten kuorelle, jätteelle, masuunikaasulle, jäteöljyille, jätelietteille tai hiilien seoksille. Seurauksena noenpuha1lus, joka perustuu muutaman päivän toimintajakson ohjelmointiin, ei voi antaa tulokseksi höyrykattilan kaikkein taloudellisinta toimintaa .

Nykyinen käytäntö noenpuhalluksen ohjelmoimiseksi perustuu aikalaitteiden käyttöön. Aja stusohjelmointi suoritetaan käytön alun ja höyrykattilan alkulämmityksen aikana. Mikään ajastusohjelmointi ei voi olla taloudel1issti optimaalinen, koska on olemassa vakio- ja kausivaihteluita vaaditussa kuormituksessa, po1ttoainevaihteluitä ja asteittaisia pitkäaikaisia muutoksia polttimen tehokkuudessa sekä lämmönvaihto-pinnan puhtaudessa noenpuha1luksen jälkeen.

Höyrykattilan diagnostista pakettia, jota voidaan käyttää noenpuhalluksen optimomiseksi, on ehdottanut T.C. Heil et ai artikkelissa, joka on otsikoitu "Boiler Heat Transfer Model for Operator Diagnostic Information", julkaistu ASME/IEEE Pou/er Gen. Conferencessa lokakuussa 1981 St.Lousissa, Missouri. Menetelmä perustuu kaasupuolen lämpötilojen määrityksiin liittyvistä energiataseista ja toimeenpano vaatii laajaperäisiä itseensä palautuvia laskuja kuumennusvyöhykeyhtälöiden sarjojen ratkaisemiseksi. Tätä menetelmää käytetään lämmönsiirron huononemistekijoiden laskemiseksi. Sitten näitä välituloksia käytetään tulona höyrykattilan suoritustyyppiin, joka perustuu pysyviin rakennusedellytyksiin, noenpuhalluksen alkuunpanosta tuloksena olevien kustannusten säästöjen laskemiseksi. Kuitenkaan ei ole olemassa mitään taloudellista optimaatiota eikä menetelmä anna selkoa lisähöyrykustannusten dynaamisista vaihteluista.

Tämä keksintö kohdistuu menetelmään optimaalisen taloudellisen 4 77122 työjaksoajan ennustamista varten ohjelmoimaan noenpuhalluksen, joka käyttää hyväksi on-line prosessimittauksia. DptimityÖjakso-ajat sovittuvat dynaamisesti muuttuviin olosuhteisiin, jotka johtuvat höyrykattilan toiminnasta ja polttoaineen vaihteluista tai kausivaihteluista. Optimiolosuhteet perustuvat taloudellisiin kriteereihin, jotka antavat selon kuumennus vyöhykkeen likaantumisesta, likaantumisnopeudesta, kattilan muiden kuumennusvyöhykkeiden likaantumisnopeudesta ja sarjasta lisähöyrykustannuksia.

Tällä keksinnön mukaisella noenpuhalluksella on huomattavia etuja tavalliseen noenpuhallusautomatioon ja optimointi-paketteihin nähden siinä, että: (a) Optimityöjaksoaika perustuu taloudellisiin kriteereihin eikä sitä ole johdettu lämmönsiirron tehokkuudesta, (b) Optimityöjaksoaika määrätään välittömästi reaali ajassa . Optimityöjaksoaika mukautuu vaihtelevaan toimintaan ja taloudellisiin olosuhteisiin.

(c) Tekijät, kuten noenpuhalluksen tehokkuus, likaantuminen vierekkäisissä kuumennusvyöhykkeissä, 1isahöyrykustannukset ja kuormitus otetaan huomioon optimityöjaksoajän dynaamisessa laskemisessa.

(d) Optimointi vaatii mittauksia, jotka ovat helposti saatavissa. Mitkään kaasupuolen tu1ipesälämpötilat eivät ole välttämättömiä.

(e) Laskut ovat yksinkertaisia ja helposti osattavissa.

Ei ole olemassa mitään itseensä palautuvia laskuja tai ratkaistavaa toisiinsa vaikuttavien yhtälöiden ryhmää.

(f) Optimointi ei riipu rakennu stekijöist a eikä alkuvakuus-suoritustiedoista .

Niinpä tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä työjaksoajan (Q optimoimiseksi ohjelmoitua noenpuhallusta varten sellaisen höyrykattilan toiminnan aikana, jossa on tietyn ominaislämmön (cp) omaavan nesteen tulo, höyryn 5 77122 kehittämiseksi tietyin kustannuksin höyrykattilan lämpöyksikköä kohti, tunnettu siitä, että havaitaan nesteen höyrykattilaan tulolämpötila ja siitä poistumislämpötila, näiden lämpötilojen eron (At) saamiseksi, havaitaan nesteen virtausnopeus (m) höyrykattilassa sen toiminnan aikana, määritetään höyryn lisäkustannukset (f) samalla, kun on tunnettu todellisen noenpuhalluksen aika (6C) höyryn noenpuhallusta varten tarvittavien kustannusten (S) määrittämiseksi lasketaan höy-kattilan lämpövirtaus (q) sen toimiessa, yhtälön q=mCpAt mukana, lasketaan kattilakiven poistoparametrit (K ja P) yhtälön K= qQ (m0b /aiQ) ja P = jK*0b/( qo~q0b a -g^ ja käytetään arvoja T:lle, K:lle ja S:lle optimityöjaksoajän laskemiseksi yhtälöstä Φ “Γρ [p+Qopt ” P(W 1.;,·.]

L —p- θ .+P * J

L r i opt

Keksinnön periaatteiden ymmärtämiseksi viitataan oheisissa piirustuksissa esitetyn tyypillisen sovellutusmuodon seuraavaan selostukseen.

Piirustuksissa:

Kuvio 1 esittää kaavio 11isesti höyrykattilaa, jota varten on määrättävä edullisin työjaksoaika noen puhaltamiseksi.

Kuvio 2 on graafinen kaavio, joka esittää lämmönsiirtoa ! noenpuhallustoimintojen välisenä toimintajaksona.

Kuvio 3 on graafinen kaavio, joka esittää lyhyttä jaksoaikaa noenpuhallusta varten.

: Kuvio 4 on graafinen kaavio, joka esittää pitkää jaksoaikaa noenpuhallusta varten.

6 771 22

Kuvio 5 on graafinen kaavio, joka esittää lisäseuraamus-kustannuksia työjaksoajan funktiona.

Kuvio 6 on graafinen kaavio, joka esittää 1isäseuraamus- kustannuksia maksimitehokkuuden työjaksoajan funktiona, jota maksimitehokkuutta käytetään edullisimman taloudellisen työjaksoajan ennustamiseksi noenpuhal-lusta varten.

Kuviot 7, 8 ja 9 ovat lohkokaavioita, jotka esittävät esikuvallista logiikkaa keksinnön käytännöllistä toteutusta varten.

Viitaten erityisesti piirustuksiin on aikaansaatu menetelmä työjaksoajan optimoimiseksi noenpuhallusta varten höyrykattilassa, joka on merkitty yleisesti viitenumerolla 10.

Tähän höyrykattilaan 10 kuuluu useita kuumennusalueita tai -vyöhykkeitä, jotka käsittävät esimerkiksi levyjä 12 sekundäärisen höyryntuiistimen 13 tulo- ja poisto-osineen, toistokuumentimen 14, primäärisen höyryntu1istimen 16 ja esi1ämmittimen 18.

Käytettyjen termien merkitys on seuraava: Y(9to) = seuraamuskustannusnopeus ajanhetkellä 6h» ($/h) me = nesteen virtausnopeus höyrykattilan kuumennusvyöhykkeessä uuden noenpuhallusjakson alussa (lbs/h) = kokonaisaika yhtä täydellistä noenpuhallus jaksoa varten (h) m St. s nesteen virtausnopeus höyrykattilan kuumennusvyöhykkeessä ajankohtana Θ& flbs-höyryä \

Vh / = aika uuden noenpuhallusjakson alusta (h)

Cp. = höyrykattilan nesteen ominaislämpö (BTU/lb**F)

Bcz = noenpuhaltiraien toiminta-aika noenpuhallus jakson aikana (h) 7 77122 S = noenpuhaltimien toiminnan arvioidut höyrykustannukset ajanjaksona = 0«= ($) Φ = lisähöyrykustannukset ($/lb-höyryä) li. = höyrykattilan kuormitus (lb-höyryä/h)

Su = höyrykustannukset höyrykattilan kuormituksessa ($/h)

At = höyrykattilan kuumennusvyöhykkeen sisääntulo ja ulosmeno-lämpötilojen ero, jota varten Θ määritetään (eF) q0 = lämpövirtaus höyrykattilan kuumennusvyöhykkeessä uuden noenpuhallusjakson alussa (BTU/h) q0t» = lämpövirtaus höyrykattilan kuumennusvyöhykkeessä ajankohtana 0«=, (BTU/h) K = lisäyskerroin mallin sovittamiseksi höyrykattilan kuormitusmuutoksiin (BTU/h) P = malliparametri, joka aikaansaa Y($to):n mallin parhaan sovituksen havaittuun toimintatietoon (h) k = muutoskerroin (lb-höyryä/BTU)

Cc= = kokonaisseuraamuskustannukset per noenpuhallus jakso ($) C = kokonaisseuraamuskustannukset toiminta-aikana 0te ($) N = noenpuhallusjaksojen lukumäärä ajan H kuluessa (h)

Cm = kokonaisseuraamuskustannukset ajanjaksona H ($) 0«,F»ti = optimaalinen taloudellinen jaksoaika (h)

Jos C tarkoittaa kokonaisseuraamuskustannuksia toiminta-aikana 0t», niin seuraamuskustannusnopeus Y(0&) tiettynä ajankohtana 0*=» on: Y (b. .fK9b 1-Kt ' b' d9b [f + ®b J (10)

Kokonaisseuraamuskustannukset toiminta-aikana 0^ voidaan saada seuraavasta integraaliyhtälöstä 8 77122 c °b \ dC»K*K$^ I dQ (11)

) J

0 Γ 0 o r il

c = Κ·κ$|θκ + P . Xn P

Lb Ρ~+"θ^ (12)

Yhtälöä (12) voidaan käyttää perusteena sen työjaksoajan selville saamiseksi, josta on seurauksena pienimmät seuraa- muskustannukset tiettynä ajanjaksona. Jokainen työjakso käsittää toiminta-ajan . Jos aika noenpuhallusjaksoa varten on Q , kokonaisaika tunneissa on 0, : 8, + 0 . Jos c t b c kokonaisaika tiettyä jaksoa varten on H tuntia, niin työjaksojen lukumäärä H tunnissa on Η/(0^ + 9C)·

Seuraamuskustannukset H tunnin aikana ovat CCU =

H

(kokonaiskustannukset/jakso) x jaksojen lukumäärä/H tuntia). Kokonaiskustannukset/jakso = C, seuraamuskustannukset toi-minta-aikaa varten plus kustannukset 5 noenpuhallusta varten: 5, noenpuhal- = I M 0,45 kg höyryJ x [ <p lisähöy- S Jx I 9^ h J (13) luksen kus- \ h J U rykust· 0,45 kg/ \ / tannukset ' \ / C^j = (Kokonaiskust./jakso) x (jaksojen lukumäärä H tunnissa)

CH = Κ·Κ.$(θ +P in Γ P 1\ + a,r H

L \ [_P + 9bJ) Qb + °c HO

Tavallisissa olosuhteissa ainoa muuttuja yhtälössä (14) on . Kuitenkin lisähöyrykustannukset ja sen vuoksi noenpuhalluskustannukset S voivat vaihdella jaksosta toiseen. Myöskin kattilakiven irrotusparametrit P ja K voivat vaihdella 9 771 22 kuormituksen funktiona. Jos ¢, S, P ja K pidetään muuttumattomina, niin hetkellinen edullisin taloudellinen työjakso-aika (0op^) voidaan saavuttaa asettamalla yhtälön (14) johdannainen Q^rhen nähden yhtä suureksi kuin nolla ja ratkaisu 0.=0 . : b opt dC„ * P in fp + 9,1 - P[9h + Oi - S + 0 ,HKK| (15) <£ P ” 9* ,-p- X'ki leb-9c)2 b L_ L J d —1 asettamalla Θ. = 9ontyhtä_ dCH -Φ » 9 100p+) (16) p löä —il r varten d9b ’ * -iP 1 in ΓΡ + 9ont] pr9opt + V - |ΛΘοΊ(17)

L p J 9°pt+ p 1J

Yksinkertainen symmetrinen muotoratkaisu 8Qp£ = (P, K, S, ei ole mahdollinen. Kuitenkin muoto 9(8^^) = 0 voidaan ratkaista käyttämällä tavallisia sovituslaskentoja, kuten Refula-Falsi tai Newton-Raphson. Optimaalisen puhal-lusmenetelmän toimeenpanossa digitaalisessa instrumentoinnissa käytetään PlD-kontrolleria yhtälön (15) arvon pakottamiseksi nollaan.

Hetkellinen taloudellinen optimityöjaksoaika Q ^ on siten määrätty pitämällä j), S, P ja K vakioina. Kun nämä parametrit muuttuvat, taloudellinen optimityöjaksoaika tulee kuitenkin vaihtelemaan. Suurilla kuormituksen heilahteluilla kattilakiven muodostumismäärä lämmönvaihtimen pinnoille tulee voimakkaasti kasvamaan ja 0op^ tulee vaihtelemaan jaksosta toiseen jokaisella kuumennusalueella. ®opt:n hetkelliset arvot, jotka ottavat huomioon muutoksia lisähöyryn kustannuksissa ja höyryn muodostuksessa, voidaan laskea, jos parametrit P ja K ovat dynaamisesti määrätyt.

10 771 22

Yksinkertaista ennustavaa kaavaa voidaan käyttää lisäseu-raamuskustannusten arvioimiseen ja siten kaavaparametrien P ja K johtamiseksi lämpövirran q on-line mittauksista seuraavasti: k [<0 - “ KÖb (18) P + ob jossa K -<io meb (19) mo

Kaavan tarkoituksena on käyttää sarjaa lämpövirtalaskelmia aikana 0^ vastaisen optimityöjaksoajän Θ ^ ennustamiseksi, jolloin Tämä on esitetty graafisesti kuviossa 6. Käyttäen tätä kaavaa P:n arvo voidaan määrätä yhtälöstä (18) θ^:η jokaisella arvolla ja ψ(Ο^) = k£qo-<lebj· | : P(eb) - [K - Y(eb>] X Qb f7n, Käyttäen K:n ja Ρ(θ^):η arvoja yhtälöistä (19) ja (20) yhtälö (17) voidaan ratkaista O^^ille integroimalla virhe no 11atasapainosta itseensä palautuvasta ratkaisu-tekniikasta .

Kaava käyttää hyväkseen putken sivunestelämpötilaa (tai entalpiaa), joka on helposti saatavissa. Kaasupuolen tulipesän lämpötilat eivät ole välttämättömiä. Optimityö-jaksoaika 0 ^ määrätään hetkellisesti ja se soveltuu toimintaolosuhteiden ja taludellisten olosuhteiden muuttamiseksi.

Taloudellinen optimityöjaksoaika jokaista kuumennusvyöhy-kettä varten määrätään riippumatta muista kuumennusvyöhyk-keistä. Kuitenkin keskinäinen vaikutus eri kuumennusvyöhyk-keiden joukossa otetaan lukuun, koska jokainen kuumennus- tl n 77122 vyöhyke vaikuttaa koko tehokkuuteen ja seurauksena lisäksi höyryn kustannuksiin. Koko tehokkuuden laskeminen perustuu häviömenetelmään eikä siihen vaikuta kuumennusvyöhykkeen hyötysuhteen laskelmat.

Taulukko II Noenpuhallussar.ja

Kuumennusvyöhyke Toiminnan Aika työ- _ _ optimiaika jakson alusta opt-Ub’ 0Qpt> min· min. min.

Sekundäärinen höyryntulistin 83 84 -1

Toistokuumennushöyryntulistin 104 95 9

Primäärinen höyryntulistin 155 110 45

Toistokuumennushöyryntulistin 176 15 161

Esilämmitin 240 174 66

Loogiset ääriviivat tai muodot ennustavaa on-line seuraamus-kustannusmallia, hetkellistä taloudellista optimityöjaksoajän laskentaa ja noenpuhalluksen peräkkäisyyttä varten on esitetty kuvioissa 8 ja 9.

Viitaten erityisesti kuvioon 7 nesteen virtaus samoinkuin tulo- ja poistolämpötilat on aikaansaatu vastaavasti siirtolaitteilla 20, 22 ja 24. Käyttölämpötila saadaan komparaattorissa. 26, jonka lähtö kerrotaan virtausnopeudella kertolaskuyksikössä 28. Lähtö kerrotaan uudelleen vakiolla, joka edustaa kertojassa 30 olevan nesteen (veden) omina is 1ämpöä. Kertojan 30 lähtö edustaa lämpövirtaa höyrykattilan putkissa eri aikoina höyrykattilan toiminnan aikana. Työjakson loppuun kulumisen jälkeen lasketaan 0^, virtausarvo työjakson päättymiselle ja osoitetaan toiseen komparaattoriin 32, jolloin siirtonapa 34 pidättää alkuperäisen arvon lämpövirtaa varten (oikea i2 771 22 noenpuhallustoiminnan jälkeen), ja vrrataan komparaattorissa 32, poikkeavan arvon saamiseksi. Virtausnopeuden suhde työjakson päättymisen jälkeen virtausnopeuteen jakson alussa aikaansaadaan elimellä 36, joka vastaanottaa suhteen jakoelimestä 38 ja liittimestä 40, virtausnopeuden alkuperäisen arvon varastoimiseksi. Siirtonavat 34 ja 40 toimivat veräjästä 42 tulevien pulssien vaikutuksesta, joka on yhdistetty ohjauskytkimeen 44, joka ohjaa noenpuhalluksen aloitusta.

Liitäntänapa 46 vastaanottaa arvon, joka vastaa kattilakiven poistoparametriä K, jonka arvon ja arvon kanssa, joka edustaa lisähöyrykustannuksia, osoitetaan kertojaan 48. Lisäkustannustekijä lasketaan kustannusten siirtolaitteesta 50 ja modifioidaan kuormituksen siirtolaitteella 52, joka valmistaa merkit siten kuin on esitetty loogisessa kytkennässä 60 lisäkustannustekijän Δ kehittämiseksi.

Jakoelin 56 ja komparaattori 58 kehittävät kattilakiven poistotekijän P. Liitäntänavat 62, 64 ja 66 johtavat vastaavasti arvoja P, merkkiä noenpuhalluksen aloittamiseksi ja arvoa S.

Kuten on esitetty kuviossa 8, nämä liitäntänavat toimittavat vastaavat merkkinsä lisäkytkentään, jota käytetään hyväksi optimityö-jaksoajan Θ kehittämiseksi, joka aikaansaadaan liitäntä-navassa 70. Esimerkiksi työjaksoaika asetetaan käsin suurinta polttoaineen tehokkuutta varten ja aikaansaadaan napaan 72, jolloin tätä arvoa käytetään myöskin kuvion 7 mukaisessa kytkennässä kattilakiven poistoparametrin P kehittämiseksi.

Kuviossa 9 esitetyssä kytkennässä on esitetty neljän kuumennusvyöhykkeen, jotka on numeroitu 1-4, asetusarvo 0^ ja optimityöjaksoarvo ÖQp^· Komparaattorit 80-83 saavat eron optimityöjaksoajan ja asetustyöjaksoajan välille n 77122 komparaattorilla 84 valiten pienimmän eron. Olosuhteet, jotka täytyy kohdata ennen tietyn kuumennusvyöhy.kkeen noenpuhalluksen aktivoimista, ovat seuraavat: (a) mikään toinen puhallus ei ko. hetkellä ole aktiivinen, (b) ero asetetun työjaksoajan ja optimityöjaksoajän välillä on riittävän pieni ja (c) jos tilanne (b) on olemassa enempää kuin yhtä kuumennus-vyöhykettä varten, valitaan alhaisimman arvon kuumen-nusvyöhyke.

Tätä tarkoitusta varten käytetään komparaattoreita 86-89 sekä alemman arvon ilmaisimia 90-97. JA-portit 98, 99, 100 ja 101 vertaavat Boolen logiikkamerkin ja ainoastaan JA-portti, jonka kaikki tulot ovat positiivisia, aktivoidaan käyttämään sen vastaavaa neonpuhalluslaitetta, joka on yhdistetty ohjauselimiin vastaavasti 102, 103, 104, ja 105.

Vaikka keksinnön yksi erityinen sovellutusmuoto on esitetty ja selitetty keksinnön periaatteiden havainnollistmaiseksi, muut sovellutusmuodot ovat mahdollisia poikkeamatta keksinnön suojapiiristä.

Claims (3)

1. Menetelmä työjakson (9Qp^) opimoimiseksi ohjelmoitua noenpuhallusta varten sellaisen höyrykattilan toiminnan aikana, jossa on tietyn ominaislämmön (Cp) omaavan nesteen tulo, höyryn kehittämiseksi tietyin kustannuksin (höyrykattilan 1ämpöyksikköä kohti, tunnettu siitä, että havaitaan nesteen höyrykattilaan tulolämpötila ja siitä poistumislämpötila, näiden lämpötilojen eron (Δ t) saamiseksi, havaitaan nesteen virtausnopeus (m) höyrykattilassa sen toiminnan aikana, määritetään höyryn lisäkustannukset ((2>) samalla, kun on tunnettu todellisen noenpuhalluksen aika (0C) höyryn noenpuhallusta varten tarvittavien kustannusten (S) määrittämiseksi, lasketaan höyrykattilan lämpövirtaus (q) sen toimiessa yhtälön q = mc^At mukaan, lasketaan kattilakiven poistoparametrit (K ja P) yhtälön mukaan K = q (mn /m ) ja o U, o b P = 0bK/( q0 - 5Qb >J' ®b ja käytetään arvoja T:lle, K:lle ja S:lle optimityöjaksoajän laskemiseksi yhtälöstä

6. P · fp + 0 ,1 - P(0 ,+9)-S + 0 r I opt -pp^- - c - k-kJ c U P Θ.+Ρ Λ * opt

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jolloin höyrykattila käsittää useita kuumennusvyöhykkeitä, joissa jokaisessa on oma nesteen tulonsa, tunnettu siitä, että havaitaan jokaisen kuumennusvyöhykkeen tuloja poisto 1ämpöti la, havaitaan virtausnopeus jokaisen kuumennusvyöhykkeen läpi, lasketaan arvot (P ja K), optimityöjaksoaikojen saamiseksi jokaiselle kuumennusvyöhykkeelle ja määrätään opt imityö jaksoa jät (0^^.) jokaiselle is 77122 kuumennusvyöhykkeelle optimaalista taloudellista tehokkuutta varten.

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään taloudellinen optimityöjaksoa ikä ja määritetään ero edellisen noenpuhal-luksen ja taloudellisen optimityöjaksoajän välillä jokaista kuumennusvyöhykettä varten, jolloin kuumennusvyöhyke, jolla on suurin negatiivinen ero, saatetaan noenpuhalluksen alaiseksi. ie 7712 2