FI74140C - Floedesmaetare. - Google Patents

Description

1 74140

Virtausmittari Tämä keksintö liittyy mittaustekniikkaan ja tarkemmin sanottuna virtausmittareihin erilaisten nesteiden ja kaasujen virtausnopeuden mittaamista varten.

Tämän keksinnön mukainen virtausmittari soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi polttoaineen virtausnopeuden mittaamiseen kaasutinmoottorilla varustetuissa moottoriajoneuvoissa.

Keksinnön mukaista virtausmittaria voidaan käyttää myös muiden nesteiden ja kaasujen virtauksen mittaamiseen.

Alalla tunnetaan laajalti pyöriviä virtausmittareita (käyräin-mittareita) ja kuulavirtausmittareita, joissa on pesä ja pesän sisään sijoitettu liikkuva elin eli roottori tai kuula, jonka mitattavan nesteen virtaus panee liikkeeseen. Asemanil-maisin on sovitettu rekisteröimään poikkisuuntaan asennetun elimen suorittamaa liikettä, jolloin ilmaisimen antosignaalis-ta saadaan nestevirtauksen nopeus.

Edellä selitettyjä virtausmittareita käytetään yleisesti polttoaineen kulutuksen mittaamiseen. Mutta pyörivät ja kuula-tyyppiset virtausmittarit toimivat vasta suhteellisen suurilla nestevirtauksilla. Tämä johtuu poikkisuuntaan sovitetun elimen inertiavoimista ja siitä, että se pääsee liukumaan mitattavan nestevirtauksen päällä.

Kaikkialla maailmassa jatkuvasti kasvavan moottoriajoneuvokan-nan ja polttoainevarantojen niukkuuden vuoksi käy yhä tärkeämmäksi pystyä mittaamaan tarkemmin polttoaineen kulutusta laajalla alueella ja etenkin pienillä virtausnopeusarvojen alueilla.

Laajempi polttoaineen virtausnopeuden mittausalue tekee mahdolliseksi arvioida tarkemmin moottoriajoneuvon teknistä 2 74140 suorituskykyä, mikä puolestaan antaa mahdollisuuden ryhtyä ajoissa toimenpiteisiin epätavallisen suurta polttoaineen kulutusta aiheuttavien teknisten vikojen korjaamiseksi.

Aikaisemmin tunnetaan eräs kaasun virtauksen mittaamiseen tarkoitettu virtausmittari, joka käsittää putkijohdon kappaleen tai osan mitattavan nesteen virtauksen syöttöä varten. Syöt-töputkijohdon osan ja tuntoelimen väliin on sovitettu konvertteri, joka muuttaa kaasuvirtauksen hydrodynaamisen työnnön (eli paineen) mekaaniseksi voimaksi, joka vaikuttaa tuntoelimeen. Viimeksi mainittu on olennaisesti jokin polvivipu, jonka toinen varsi suorittaa mainitun mekaanisen voiman toimeenpanon, toisen varren ollessa kytketty sähkömagneettiseen käämiin. Tuntoelin on sovitettu toimimaan yhdessä sen aseman ilmaisimen kanssa, jonka ilmaisimen anto on kytketty vahvistimen ottoon, jonka antoon on kytketty sarjaan näyttölaite ja sähkömagneettinen käämi (vrt. esimerkiksi DE-patentti n:o 1 184 1 06) .

Edellä mainittu virtausmittari on tarkoitettu kaasuvirtauksen mittaamiseen pysyvissä olosuhteissa. Koska tuntoelin, esimerkiksi polvivipu, on kytketty toisesta varrestaan sähkömagneettiseen käämiin ja toisesta varrestaan kaasuvirtauksen hydrodynaamisen paineen mekaaniseksi voimaksi muuttavaan konvertteriin, sen inertiamassa on suhteellisen suuri, mikä puolestaan vaikuttaa epäedullisesti virtausmittarin dynaamiseen tarkkuuteen. Sitäpaitsi puheena oleva virtausmittari on käytännöllisesti katsoen soveltumaton moottoriajoneuvon polttoaineen virtausnopeuden mittaamiseen, koska järjestelmää, joka käsittää polvivivun, sähkömagneettisen käämin ja nestevirtauksen hydrodynaamisen paineen mekaaniseksi voimaksi muuttavan konvertterin, ei saada käytännössä sellaiseen tasapainoon, että mitkään mekaaniset voimat, iskut, tärinä tai avaruussuunta eivät vaikuttaisi virtausmittariin.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada virtausmittari, jossa tuntoelin ja sähkömagneettinen käämi ovat sillä tavoin toteutetut ja siten toisiinsa nähden sovitetut, että virtausmitta- i 3 74140 n' on vähemmän herkkä mekaanisille vaikutuksille ja avaruussuun-nalle, ja jossa samanaikaisesti nesteen virtauksen mittausalue on laajempi, jolloin virtausmittari11 a voidaan mitata jopa erittäin pieniä nesteen virtausarvoja.

Tähän tavoitteeseen päästään keksinnön mukaisella virtausmittarilla, joka käsittää putkijohdon osan, joka ohjaa mitattavan nes-tevirran kohti tuntoelementtiä, joka on asennettu akselille niin, että se voi kääntyä mitattavan nesteen suoran painevaikutuksen johdosta, edelleen ilmaisimen, joka reagoi tuntoelementin asentoon ja on järjestetty toimimaan yhdessä tuntoelementin kanssa, ilmaisimen annon ollessa kytketty vahvistimen ottoon, jolloin tämän vahvistimen antoon on kytketty sarjaan näyttölaite ja tuntoelimen kanssa vuorovaikutuksessa oleva sähkömagneettinen käämi, jolloin putkijohdon osa on suunnattu tuntoelementin yhtä reunaosaa päin ja sähkömagneettinen käämi on sijoitettu samankeskisesti mainitun putkijohdon osan päälle, jolloin ainakin se osa tuntoelementtiä, johon putkijohdon osa on suunnattu, on tehty ferromagneettisesta aineesta.

Jotta mainittu levy pääsee vapaasti liikkumaan, se on edullisesti asennettu sen tasoon sisältyvälle ja sen painopisteen kautta kulkevalle kääntöakseli11 e.

Vaikka tällainen rakenteellinen järjestely on suhteellisen yksinkertainen, sillä saadaan tuntoelimen kannalta paras tasapainotila.

Levy voidaan sovittaa myös siten, että se pääsee liikkumaan tasonsa suunnassa.

Levyn tällaisella asennuksella voidaan jossakin määrin supistaa virtausmittarin kokonaismittoja.

Käytännöllistä on myös järjestää sähkömagneettinen käämi koak-siaalisesti edellä mainitun putkijohdon osan kanssa.

Tämän rakenteellisen seikan ansiosta osaltaan saadaan levyllä osumaan yksiin mitattavan nestevirtauksen dynaamisen paineen ja sähkömagneettisen induktion resultanttivoimien vaikutuspisteet. Tämän ansiosta taas levy voidaan tehdä mahdollisimman 4 741 40 ohueksi ja pienentää näin entisestään sen inertiamassaa.

Sähkömagneettisen induktion edistämiseksi putkijohdon osa, jolle sähkömagneettinen käämi on sovitettu, on edullista tehdä jostakin magneettisesta aineesta.

Virtausmittarissa, johon kuuluu sen tasoon sisältyvälle ja sen painopisteen kautta kulkevalle kääntöakselille asennettu levy, tuntoelimen aseman ilmaisin on helppo järjestää tunnetun piirin mukaan, jossa on signaaligeneraattori ja kaksi eri-napaista tasasuuntaajaa, joiden otot on kytketty vertailukapa-sitansseihin ja annot summaimen ottoihin. Tällöin on rakenteellisesti edullista, että tuntoelin ja kiinteät levyt, jotka sijaitsevat lähellä tuntoelimen tasaista pintaa sen kääntö-akselin vastakkaisilla puolilla, muodostavat vertailtavat kapasitanssit .

Lisäksi tällaisella rakenteellisella järjestelyllä aseman ilmaisimelle saadaan hyvä lineaarisuus, koska levyn liikkuessa vertailtavat kapasitanssit vaihtelevat herkästi samalla tavoin, mutta vastakkaisiin suuntiin, jolloin näiden kapasitanssien ei-lineaariset vaihtelut ovat toisiinsa nähden tasapainossa.

On suositeltavaa, että summaimen toista haaraa voidaan säätää suhteessa sähkömagneettisessa käämissä kulkevaan virtaan.

Tällaisella rakenteellisella järjestelyllä saadaan virtausnopeuden mittauksen dynaamista aluetta edelleen laajennetuksi pienempiin virtausarvoihin päin.

Tämän keksinnön mukaisen rakenteen omaava virtausmittari on rakenteellisesti yksinkertainen ja suhteellisen vähän herkkä mekaanisille vaikutuksille, jolloin sitä voidaan käyttää polttoaineen virtausnopeuden mittaamiseen kaasutinmoottoreilla varustetuissa ajoneuvoissa. Lisäksi tässä ehdotetulla virtaus-mittarilla voidaan mitata polttoaineen kulutusta suhteellisen 5 74140 laajalla alueella.

Seuraavaesa on yksityiskohtainen selitys eräistä tämän keksinnön erityissuoritusmuodoista ja siinä viitataan liitteenä oleviin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on kaavamainen kuva keksinnön mukaisesta virtausmittarista; kuvio 2 esittää tuntoelintä asennettuna siten, että se pääsee liikkumaan tasonsa suunnassa; ja kuvio 3 on kaavamainen kuva keksinnön mukaisesta virtausmittarista, jossa tuntoelimen aseman ilmaisin pystyy säätämään tuntoelimen tasapainoa suorassa suhteessa sähkömagneettisessa käämissä kulkevaan virtaan.

Keksinnön mukainen virtausmittari käsittää kotelon 1 (kuvio 1), jossa on putkijohdon osa 2 mitattavan polttoainevirran päästämiseksi sisään ja putkijohdon osa 3 polttoainevirran poistamiseksi kotelosta 1. Putkijohdon osassa 2 on poistoauk-kona vakioalainen päästöaukko 4. Kotelossa 1 on tuntoelin 5, joka on toteutettu levynä, johon seuraavassa viitataan samalla viitenumerolla 5. Levy 5 on tässä erityistapauksessa tehty jostakin magneettisesta aineesta.

Mahdollista on myös se, että ainakin osa levystä 5 on tehty jostakin magneettisesta aineesta.

Levy 5 on asennettu kääntyväksi kotelossa 1 olevan kääntöakse-lin 6 ympäri. Kääntöakseli 6 on sovitettu samaan tasoon levyn 5 kanssa ja se kulkee sen painopisteen kautta.

Levy 7 (kuvio 2) voidaan myös sovittaa koteloon liikkuvaksi tasonsa suunnassa ohjaimilla 8.

Levy 5 (kuvio 1 ) on sovitettu toimimaan yhdessä sen aseman ilmaisimen 9 kanssa, jonka anto on kytketty sähköisesti vahvistimen 10 ottoon. Vahvistimen 10 antoon on kytketty sar- 6 741 40 jaan näyttölaite 11 ja sähkömagneettinen käämi 12. Mainittu käämi on asennettu putkijohdon osalle 2 samanakselisesti sen kanssa. Putkijohdon osa 2 on tehty jostakin magneettisesta aineesta ja se toimii sähkömagneettisen käämin 12 sydämenä.

Sähkömagneettisen käämin 12 tällaisella sovituksella saadaan levyllä 5 osumaan yksiin mitattavan nestevirtauksen dynaamisen paineen ja sähkömagneettisen induktion resultanttivoimien vaikutuspisteet. Resultanttivoimien vaikutuspisteiden tällaisella järjestelyllä levyyn 5 ei kohdistu minkäänlaista taivu-tusmomenttia, jolloin se voi olla mahdollisimman ohut; lisäksi levyn 5 inertiamassa on hyvin pieni.

Sähkömagneettinen käämi 12 voidaan myös asentaa putkijohdon osalle ei-samanakselisesti sen kanssa.

Levy 5 on yhteistoiminnassa sen aseman ilmaisimen 9 kanssa vertailtavien kapasitanssien 13 ja 14 kautta, jotka määritetään levyjen 5 ja levyjen 15, 16 väliltä, jotka sijaitsevat levyn 5 tasaisen pinnan lähellä sen kääntöakselin 6 molemmin puolin. Levyt 15 ja 16 ovat kiinni kotelon 1 ulkopinnassa ja ne on tehty jostakin virtaa johtavasta aineesta.

Levyjen 15 ja 16 tällainen järjestely estää kaikkinaisen säh-kökosketuksen mittauspiirin ja mitattavan nesteen välillä, jolloin vältytään palovaaralta.

Levyn 5 aseman ilmaisin 9 käsittää signaaligeneraattorin 17, kaksi erinapaista tasasuuntaajaa 18, 19 ja summaimen 20. Ge neraattori 17 on kytketty annollaan levyyn 5 levyn 5 ja levyn 22, joka on tehty jostakin sähköä johtavasta aineesta ja kiinnitetty pysyvästi koteloon 1, välisellä kapasitanssilla 21. Erinapaisten tasasuuntaajien 18 ja 19 otot on kytketty vastaavasti levyihin 15 ja 16 ja niiden annot on kytketty summaimen 20 ottoihin.

Generaattori 17, erinapaiset tasasuuntaajat 18, ja 19, sum- h 74140 7 main 20 ja vahvistin 10 voivat pohjautua mihin tahansa aikaisemmin tunnettuun tarkoitukseen sopivaan piiriin.

Jotta virtauksen mittausaluetta saadaan vieläkin laajennetuksi, summaimen 20 (kuvio 3) haara 23 on säädettävissä suhteessa sähkömagneettisessa käämissä 12 kulkevaan virtaan. Summaimen 20 haara 23 on säädettävissä elementin 24 ansiosta, joka on kytketty sarjaan haaran 23 kanssa ja jossa on sisäisesti ohjattu resistanssi. Elementtinä 24, jossa on sisäisesti ohjattu resistanssi, voi olla mikä tahansa aikaisemmin tunnettu tarkoitukseen sopiva komponentti. Sähkömagneettisessa käämissä 12 kulkevaa virtaa vastaavan signaalin aikaansaamiseksi laitteessa on jännitteen anto 25, jona toimii vastus 26, joka on kytketty sarjaan sähkömagneettisen käämin 12 kanssa. Anto 25 on kytketty sisäisesti ohjatun resistanssin sisältävän elementin 24 ohjausottoon. Tässä selitettävässä esimerkinomaisessa erityissuoritusmuodossa elementin 24 sisäisen resistanssin ja annon 25 jännitteen välinen suhde on kääntäen verrannollinen eli jännitteen kasvaessa annossa 25 elementin 24 sisäinen resistanssi heikkenee. Kun summaimen 20 haara 27 on tehty säädettäväksi, edellä mainitun suhteen tulee olla päinvastainen.

Elementti 24 on edullista tehdä sellaiseksi, että sen sisäinen resistanssi saavuttaa minimiarvonsa, kun jännite annossa 25 vastaa sellaista virtausnopeutta, jonka arvo on alempien nestevirtausarvojen alueen päässä.

Tällä tavoin saadaan virtausmittarin mittaustarkkuus pysymään mahdollisimman hyvänä laajalla mitattavien keski- ja maksimi-virtausnopeuksien alueella.

Keksinnön mukainen virtausmittari toimii seuraavasti.

Mitattava nestevirtaus, joka tulee putkijohdon osan 2 vakio-alaisesta aukosta 4 virtausmittarin koteloon 1, aiheuttaa dynaamisen paineen levyyn 5 saaden sen siten pois tasapainosta.

74140 8 Tämä vuorostaan muuttaa kapasitanssien 13 ja 14 välistä suhdetta ja siten generaattorin 17 kehittämän signaalin jakautumista tasasuuntaajien 18 ja 19 kesken, jolloin summaimen 20 antoon tulee erotussignaali. Vahvistin 10 vahvistaa tämän singaalin ja se vaikuttaa näyttölaitteen 11 kautta sähkömagneettiseen käämiin 12. Sähkömagneettisen käämin ja putkijohdon osan 2 aikaansaama sähkömagneetin (solenoidin) magnetomotorinen voima on ohjattu palauttamaan levyn 5 tasapainoon. Mitä suurempi virtausnopeus on, sitä suurempi on mitattavan nestevirtauksen dynaaminen paine ja sitä laajempi levyn 5 poikkeama tasapainotilasta? siten indikaattorin 11 (kalibroitu virtausnopeusyksikköinä) lukema vahvistimen 10 antovirta kasvaa samoin.

Koska levyn 5 inertiamassa on vain vähäinen ja se ottaa vastaan mitattavan nestevirtauksen dynaamisen paineen suoraan pinta-alallaan, virtausmittarin dynaaminen mittausalue laajenee pienempiä virtausarvoja kohti ja se reagoi erittäin herkästi mitättömän pieniin virtauksen muutoksiin.

Sekä levyn 5 pieni inertiamassa ja sen hyvä tasapainotila tekevät virtausmittarista suhteellisen vähän herkän mekaanisille vaikutuksille ja avaruussuunnalle.

Koska levyn 5 mitattavaan nestevirtaan upotetun tasaisen pinnan pinta-ala on suhteellisen suuri, levy 5 toimii samalla vaimentimena, joka tekee virtausmittarin vieläkin vähemmän alttiiksi mekaanisille vaikutuksille ja tasoittaa sykäyksittäisiä virtausarvojen vaihteluita.

Koska ajanmukainen elektroniikka antaa mahdollisuuden valita vahvistimen 10 vahvistuskertoimen hyvin korkeaksi, levyn 5 liike tässä ehdotetussa virtausmittarissa on erittäin vähäinen (tässä erityissuoritusmuodossa liike on niinkin lyhyt kuin 0,5 mm koko dynaamisella mittausalueella). Tämä sulkee pois käytännöllisesti katsoen kaikki mitattavan nesteen hydrodynaamisen vastuksen vaikutukset mittaustulokseen.

9 74140

Sen ansiosta, että levyn 5 siirtyessä vertailtavat kapasitanssit 13 ja 14 muuttuvat samalla tavoin, mutta vastakkaisiin suuntiin, levyn 5 aseman ilmaisimen 9 ja siten koko virtausmittarin lineaarisuus on hyvä.

Virtausmittari, jossa summaimen 20 toinen haara 23 on säädettävä suhteessa sähkömagneettisessa käämissä 12 kulkevaan virtaan, toimii seuraavasti.

Mitattavan nestevirtauksen dynaamisen paineen ottaa vastaan, samoin kuin virtausmittarin edellä selitetyssä suoritusmuodossa, levy 5, jonka liikkeen rekisteröi levyn aseman ilmaisin 9. Levyn 5 aseman ilmaisimen 9 antosignaalin vahvistaa vahvistin 10 ja se siirtyy näyttölaitteen 11 kautta sähkömagneettiseen käämiin 12. Käämin 12 magnetomotorinen voima on ohjattu palauttamaan levyn 5 tasapainoon.

Levyn 5 tasapainotila edellyttää sellaista asentoa, jossa levy on, kun virtausnopeus on nolla ja jännite summaimen 20 annossa on nolla, mikä tilanne saattaa esiintyä vain silloin, kun summaimen haaroissa 23 ja 27 kulkevat virrat ovat voimakkuudeltaan yhtä suuret, mikä puolestaan on mahdollista vain silloin, kun kapasitanssin 13 ja summaimen 20 haaran 27 muodostaman piirin kompleksi-impedanssi on yhtä suuri kuin kapasitanssin 14 ja summaimen 20 haaran 23 muodostaman piirin kompleksi-impedanssi. Edellä olevasta seuraa, että jotta summaimen 20 annossa saataisiin pysymään nollajännite reaktiona muutokseen summaimen 20 haarojen 23 ja 27 sisäisten resistans-siarvojen suhteessa, vertailukapasitanssien 13 ja 14 suhteenkin pitäisi muuttua, mikä käytännössä vastaa levyn 5 muuttunutta asemaa tasapainotilassa.

Edellä mainittua seikkaa on käytetty hyväksi seuraavassa selitettävässä virtausmittarin suoritusmuodossa.

Ehdotetun virtausmittarin toimintaperiaatteen mukaan virtausnopeuden ollessa nolla sähkömagneettisessa käämissä 12 ei 10 74140 kulje virtaa eikä jännitettä ole myöskään annossa 25. Sisäisesti ohjatun resistanssin sisältävän elementin 24 sisäinen resistanssi on maksimiarvossaan. Tällöin jotta summaimen 20 antoon saataisiin nollajännite, kapasitanssin 14 tulisi senkin olla maksimiarvossaan. Tämä merkitsee sitä, että virtausnopeuden ollessa nolla levyn 5 asema tasapainotilassa on mahdollisimman lähellä putkijohdon osan 2 päästöaukkoa 4.

Edelleen kun virtausta esiintyy, sähkömagneettisessa käämissä 12 alkaa kulkea virta ja annossa 25 on nesteen virtausta vastaava jännite. Samanaikaisesti annon 25 jännitteen ohjaaman elementin 24 sisäinen resistanssi pienenee. Kuten edellä tämä vastaa levyn 5 vetäytymistä poispäin putkijohdon osan 2 päästöaukosta 4.

Siten jokainen mitattavan nestevirtauksen nimellisarvo vastaa levyn 5 siirtymistä kahden komponentin vaikutuksesta, nimittäin mitattavan nestevirtauksen dynaamisen paineen vaikutuksesta ja elementin 24 sisäisen resistanssin jänniteohjauksen vaikutuksesta annossa 25.

Heti kun mitattavan nestevirtauksen nopeus on saavuttanut ennalta asetetun arvon, joka vastaa pienimpien mitattavien virtausnopeusarvojen alueen pääterajaa, elementin 24 sisäinen resistanssi saavuttaa minimiarvonsa; virtausmittari toimii jäljellä olevalla mitattavissa olevien virtausnopeuksien alueella, kuten sen edellä kuvatun suoritusmuodon yhteydessä selitettiin.

Summaimen 20 edellä selitetty suoritusmuoto ja summaimen 20 haaran 23 sisäisen resistanssin ohjaustapa auttavat osaltaan laajentamaan entisestään dynaamista mittausaluetta pienempiin virtausnopeusarvoihin päin. Tämä on mahdollista siitä syystä, että levyn 5 tasapainotilan putkijohdon osan 2 päästöaukkoa 4 lähentyvä asema pienentää kovasti mitattavan nestevirtauksen päästöaukon 4 ja levyn 5 välisessä tilassa tapahtuvan vaimennuksen vaikutusta mittaustulokseen.

I: 11 74140

Eräs tärkeä polttoaineen virtausmittareille asetettava vaatimus on, että ne eivät saa aiheuttaa huomattavaa dynaamista vastusta mitattavalle polttoainevirtaukselle. Virtausmittarin edellä selitetyssä suoritusmuodossa mainittu vaatimus on täytetty siten, että vaadittu välimatka levyn 5 ja päästöau-kon 4 välillä mitattujen keski- ja maksimivirtausnopeusarvo-jen alueella on aikaansaatu elementin 24 sisäisen resistanssin ohjauksella, kun taas minimivirtausnopeusarvojen alueella kaikkinainen havaittava dynaaminen vastus on fysikaalisesti mahdotonta mitattavan nesteen alhaisen virtausnopeuden vuoksi.

Virtausmittarin edellä selitetyssä suoritusmuodossa on välimatka pitempi levyn 5 mahdollisten ääriasentojen välillä, jotka vastaavat yhtäältä nollavirtausnopeutta ja toisaalta suurinta mahdollista mitattavissa olevaa virtausnopeutta. Toisin sanoen levyn 5 siirtymisalue on suurempi.

Levyn 5 suurempi siirtymisalue voidaan saada aikaan muutamilla vaihtoehtoisilla tavoilla, esimerkiksi vahvistimen 10 pienemmällä vahvistuskertoimella. Tämä kuitenkin vaikuttaa epäsuotuisasti virtausmittarin dynaamiseen mittaustarkkuuteen koko virtausnopeuden mittausalueella. Tämä selittyy sillä, että kaikkinainen laajennus levyn 5 siirtymisalueessa edistää mitattavan nesteen siihen upotetun levyn 5 liikkeisiin kohdistuvan dynaamisen vastuksen vaikutusta mittaustulokseen.

Keksinnön mukaisen virtausmittarin edellä selitetyn suoritusmuodon tärkein etu on se, että kun dynaaminen mittausalue on laajentunut alempiin virtausnopeusarvoihin päin, mittarissa säilyy maksimaalinen mittaustarkkuus laajalla mittauskelpois-ten keski- ja maksimivirtausnopeusarvojen alueella.

Claims (5)

12 741 40

1. Virtausmittari, joka käsittää putkijohdon osan (2), joka ohjaa mitattavan nestevirran kohti tuntoelementtiä (5), joka on asennettu akselille (6) niin, että se voi kääntyä mitattavan nesteen suoran painevaikutuksen johdosta, edelleen ilmaisimen (9), joka reagoi tuntoelementin (5) asentoon ja on järjestetty toimimaan yhdessä tuntoelementin (5) kanssa, ilmaisimen annon ollessa kytketty vahvistimen (10) ottoon, jolloin tämän vahvistimen antoon on kytketty sarjaan näyttölaite (11) ja tuntoelimen (5) kanssa vuorovaikutuksessa oleva sähkömagneettinen käämi (12), tunnettu siitä, että putkijohdon osa (2) on suunnattu tuntoelementin (5) yhtä reunaosaa päin ja että sähkömagneettinen käämi (12) on sijoitettu samankes-kisesti mainitun putkijohdon osan päälle, jolloin ainakin se osa tuntoelementtiä (5), johon putkijohdon osa (2) on suunnattu, on tehty ferromagneettisesta aineesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtausmittari, tunnettu siitä, että akseli (6) on sijoitettu tuntoelementin (5) tasoon ja kulkee tämän painopisteen kautta.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen virtausmittari, tunnettu siitä, että putkijohdon osa (2), jolle sähkömagneettinen käämi (12) on sovitettu, on tehty jostakin ferromagneettisesta aineesta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen virtausmittari, jolloin tuntoelementin aseman ilmaisin (9) käsittää signaaligeneraattorin (17), jonka anto on kytketty vertailtavien sähkökapasitanssi en (13, 14) kautta kahden erinäpä i sen tasasuuntaajan (18, 19) ottoihin, tasasuuntaajien antojen ollessa puolestaan kytketyt summaimen (20) ottoihin, tunnettu siitä, että vertailtavat kapasitanssit (13, 14) saadaan tuntoelementistä (5) ja kiinteistä levyistä (15, 16), jotka sijaitsevat lähellä tuntoelementin (5) tasaista pintaa sen kääntöakselin (6) molemmin puolin. I: 13 741 40

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen vir tausmittari, tunnettu siitä, että summaimen (20) haara (23) on säädettävissä suhteessa sähkömagneettisessa käämissä (12) kulkevaan virtaan.