FI76063B - Elektrisk uppsmaeltning av stelnat glas i smaeltningsenheter. - Google Patents

Description

1 76063 Jähmettyneen lasin sähkösulatus sulatusyksiköissä

Teknillinen alue Tämä keksintö kohdistuu menetelmään ja elektrodi-5 järjestelyyn jähmettyneen lasin kuumentamiseksi sähköisesti lasinsulatusuunin vaikeasti saavutettavissa alueissa, joita ei voida helposti saavuttaa fossiilisia polttoaineita käyttävillä kuumennusvälineillä ja tarkemmin sanottuna jähmettyneen lasin kuumentamiseksi sähköisesti alueissa kuten 10 upotetussa poistonielussa uunin sulatusosan ja nousun välillä, minkä nousun kautta lasia syötetään tuotteiden valmistukseen .

Uunin toimintojen vähentämisen aikana lasia valmistettaessa on käytäntönä ollut säilyttää sulatusosan ylä-15 alueessa ja poistonielussa matala lämpötila syöttämällä niihin vain vähän lämpöä. Päätettäessä uunin uudelleenkäynnis-tämisestä voidaan käynnistysaika sekä myös lämpöisku ja mekaaninen rasitus siten minimoida uunin käynnistyksessä.

Energiakustannukset pidettäessä uuneja kuumennettui-20 na pitkiä aikoja, esimerkiksi kuukausia, muodostavat kuitenkin erittäin kalliin tuottamattoman rasituksen. Näiden suurten kustannusten poistamiseksi on mahdollista kaksi vaihtoehtoista tapaa, joista toinen on uunin tyhjentäminen täysin keskeytyksen ajaksi ja toinen on lasin täydellisen 25 jähmettymisen salliminen uunissa.

Jos lasinsulatusuuni on täydellisesti tyhjennetty keskeytysten ajaksi, uudelleenkäynnistysmenettelyt vastaavat lähes uuden uunin käynnistystä. Täysin tyhjennetyn uunin uudelleenkäynnistyksessä on kuitenkin se epäkohta, 30 että lämpörasituksen aiheuttamia vaikeasti sulavan materiaalin murtumista ja halkeilemista voi esiintyä uunin ennestään kuluneilla alueilla.

Uunin, jossa on aikaisemman sulatuksen jähmettynyttä lasia, uudelleenkäynnistys on usein havaittu edullisemmaksi, 35 koska se vähentää lämpöiskun aiheuttamia vaikeuksia. Jos 2 76063 upotettu nielu sijaitsee uunin poistopäässä, kiinteän lasin uudelleensulatus nielussa on kuitenkin erittäin vaikea suorittaa, ulkoisten lämmönlähteiden vaikean pääsyn vuoksi ja lisäksi sen etäisyyden vuoksi sulatteen lämmöstä.

5 Esillä olevan keksinnön yleisenä kohteena on siten menetelmän ja välineiden kehittäminen jähmettyneen lasin sulattamiseksi vaikeasti saavutettavissa alueissa lasinsu-latussuunissa.

Tarkemmin sanottuna esillä olevan keksinnön kohtee-10 na on menetelmän ja välineiden kehittäminen jähmettyneen lasin kuumentamiseksi sähköisesti upotetussa nielussa su-lattimen ja nousuosan välissä lasinsulatusuunissa.

Teknillinen tausta

Lasinsulatusuunin käytön supistamis- tai alentamis-15 jaksojen aikana on ollut käytäntönä pitää lasi upotetussa nielussa sulassa tilassa elektrodeja käyttäen, kuten Maddux on esittänyt US-patentissa 3 997 710. Tämä on erittäin epätaloudellista, jos keskeytysajan pituus kasvaa. On kehitetty menetelmiä lasin uudelleensulatusta varten sulatusosas-20 sa polttolaitteiden avulla, kuten Fröberg et ai. ovat esittäneet US-patentissa 3 842 180. Tätä menetelmää, joka perustuu polttokuumennukseen, ei kuitenkaan voida käyttää alueilla, joita ei voida saavuttaa fossiilisten polttoaineiden poltolla, kuten upotetussa nielussa. Samanlaisia menetelmiä 25 lasin sulattamiseksi uudestaan esiahjossa palamiskaasujen avulla on esittänyt Nuzum US-patentissa 3 198 619. Myöskään tässä keksinnössä ei vodia käyttää palamiskaasuja. Ainoa toinen tapa, jossa ei käytetä palamiskaasuja lasin sulattamiseen saavuttamattomilla alueilla, on kuumennus 30 radiotaajuudella, kuten Ferguson on esittänyt US-patentissa 2 186 718. Upotetun nielun fysikaalinen koko tekee tämän menetelmän epäkäytännölliseksi. Esillä olevan keksinnön tavoitteena on mahdollistaa lasinsulatusuunin upotettuun nieluun täysin jähmettyneen lasin sulatus. Tämän aikaansaaval-35 le menetelmälle on tunnusomaista, että sijoitetaan ainakin il 3 76063 ensimmäinen elektrodi sulatuskammioon syöttöuraan, sijoitetaan toinen elektrodi päällystettyyn, upotettuun nieluun, kuumennetaan lasia ensimmäisen elektrodin ympärillä säh-köäjohtavaan tilaan ensimmäisen elektrodin ympärillä ja 5 syötetään sähköenergiaa ensimmäisen ja toisen elektrodin välille joule-ilmiöön perustuvan johtavan kulkutien muodostamiseksi niiden välille lasin sulattamiseksi täydellisemmin niiden välillä, sijoitetaan seuraavia elektrodeja mainitun toisen elektrodin läheisyyteen pitkin peitetyn, 10 upotetun nielun pituussuuntaa, syötetään sähköenergiaa peräjälkeen ensimmäisen elektrodin ja seuraavien elektrodien välille pitkin upotettua nielua jähmettyneen lasin peräkkäiseksi sulattamiseksi johtamalla lämpöä ensimmäisen elektrodin ja toisen elektrodin väliseltä alueelta, kunnes la-15 si peräkkäisten elektrodien ympärillä muuttuu sähköäjoh-tavaksi ja sähköenergiaa joule-ilmiöön perustuvaa kuumentamista varten voidaan syöttää seuraaviin elektrodeihin upotetussa nielussa, kunnes kaikki lasi upotetussa nielussa on sulanut.

20 Keksinnön menetelmää hyväksikäyttäen toimivalle elektrodijärjestelylle on puolestaan tunnusomaista, että se käsittää sarjan toisistaan erilleen sijoitettuja elektrodeja mukaanluettuna ensimmäinen elektrodi nielun tulossa ja viimeinen elektrodi nielun poistossa, vähintäin 25 yhden lisäelektrodin nielussa ensimmäisen ja viimeisen elektrodin välissä, välineet lasin sulattamiseksi ensimmäisen elektrodin ympäriltä sulan lasin muodostamiseksi ensimmäisen elektrodin ja lisäelektrodin väliin, sähkö-energiavälineen joule-ilmiöön perustuvan sähkövirran muo-30 dostamiseksi niiden välille lasin sulattamiseksi lisä- elektrodin ympäriltä sulan lasin muodostamiseksi sähköä-johtavan kulkutien muodostamista varten lisäelektrodin ja sitä lähinnä seuraavan elektrodin välille, jolloin säh-köenergiavälineet kytketään peräkkäisesti ensimmäisen 35 elektrodin ja seuraavan, viereisen elektrodin välille, 4 76063 kunnes sulaa lasia oleva sähköäjohtava kulkutie on saatu täydelliseksi upotetun nielun lävitse ensimmäisen ja viimeisen elektrodin välillä.

Jähmettynyttä lasia lasinsulatusuunin upotetussa 5 nielussa sulatetaan keksinnön mukaan sulattamalla askel askeleelta lasia jokaisen kahden vierekkäisen parin välillä sarjasta elektrodeja, jotka on sijoitettu toisistaan erilleen pitkin rataa, joka ulottuu välittömästi ennen nielun tuloa olevasta asemasta nousukohdalla olevaan 10 asemaan. Elektrodien välimatka sarjassa on sellainen, että kun tehoa kytketään joidenkin kahden vierekkäisen elektrodin väille, jos sulaa materiaalia on yhden elektrodin ympärillä, muodostuu joule-ilmiön vaikutuksesta sähköäjohtava kulkutie seuraavaan viereiseen elektrodiin. Näis-15 sä olosuhteissa voidaan kahden elektrodin välissä olevaa lasia sulattaa syöttämällä sähköenergiaa kahden vierekkäisen elektrodin välille. Sulaa lasia muodostuu sitten vuorostaan toisen elektrodin ympärille, mikä sallii lasin kuumenemisen joule-ilmiön vaikutuksesta sen ja lähin-20 nä seuraavan elektrodin välillä sekä seuraavan tällaisen elektrodin ja ensimmäisen elektrodin välillä. Täten jähmettynyttä lasia voidaan sulattaa jokaisen peräkkäisen viereisen elektrodiparin välissä askel askeleelta jatkuvan sulan kulkutien muodostamiseksi nielun kautta nousuun, 25 jonka jälkeen lasia voidaan syöttää tuotantoon ja voidaan aloittaa lasin tavanomainen kuumennus.

Eräs keksinnön ominaisuus on se, että se sallii lasin tuotannon supistamisen keskeyttämällä täydellisesti uunin toiminta tarvitsematta tyhjentää täysin lasi 30 uunista tai tarvitsematta pitää sitä kuumennettuna keskeytys jakson aikana.

Keksinnön toinen ominaisuus on, että se maksimoi tuotannon energian syötön suhteen riippumatta vaihtele-vista tarpeista poistossa.

Il 5 76063

Piirrosten lyhyt esittely

Kuvio 1 esittää aukileikattuna tasokuvion, joka esittää lasin sähkösulatusuunia, jossa on upotettu nielu ja nousu poistopäässään esiahjoon liittyen, josta sulaa 5 lasia syötetään tuotteiden kuten lasikuitujen valmistukseen.

Kuvio 2 on poikkileikkauskuva pitkin kuviossa 1 esitetyn sähköuunin nieluosan viivaa 2-2.

Kuvio 3 esittää perspektiivisesti kuviossa 2 poikkileikkauksena esitettyä upotettua nielua ja on siinä esi-10 tetty elektrodit, jotka on työnnetty upotettuun kanavaan jähmettyneen lasin sulattamiseksi siinä.

Keksinnön paras toteutustapa

Tarkasteltaessa piirroksia yksityiskohtaisemmin esittää kuvio 1 tasokuvaa sähköuunista 10, jossa on sulatus-15 alue 11, jota kuumennetaan uunin neljässä kulmassa sijaitseviin elektrodeihin 20 syötetyn sähköenergian avulla. Tässä esitetty uuni on kylmähuippuista tyyppiä, johon raaka-aine-seos syötetään uunissa olevan sulan massan pinnalle, mikä seos sulaa rajapinnaltaan alla olevan sulan lasilammikon 20 kanssa. Kun sulaa lasia kuumennetaan elektrodeihin 20 syötetyn energian avulla, poistetaan sitä käytettäväksi tuotteiden valmistamiseen upotetun kanavan tai uran 12 kautta, joka sijaitsee uunin yhden seinän keskialueella. Sitten lasi virtaa poistonielun 15 kautta nousuun 16, joka on lii-25 tetty uunin esiahjoon 17 lasin syöttämiseksi yksiköihin tuotteiden, kuten lasikuitujen, valmistamiseksi.

Syötettäessä lasia uunista upotetun nielun kautta, kuten on esitetty, on tavallista syöttää lisälämpöä elektrodien 30 ja 40 avulla, jotka elektrodit sijaitsevat nieluun 30 15 johtavassa urassa 12 ja nielun poistossa nousukanavan 16 alueella vastaavasti. Täten sulatusalueelta virtaavan lasin lämpötilaa voidaan säätää syöttämällä lisälämpöä ennen sen saapumista esiahjoon. Tämä järjestely on erittäin edullinen, koska se varmistaa asianmukaisen ja stabiilin lämpötilan 35 lasin poistossa sulatusalueelta syötettäessä sitä esiahjoon käytettäväksi tuotannossa.

6 76063

Kuten edellä on esitetty, vaaditaan tuotantoa aika ajoin supistettavaksi tavallisesti taloudellisista syistä ja keskeytysaika voi jatkua pitkähköjäkin aikoja kuten viikkoja tai jopa kuukausia. Vaikka on ollut käytäntönä 5 pitää nämä uunit kuumennettuina syötettäessä hieman energiaa elektrodeilta 20, tyhjennyksen ja tyhjän uunin uudelleenkäynnistyksen aiheuttamien suurten kustannusten vuoksi on edullisempaa keskeyttää uunin toiminta sen sisältäessä täyden panoksen. Uunin tällaisen keskeytyksen epäkohtana 10 on kuitenkin se, että uunin määrättyjä alueita, kuten upotettua nielua, sen sisältäessä jähmettyneen lasipanoksen, on erittäin vaikea tai käytännössä mahdotonta sulattaa tavanomaisella tavalla lasin poistovirtauksen aloittamiseksi uudestaan.

15 Esillä olevan keksinnön mukaan yksi tai useampia täydentäviä tai lisäelektrodeja sijoitetaan erikseen tai pysyvästi vaikeasti saavutettaviin alueisiin, kuten upotettuun nieluun 15. Esitetyssä järjestelyssä sarja elektrodeja 35a, 35b, 35c, 35d ja 35e on sijoitettu toisistaan 20 erilleen nieluun 15 pääenergiansyöttöelektrodien 30 ja 40 väliin, jotka sijaitsevat nielun tulo- ja poistopäässä vastaavasti. Uunin normaalitoiminnassa lasi virtaa sulatus-alueelta 11 upotettuun kanavaan tai uraan 12 ja sen siirtyessä nielun 15 lävitse ja esiahjoon 17 sen lämpötilaa sää-25 detään syöttämällä lisälämpöä joulevaikutukseen perustuen sähkövirran avulla elektrodien 30 ja 40 välillä. Teho elekt-rodeihin 30 ja 40 syötetään muuntajasta 50, jossa on ensiö 51 sekä toisio 52, joka on kytketty elektrodeihin 30 ja 40. Kuitenkin kun uunin toiminta keskeytetään ja lasin annetaan 30 jähmettyä sulatusalueella 11 ja nielussa 15, eivät nämä elektrodit pysty sulattamaan jähmettynyttä lasia, koska lasi on sähköäjohtamaton kiinteässä olomuodossaan.

Jos uunissa olevan lasin annetaan jähmettyä tai muutoin lähestyä kiinteää muotoa esimerkiksi sulatusalueel-35 la, voidaan se tavallisesti sulattaa uudestaan esimerkiksi

II

7 76063 palamispolttolaitteen avulla haluttujen, jähmettyneiden alueiden sulattamiseksi. Sähköuunin 10 tapauksessa elektrodien alueilla olevan lasin pinta voidaan selektiivisesti sulattaa johtavan kulkutien muodostamiseksi vastakkaisen 5 jännitteen omaavien elektrodien 20 väliin ja sitten sulattamista jatketaan syöttämällä energiaa elektrodeille joule-ilmiön muodostavan sähkövirtauksen parantamiseksi ja siten sulan lammikon muodostamisen etenevästi uudestaan.

Uunin nielussa 15 olevaa jähmettynyttä lasia ei kui-10 tenkaan voida saavuttaa palamispolttimon avulla ja siten virtauksen uudelleenmuodostus nielun lävitse näitä välineitä käyttäen on tavallisesti käytännössä mahdotonta. Vaikka lasi elektrodin 30 ympärillä voidaan sulattaa, ei sähköäjohtavaa kulkutietä muodostu nielun lävitse, koska siinä on johtama-15 tonta, jähmettynyttä lasia elektrodien 30 ja 40 välissä. Tällöin jos elektrodit 35a - 35e eivät ole pysyvästi paikoillaan, voidaan asentaa sarja näitä elektrodeja poraamalla aukot nielun 15 alapuolella olevan vaikeasti sulavan materiaalin lävitse niin monen elektrodin 35 sijoittamisek-20 si, kuin mitä vaaditaan lasin etenevää sulatusta varten elektrodin 30 ja elektrodin 40 välissä.

Tarkemmin sanottuna sulaa lasia sulatusalueella on läsnä elektrodin 30 ympärillä lasin tavanomaisen kuumennuksen jälkeen sulatusalueella 11. Elektrodin 30 ympärillä olevan 25 sulan lasin annetaan sitten muodostaa sähköäjohtavan kulkutien sen ja viereisen elektrodin 35a välille. Täten jos teho-lähtö muuntajasta 50 syötetään elektrodien 30 ja 35a välille, voidaan lasia sulattaa näiden kahden elektrodin välissä. Lisäksi voidaan lasia sulattaa elektrodin 35a ympärillä ole-30 valla alueella riittävässä määrässä johtavan kulkutien muodostumisen sallimiseksi elektrodien 35a ja 35b välille. Muuntajan 50 toisiojohdin 56 voidaan sitten poistaa elektrodilta 35a ja kytkeä vuorostaan elektrodiin 35b joule-ilmiöön perustuvan kulkutien muodostamiseksi elektrodien 30 ja 35b 35 välille. Elektrodin 35b ympärillä oleva lasi voidaan sitten 8 76063 sulattaa sähkövirran muodostamiseksi elektrodien 35b ja 35c välille kytkemällä muuntajan johto 56 elektrodiin 35c. Nielussa 15 olevaa lasia voidaan siten etenevästi sulattaa kytkemällä muuntajan toisiojohto 56 peräkkäin jokaiseen 5 elektrodiin 35a - 35e, yksi kerrallaan, kunnes täydellinen sulan lasin johtava kulkutie on muodostettu elektrodien 30 ja 40 välille, minkä jälkeen nielussa olevan lasin tavanomainen kuumennus voidaan aloittaa syöttämällä tasaisesti siihen tehoa.

10 Tämän menettelyn muunnelmana voidaan jännite muodos taa elektrodien 30 ja 40 välille jännite-eron säilyttämiseksi niiden välillä syötettäessä jännite peräkkäin etenevästi elektrodilta 30 elektrodeille 35a, 35b, 35c jne siirtämällä muuntajan 50 toision 52 irroitettava johto 56 jokaiseen seu-15 raavaan elektrodiin sulamisen edetessä nielun lävitse. Täten jännite elektrodien 30 ja 40 välillä alkaa vaikuttaa välittömästi kun lasimassa nielussa johtaa riittävästi sähköä lämmönmuodostusta varten.

Esitetyn järjestelmän vielä seuraavana muunnelmana 20 voidaan elektrodit 35a - 35e sijoittaa pysyvästi peräkkäis-siirtopiiriin, joka on rakennettu sekä muodostamaan lämpöä tarvittaessa uunia käytettäessä että siirtämään automaattisesti tehoa nielussa olevaan sulatteeseen kylmäkäynnistyk-sestä alkaen tarvitsematta kytkeä käsin siirtojohtoja yhdel-25 tä elektrodilta seuraavaan sulatettaessa lasia siinä. Lisäksi nielussa olevat elektrodit voidaan ryhmitellä ja käyttää peräkkäin tai voidaan niitä sijoittaa eri etäisyyksille polveilevasti nieluun.

Tällöin vaikka määrätyt esillä olevan keksinnön 30 mukaiset järjestelyt on esitetty, on alan asiantuntijoille ilmeistä, että erilaisia muutoksia ja muunnelmia voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön hengestä ja alueesta, joka on esitetty patenttivaatimuksissa.

Il 9 76063

Teollinen sovellettavuus

Esillä oleva keksintö kohdistuu lasinsulatusuunei-hin. Tämä keksintö poistaa sen hankaluuden, mikä aiheutuu lasinsulatusuunin täydellisestä tyhjentämisestä ennen 5 keskeytyksiä.

Claims (9)

10 76063 Patenttivaatimukset t

1. Menetelmä jähmettyneen lasin sulattamiseksi la-sinsulatusuunin (11) upotetussa nielussa (15), t u n - 5. e t t u siitä, että sijoitetaan ainakin ensimmäinen elektrodi (30) sulatuskammion syöttöuraan (12), sijoitetaan toinen elektrodi (40) päällystettyyn, upotettuun nieluun (15), kuumennetaan lasia ensimmäisen elektrodin (30) ympärillä sähköäjohtavaan tilaan ensimmäisen elektrodin ym-10 pärillä ja syötetään sähköenergiaa ensimmäisen (30) ja toisen (40) elektrodin välille joule-ilmiöön perustuvan johtavan kulkutien muodostamiseksi niiden välile lasin sulattamiseksi täydellisemmin niiden välillä, sijoitetaan seuraavia elektrodeja (35a-35e) mainitun toisen elektrodin 15 (40) läheisyyteen pitkin peitetyn, upotetun nielun (15) pituussuuntaa, syötetään sähköenergiaa peräjälkeen ensimmäisen elektrodin (30) ja seuraavien elektrodien (35a-35e) välille pitkin upotettua nielua (15) jähmettyneen lasin peräkkäiseksi sulattamiseksi johtamalla lämpöä ensimmäisen 20 elektrodin (30) ja toisen elektrodin (40) väliseltä alueelta kunnes lasi peräkkäisten elektrodien (35a-35e) ympärillä muuttuu sähköä johtavaksi ja sähköenergiaa joule-ilmiöön perustuvaa kuumentamista varten voidaan syöttää seuraaviin elektrodeihin (35a-35e) upotetussa nielussa (15), kunnes 25 kaikki lasi upotetussa nielussa on sulanut.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että riittävästi sähköenergiaa syötetään ensimmäiseen elektrodiin (30) ja toiseen elektrodiin (40) lasin sulattamiseksi toisen elektrodin ympäriltä 30 (40) ja toisen elektrodin (40) sekä seuraavien elektrodien (35a-35e) väliltä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seuraava elektrodi (35a-35e) on kolmas elektrodi upotetussa nielussa (15), joka elekt- 35 rodi on sähköisesti johtavasti saavutettavissa toisesta elektrodista (40) ja sähköenergiaa syötetään ensimmäisen li 76063 (30) ja kolmannen (35a-35e) elektrodin väliin lasin sulattani! seksi upotetussa nielussa (15) toisen elektrodin (40) jälkeen.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että seuraavat elektrodit (35a- 35e) ovat sarja elektrodeja sijoitettuina toisistaan erilleen pitkin upotettua nielua (15) mukaanluettuna toinen elektrodi (40) ja mainittuun elektrodiearjaan (30, 35a-35e, 40) syötetään energiaa peräkkäin alkaen ensim-10 mäisestä elektrodista (30) tuloelektrodina alueeseen, joka sijaitsee sulatuskanavassa (12), ja sarjan viimeinen elektrodi (40) on poistoelektrodi, joka sijaitsee upotetun nielun (15) ulkopuolella nousuosassa (16), sulan lasin sulattamiseksi etenevästi jokaisen tällaisen elektrodin 15 ympäriltä, jolloin sähköäjohtava kulkutie jatkuvasti etenee sarjassa olevien elektrodien välissä, kunnes johtava kulkutie on muodostunut ensimmäisen tai tuloelektrodin (30) ja viimeisen tai poistoelektrodin (40) välille lasin virtaustien muodostamiseksi upotetun nielun (15) lävitse. 20 5. Elektrodijärjestely jähmettyneen lasin sulatta miseksi lasinsulatusuunin (11) upotetussa poistonielussa (15), tunnettu siitä, että se käsittää sarjan toisistaan erilleen sijoitettuja elektrodeja (30, 35a-35e, 40) mukaanluettuna ensimmäinen elektrodi (30) nielun (15) 25 tulossa ja viimeinen elektrodi (40) nielun poistossa (16), vähintäin yhden lisäelektrodin (35a-35e) nielussa ensimmäisen (30) ja viimeisen (40) elektrodin välissä, välineet lasin sulattamiseksi ensimmmäisen elektrodin (30) ympäriltä sulan lasin muodostamiseksi ensimmäisen elektrodin (30) 30 ja lisäelektrodin (35a-35e) väliin, sähköenergiavälineen (50) joule-ilmiöön perustuvan sähövirran muodostamiseksi niiden välille lasin sulattamiseksi lisäelektrodin (35a-35e) ympäriltä sulan lasin muodostamiseksi sähköäjohtavan kulkutien muodostamista varten lisäelektrodin (35a-35e) 35 ja sitä lähinnä seuraavan elektrodin (40) välille, jolloin sähköenergiavälineet (50) kytketään peräkkäisesti ensim- 12 76063 mäisen elektrodin (30) ja seuraavan, viereisen elektrodin (35a-35e) välile, kunnes sulaa lasia oleva sähköäjohtava kulkutie on saatu täydelliseksi upotetun nielun (15) lävitse ensimmäisen (30) ja viimeisen (40) elektrodin välil-5 lä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lasinsulatusuunin elektrodijärjestely, tunnettu siitä, että mainittu sähköenergiaväline (50 käsittää) välineen sähköenergiaväli-neen kytkemiseksi peräkkäin ensimmäisen elektrodin (30) ja 10 seuraavien elektrodien (35a-35e) välille pitkin upotettua nielua (15) jähmettyneen lasin muuttuessa sähköisesti johtavaksi pitkin upotettua nielua.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lasinsulatusuunin elektrodi järjestely, tunnettu siitä, että mainittu 15 sähköenergiaväline (50) on kytketty siten, että sähköenergiaa syötetään ensimmäisen elektrodin (30) ja jokaisen li-säelektrodin (35a-35e) välille peräkkäin, kunnes mainittu sähköenergiaväline (509) syöttää sähkötehoa ensimmäisen elektrodin (30)) ja viimeisen elektrodin (40) välille.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lasinsulatusuunin elektrodijärjestely, tunnettu siitä, että vähintäin kaksi lisäelektrodia (35a-35e) sijaitsee sarjassa toisiaan lähellä ensimmäisen (30) ja viimeisen (40) elektrodin välissä ja jokaiseen tällaiseen lisäelektrodiin (35a-35e) 25 syötetään sähköenergiaa peräkkäin sähköenergiavälineeltä (50) lasin sulattamiseksi sen ympäriltä.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lasinsulatusuunin elektrodijärjestely, tunnettu siitä, että käytetään peräkkäiskytkentälaitetta energian syöttämiseksi mai- 30 nittuihin lisäelektrodeihin (35a-35e) peräkkäin lasin sulattamiseksi jokaisen lisäelektrodin ympäriltä vuorotellen, kunnes sula, sähköäjohtava kulkutie on muodostettu mainitun elektrodin (30) ja viimeisen elektrodin (40) välille. Il 13 76063