FI71436B - Digital sannolikhetskorrelometer - Google Patents

Description

1 71436

Digitaalinen todennäköisyyskorrelometri

Edellä oleva keksintö koskee digitaalisia tietokoneita ja erityisemmin vielä digitaalisia todennäköi-5 syyskorrelaattoreita.

Esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää stokastisten prosessien tutkimisessa ja säätämisessä, esimerkiksi hydrometeorologiassa, biologiassa, tietoliikenteessä, tekstiiliteollisuudessa, metallurgiassa jne.

10 Stokastisten tietojen käsittelyyn kuuluu eri laisten tilastollisten ominaisuuksien laskemista, kuten matemaattisen odotusarvon, autokorrelaatio- ja ristikorrelaatifunktion, spektrifunktioiden jne. laskemista. Edellä lueteltujen ominaisuuksien avulla 15 on mahdollista estimoida stokastisten prosessien amplitudi-, taajuus- ja vaiheparametrejä, niiden keskinäisiä riippuvuuksia jne.

Statististen omianisuuksien, kuten esimerkiksi korrelaatiofunktioiden, laskentaprosessiin kuuluu 20 suuri määrä samanlaisia aritmeettisia operaatioita - kertolaskuja ja yhteenlaskuja. Esimerkiksi laskettaessa korrelaatiofunktiota, jolla on 6*+ ordinaatta-arvoa, stokastiselle prosessille, jonka syöttötietoina on 10 000 ordinaatta-arvoa, joudutaan suorittamaan noin 25 64 000 kerto- ja yhteenlaskua. Nämä operaatiot, peräkkäin moninumeroisilla luvuilla suoritettuna, vievät pitkän ajan (useita tuntejakin käytettäessä yleistietokoneita), minkä vuoksi on vaikeata käyttää tällaista tärkeätä stokastisten prosessien tutkimisen menetelmää analysoi-30 miskeinona.

Stokastisten tietojen käsittelyyn tarvitun ajan pienentämiseksi voidaan menestyksellisesti käyttää statistisen testausmenetelmän (Monte Carlo -menetelmän) periaatteita.

2 71436 'iunnettuja ovat useat erikoislaskimet, joissa käytetään todennäköisyyskoodausta, johon kuuluu digitaalisen tiedon muuntaminen todennäköisyysmuotoon ja erilaisten aritmeettisten operaatioiden suorittami-5 nen digitaalisilla signaaleilla, joiden statistiset ominaisuudet muunnettujen tietojen arvot määräävät.

Tällä tavoin on mahdollista pienentää tutkittavan stokastisen prosessin statististen ominaisuuksien laskemisessa käytettävien digitaalisanojen bittipaikko-10 jen lukumäärää korvaamalla kaikki tai jotkin sanan numerot yhdellä numerolla.

Kaksisymbolisessa todennäköisyyskoodauksessa moninumeroisia lukuja verrataan toistuvasti satunnaislukuihin ja vertailun perusteella saadaan yksinume-15 roisia lukuja (ykkösiä tai nollia). Laskentanopeutta on mahdollista suurentaa käyttämällä kolmisymbolista todennäköisyyskoodausta. Kolmisymbolisessa todennäköi-syyskoodauksessa kussakin satunnaisluvun kanssa tapahtuvassa vertailussa kehitetään kaksinumeroinen luku, 2D joka saa yhden kolmesta arvosta riippuen muunnettavan moninumeroisen luvun eniten merkitsevän numeron arvosta ja tuloksesta, joka saadaan verrattaessa satunnaislukua muunnettavan luvun jäijelläolevien (vähemmän merkitsevien) numeroiden muodostamaan lukuun. Jos 25 muunnettavan luvun eniten merkitsevä numero on nolla ja sen vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku on pienempi kuin satunnaisluku, saadaan tulokseksi kahden numeron yhdistelmä, joka vastaa symbolia, jonka painoarvo on nolla. Jos eniten merkitsevä numero on yksi 30 ja vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku on suurempi kuin satunnaisluku, saadaan tulokseksi kahden numeron yhdistelmä, jonka painoarvo on yksi. Jos eniten merkitsevä numero on yksi ja vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku on pienempi kuin satunnais-35 luku tai jos eniten merkitsevä numero on nolla ja 3 71436 vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku on suurempi kuin satunnaisluku, niin saadaan tulokseksi kahden numeron yhdistelmä, joka vastaa symbolia, jonka painoarvo on 0,5.

5 Todennäköisyyskoodauksen periaatteen mukaisesti kahta moninumeroista lukua kerrottaessa kumpaakin kerrottavaa lukua verrataan vastaavaan satunnaislukuun. Kaksisymbolisessa koodauksessa todennäköisyyskertolasku-laite kehittää antoonsa loogisen ykkösen (joka vastaa 10 symbolia, jolla on painoarvo yksi), jos kumpikin kerrottavista luvuista on suurempi kuin vastaava satunnaisluku, ja loogisen nollan (joka vastaa symbolia, jonka painoarvo on nolla), jos ainakin toinen kerrottavista luvuista on pienempi kuin vastaava satunnaisluku.

15 Kolmisymbolisessa koodauksessa todennäköisyyskerto- laskulaite kehittää antoonsa yhden neljästä loogisesta yhdistelmästä riippuen kerrottavien lukujen eniten merkitsevän numeron arvosta ja tuloksista, jotka saadaan verrattaessa niiden vähemmän merkitsevien 20 numeroiden muodostamia lukuja vastaaviin satunnaislukui hin. Jos molempien kerrottavien lukujen eniten merkitsevä numero on yksi ja niiden vähemmän merkitsevien numeroiden muodostamat luvut ovat suurempia kuin vastaavat satunnaisluvut, niin todennäköisyyskerto-25 laskulaite kehittää symbolille sellaisen loogisen yhdistelmän, jonka painoarvo on yksi. Jos molempien kerrottavien lukujen eniten merkitsevä numero on yksi ja toinen niiden vähemmän merkitsevien numeroiden muodostamista luvuista on suurempi kuin vastaava 30 satunnaisluku ja toinen on pienempi kuin vastaava satunnaisluku tai jos toisen kerrottavan luvun eniten merkitsevä numero on yksi ja toisen eniten merkitsevä numero on nolla ja kummankin luvun vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku on suurempi kuin vastaava 35 satunnaisluku, niin todennäköisyyskertolaskulaite 4 71436 kehittää symbolille loogisen yhdistelmän, jonka painoarvo on 0,5. Jos kummallakin kerrottavalla luvulla on sellainen arvo, että sen eniten merkitsevä numero on yksi ja sen vähemmän merkitsevien numeroiden muo-5 dostama luku on pienempi kuin vastaava satunnaisluku tai että sen eniten merkitsevä numero on nolla ja sen vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku on suurempi kuin vastaava satunnaisluku, niin toden-näköisyyskertolaskulai te kehittää loogisen yhdistellä män, jonka painoarvo on 0,25. Kaikissa muissa tapauksissa todennäköisyyskertolaskulaite kehittää loogisen yhdistelmän, joka vastaa symbolia, jolla on painoarvo nolla.

Kerrottavat arvot saattavat edustaa stokastisen 15 prosessin ordinaatta-arvoja eri ajanhetkillä (laskettaessa autokorrelaatiofunktiota), kahden stokastisen prosessin ordinaatta-arvoja (laskettaessa risti-korrelaatiofunktioita) tai stokastisen prosessin ordinaatta-arvo ja ja Fourier-sarjän kertoimia (tehospektri -20 funktiota laskettaessa).

Keskitetyillä stokastisilla prosesseilla, toisin sanoen sellaisilla prosesseilla, joiden matemaattinen odotusarvo on nolla, korrelaatiofunktioiden laskentaan liittyy stokastisen prosessin ordinaatta-25 arvojen tulojen yhteenlasku (autokorrelaatiotunktlo) tai kahden stokastisen prosessin ordinaatta-arvojen tulojen yhteenlasku (ristikorrelaatiofunktio). Keskitetty stokastinen prosessi on kysymyksessä esimerkiksi sellaisella anturilla, jonka antosuure vastaa fysikaali-30 sen suureen poikkeamaa nimellisarvosta. Ei-keskitetty- jen stokastisten prosessien korrelaatiofunktioiden laskentaan liittyy keskitettyjen ordinaatta-arvojen tulojen yhteenlasku, jossa keskitetty arvo on stokastisen prosessin ordinaatta-arvon ja sen matemaattisen odotus-35 arvon erotus. Ei-kesk5tettyjen prosessien korrelaatiofunktioiden laskenta voidaan korrelattorissa suorittaa kahdella tavalla.

5 71436

Ensimmäisessä menetelmässä tutkittavan stokastisen prosessin (tai ristikorrelaatiofunktiota laskettaessa molempien prosessien) ordinaatta-arvot keskitetään ensin vähentämällä matemaattinen odotusarvo prosessin 5 ordinaatta-arvoista aritmetiikkalaitteen (summaimen) avulla. Tätä menetelmää voidaan käyttää myös, kun prosessin (tai molempien prosessien) matemaattinen odotusarvo vaihtelee korrelaatiofunktion laskennan aikana.

10 Toisessa menetelmässä tutkittavan prosessin (tai molempien prosessien) ordinaatta-arvot kerrotaan ja prosessien matemaattisen odotusarvon neliö ( tai kahden prosessin matemaattisen odotusarvon tulo) vähennetään korrelaatiofunktion jokaisesta ordinaatta-arvosta 15 laskennan viimeisessä vaiheessa. Tätä menetelmää voidaan käyttää vain, kun prosessin (tai kummankin prosessin) matemaattinen odotusarvo pysyy vaikona korrelaatiofunktion laskennan aikana, toisin sanoen stationaarisen prosessin käsittelyn aikana tai ei-statio-20 naarisen prosessin käsittelyn aikana, kun viimeksi mainittu prosessi on jaettu erillisiin osiin, joiden sisällä prosessia voidaan pitää stationaarisena. Korrelaatioifunktioiden laskenta toisella menetelmällä aiheuttaa korrelaattorissa käsiteltävien sanojen 25 bittipaikkojen lukumäärän suurenemisen ja vastaavan suurenemisen korrelaattorin elementtien bittipaikkojen lukumäärässä, esimerkiksi muistiyksiköissä, rekisterissä, valitsimissa, satunnaislukugeneraattoreissa ja vertai-lupiireissä.

30 Tehospektrifunktion laskenta suoritetaan laske malla yhteen keskitetyn prosessin ordinaatta-arvot, tai ei-keskitetyn prosessin keskitetyt ordinaatta-arvot, ja kertomalla ne Fourier-sarjän kertoimilla.

6 71436

Ennestään on tunnettu digitaalinen todennäköi-syyskorrelaattori, johon kuuluu syöttötietojen tallentamista varten muistiyksikkö, jossa on joukko muis-tielementtejä tutkittavan stokastisen prosessin 5 ordinaatta-arvojen tallentamiseksi, todennäköisyys- kertolaskuyksikkö, jonka toiseen ottoon tuodaan muisti-yksikön annosta ensimmäisen kerrottavan arvon koodi ja toiseen ottoon tuodaan toisen kerrottavan arvon koodi, akku sekä ajoitusyksikkö, joka on sovitettu 10 synkronoimaan korrelaattorin elementtien toimintaa (vrt. S. N. T. L.:n Keksijäntodistus n:o 705,467).

Tunnetussa korrelaattorissa lukujen kertoimen todennäköisyyskertolaskuyksikössä suoritetaan edellä kuvatun kaksisymbolisen todennäköisyyskoodauksen 15 mukaisesti, toisin sanoen todennäköisyyskertolasku- ykdikön annossa vaikuttavalla loogisella signaalilla on ensimmäinen arvo, kun kukin kerrottavista arvoista on suurempi kuin vastaava satunnaisluku, ja toinen arvo, kun ainakin yksi kerrottavista arvoista on 20 pienempi kuin vastaava satunnaisluku. Kuten edellä todettiin, kaksisymbolisella todennäköisyyskoodauk-sella päästään suhteellisen pieneen laskentanopeuteen.

Lisäksi sellaisessa korrelaatorissa arvoja syöttötietojen muistiyksikköön talletettaessa ei oteta 25 huomioon arvojen etumerkkiä, toisin sanoen ei oteta huomioon stokastisen prosessin ordinaatta-arvojen tai niiden keskitettyjen arvojen etumerkkiä, eikä toden-näköisyyskertolaskuyksikön toiseen ottoon tuotujen arvojen etumerkkiä, kuten esimerkiksi ensimmäisen tai 30 toisen stokastisen prosessin ordinaatta-arvojen tai niiden keskitettyjen arvojen tai Fourier-sarjän kertoimien etumerkkiä. Tästä syystä sellaisen korrelaattorin syöttötietojen muistiyksikköön on tuotava arvoja, joiden etumerkki pysyy samana. Tämä vaati useimissa tapauksissa 35 sanottujen arvojen ennalta suoritettua normalisointia, joka tapahtuu lisäämällä jokaiseen tietty vakioluku 71436 7 ja suorittamalla vastaava korjaus saatuun tulokseen viimeisessä laskentavaiheessa. Laskettaessa bipolaaristen keskitettyjen prosessien korrelaatio-funktioita tällainen normalisointi on välttämätön, 5 jotta taattaisiin, että syöttötietojen muistiyksikköön ja todennäköisyyskertolaskuyksikköön syötetään tutkittavan prosessin (tutkittavien prosessien) normalisoidut unipolaariset ordinaatta-arvot. Samasta syystä normalisointi on tarpeellinen laskettaessa bipolaaris-10 ten ei-keskitettyjen prosessien korrelaatiofunktioita edellä kuvatulla toisella kahdesta menetelmästä. Laskettaessa unipolaaristen tai bipolaaristen ei-keskitet-tyjen prosessien korrelaatiofunktioita ensimmäisen edellä mainitun menetelmän mukaisella tavalla normali-15 sointi on tarpeellinen, jotta saadaan tutkittavan prosessin (tutkittavien prosessien) normalisoidut unipolaariset keskitetyt ordinaatta-arvot.

Tämä normalisointi kuitenkin aiheuttaa sen, että korrelaattorin elementtien bittipaikkojen lukumäärä on 20 olennaisesti suurennettava, koska luvun lisääminen normalisoinissa suurentaa numeroiden lukumäärää käsiteltävissä sanoissa. Tarve normalisoida syöttöarvot käytettäessä tunnettua korrelaattoria ei ole olemassa vain laskettaessa unipolaaristen keskitettyjen prosessien 25 korrelaatiofunktioita tai määritettäessä unipolaaristen ei-keskitettyjen prosessien korrelaatiofunktioita ilman ordinaatta-arvojen ennalta tapahtuvaa keskittämistä (toisen laskentamenetelmän mukaisesti). Kuitenkin, kuten edellä todettiin, viimeksi mainitussa tapauksessa 30 korrelaattorin elementtien bittipaikkojen lukumäärää on myös lisätävä. Sellaisen korrelaattorin rakentaminen, joka pystyy laskemaan vain unipolaarisen keskitetyn prosessin korrelaatiofunktion, ei ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi tarve suurentaa korrelaattorin elementtien bitti-35 paikkojen lukumäärää tekee korrelaattorin piirit mutkikkaammiksi ja pienentää sen toimintanopeutta. Lisäksi s 71436 sellaisessa korrelaattorissa on välttämätöntä, että tutkittavan prosessin ordinaatta-arvoilla on tietty minimiarvo johtuen siitä, että muutoin korrelaatio-funktion laskennan kuluessa voi syntyä suuri virhe.

5 Lisäksi tunnettu korrelaattori ei sovellu stokastisen prosessin tehospektritunktion laskemiseen, koska vakioluvun lisäämistä korrelaattorin syöttöarvoihin ei voida sallia, sillä se johtaa virheellisiin tuloksiin.

10 Esillä olevan keksinnön pääasiallinen tarkoi tus on saada aikaan digitaalinen todennäköisyyskorre-laattori, joka pystyy kertomaan moninumeroisia lukuja kolmisymbolisen todennäköisyyskoodauksen perusteella ja joka on suunniteltu siten, että ottamalla huomioon 15 käsiteltävien lukujen etumerkki poistetaan ottoarvojen normalisoimisen tarve, että vähentämällä korrelaattorin elementtien bittipaikkojen lukumäärää yksinkertaistetaan korrelaattorin piirejä, että suurennetaan sen toimintanopeutta ja vähennetään suuren las-20 kentavirheen syntymisen todennäköisyyttä korrelaatio- funktioiden laskennan aikana ja että tehdään mahdolliseksi stokastisen prosessin tehospektrifunktion laskeminen .

Tätä pääasiallista tarkoitusta silmällä pitäen 25 esitetään digitaalinen todennäköisyyskorrelaattori, joka käsittää syöttötietojen muistiyksikön, jossa on joukko muistielementtejä tutkittavan stokastisen prosessin ordinaatta-arvojen tallentamista varten, todennäköi-syyskertolaskuyksikön, jonka toiseen ottoon tuodaan 30 syöttötietojen muistiyksiköstä ensimmäisen kerrottavan arvon koodi ja jonka toiseen ottoon tuodaan toisen kerrottavan arvon koodi, akun ja ajoitusyksikön, joka on sovittu synkronoimaan korrelaattorin elementtien toimintaa, ja jossa keksinnön mukaisesti todennäköisyys -35 kertolaskuyksikkö on tehty siten, että se kehittää 9 71436 loogisen signaalin, jolla on ensimmäinen arvo silloin, kun molempien kerrottavien arvojen eniten merkitsevä numero on yksi ja niiden molempien jäljelle jäävät numerot muodostavat vastaavaa satunnaislukua suurem-5 man luvun, jolla loogisella signaalilla on toinen arvo silloin, kun molempien kerrottavien arvojen eniten merkitsevä numero on yksi ja niiden molempien jäljelle jäävien numeroiden muodostamista luvuista toinen on vastaavaa satunnaislukua suurempi ja toinen sitä pie-10 nempi tai kun toisen kerrottavan arvon eniten merkitsevä numero on nolla, toisen kerrottavan arvon eniten merkitsevä numero on yksi ja niiden kummankin jäljelle jääneet numerot muodostavat vastaavaa satunnaislukua suuremman luvun, ja jolla loogisella signaalilla on 15 kolmas arvo silloin, kun molemmilla kerrottavilla arvoilla eniten merkitsevä numero on nolla tai yksi jäljelle jäävien bittien muodostaessa luvun, joka vastaavasti on joko pienempi tai suurempi kuin vastaava satunnaisluku, ja jolla loogisella signaalilla on nel- 20. jäs arvo kaikissa muissa tapauksissa, ja jossa akkuun kuuluu monibittisiä muistielementtejä sisältävä muisti-yksikkö, ja joka käsittää kiikkupiirin, jonka otto ja anto on vastaavasti kytketty tämän muistiyksikön yhteen antopuolen bittipaikan johtimeen ja tämän muistiyksikön 25 yhteen ottopuolen johtimeen, joka vastaa tätä annon bittipaikan johdinta, ja joka käsittää monibittisen ylös/alas-laskurin, jonka ottopuolen bittipaikat on kytketty akun muistiyksikön antopuolen toisiin bitti-paikka johtimiin ja jonka antopuolen bittipaikat on 30 kytketty tämän muistiyksikön sanottuja toisia bitti- paikka johtimia vastaaviin ottopuolen bittipaikkajohtimiin, ja joka käsittää tuntopiirin, joka havaitsee monibittisen ylös/alas-laskurin nollatilan, ja joka käsittää etumerkkiyhdistelmä analyysiloogiikkapiirin, 35 jonka ensimmäiseen ottoon tuodaan looginen signaali, joka vastaa ensimmäisen kerrottavan arvon etumerkkiä ja 10 71 4 36 jonka toiseen ottoon tuodaan looginen signaali, joka vastaa toisen kerrottavan arvon etumerkkiä ja jonka kolmas otto on kytketty kiikkupiirin antoon, ja joka käsittää kaksibittisen ylös/alas-laskurin, jossa 5 on kaksi binaarista astetta, joissa molemmissa on dataotto, ylös-laskennan ohjausotto ja alas-laskennan ohjausotto ja joiden dataotot on kytketty vielä muihin kahteen akun muistiyksikön antopuolen bittipaikka-johtimeen ja joiden annot on kytketty tämän muistiyksi-10 kön sanottuja kahta bittipaikkajohdinta vastaaviin kahteen ottopuolen johtimeen, ja jossa on monibittisen laskurin ohjauslogiikkapiiri monibittisen ylös/alas-laskurin ohjaamista varten, jonka ohjauslogiikkapiirin otot on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin 15 asteiden antoihin, todennäköisyyskertolaskuyksikön antoon, etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon ja tuntopiirin antoon ja jonka annot on kytketty TAI-veräjien ottoihin, joista TAI-veräjistä ensimmäisen toinen otto on kytketty kaksibittisen 20 ylös/alas-laskurin positiivista muistibittiä edustavaan antoon ja anto on kytketty monibittisen ylös/alas-laskurin ylös-laskennan ohjausottoon ja joista TAI-veräjistä toisen yksi otto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin negatiivista muistibittiä edustavaan 25 antoon ja anto kytketty monibittisen ylös/alas- laskurin alas-laskennan ohjausottoon ja joista TAI-verä-jistä kolmannen anto on kytketty kiikkupiirin kello-ottoon, ja joka käsittää kaksibittisen laskurin ohjaus-logiikan, joka ohjaa kaksibittistä ylös/alas-laskuria 30 ja jonka otot on kytketty todennäköisyyskertolasku- yksikön antoon, etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon, etumerkin tuntopiirin antoon ja kaksibittisen ylös/alas-laskurin molempien asteiden antoon ja jonka annot on kytketty kaksibittisen ylös/alas-35 laskurin molempien asteiden ylös-laskennan ja n 71436 alas-laskennan ohjausottoihin ja kolmannen TAI-veräjän toiseen ottoon.

Tällä tavoin suunnitellulla korrelaattorilla on mahdollista, samalla kun käytetään suuremman laskenta-5 nopeuden antavaa kolmisymbolista todennäköisyyskoodaus-ta, ottaa huomioon korrelaattorissa käsiteltyjen lukujen etumerkki ja poistaa täten korrelaattorin syöttöar-vojen normalisoimisen tarve, minkä johdosta korrelaat-toripiiri yksinkertaistuu, sen toimintanopeus suurenee 10 ja korrelaatiofunktion laskennan kuluessa syntyvän suuren virheen todennäköisyys pienenee. Tällainen korrelaattori pystyy myös laskemaan stokastisen prosessin tehospektrifunktion.

Monibittisen laskurin ohjauslogiikka voi käsit-15 tää TAI-veräjän, jonka anto on kytketty vastaavaan ottoon TAI-veräjässä, jonka anto on kytketty monibittisen ylös/alas-laskurin ylös-laskennan ohjausottoon, JA-veräjän jonka kaksi ottoa on kytketty EI-veräjien välityksellä kaksibittisen ylös/alas-laskurin asteiden 20 antoihin ja jonka kaksi muuta ottoa on kytketty etu- merkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon ja tun-topiirin antoon ja jonka anto on kytketty monibittisen laskurin ohjauslogiikkapiirin TAI-veräjän yhteen ottoon ja vastaavaan ottoon TAI-veräjässä, jonka anto on 25 kytketty kiikkupiirin kello-ottoon, toisen JA-veräjän, jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän välityksellä etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon ja jonka anto on kytketty monibittisen laskurin ohjauslogiikkapiirin TAI-veräjän toiseen ottoon, kolmannen 30 JA-veräjän, jonka yksi otto on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon ja jonka toinen otto on kytketty EI-veräjän välityksellä tuntopiirin antoon ja jonka anto on kytketty vastaavaan ottoon TAI-veräjässä, jonka anto on kytketty monibittisen 35 ylös/alas-laskurin alas-laskennan ohjausottoon.

i2 71 436 Tällaisessa tapauksessa kullakin JA-veräjällä on lisäksi vielä yksi otto ja nämä otot on kytketty toisiinsa ja todennäköisyyskertolaskuyksikön antoon, jotta näihin ottoihin saadaan signaali, jonka arvo on 5 looginen ykkönen, kun todennäköisyyskertolaskuyksikkö kehittää loogisen signaalin, jolla on ensimmäinen arvo, ja signaali, jonka arvo on looginen nolla molemmissa muissa tapauksissa.

Kaksibittisen laskurin ohjauslogiikka voi käsit-10 tää JA-veräjän, jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän välityksellä etumerkki-yhdistelmän analyysilogiikka-piirin antoon, toisen JA-veräjän, jonka otot on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon, tuntopiirin antoon ja EI-veräjän välityksellä kaksibitti-15 sen ylös/alas-laskurin molempien asteiden antoon, TAI-veräjän, jonka otot on kytketty ensimmäisen ja toisen JA-veräjän antoon ja jonka anto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin ottoasteen ylös-laskennan ohjausottoon, kolmannen JA-veräjän, jonka yksi otto 20 on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon ja jonka anto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin ottoasteen alas-laskennan ohjausottoon, toisen tai veräjän, jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän välityksellä tuntopiirin antoon ja jonka muut otot on 25 kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin asteiden antoihin ja jonka anto on kytketty kolmannen JA-veräjän toiseen ottoon, neljännen JA-veräjän, jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän välityksellä etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon, viidennen JA-veräjän, 30 jonka kaksi ottoa on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon ja tuntopiirin antoon ja kaksi muuta ottoa on kytketty EI-veräjien välityksellä kaksibittisen ylös/als-laskurin asteiden antoihin, kuudennen JA-veräjän, jonka yksi otto on kytketty 35 etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon, i3 71 436 kolmannen TAI-veräjän, jonka yksi otto on kytketty kaksi-bittisen ylös/alas-laskurin lähtöasteen antoon ja sen toinen otto on kytketty EI-veräjän välityksellä tunto-piirin antoon ja sen anto on kytketty kuudennen JA-5 veräjän toiseen ottoon, seitsemännen JA-veräjän, jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän välityksellä kaksibittisen ylös/alas-laskurin lähtöasteen antoon ja jonka muut otot on kytketty tuntopiirin antoon, etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon ja 10 kaksibittisen ylös/alas-laskurin tuloasteen antoon, kahdeksannen JA-veräjän, jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän välityksellä kaksibittisen ylös/alas-laskurin lähtöasteen antoon ja jonka muut otot on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin an-15 toon, kaksibittisen ylös/alas-laskurin tuloasteen ottoon, yhdeksännen JA-veräjän, jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän välityksellä kaksibittisen ylös/alas-laskurin tuloasteen antoon ja jonka muut otot on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon, 20 tuntopiirin antoon ja kaksibittisen ylös/alas-laskurin lähtöasteen antoon, kymmenennen JA-veräjän, jonka otot on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin antoon, tuntopiirin antoon ja kaksibittisen ylös/alas-laskurin asteiden antoihin, neljännen TAI-veräjän, jonka 25 otot on kytketty neljännen, viidennen ja kahdeksannen JA-veräjän antoon ja jonka anto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin lähtöasteen ylös-laskennan ohjausottoon, viidennen TAI-veräjän, jonka otot on kytketty kahdeksannen ja kymmenennen JA-piirin antoon ja jonka anto on 30 kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin lähtöasteeseen alas-laskennan ohjausottoon, ja kuudennen TAI-veräjän, jonka otot on kytketty toisen, viidennen, seitsemännen, kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen JA-veräjän antoon ja jonka anto on kytketty vastaavaan ottoon 35 TAI-piirissa, jonka anto on kytketty kiikkupiirin i4 71436 kello-ottoon. Tässä tapauksessa kaksibittisen laskurin ohjauslogiikkapiirin jokaisessa JA-veräjässä on lisäksi yksi otto ja näistä ensimmäisen, toisen ja kolmannen JA-veräjän otto on kytketty toisiinsa sekä todennäköi-5 syyskertolaskuyksikön antoon, josta tuodaan näihin ottoihin signaali, jonka looginen arvo on yksi silloin, kun todennäköisyyskertolaskuyksikkö kehittää loogisen signaalin, jolla on kolmas arvo, ja jonka signaalin looginen arvo on nolla kaikissa muissa tapauksissa, 10 ja neljännen, viidennen, kuudennen ja seitsemännen JA-veräjän otot on kytketty toisiinsa sekä todennäköisyys-kertolaskuyksikön antoon, josta tuodaan näihin ottoihin signaali, jonka looginen arvo on yksi silloin, kun todennäköisyyskertolaskuyksikkö kehittää loogisen signaa-15 Iin, jolla on toinen arvo, ja jonka signaalin looginen arvo on nolla kaikissa muissa tapauksissa, kun taas kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen JA-piirin otto on kytketty toisiinsa sekä sodennäköisyyskertolasku-yksikön antoon, josta tuodaan näihin ottoihin signaali, 20 jonka looginen arvo on yksi silloin, kun todennäköisyys-kertolaskuyksikkö kehittää loogisen signaalin, jolla on ensimmäinen arvo, ja jonka signaalin looginen arvo on nolla kaikissa muissa tapauksissa.

Keksintöä selitetään edelleen sen edullisimpina 25 pidettyjen toteutusmuotojen yksityiskohtaisen kuvauksen avulla viitaten liitteenä oleviin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on esillä olevan keksinnön mukainen digitaalisen todennäköisyyskorrelaattorin lohkokaavio;

Kuvio 2 on esillä olevan keksinnön mukaisessa 30 korrelaattorissa käytetyn kaksibittisen ylös/alas-las- kurin piirikaavio;

Kuvio 3 on esillä olevan keksinnön mukaisessa korrelaattorissa käytetyn monibittisen laskurin ohjaus-logiikkapiirin piirikaavio; 15 71 436

Kuvio M on esillä olevan keksinnön mukaisessa korrelaattorissa käytetyn kaksibittisen laskurin ohjauslogiikkapiirin piirikaavio.

Kuviossa 1 digitaalinen todennäköisyyskorrelaat-5 tori käsittää syöttötietojen muistiyksikön 1, valitsimen 2, jonka antopuolen bittipaikkojen johtimet on kytketty muistiyksikön 1 ottopuolen bittipaikkojen johtimiin, todennäköisyyskertolaskuyksikön 3, akku-rekisterin 4 ja ajoitusyksikön 5.

10 Syöttötietojen muistiyksikkö 1 sisältää joukon samanlaisia siirtorekistereitä, joiden otot vastaavasti muodostavat muistiyksikön 1 ottopuolen bittipaikkojen johtimet ja joiden annot vastaavasti muodostavat muistiyksikön 1 antopuolen bittipaikkojen johtimet ja 15 jonka toisiinsa kytketyt ohjausotot muodostavat muisti- yksikön 1 ohjausoton 6. Muistiyksikön 1 siirtorekisterien kiikut muodostavat joukon monibittisiä muistilokeroita, joista jokainen muodostuu niistä eri rekisterien kiikuista, joilla on sama järjestysnumero laskettaessa muisti-20 yksikön 1 ottopuolelta antopuolelle päin, joten muisti-lokeroiden lukumäärä on sama kuin kiikkujen lukumäärä kussakin rekisterissä. Kunkin muistilokeron yksi bitti-paikka vastaa muistiyksikön 1 yhtä ottopuolen bitti-paikka johdinta 7 (jota tässä esittää yhden rekisterin 25 otto), kunkin muistilokeron toinen bittipaikka vastaa muistiyksikön 1 ottopuolen bittipaikkajohdinta 8 (jota tässä esittää toisen siirtorekisterin otto), kun taas kunkin muistilokeron muut bittipaikat vastaavat muistiyksikön 1 bittipaikkajohtimia 9 (joita tässä 30 esittävät muiden rekisterein otot). Muistiyksikön 1 ottopuolen bittipaikkajohdin 7 ja tätä johdistan vastaavat muistilokeroiden bittipaikat vastaavat antopuolen bittipaikkajohdinta 10 (jota tässä esittää sen rekisterin anto, jonka otto on ottolinja 7). Muistiyksikön 35 1 ottopuolen bittipaikkajohdin 8 ja tätä johdinta ib 71436 vastaavat muistilokeroiden bittipaikat vastaavat antopuolen bittipaikkajohdinta 11 (jota iässä esittää sen rekisterin anto, jonka otto on ottolinja 8). Muistiyksikön 1 muut bittipaikkajohtimet 9 ja näitä 5 johtimia vastaavat mui st ilokeroiden bittipaikat vastaavat antopuolen bittipaikkajohtimia 1/ (joita tässä esittävät niiden rekin terien annot, joiden otot ovat ottolinjat: 9).

Valitsimessa 2 on kaksi ottoa, joista kumpikin 10 käsittää joukon bittipaikkajohtimi a. Valitsimen 2 toisen oton yhtä b i t t i pa i k:k,i johd i n 1 a on merki tty numerolla 13, toista on merkitty nuniomlJ.i IM ja tämän oton muita bILtipa Ikkajoht imia on merkitty numerolla 10. Valitsimen 2 toisen oton yhtä bittipaikka-15 johdinta on merkitty numerolla 16, toista on merkitty numerolla 17 ja tämän oton muita bittipaikkajohtimia on merkitty numerolla 18. Valitsimessa 2 on edelleen joukko antopuolen bittipaikkajohtimia, joista yksi, numerolla 19 merkitty, on kytketty muistiyksikön 1 20 ottojohtimeen 7 ja joista toinen, numerolla 20 merkitty, on kytketty muistiyksikÖ 1 ottojohtimeen 8. Valitsimen 2 muut bittipaikkajohtimet, joita on merkitty numerolla 21, on vastaavasti kytket ty muisti -yksikön 1 ottojohtimiin 9. Valitsimen 2 kummankin oton 25 bittipaikkajohtimien lukumäärä on sama kuin sen anto-puolen bittipaikkajohtimien lukumäärä, joka lukumäärä on sama kuin muistiyksikön 1 ottopuolen bittipaikkajohtimien lukumäärä. Valitsimessa 2 on lisäksi ohjaus-otto 22 ja se on sovitettu tuomaan muistiyksikön 1 30 ottoihin 7, 8 ja 9 signaalit, jotka esiintyvät vas-vaavasti ottojohtimissa 16, 17 ja 18, kun ohjaus-ottoon 22 tuodaan looginen signaali, jolla on ensimmäinen arvo, ja joka on sovitettu tuomaan johtimiin 7, 8 ja 9 signaalit, jotka esiintyvät johtimissa 19, 20 ja 21, 35 kun ohjausottoon 2? tuodaan looginen signaali, jolla on toinen arvo.

n 714 36

Todennäköisyyskertolaskuyksikkö 3 käsittää satunnaislukugeneraattorin 23, vertailupa.ir i t 24 ja 25 sekä logiikkapiirin 26. Vertailupiirin 24 toisen oton bittipaikka joh I: i met 27 on vastaavasti kytketty muisti-5 yksikön 1 lähtopuolen bitt i.pa ikka joht imiin 12. Ver-tailupiirin 24 loisen oton b.i t tipaikka johtimet 28 on vastaavasti kytketty satunnaislukugeneraattorin 23 toisen annon bittipaikkajohtim.i in. Satunnaisluku-generaattorin 23 toisen annon bittipaikkajohtimet 10 on vastaavasti kytketty vertailupiirin 25 toisen oton bittipaikka johtimi in 29, ver tai 1 upii.rin 25 toisen oton b.i ttipaikka johtimien 30 ollessa vastaavasti kytkettynä kello-otolla 32 varustetun rekisterin 31 välityksellä valitsimen 2 ottopuolen hi t tipa i.kka joh-15 timiin L8. Satunnai si.ukugoneraattorilla 23 on ohjausotto.

Logiikkapiiri 26 käsittää dekooderin 33 ja kaksi TAI-veräjää 34 ja 35. Dekooderin 33 otot 30, 37 , 3 8 ja 39 on vastaavasti kytketty muisti.yksikön 1 20 antojohtimeen 11, vertailupiirin 24 antoon, vertailu-piirin 24 antoon ja rekisterin 31 välityksellä valit-sinpiirin 2 ottojohtimeen 17. Dekooderi 11a 33 on ohjausotto 40, joka muodostaa logiikkapiirin 20 ohjausoton. Vertailupiirin 24 ottojohtimet 27 ja 25 dekooderin 33 otto 36 muodostavat todennäköisyys-kertolaskuyksikön 3 toisen oton. Vertailupiirin 25 ottojohtimet 29 ja dekooderin 33 otto 39 muodostavat todennäköisyyskerLoi askuyks i kön 3 loisen oton. Dekooderin 33 annot 41, 42, 43 ja 44 on kytketty TAI-30 veräjän 34 ottoihin, jonka veräjän anto muodostaa todennäköisyyskertolaskuyksikön 3 yhden ottojohtimen. Dekooderin 33 annot 45, 46, 47 ja 48 on kytketty ΤΛΙ-veräjän 35 ottoihin, jonka veräjän anto muodostaa todennäköisyyskertolaskuyksikön 3 toisen ottojohtimen. 35 Dekooderin 33 anto 49 muodostaa todennäköisyyskerto-laskuyksikön 3 kolmannen an 1 ojohtimen.

i8 71 436

Akku 4 käsittää muistiyksikön 50, monibittisen ylös/alas-laskurin 51, kaksibittisen ylös/alas-lasku-rin 53, kiikkupiirin 54, etumerkkiyhdistelmän analyysi-piirin 55, monibittisen laskurin ohjauslogiikkapi1rin 5G, 5 kaksibittisen laskurin ohjauslogii.kkapiirin 57 ja kolme OR-veräjää 58, 59 ja G0. Muistiyksikkö 50 on tehty samanlaiseksi kuin muistiyksikkö 1, mutta siinä on suurempi määrä siirtorekistereitä, niin että saman järjestysnumeron omaavilla rekisterin kiikkujen muodos-10 tamilia monibittisillä muistilokeroilla on suurempi määrä bittipaikkoja. Lisäksi kukin muistiyksikön 50 rekisteri on yhden kiikun verran lyhyempi kuin muistiyksikön 1 rekisterit, joten mu.istiyksikkö 50 on yhden muistiyksikön verran lyhyempi. Muistiyksikön 15 50 kunkin mu 1stilokeron yksi bittipaikka vastaa ottopuolen bittipaikka johdinta 61, muistiyksikön 50 kunkin muistilokeron toinen bittipaikka vastaa otto-puolen bittipaikkajohdinta 63, kun taas muistiyksikön 50 muistilokeroiden muut: bittipaikat vastaavat ottopuolen 20 bittipaikkajohtimia 64. Muistiyksikön 50 antopuolen bittipaikkajohtimet 65, 66 ja 67 vastaavat ottopuolen bittipaikkajohtimia 61, 6? ja 63 ja antopuolen bittipaikkajohtimet 68 vastaavat ottopuolen bittipaikka-johtimia 64. Muistiyksikössä 50 on lisäksi ohjausotto 69, 25 jonka muodostavat sen siirtorekisterien keskenään yhteen kytketyt ohjausotot.

Monibittisen ylös/alas-laskurin 51 ottopuolen bittipaikkajohtimet 70 on vastaavasti kytketty muistiyksikön 50 antopuolen bittipaikkujuhlimiin 68, 30 siinä on ohjausotto 71, jonka avulla ohjataan tietojen lataamista laskuriin 51, ylös-laskennan ohjausotto 72 ja alas-laskennan ohjausotto 73. Laskurin 51 antopuolen bittipaikat on vastaavasti kytketty muistiyksikön 50 ottojohtimiin 64, ja ne muodostavat myöskin korrelaatto-35 rin antojohtimet.

19 71 436

Tuntopiiri 52 on EI-TAI-veräjä (NOR-veräjä), jonka otot on vastaavasti kytketty laskurin 51 antopuolen bittipaikkoihin.

Kaksibittinen ylös/alas-laskuri 53 käsittää 5 binaarisen ottoasteen 74 ja binaarisen antoasteen 75. Ottoasteen 74 dataotto 76 on kytketty muistiyksikön 50 antojohtiraeen 66, minkä lisäksi ottoasteessa 74 on ylös-laskennan ohjausotto 77, alas-laskennan ohjaus-otto 78 ja anto 79. Antoa:;teessä 75 on dataotto 80, 10 ylös-laskerman ohjausotto 81, ai as-laskennan ohjausotto 82 ja anto 83. Laskurissa 53 on lisäksi ohjausotto 84, jonka avulla ohjataan tietojen lataamista laskuriin 53. Laskuri 53 on sovitettu tallettamaan asteisiinsa 74 ja 75 binaarisignaalit, jotka vaikuttavat vastaavasti 15 sen dataotoissa 76 ja 80, kun ohjausottoon 84 tuodaan pulssi. Laskurissa on lisäksi positiivisen muisti-numeron anto 85, johon kehitetään muistinumerosignaali, kun laskurissa 53 esiintyy ylivuoto, ja negatiivisen muistinumeron anto 86, johon kehitetään muistinumero-20 signaali, kun tuotaessa signaali toiseen alas-laskennan ohjausotoista 78 tai 82 on tarpeen vähentää laskurin 53 sisällöstä luku, joka on suurempi kuin sanottuun laskuriin tallennettu luku. Asteiden 74 ja 75 annot 79 ja 83 on vastaavasti kytketty muistiyksikön ottojohtimiin 25 62 ja 63.

Kiikkupiirissä 54 on dataotto 87, ja on kytketty muistiyksikön 50 antojohtimeen 65, kello-otto 88, tilanvaihto-otto 89 ja anto, joka on kytketty muisti-yksikön 50 ottojohtimeen 61. Kiikkupiiri 54 on sovitettu 30 siten, että siihen voidaan tallettaa dataottoon 87 tuodun binaarisignaalin arvo tuomalla loogisen arvon yksi omaava signaali sen kello-ottoon 84 ja että se kääntää tallennetun signaalin arvon tuotaessa loogisen arvon yksi omaava signaali tilanvaihto-ottoon 89.

20 71 4 3 6

Etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirissä 55 on otto 90, joka on kytketty muistiyksikön 1 antojohti-meen 10, otto 91, joka on kytketty rekisterin 31 välityksellä valitsimen 2 ottojohtimeen 16, ja otto 92, 5 joka on kytketty kiikkupiirin 54 antoon. Kiikkupiirin 59 anto muodostaa lisäksi korrelaationin yhden anto-j ohtimen.

Monibittisen laskurin ohjauslogiikkapiirissä 56 on otot 93 ja 94, jotka on vastaavasti kytketty las-10 kurin 53 asteiden 74 ja 75 antoihin 79 ja 83, otto 95, joka on kytketty dekooderin 33 antoon 49, otto 96, joka on kytketty logiikkapiirin 55 antoon, otto 97, joka on kytketty tuntopiirin 52 antoon, ja annot 98, 99 ja 100, jotka vastaavasti on kytketty TAI-veräjien 15 58, 59 ja 60 ottoihin.

Kaksibittisen laskurin ohjauslogiikkapiirissä 57 on otto 101, joka on kytketty logiikkapiirin 55 antoon, otot 102 ja 103, jotka on vastaavasti kytketty TAI-veräjien 34 ja 35 antoon, otto 104, joka on kytketty 20 dekooderin 33 antoon 49, otto 105, joka on kytketty tuntopiirin 52 antoon, sekä otot 106 ja 107, jotka on kytketty vastaavasti laskurin 53 asteiden 74 ja 75 antoon 79 ja 83. Logiikkapiirissä 57 on annot 108 ja 109, jotka on kytketty vastaavasti laskurin 53 25 tuloasteen 74 ylös-laskennan ja alas-luskennan ohjaus-ottoon 77 ja 78, annot 110 ja 111, jotka on kytketty vastaavasti laskurin 53 iähtöasteen 75 ylös-laskennan ja alas-laskennan ohjausottoon 81 ja 82, sekä anto 112, joka on kytketty TAI-veräjän 60 toiseen ottoon.

30 TAI-veräjän 58 toinen otto on kytketty laskurin 53 positiivisen muistibitin antoon 85, TAI-veräjän 58 anto on kytketty laskurin 51 ylös-laskennan ohjausottoon. TAI-veräjän 59 toinen otto on kytketty laskurin 53 negatiivisen muistibitin antoon 86, TAI-veräjän 59 35 anto on kytketty laskurin 51 alas-laskennan ohjausottoon 73. TAI-veräjän 60 anto on kytketty kiikkupiirin 54 tilanvaihto-ottoon 89.

2i 71436

Ajoituspiiri 5 on sovitettu synkronoimaan korrelaattorin elementtien toimintaa ja se on mikro-ohjelman avulla ohjattu laite, joka generoi antoihinsa ohjaussignaalit, jotka generoidaan tietyssä 5 järjestyksessä riippuen korrelaattorin toiminta-algoritmista. Ajoitusyks.ikön 5 annot on kytketty muistiyksikön 1, valitsimen 2, dekooderin 33, muistiyksikön 5U, laskurin 51 ja laskurin 53 ohjaus-ottoon 6, 22, 40, G9, 71 ja 84, satunnaislukugeneraat-10 torin 23 ohjausottoon sekä rekisterin 31 ja'kiikku-piirin 54 kello-ottoihin 32 ja 88.

Kuvio 2 on kaksibittisen ylös/alas-laskurin 53 piirikaavio. Kuviossa 2 laskurin 53 tuloaste 74 käsittää kello-ohjatun JK-kiikun 113, jossa on inver-15 toimaton anto 114, joka muodostaa tuloasteen 74 annon 79, ja invertoitu anto 115, TAI-veräjän 116, JA-veräjät 117, 118, 119 ja 120 sekä EI-veräjän 121. TAI-veräjän 116 anto on kytketty kiikun 113 kello-ottoon C. JA-veräjien 117 ja 118 annot on kytketty vastaavasti 20 kiikun 113 J- ja K-ottoon. JA-veräjän 118 toinen otto on kytketty EI-veräjän 12] antoon. JA-veräjän 117 toinen otto sekä EI-veräjän 121 otto ovat kytketyt toisiinsa ja ne muodostavat tuloasteen 74 dataoton 76. TAI-veräjän 116 yksi otto sekä JA-veräjän 119 toinen 25 otto ovat kytketyt toisiinsa ja ne muodostavat asteen 74 ylös-laskennan ohjausoton 77. TAI-veräjän 116 yksi otto sekä JA-veräjän 120 toinen otto ovat kytketyt toisiinsa ja ne muodostavat asteen 74 alas-laskennan ohjausoton 78. JA-veräjien 119 ja 120 muut otot on kytketty vastaavas-30 ti kiikun 113 invertoimattomaan ja invertoituun antoon 114 ja 115.

Laskurin 53 lähtöaste 75 käsittää kello-ohjatun JK-kiikun 122, jolla on invertoimaton anto 123, joka muodostaa luhtöasteen 75 annon 83, ja invertoitu anto 124, 35 TAI-veräjät 126, 126 ja 127, JA-veräjät 128, 129, 130 ja 22 71 436 131 sekä EI-veräjän 132. TAI-veräjän 125 kaksi ottoa on kytketty vastaavasti TAI-veräjien 126 ja 127 antoon ja sen anto on kytketty kiikun 122 kello-ottoon C. JA-veräjien 128 ja 129 annot on kytketty 5 vastaavasti kiikun 122 J- ja K-ottoihin. JA-veräjän 129 yksi otto on kytketty EI-veräjän 132 antoon. JA-veräjän 128 yksi otto ja EI-veräjän 132 otto ovat kytketyt toisiinsa ja ne muodostavat asteen 75 dataoton 80. TAI-veräjän 126 yksi otto on kytketty JA-veräjän 119 10 antoon sanotun TAI-veräjän toisen oton muodostaessa asteen 75 ylös-laskennan ohjausoton. TAI-veräjän 127 yksi otto on kytketty JA-veräjän 120 antoon, TAI-veräjän 127 toinen otto muodostaa asteen 75 ylöslaskennan ohjausoton 82. JA-veräjän 130 otot on kytketty kiikun 15 123 invertoimattomaan antoon 123 ja TAI-veräjän 126 an toon, JA-veräjän 130 anto muodostaa laskurin 53 positiivisen muistinumeron annon 53. JA-veräjän 131 otot on kytketty kiikun 122 invertoituun antoon 124 ja TAI-veräjän 127 antoon, JA-veräjän 131 anto muodostaa las-20 kurin 53 negatiivisen muistinumeron annon 86. JA- veräjien 117, 118, 128 ja 129 sekä TAI-veräjien 116 ja 125 muut otot ovat kytketyt toisiinsa ja ne muodostavat laskurin 53 ohjausoton 84.

Kuvio 3 on monibittisen laskurin ohjauslogiikan 56 25 piirikaavio. Kuviossa 3 logiikkapiiri 56 käsittää JA-veräjät 132, 133 ja 134, TAI-veräjän 135 sekä EI-verä-jät 136, 137, 138 ja 139. JA-veräjän 132 kaksi ottoa on kytketty EI-veräjien 136 ja 137 antoon, joiden EI-veräjien otot vastaavasti ovat logiikkapiirin 56 otot 93 30 ja 94. JA-veräjän 133 yksi otto on kytketty EI-veräjän 138 antoon. JA-veräjän 134 yksi otto on kytketty EI-veräjän 139 antoon. JA-veräjän 132 kolmas otto sekä JA-veräjien 133 ja 134 muut otot on kytketty toisiinsa ja ne muodostavat logiikkapiirin 55 oton 95. JA-veräjän 132 35 neljäs otto sekä EI-veräjän 139 otto on kytketty 23 71 436 toisiinsa ja ne muodostavat logiikkapiirin 56 oton 97.

Oton 96 muodostavat JA-veräjän 132 viides otto, EI-veräjän 138 otto sekä JA-veräjän 134 kolmas otto, jotka on kytketty toisiinsa. TAI-veräjän 135 otot 5 on kytketty JA-veräjien 132 ja 133 antoon, TAI-veräjän 135 anto muodostaa logiikkapiirin 56 annon 98. Logiikkapiirin 56 annot 9 9 ja 10 0 muodostuvat vastaavasti.. JA-veräjien 134 ja 132 annosta.

Kuvio 4 on kaksibittisen laskurin ohjauslogiikan 57 10 piirikaavio. Kuviossa 4 logiikkapiiri 57 käsittää JA-veräjät 140, 141, 142, 143, 144, 145, 146, 147, 148 ja 149, TAI-veräjät 150, 151, 152, 153, 154 ja 155 sekä EI-veräjät 156, 157, 158 ja 159. JA-veräjän 140 yksi otto sekä JA-veräjän 143 yksi otto on kytketty EI-verä-15 jän 156 antoon. TAI-veräjän 150 yksi otto sekä TAI-veräjän 151 yksi otto on kytketty EI-veräjän 157 antoon. JA-veräjän 141 yksi otto, JA-veräjän 144 yksi otto, JA-veräjän 146 yksi otto sekä JA-veräjän 147 yksi otto on kytketty EI-veräjän 159 antoon. JA-veräjän 142 yksi 20 otto on kytketty TAI-veräjän 150 antoon. JA-veräjän 141 toinen otto, JA-veräjän 144 toinen otto sekä yksi JA-veräjän 148 otoista on kytketty EI-veräjän 158 antoon. JA-veräjän 145 yksi otto on kytketty TAI-veräjän 151 antoon. JA-veräjän 141 kolmas otto, JA-veräjän 142 25 toinen otto, JA-veräjän 144 kolmas otto, JA-veräjän 145 toinen otto, JA-veräjän 146 toinen otto, JA-veräjän 147 toinen otto, JA-veräjän 148 toinen otto, yksi JA-veräjän 149 otoista sekä EI-veräjän 156 otto ovat kytketyt toisiinsa ja ne muodostavat logiikkapiirin 57 oton 101.

30 JA-veräjän 140 toinen otto, JA-veräjän 141 neljäs otto sekä JA-veräjän 142 kolmas otto on kytketty toisiinsa ja ne muodostavat logiikkapiirin 57 oton 102. JA-verä-jän 143 toinen otto, JA-veräjän 144 neljäs otto, JA-veräjän 145 kolmas otto sekä JA-veräjän 146 kolmas 35 otto on kytketty toisiinsa ja ne muodostavat 24 71436 logiikkapiirin 57 oton 103. JA-veräjän 141 viides otto, JA-veräjän 144 viides otto, JA-veräjän 146 neljäs otto, JA-veräjän 147 kolmas otto, JA-veräjän 148 kolmas otto, JA-veräjän 149 toinen otto sekä EI-veräjän 157 otto 5 ovat kytketyt toisiinsa ja ne muodostavat logiikkapiirin 57 oton 104. JA-veräjän 147 neljäs otto, JA-veräjän 148 neljäs otto sekä JA-veräjän 149 kolmas otto ovat kytketyt toisiinsa ja ne muodostavat logiikkapiirin 57 oton 105. JA-veräjän 146 viides otto, JA-veräjän 147 10 viides otto, JA-veräjän 149 neljäs otto, TAI-veräjän 150 toinen otto sekä EI-veräjän 158 otto ovat kytketyt toisiinsa ja ne muodostavat logiikkapiirin 57 oton 106. JA-veräjän 148 viides otto, JA-veräjän 149 viides otto, TAI-veräjän 150 kolmas otto, TAI-veräjän 151 toinen 15 otto sekä EI-veräjän 159 otto ovat kytketyt toisiinsa ja ne muodostavat logiikkapiirin 57 oton 107.

TAI-veräjän 152 otot on kytketty JA-veräjien 140 ja 141 antoon. TAI-veräjän 152 anto muodostaa logiikkapiirin 57 annon 108. JA-veräjän 142 anto on logiikkapiirin 57 20 anto 109. TAI-veräjän 153 otot on kytketty JA-veräjien 143, 144 ja 147 antoon, TAI-veräjän 153 anto muodostaa logiikkapiirin 57 annon 110. TAI-veräjän 154 otot on kytketty JA-veräjien 145 ja 149 antoon, TAI-veräjän 154 anto muodostaa logiikkapiirin 57 annon 111. TAI-veräjän 155 25 otot on kytketty JA-veräjien 141, 144, 146, 147, 148 ja 149 antoon, TAI-veräjän 155 anto muodostaa logiikkapiirin 57 annon 112.

Kuten on tunnettua, kahden stokastisen prosessin ristikorrelaatiofunktion laskeminen suoritetaan 30 seuraavan kaavan mukaisesti: N-p V(p) = ΪΓρ~Σ1 (Xi-P mx)(yi - V’ (1) i=i 35 jossa K (p) on prosessin "y" ja prosessin "x" välisen yx ristikorrelaatiofunktion "p":nnen ordinaatan arvo, 25 714 3 6 "p" on korrelaatiofunktion ordinaatan järjestysnumero , N on laskennassa käytettyjen prosessin· ordinaatta-arvojen lukumäärä, 5 on prosessin "x" "i":nnen ordinaatan arvo, y^ on prosessin "y" "i":nnen ordinaatan arvo, "i" on stokastisen prosessin ordinaatan järjestysnumero, m^ on prosessin "x" matemaattinen odotusarvo, 10 niy on prosessin "y" matemaattinen odotusarvo.

Stokastisen prosessin autokorrelaatiofunktion laskeminen suoritetaan seuraavan kaavan mukaisesti: N-p 15 K (p) = ~- “ mx^Xi-D - m)> (2 ) N-p Z—i 1 x 1 p i= 1 jossa K (p) on prosessin "x" autokorrelaatiofunktion ΛΛ "p":nnen ordinaatan arvo.

20

Stokastisen prosessin tehospektrin laskenta suoritetaan seuraavan kaavan mukaisesti:

L

v-1 2 25 Sx»> = Z_i (Xi ' mx)0°S -1- + i=!

r L

L 2

Zjr c ^ -1-) d (xi - Vsin—i— ’ (5) i= 1 30 jossa S (j) on prosessin "x" tehospektrifunktion "j":nnen ordinaatan arvo, "j" on tehospektrifunktion ordinaatan järjestys numero , L on laskennassa käytettyjen prosessien "x" ordinaatta-arvojen lukumäärä.

26 71 4 3 6

Kolleraattori toimii seuraavalla tavalla:

Valitsimen 2 (kuvio 1) ottojohtimiin 17 ja 18 tuodaan tutkittavan stokastisen prosessin "x" keskitettyjen ordinaattojen kulloistakin arvoa vastaava 5 koodiarvo jxj siten, että johtimeen 17 tuodaan binaarisignaali, joka vastaa koodiarvon jxj eniten merkitsevää numeroa, kun taas johtimiin 18 Luodaan binaarisignaalit, jotka vastaavat tämän koodin vähemmän merkitseviä numeroita. Valitsimen 2 otto-10 johtimeen 16 tuodaan binaarisignaali, jonka määrää prosessin "x" keskitetyn ordinaatan kulloinenkin arvo x^. Keskitetyn prosessin tapauksessa x^ = x^ - m , kun taas ei-keskitetyn prosessin tapauksessa x^ = x^.

15 Prosessin "x" N ordinaattaa käsittävän autokorre- laatiofunktion koko laskentaprosessi kuvion 1 esittämässä korrelaattorissa palautuu N:ksi jaksoksi, joista kukin käsittää tyyppiä olevien korrelaatiotulojen laskemisen sekä sanottujen tulojen yhteenlaskun kaavan (2) 20 mukaisella tavalla.

Tarkasteltakoon korrelaattorin toimintaa "i":nnen jakson aikana, toisin sanoen stokastisen prosessin "i":nnen ordinaatan käsittelyjakson aikana. Jakson alussa valitsimen 2 ohjausottoon 22 tuodaan ajoitusyksikön 5 vastaa-25 vasta annosta komento, joka asettaa valitsimen 2 tilaan, jossa muistiyksikön 1 tulojohtimet 7, 8 ja 9 vastaanottavat valitsimen 2 ottojohtimissa 16, 17 ja 18 esiintyvät signaalit. Muistiyksikön 1 ohjausottoon 6 tuodaan sitten ajoitusyksikön 5 vastaavasta annosta 30 komento, joka aiheuttaa tietojen siirron muistiyksik- köön 1. Muistiyksiköt 1 ja 50 on tehty siten, että tiedon siirtosuunta on niiden otoista antoihin päin.

Näin ollen jakson alussa muistiyksikköön 1 tallennetut tiedot siirretään sen antoon ja tutkittavan prosessin 35 keskitetyn ordinaatan kulloinenkin itseisarvo ja 27 71 436 etumerkki tallennetaan muistiyksikön 1 ensimmäiseen muistilokeroon (toisin sanoen siirtorekisterien ensimmäisten kiikkujen ryhmään annosta ottoon päin laskettuna) siten, että ordinaatan etumerkki ja sen 5 arvon koodin eniten merkitsevä numero tallennetaan vastaavasti rekisterien kiikkuihin, jotka vastaavat ottojohtimia 7 ja 8, kun taas ordinaatan arvon koodin jäljelle jääviä (vähemmän merkitseviä) numeroita vastaavat loogiset signaalit tallennetaan ottojohtimia 9 10 vastaaviin rekisterien kiikkuihin. Tiedot, jotka on pidetty edellisen, (i-l):nnen, jakson lopussa muisti-yksikön 1 viimeisessä muistilokerossa (rekisterien viimeisten kiikkujen muodostamassa ryhmässä), menetetään tässä vaiheessa.

15 Samanaikaisesti tuodaan vastaava komento rekis terin 31 kello-ottoon 32, mikä aiheuttaa sen, että keskitetyn ordinaatan senhetkinen itseisarvo ja etumerkki tallennetaan rekisteriin 31, joten loogiset signaalit, jotka vastaavat ordinaatan etumerkkiä ja 20 sen itseisarvon koodin eniten merkitsevää numeroa, tuodaan vastaavasti logiikkapiirin 55 ottoon 91 sekä dekooderin 33 ottoon 39, kun taas loogiset signaalit, jotka vastaavat itseisarvon koodin jäljelle jääviä (vähemmän merkitseviä) numeroita, tuodaan vertailupii-25 rin 25 tuloasteen bittipaikkajohtimiin 30.

Muistiyksikön 1 muistilokeroiden lukumäärä (kiikkujen lukumäärä kussakin siirtorekisterissä) on sama kuin laskettavana olevien korrelaatiofunktion ordinaattojen lukumäärä "q". "i":nnen jakson 30 alussa ja ennen tietojen siirtämistä muistiyksikön 1 ottopuolen bittipaikkajohtimia 7, 8 ja 9 vastaavat kiikut sisältävät vastaavasti etumerkit, itseisarvojen eniten merkitsevät numerot sekä keskitettyjen ordinaattojen x^-l’ ^1-2’'·’’ ^1-q i‘tseisarvo3en 35 vähemmän merkitsevät numerot, jotka kirjoitettiin 28 71 4 3 6 aikaisempien jaksojen aikana ja joiden lukumäärä on "q”, sellaisessa järjestyksessä, että ordinaatat joilla on pienempi järjestysnumero on sijoitettu lähemmäksi muistiyksikön 1 antoa. Näin ollen, sen 5 jälkeen kun tiedot on siirretty ensimmäisen jakson alussa muistiyksikköön 1, tämän muistiyksikön muisti-lokerot sisältävät (otosta antoon päin lueteltuina) seuraavien arvojen itseisarvot ja etumerkit: o o o o x., x. , , x. „ , X· ., .

l* i-l 1-2’ ’ i-q+1 10 Tämän jälkeen aloitetaan sarja alajaksoja tulojen kumuloimiseksi akkuun 4.

Ensimmäisen alajakson aikana arvot x. ja x. .η kerrotaan todennäköisyyskertolaskun sääntöjen mukaisesti ja tulos lisätään muistiyksikön 50 vastaavan 15 muistilokeron sisätöön.

Tätä tarkoitusta varten satunnaislukugeneraattorin 23 ohjausottoon sekä dekooderin 33 ohjausottoon 40 tuodaan ajoitusyksiköstä 5 vastaavat komennot. Kun tämä tapahtuu, niin dekooderin 33 ottoon 36 tuodaan muisti-20 yksikön 1 antojohtimesta 11, joka vastaa sen otto- johdinta 8, looginen signaali, joka vastaa muistiyksikön 1 viimeiseen muistilokeroon tallennettua eniten merkitsevää numeroa, toisin sanoen itseisarvoltaan x. ,, olevan koodin eniten merkitsevää numeroa, ja vertailupiirin 24 25 ottojohtimiin 27 tuodaan muistiyksikön 1 antojohtamis ta 12, jotka vastaavat sen ottojohtimia 9, loogiset signaalit, jotka vastaavat suuruudeltaan x._ , olevan

• ^ O

koodin vähemmän merkitseviä numeroita. Jos arvon x. ,, i-q+1 vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku, joka 30 tuodaan vertailupiirin 24 ottojohtimiin 27, on suurempi kuin vertailupiirin 24 ottojohtimiin 28 kytketyn satunnaislukugeneraattorin kehittämä satunnaisluku, niin vertailu-piiri kehittää antoonsa loogisen ykkösen, muussa tapauksessa vertailupiiri 24 kehittää loogisen nollan. Samaten 35 jos arvon x. vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama J 1 29 71436 luku, joka tuodaan vertailupiirin 25 ottojohtimiin 30, on suurempi kuin vertailupiirin 25 antojohtimiin 30 kytketyn satunnaislukugeneraattorin 23 kehittämä satunnaisluku, niin vertailupiiri 25 kehittää 5 antoonsa loogisen ykkösen, muussa tapauksessa vertailu-piiri 25 kehittää loogisen nollan. Dekooderi 33 kehittää, kun sen ohjausottoon 40 tuodaan komento ja sen antoihin 36-39 tuodaan vastaava loogisten signaalien yhdistelmä, yhteen antoonsa 41-49 loogisen ykkössignaa-10 Iin seuraavan taulukon mukaisesti:

Taulukko 1

Dekooderin 33 ottoihin Dekooderin 33 se anto, tuodut loogiset signaa- johon kehitetään looginen 15 lit_ykkönen_ 36 37 38 39_ 0101 41 0110 42 1001 43 20 1 0 1 0 44 0 111 45 1011 46 1101 47 1110 48 25 1111_49_

Kaikissa muissa tapauksissa dekooderin 33 annoista 41-42 esiintyvät signaalit ovat loogisia nollia.

Näin ollen, mikäli ainakin toisella todennäköi-30 syyskertolaskuyksikössä 3 kerrottavista luvuista on sellainen arvo, että arvon koodissa eniten merkitsevä numero on nolla ja koodin vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku on pienempi kuin satunnaisluku-generaattorin 23 vastaavaan antoon kehitetty satunnais-35 luku, mikä vastaa sanotun kerrottavan luvun 30 7 1 4 3 6 todennäköisyysarvoa nolla, niin toisen kerrottavan luvun arvosta riippumatta dekooderi 33 kehittää kaikkiin antoihinsa ja täten kaikkiin todennäköisyys -kertolaskuyksikön 3 antojohtimiin loogisen nollan, 5 mikä vastaa todennäköisyyskertolaskun tulosta yhtäsuuri kuin nolla. Jos kerrottavalla luvulla on sellainen arvo, että sen eniten merkitsevä numero on yksi ja sen vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku on pienempi kuin vastaava satunnaisluku tai jos sen 10 eniten merkitsevä numero on nolla ja sen vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku on suurempi kuin vastaava satunnaisluku, niin tällaisen kerrottavan luvun todennäköisyysarvo on 0,5. Jos molemmilla kerrottavilla luvuilla on todennäköisyysarvo 0,5, niin 15 dekooderi 33 kehittää antoihinsa 41-44 ja täten TAI-veräjän 34 annon muodostamaan todennäköisyyskerto-laskuyksikön 3 antojohtimeen loogisen ykkösen sekä kaikkiin muihin antoihinsa ja täten todennäköisyyskerto-laskuyksikön 3 kahteen muuhun antoon loogisen nollan, 20 mikä vastaa todennäköisyyskertolaskun tulosta yhtäkuin 0,25. Jos toisella kerrottavalla luvulla on sellainen arvo, että sen eniten merkitsevä numero on yksi ja sen vähemmän merkitsevien numeroiden muodostama luku on suurempi kuin vastaava satunnaisluku, mikä 25 tilanne vastaa todennäköisyysarvoa yksi, ja toisella kerrottavalla luvulla on todennäköisyysarvo 0,5, niin dekooderi 33 kehittää yhteen annoista 45-48 ja täten TAI-veräjän 35 annon muodostamaan todennäköisyys-kertolaskuyksikön 3 antojohtimeen loogisen ykkösen sekä 30 kaikkiin muihin antoihinsa ja täten yksikön 3 kahteen muuhun antoon loogisen nollan, mikä vastaa todennäköisyyskertolaskun tulosta yhtäsuuri kuin 0,5. Jos kummallakin kerrottavalla luvulla on todennäköisyysarvo yksi, niin ottoihin 35-39 tuodaan looginen ykkönen.

35 Tällaisessa tapauksessa dekooderin 33 annon 49 3i 71436 muodostamaan todennäköisyyskertolaskuyksikön 3 antoon tuodaan looginen ykkönen, kun taas dekooderin 33 muissa annoissa sekä yksikön 3 muissa annoissa signaalit ovat loogisia nollia, mikä vastaa todennäköisyyskerto-5 laskun tulosta yhtäsuuri kuin yksi. Tästä syystä todennäköisyyskertolaskuyksikkö 3 kehittää antoihinsa sellaisen loogisten signaalien yhdistelmän, joka riippuu, paitsi kerrottavien lukujen ja satunnaislukujen vertailun tuloksesta, myös kerrottavien lukujen 10 eniten merkitsevän numeron arvosta. Tämä takaa todennä-köisyyskertolaskun paremman tarkkuuden ja tekee mahdolliseksi vähentää aritmeettisten operaatioiden kokonaislukumäärää, millä tavalla saadaan tarvittava laskenta-tarkkuus ja suurempi laskentanopeus.

15 Todennäköisyyskertolaskun tulos lisätään lasku rien 51 ja 53 sisältöön. Tämä yhteenlasku suoritetaan seuraavasti.

Loogisen piirin 55 ottoihin 90 ja 91 tuodaan loogiset signaalit, joiden arvon vastaavasti määrää 20 keskitetyn ordinaatan sekä x^:llä tietyn alajakson aikana kerrottavan ordinaatan etumerkki. Nämä loogiset signaalit saadaan vastaavasti rekisteristä 31 ja muistiyksikön 1 antojohtimesta 10, joka vastaa sen ottoa 7. Loogisen piirin 55 ottoon 92 tuodaan looginen 25 signaali kiikkupiirin 54 annosta. Kuten jäljempänä osoitetaan, kiikkupiiriin 54 tallennetaan sen arvon etumerkki, jonka itseisarvo on tallennettu laskureihin 51 ja 53, toisin sanoen ottoon 92 tuodaan looginen signaali, jonka arvon määrää kiikkupiirin 54 tallennettu 30 etumerkki.

Logiikkapiirillä 55 voi olla erilaisia toteutus-muotoja, jotka on sovitettu kehittämään looginen signaali, jolla on toinen kahdesta arvosta, kun kerrottavien lukujen etumerkki on sama ja kiikkupiirin 54 tallennettu 35 etumerkki on positiivinen tai kun kerrottavilla luvuilla 32 71 4 3 6 on eri etumerkki ja kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki on negatiivinen, ja jotka on sovitettu kehittämään looginen signaali, jolla on toinen arvo, kun kerrottavilla ordinaatoilla on sama etumerkki ja kiikku-5 piiriin 54 tallennettu etumerkki on negatiivinen tai kun kerrottavilla ordinaatoilla on eri etumerkki ja kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki on positiivinen. Kuviossa 1 esitetyssä korrelaattorissa käytetty logiikkapiiri 55 kehittää ensimmäisessä tapauksessa 10 loogisen signaalin, joka on loogiselta arvoltaan nolla, toisin sanoen silloin kun ordinaattojen tulon etumerkki on sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki, ja toisessa tapauksessa signaalin, joka on loogiselta arvoltaan yksi, toisin sanoen silloin kun 15 ordinaattojen tulon etumerkki on toinen kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu. Tällainen logiikkapiiri voi käsittää ehdoton-TAI-piirin, jonka otot muodostavat logiikka-piirin kaksi ottoa ja jonka anto on kytketty toisen ehdoton-TAI-piirin ottoon, jonka piirin toinen otto muo-20 dostaa logiikkapiirin kolmannen oton ja jonka anto on logiikkapiirin anto.

Looginen signaali logiikkapiiristä 55 tuodaan monibittisen laskurin ohjauslogiikkapiirin 56 ottoon 96. Logiikkapiirin 56 muihin ottoihin 93, 94, 95 ja 97 25 tuodaan loogiset signaalit laskurin 53 asteiden 74 ja 75 annoista 79 ja 83, dekooderin 33 annosta 49 sekä tuntopiirin 52 annosta. Kuten edellä esitettiin, tunto-piiri 52 on EI-TAI-veräjä. Piirin 52 anto on looginen ykkönen, kun laskuriin 51 tallennettu luku on nolla, 30 toisin sanoen kun kaikkiin piirin 52 ottoihin tuodaan looginen nolla laskurin 51 annoista, ja sen anto on looginen nolla, kun laskuriin 51 tallennettu luku ei ole nolla, toisin sanoen, kun ainakin yhteen piirin 52 otoista tuodaan looginen ykkönen.

33 71 4 3 6

Logiikkapiirillä 56 voi olla erilaisia toteutus-muotoja, jotka on sovitettu kehittämään loogiset signaalit seuraavan taulukon mukaisesti, jossa numerot 1 ja 0 kussakin sarakkeessa tarkoittavat logiikkapiirin 56 5 vastaavaan ottoon tuodun tai vastaavaan antoon kehitetyn binaarisen signaalin toisilleen vastakkaisia arvoja, ja X merkitsee kumpaa tahansa binaarisen signaalin arvoa.

Taulukko 2 10

Loogisten signaalien Loogisten signaalien yhdistelmä, joka tuodaan yhdistelmä, joka kehitetään logiikkapiirin 56 antoihin logiikkapiirin 56 antoihin 1 2 OXXXX 000 15 10XXX 100 110XX 010 11100 101 11101 000 1 1 1 1 X_0 0 0_ 20 Kuviossa 3 esitetyllä tavalla tehdyllä logiikka- piirillä 56 loogisen nollan esiintyminen otossa 95 aiheutuu loogisten ykkösten kehittämisestä kaikkiin antoihin 98-100, koska tällaisessa tapauksessa kunkin JA-veräjän 132-134 ainakin yksi otto on looginen nolla.

25 Täten vastaavan komennon puuttuessa dekooderin 33 (kuvio 1) ohjausotosta 40 tai todennäköisyyskertolas-kun tuloksen ollessa pienempi kuin yksi TAI-veräjien 58-60 ottoihin tuodaan looginen nolla, mikä ei aiheuta mitään muutosta laskurin 51 sisällössä tai kiikkupiirin 54 30 annossa esiintyvässä signaalissa.

Loogisten nollien esiintyminen otoista 93 ja 94 ja loogisten ykkösten esiintyminen otoissa 95-97 aiheuttaa sen, että logiikkapiiri 56 (kuvio 3) kehittää loogisen ykkösen antoihinsa 98 ja 100, koska kaikki JA-35 veräjän 132 otot ovat loogisia ykkösiä ja että logiikka- 34 714 36 piiri 56 kehittää loogisen nollan antoonsa 99, koska JA-veräjään 134 tuodaan looginen nolla EI-veräjäs-tä 139. Logiikkapiirin 56 annosta 100 looginen ykkönen viedään TAI-veräjän 60 välityksellä kiikkupiirin 54 5 (kuvio 1) tilanvaihto-ottoon 89, mikä aiheuttaa kiikun 54 tilan ja kiikun antosignaalin arvon kääntymisen päinvastaiseksi. Kaikissa muissa tapauksissa logiikka-piiri 56 (kuvio 3) kehittää antoonsa 100 loogisen nollan, koska loogisen ykkösen esiintyminen toisessa otoista 93 tai 10 94 tai loogisen nollan esiintyminen jossakin otoista 95-97 merkitsee loogisen nollan esiintymistä JA-veräjän 132 yhdessä otossa. Tästä syystä logiikkapiiri 56 kehittää signaalin, joka aiheuttaa kiikkupiirin 54 (kuvio 1) tilan vaihtumisen vain, kun sekä laskurin 51 että las-15 kurin 53 sisältö on nolla ja todennäköisyyskertolaskun tulos on yksi ja silla on eri etumerkki kuin mikä on kiikkupiiriin 54 tallennettu.

Tuotaessa looginen ykkönen ottoihin 95 ja 96 sekä looginen nolla ottoon 97 logiikkapiiri 56 kehittää 20 antoonsa 98 loogisen nollan, koska JA-veräjien 132 ja 133 (kuvio 3) tuodaan looginen nolla otosta 97 ja EI-veräjästä 138 vastaavasti. Antoon 99 tulee tässä tapauksessa looginen ykkönen, koska JA-veräjän 134 otot ovat loogisia ykkösiä. Jos ottoon 95 tuodaan loogi-25 nen ykkönen ja ottoon 96 tuodaan looginen nolla, niin otossa 97 vaikuttavasta loogisesta signaalista riippumatta antoon 98 tulee looginen ykkönen, koska JA-veräjän 133 otot ovat loogisia ykkösiä. Tässä tapauksessa annosta 99 oleva signaali on looginen nolla, koska JA-3Q veräjään 134 tuodaan otosta 96 looginen nolla. Tuotaessa looginen ykkönen toiseen otoista 93 tai 94 sekä ottoihin 95-97 annoissa 98-100 vaikuttavat signaalit ovat loogisia nollia, koska tässä tapauksessa ainakin yhteen kunkin JA-veräjän 132-Γ34 otoista tuodaan looginen ykkö-35 nen yhdestä EI-veräjästä 136, 137, 138 tai 139. Yllä olevasta havaitaan että todennäköisyyskertolaskun tuloksen 3 5 71 436 ollessa yksi logiikkapiiri 56 (kuvio 1) saa aikaan (TAI-veräjän 58 välityksellä) signaalin, jonka arvo on looginen ykkönen ja joka tuodaan annosta 98 laskurin 51 ylös-laskennan ohjausottoon 72 silloin kun kertolaskun 5 tuloksen etumerkki on sama kuin kiikkupiiiriin 54 tallennettu etumerkki tai kun sanotut etumerkit eivät ole samat ja sekä laskurin 51 että laskurin 53 sisältö on nolla, sekä (TAI-veräjän 59 välityksellä) signaalin, jonka arvo on looginen ykkönen ja joka tuodaan annosta 99 10 laskurin 51 alas-laskennan ohjausottoon 73 silloin kun kertolaskun tuloksen etumerkki ei ole sama kuin kiikku-piiriin 54 tallennettu etumerkki tai kun laskurin 51 sisältö ei ole nolla.

Näin ollen, jos todennäköisyyskertolaskun tulos 15 on yksi ja sen etumerkki on sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki, niin laskuri 51 suurentaa sisältäväänsä lukua yhdellä eikä logiikkapiiri 56 anna signaalia, joka vaihtaisi kiikkupiiriin 54 tallennetun etumerkin. Jos kertolaskun tulos on yksi, sen etumerkki ei 20 ole sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki eikä laskurin 51 sisältö ole nolla, niin laskuri 51 pienentää sisältämäänsä lukua yhdellä eikä logiikka-piiri 56 myöskään anna signaalia, joka vaihtaisi kiikkupiiriin 54 tallennetun etumerkin. Jos kertolaskun 25 tulos on yksi, sen etumerkki ei ole sama kuin kiikku-piiriin 54 tallennettu etumerkki ja sekä laskurin 51 että laskurin 53 sisältö on nolla, niin laskuri 51 suurentaa sisältämäänsä lukua yhdellä ja logiikka-piiri 56 kehittää signaalin, joka saa aikaan kiikku-30 piirin 54 tallennetun etumerkin vaihtumisen.

Loogiset signaalit logiikkapiirin 54 annoista, todennäköisyyskertolaskuyksikön 3 antojohtimista, turvtopiirin 52 annosta sekä laskurin 53 annoista tuodaan myös kaksibittisen laskurin ohjauslogiikka-35 piirin 57 ottoihin 101-107.

36 71436

Logiikkapiirillä 57 voi olla erilaisia toteutusmuotoja, jotka on sovitettu kehittämään loogiset signaalit seuraavan taulukon mukaisesti, jossa on käytetty samaa viitenumerointia kuin taulukossa 2.

5

Taulukko 3

Loogisten signaalien Loogisten signaalien yhdistelmä logiikkapii- yhdistelmä logiikkapii- rin 57 otoissa_rin 57 annoista_ _1_2_ 000ΧΧΧΧ 00000 10000XX 10000 1000100 01000 15 10001X1 01000 10001X 0 01000 1000110 10000 0100XXX 00100 01010XX 00010 20 0101100 00101 0101101 00001 0 1 0 1 1 1 X 00010 0010XXX 00000 00110XX 00000 25 0011100 00000 0011101 00111 0011110 00001 0 0 11111_0 0 0 0 1_

Logiikkapiirillä 57, joka on tehty kuviossa 4 30 esitetyllä tavalla, loogisten nollien tuonti ottoihin 102, 103 ja 105 aiheuttaa loogisten nollien kehittämisen kaikkiin antoihin 108-112, koska tällaisessa tapauksessa tuodaan otosta 102 looginen nolla JA-veräjien 140-142, otosta 103 tuodaan looginen nolla JA-veräjiin 143-146 ja 35 otosta 105 tuodaan looginen nolla JA-veräjiin 147-149.

37 71 4 36 Näin ollen, jos todennäköisyyskertolaskun tulos on nolla, niin laskurin 53 (kuvio 1) ottoihin 77, 78, 81 ja 82 tuodaan logiikkapiiristä 57 loogiset nollat, joten laskurin 53 sisältö ei muutu eikä annosta 112 tuoda 5 signaalia, joka saisi aikaan kiikkupiirin 54 tallennetun etumerkin vaihtumisen.

Jos todennäköisyyskertolaskun tulos on 0,25, joka vastaa loogisen ykkösen tuontia logiikkapiirin 57 ottoon 102 TAI-veräjän 34 annosta sekä loogisten 10 nollien tuontia ottoihin 103 ja 105 TAI-veräjän 35 annosta ja dekooderin 33 annosta 49, niin logiikka-piiri 57 toimii seuraavalla tavalla.

Jos kertolaskun tuloksen etumerkki on sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki, niin 15 logiikkapiirin 57 ottoon 101 tuodaan logiikkapiirin 55 annosta looginen nolla ja logiiikkapiiri 57 kehittää antoonsa 180 loogisen ykkösen, koska JA-veräjään 140 (kuvio 4) tuodaan looginen ykkönen otosta 102 ja EI-veräjästä 156, mistä seuraa, että TAI-veräjään 152 20 tuodaan JA-veräjästä 140 looginen ykkönen. Logiikka-piirin 57 muissa annoissa 109-112 esiintyvät signaalit oivat loogisia nollia, koska JA-veräjiin 141 ja 142 tuodaan looginen nolla otosta 101 ja muihin JA-veräjiin 143-149 tuodaan loogiset nollat otoista 103 ja 25 105. Näin ollen, jos kertolaskun tulos on 0,25 ja sen etumerkki on sama kuin kiikkupiiriin 54 (kuvio 1) tallennettu etumerkki, niin laskurin 53 tuloasteen 74 ylös-laskennan ohjausottoon 77 tuodaan looginen ykkönen, mistä seuraa, että laskurin 53 sisältöä 30 suurennetaan binääriluvun 01 verran. Jos laskurissa 53 esiintyy ylivuoto, niin laskuri kehittää positiivisen muistinumeroantoon 85 loogisen ykkösen, joka viedään TAI-veräjän 58 välityksellä laskurin 51 ylös-laskennan ohjausottoon 72, jolloin viimeksi mainittu laskuri 35 suurentaa sisältöänsä yhdellä. Toisin sanoen, tässä 38 71 436 tapauksessa lukua, jonka koodin enemmän merkitsevät numerot on tallennettu laskuriin 51 ja sen koodin vähemmän merkitsevät numerot on tallennettu laskuriin 53, suurennetaan luvulla 01. TAI-veräjien 58-60 ottoihin, 5 jotka on kytketty logiikkapiiriin 56, tuodaan tässä tapauksessa loogiset nollat, koska logiikkapiirin 56 ottoon 95 tuodaan looginen nolla dekooderin 33 annosta 49. Koska TAI-veräjän 60 toiseen ottoon tuodaan myös looginen nolla (logiikkapiirin 57 annosta 11?), 10 niin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ei vaihdu, joten sanottu etumerkki on sama kuin summalla, joka saadaan laskettaessa yhteen kerrottavien ordinaattojen tulo ja se numero, jonka itseisarvo oli tallennettuna laskureihin 51 ja 53 ja jonka etumerkki oli tallennettu 15 kiikkupiiriin 54.

Jos kertolaskun tulos on 0,25 eikä sen etumerkki ole sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu eikä laskurin 53 sisältö ole nolla, niin silloin otot 101 ja 102 ja ainakin yhteen logiikkapiirin 57 otoista 106 tai 107 20 tuodaan looginen ykkönen. Tällaisessa tapauksessa annosta 109 on looginen ykkönen, koska JA-veräjään 142 (kuvio 4) tuodaan looginen ykkönen otoista 101 ja 102 ja (TAI-veräjän 150 välityksellä) otoista 106 tai 107, kun taas logiikkapiirin 57 muissa annoissa signaalit 25 ovat loogisia nollia, koska JA-veräjään 140 tuodaan looginen nolla EI-veräjästä 156, JA-veräjään 141 tuodaan looginen nolla EI-veräjästä 158 tai 159 ja muihin JA-veräjiin 143-149 tuodaan loogiset nollat otoista 103 ja 105. Samat signaalit kehitetään antoihin 108-112, kun 30 laskurin 53 sisältö on nolla ja laskurin 51 sisältö ei ole nolla. Tällaisessa tapauksessa TAI-veräjään 150 tuodaan looginen ykkönen EI-veräjästä 157 ja JA-veräjään 141 tuodaan looginen nolla otosta 104. Näin ollen, jos kertolaskun tulos on 0,25 eikä sen etumerkki ole 35 sama kuin kiikkupiiriin 54 (kuvio 1) tallennettu eikä 39 714 3 6 ainakaan toisen laskureista 51 tai 53 sisältö ole nolla, niin laskurin 53 tuloasteen 74 alas-laskennan ohjausottoon 78 tuodaan looginen ykkönen. Jos laskurin 53 sisältö ei ole nolla, sen sisältöä vähennetään 5 luvulla 01. Jos laskurin 53 sisältö on nolla, niin siihen tallentuu binääriluku 11 ja sen negatiivisen muistinumeron antoon 86 kehittyy signaali, joka on looginen ykkönen, joka signaali viedään TAI-veräjän 59 kautta laskurin 51 alas-laskennan ohjausottoon 73 10 sillä seurauksella, että laskuri 51 pienentää sisältä-määnsä lukua yhdellä. Näin ollen laskureihin 51 ja 53 tallennettua lukua pienennetään yhdellä. Kuten edellisessä tapauksessa, kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ei muutu, joten se on sama kuin sen erotuk-15 sen etumerkki, joka saadaan vähennettäessä kerrottavien ordinaattojen tulo siitä luvusta, jonka itseisarvo oli tallennettuna laskureihin 51 ja S3 ja jonka etumerkki oli tallennettu kiikkupiiriin 54.

Jos kertolaskun tulos on 0,25 eikä sen etumerkki 20 ole sama kuin kiikkupiiriin 54 (kuvio 1) tallennettu etumerkki ja molempien laskureiden 51 ja 53 sisältö on nolla, niin silloin logiikkapiirin 57 annoissa 108 ja 112 signaalit ovat loogisia ykkösiä, kun taas sen muissa annoissa signaalit ovat loogisia nollia, koska 25 JA-veräjään 142 (kuvio 1) tuodaan looginen nolla TAI- veräjästä 150, joka saa loogisen nollan EI-veräjästä 157 ja otoista 106 ja 107, ja JA-veräjään 141 tuodaan looginen ykkönen otoista 101, 102 ja 104 sekä El-veräjistä 158 ja 159, jonka takia TAI-veräjien 152 ja 155 annot ovat 30 loogisia ykkösiä. Näin ollen, tässä tapauksessa laskurin 53 (kuvio 1) tuloasteen 74 ylös-laskennan ohjaus-ottoon 77 tuodaan looginen ykkönen, mikä saa aikaan sen että laskuriin 53 tallennetaan binääriluku 01. Samanaikaisesti kiikkupiirin 54 tilanvaihto-ottoon 89 tuodaan 35 TAI-veräjän 60 välityksellä'looginen ykkönen 71436 logiikkapiirin 57 annosta 112, josta syystä kiikku-piiriin 54 tallennettu etumerkki vaihtuu, joten se on sama kuin kerrottavien ordinaattojen tulon etumerkki .

5 Jos kertolaskun tulos on 0,5, mikä vastaa loogisen ykkösen tuomista logiikkapiirin 57 ottoon 103 ja loogisen nollan tuomista ottoihin 102 ja 105 (ja näin ollen loogisen nollan kehittämistä kuviossa 4 esitettyjen JA-veräjien 140-142 ja 147-1M9 ottoihin), 10 niin logiikkapiiri 57 toimii seuraavalla tavalla.

Jos kertolaskun tuloksen etumerkki on sama kuin kiikkupiiriin 54 (kuvio 1) tallennettu etumerkki, logiikkapiirin 57 annosta 110 signaali on looginen ykkönen, kun taas sen muissa annoissa signaalit ovat 15 loogisia nollia, koska JA-veräjään 143 (kuvio 4) tuodaan looginen ykkönen EI-veräjästä 156 ja otosta 103, mistä aiheutuu se että TAI-veräjään 153 tuodaan looginen ykkönen ja JA-veräjiin 144-146 tuodaan looginen nolla otosta 101. Tämän johdosta laskurin 53 (kuvio 1) 20 tuloasteen 74 ylös-laskennan ohjausottoon 81 tuodaan looginen ykkönen, jolloin laskurin 53 sisältö suurenee binääriluvun 10 verran. Jos laskurissa 53 tapahtuu ylivuoto, niin laskurin 51 ylös-laskennan ohjausottoon 72 tuodaan looginen ykkönen laskurin 53 positiivisen 25 muistinumeron annosta 85, joten laskuri 53 suurentaa sisältämäänsä lukua yhdellä. TAI-veräjien 58-60 ottoihin, jotka on kytketty logiikkapiiriin 56, tuodaan tässä tapauksessa loogiset nollat. TAI-veräjän 60 ottoon, joka on kytketty logiikkapiirin 57 antoon 112, tuodaan myös 30 looginen nolla, joten kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ei muutu. Näin ollen, jos kertolaskun tulos on 0,5 ja sen etumerkki on sama kuin kiikkupiirin 54 tallennettu etumerkki, niin silloin laskureihin 51 ja 53 tallennettua lukua suurennetaan binääriluvun 10 verran, 35 mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin se, millä määrällä „! 71436 tämä luku muuttuu kertolaskun tuloksen ollessa 0,25, ja kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki on sama kuin sen summan etumerkki, joka saadaan laskettaessa yhteen kerrottavien ordinaattojen tulo ja se luku, jonka 5 itseisarvo ja etumerkki olivat tallennetut lasku-reihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54.

Jos kertolaskun tulos 0,5 eikä sen etumerkki ole sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki eikä laskurin 51 sisältö ole nolla, niin silloin signaali 10 logiikkapiirin 57 annosta 111 on looginen ykkönen, kun taas signaalit sen muissa annoissa ovat loogisia nollia, koska JA-veräjään 145 (kuvio 4) tuodaan loogiset ykköset annoista 101 ja 103 sekä (TAI-veräjän 151 välityksellä) EI-veräjästä 157, mikä aiheuttaa loogisen 15 ykkösen tuomisen TAI-veräjään 154, ja JA-veräjiin 114, 146 sekä 147 tuodaan looginen nolla otosta 104. Tästä seuraa, että laskurin 53 (kuvio 1) antoasteen 75 alas-laskennan ohjausottoon 82 tuodaan looginen ykkönen.

Jos lähtöasteen 75 sisältö ei ole nolla, niin laskurin 53 20 sisältöä pienennetään binääriluvun 10 verran. Jos lähtöasteen 75 sisältö on nolla, niin laskuri 53 kehittää negatiivisen muistinumeron antoonsa 86 loogisen ykkösen, mikä aiheuttaa sen, että laskuri 51 pienentää sisältämäänsä lukua yhdellä ja laskurin 53 lähtöastee-25 seen 75 kirjoitetaan looginen ykkönen. Samat signaalit kehitetään logiikkapiirin 57 antoihin, jos laskurin 51 sisältö ei ole nolla eikä laskurin 53 lähtöasteen 75 sisältö ole nolla, koska siinä tapauksessa TAI-verä-jaän 151 (kuvio 4) tuodaan looginen ykkönen annosta 107. 30 Näin ollen, jos kertolaskun tulos on 0,5 eikä sen etumerkki ole sama kuin kiikkupiiriin 54 (kuvio 1) tallennettu etumerkki eikä laskurin 51 tai laskurin 53 lähtöasteen 75 sisältö ole nolla, niin silloin lasku-reihin 51 ja 53 tallennettua lukua pienennetään binaari-35 luvun 10 verran ja kiikkupiirin 54 tallennettu etumerkki „2 71 436 ei muutu, joten se on sama kuin sen erotuksen etumerkki, joka saadaan vähennettäessä kerrottavien ordinaattojen tulo luvusta, jonka itseisarvo ja etumerkki olivat tallennetut laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54.

5 Jos kertolaskun tulos on 0,5 eikä sen etumerkki ole sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ja molempien laskurien 51 ja 53 sisältö on nolla, niin logiikkapiirin 57 annoissa 110 ja 112 signaalit ovat loogisia ykkösiä, kun taas sen muissa annoissa signaalit 10 ovat loogisia nollia, koska JA-veräjään 144 (kuvio 4) tuodaan looginen nolla annoista 101, 103 ja 104 sekä EI-veräjistä 158 ja 159, mikä aiheuttaa loogisten ykkösten tuonnin TAI-veräjiin 153 ja 155, ja JA-verä-jiin 143, 145 ja 146 tuodaan looginen nolla EI-veräjäs-15 tä 156, TAI-veräjästä 151 (johon tuodaan looginen nolla EI-veräjästä 157 ja otosta 1U7) sekä otosta 106. Tästä seuraa, että laskurin 53 (kuvio 1) lähtöasteen 75 ylös-laskennan ohjausottoon 81 tuodaan looginen ykkönen ja laskuriin 53 tallennetaan binääriluku 10.

20 Samanaikaisesti kiikkupi.irin 54 tilanvaihto-ottoon 89 tuodaan myös looginen ykkönen, jolloin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki vaihtuu ja se on siten sama kuin ordinaattojen tulon etumerkki.

Jos kertolaskun tulos on 0,5 eikä sen etumerkki 25 ole sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ja laskurin 51 sekä laskurin 53 lähtöasteen 75 sisältö on nolla ja laskurin 53 tuloaste 74 sisältää loogisen ykkösen, niin silloin logiikkapiirin 57 annosta 112 signaali on looginen ykkönen, kun taas signaalit sen 30 muissa annoissa ovat loogisia nollia, koska JA-verä-jään (kuvio 4) tuodaan looginen ykkönen annoista 101, 103, 104 ja 106 sekä EI-veräjästä 159. Tämän johdosta laskurien 51 ja 53 sisältö ei muutu, toisin sanoen laskurin 51 sisältö pysyy nollana ja laskuri 53 säilyt-35 tää binääriluvun 01 ja kiikkupiirin 54 tilanvaihto- 1*3 71436 ottoon 89 tuodaan looginen ykkönen, joten sanottuun kiikkuun tallennettu etumerkki vaihtuu. Tämä vastaa sen luvun pienentämistä, jonka itseisarvo oli tallennettu laskureihin 51 ja 53 ja jonka etumerkki oli tallennettu 5 kiikkupiiriin 54, binääriluvun 10 verran ja sitä että kiikkupiiriin 54 tallennetaan sen erotuksen etumerkki, joka saadaan vähennettäessä binääriluku 10 luvusta, jonka itseisarvo ja etumerkki oli tallennettu laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54.

10 Jos kertolaskun tulos on yksi, joka vastaa loogisen ykkösen tuomista logiikkapiirin 57 ottoon 105 ja loogisen nollan tuomista ottoihin 102 ja 103 (ja täten loogisen nollan kehittämistä kuviossa 4 esitettyjen JA-veräjien 140-146 antoihin, niin logiikkapiiri 57 15 toimii seuraavalla tavalla.

Jos kertolaskun tulos on sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki, niin logiikkapiirin 57 annoissa 108-112 signaalit ovat loogisia nollia, koska JA-veräjiin 147-149 tuodaan looginen nolla annosta 101.

20. Kuten edellä esitettiin, tässä tapauksessa laskuri 51 (kuvio 1) suurentaa sisältämäansä lukua yhdellä ja logiikkapiiri 56 ei anna signaalia, joka aiheuttaisi kiikkupiiriin 54 tallennetun etumerkin vaihtumisen.

Näin ollen, tässä tapauksessa laskureihin 51 ja 53 25 tallennettua lukua suurennetaan binääriluvun 100 verran, mikä on kaksi kertaa se arvo, jolla tämä luku muuttuu, kun kertolaskun tulos on 0,5, ja kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ei vaihdu ja se on sama kuin sen summan etumerkki, joka saadaan laskettaessa yhteen 30 ordinaattojen tulo ja se luku, jonka itseisarvo ja etumerkki oli tallennettu laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54.

Jos kertolaskun tulos on yksi eikä sen etumerkki ole sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki 35 eikä laskurin 51 sisältö ole nolla, niin silloin ^ 71436 annoissa 110-112 signaalit ovat myös loogisia nollia, koska JA-veräjiin 147-149 tuodaan looginen nolla annosta 104. Kuten edellä esitettiin, tässä tapauksessa laskuri 51 (kuvio 1) pienentää sisältämäänsä 5 lukua yhdellä, koska logiikkapiirin 56 annosta 99 tuodaan looginen ykkönen eikä sanottu logiikkapiiri kehitä signaalia, joka vaihtaisi kiikkupiiriin 54 tallennetun etumerkin. Näin ollen, tässä tapauksessa laskureihin 51 ja 53 tallennettua lukua pienennetään 10 binääriluvun 100 verran ja kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ei vaihdu, joten se on sama kuin sen erotuksen etumerkki, joka saadaan vähennettäessä ordinaattojen tulo siitä luvusta, jonka itseisarvo ja etumerkki oli tallennettu laskureihin 51 ja 53 sekä 15 kiikkupiiriin 54.

Jos kertolaskun tulos on yksi eikä sen etumerkki ole sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ja molempien laskurien 51 ja 53 sisältö on nolla, niin silloin annoissa 180-112 signaalit ovat 20 myös loogisia nollia, koska JA-veräjiin 147, 148 ja 149 (kuvio 4) tuodaan looginen nolla otoista 106 ja 107. Kuten edellä esitettiin, tässä tapauksessa laskuri 51 (kuvio 1) suurentaa sisältämäänsä lukua yhdellä, koska logiikkapiirin 56 annosta 98 tuodaan 25 looginen ykkönen ja kiikkupiiriin 54 tallennettu etu merkki vaihtuu. Näin ollen, tässä tapauksessa laskureihin 51 ja 53 tallennettua lukua suurennetaan binääriluvun 100 verran ja kiikkupiiriin 54 tallannettu etumerkki on sama kuin ordinaattojen tulon etumerkki.

30. Jos kertolaskun tulos on yksi eikä sen etu merkki ole sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ja jos laskurin 51 sisältö non nolla ja laskurin 53 tuloasteen 74 sekä lähtöasteen 75 sisältö ei ole nolla, toisin sanoen jos laskuri 53 sisältää 35 binääriluvun 11, niin silloin logiikkapiirin 57 "5 71 436 annoissa 111 ja 112 signaalit ovat loogisia ykkösiä, kun taas sen muissa annoissa signaalit ovat loogisia nollia, koska JA-veräjään 149 (kuvio 4) tuodaan looginen ykkönen annoista 101, 104, 105, 108 ja 107, 5 mikä saa aikaan loogisten ykkösten tuomisen TAI-verä-jiin 154 ja 155 ja JA-veräjiin 147 ja 148 tuodaan looginen nolla vastaavasti EI-veräjistä 158 ja 159.

Kuten edellä esitettiin, tässä tapauksessa logiikka-piirin 56 annoissa 98-100 signaalit ovat loogisia 10 nollia. Tästä seuraa, että laskurin 53 (kuvio 1) sisältöä pienennetään binääriluvun 10 verran ja kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki vaihtuu, mikä vastaa sen luvun, jonka itseisarvo ja etumerkki on tallennettu laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54, 15 pienentämistä binääriluvun 100 verran ja sen erotuksen etumerkin tallentamista kiikkupiiriin 54, mikä saadaan vähennettäessä binääriluku 100 siitä luvusta, jonka itseisarvo ja etumerkki oli tallennettu laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54.

20 Jos kertolaskun tulos on yksi eikäs sen etumerkki ole sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ja jos laskurin 51 sisältö ja laskurin 53 tuloasteen 74 sisältö on nolla eikä lähtöasteen 75 sisältö ole nolla, toisin sanoen jos laskuri 53 sisältää binaari-25 luvun 10,. niin silloin logiikkapiirin 57 annosta 112 signaali on looginen ykkönen, kun taas signaalit sen muissa annoissa ovat loogisia nollia, koska JA-veräjään 148 (kuvio 4) tuodaan looginen ykkönen otoista 101, 104, 105 ja 107 sekä EI-veräjästä 158, mistä seuraa, 30 että TAI-veräjään 155 tuodaan looginen ykkönen ja JA-veräjiin 147 ja 149 tuodaan looginen nolla otosta 106. Tässä tapauksessa logiikkapiirin 56 (kuvio 1) annoissa 98-100 signaalit ovat loogisia nollia. Tästä seuraa, että laskurien 51 ja 53 sisältö ei muutu ja kiikkupii-35 riin 54 tallennettu etumerkki vaihtuu, mikä vastaa sen 1,6 71 436 luvun, jonka itseisarvo ja etumerkki oli tallennettu laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54, pienentämistä binääriluvun 100 verran ja sen erotuksen etumerkin tallentamista kiikkupiiriin 54, mikä saadaan 5 vähennettäessä sanotusta luvusta binääriluku 100.

Jos kertolaskun tulos on yksi eikä sen etumerkki ole sama kuin kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki ja jos laskurin 51 sisältö ja laskurin 53 lähtöasteen 75 sisältö on nolla ja tuloasteen 74 1Q sisältö ei ole nolla, toisin sanoen jos laskuri 53 sisältää binääriluvun 10, niin logiikkapiirin 57 annoissa 110 ja 112 signaalit ovat loogisia ykkösiä, kun taas sen muissa annoissa signaalit ovat nollia, koska JA-veräjään 147 (kuvio 4) tuodaan looginen 15 ykkönen otoista 101, 104, 105 ja 106 sekä EI-veräjäs-tä 159, mikä aiheuttaa loogisen ykkösen tuomisen TAI-veräjiin 153 ja 155, ja JA-veräjiin 148 ja 149 tuodaan looginen nolla EI-veräjästä 158 ja vastaavasti otosta 107. Tässä tapauksessa logiikkapiirin 56 (ku-20 vio 1) annoissa 98-100 signaalit ovat loogisia nollia. Tästä seuraa, että laskurin 53 sisältöä suurennetaan binääriluvun 10 verran ja kiikkupiiriin 54 tallennettu etumerkki vaihtuu, mikä vastaa sen luvun, jonka itseisarvo ja etumerkki on tallennettu laskureihin 51 ja 53 25 sekä kiikkupiiriin 54, pienentämistä binääriluvun 100 verran ja sen tuloksen etumerkin tallentamista kiikku-piiriin 54, mikä saadaan vähennettäessä sanotusta luvusta binääriluku 100.

Täten, tuotaessa komento dekooderin 33 ohjaus-30. ottoon 40, kuviossa 1 esitetty korrelattoripiiri aiheuttaa sen luvun, jonka itseisarvo ja etumerkki on tallennettu laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54, arvon muuttumisen määrällä, joka on verrannollinen todennäköisyyskertolaskuyksiköstä 3 saatuun ordi-35 naattojen kertolaskun tulokseen, ja ottaa asianmukaisella „ 71436 tavalla huomioon kerrottavien lukujen etumerkin sekä kiikkupiiriin 54 tallennetun etumerkin, toisin sanoen tämä korrelaattoripiiri tekee mahdolliseksi tallentaa laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54 5 sen algebrallisen summan itseisarvo ja etumerkki, joka saadaan laskettaessa yhteen luku, jonka itseisarvo ja etumerkki oli aikaisemmin tallennettu laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54, sekä todennä-köisyyskertolaskuyksikön 3 ottoihin tuotujen lukujen 10 tulo.

Käytettäessä kuviossa 2 esitettyä kaksibittistä ylös/alas-laskuria 53 sanotun laskurin sisällön muuttaminen sekä muistinumerosignaalien kehittäminen tuomalla loogiset signaalit laskentaottoihin 77, 78, 81 ja 15 82 tapahtuu seuraavalla tavalla.

Kun tuloasteen 74 ylös-laskennan ohjausottoon 77 tuodaan looginen ykkönen, niin kiikun 113 kello-ottoon C tuodaan looginen ykkönen TAI-veräjästä 116. Tässä tapauksessa ei tuoda pulssia ohjausottoon 84, joten 20 kiikkujen 113 ja 122 J- ja K-ottoon tuodaan looginen nolla. Tästä seuraa, että kiikun 113 tila vaihtuu. Kiikkujen 113 ja 122 tilan vaihtuminen tapahtuu, kun niiden kello-ottoon tulee looginen ykköspulssin laskeva reuna. Näin ollen, jos laskurin 53 sisältö oli nolla 25 tai se sisälsi binääriluvun 10, JA-veräjään 119 tuo daan kiikun 133 invertoimattomasta annosta 114 looginen nolla. Tässä tapauksessa siis kiikun 113 tilan muutos asettaa laskurin 53 tilaan, jossa se sisältää vastaavasti joko binääriluvun 01 tai 11, toisin sanoen, 30 sen sisältö suurenee binääriluvun 01 verran. Jos laskuri 53 sisälsi binääriluvun 01 tai 11, JA-veräjään 119 tuodaan annosta 114 looginen ykkönen, joten loogisen ykkösen esiintyminen ylös-laskennan ohjaus-otossa 77 aiheuttaa loogisen ykkösen tuomisen kiikun 122 35 kello-ottoon C TAI-veräjän 126 ja 125 välityksellä, ,8 71 436 jolloin kiikun 122 tila vaihtuu. Jos laskuri 53 sisälsi binääriluvun 01, niin silloin, kiikkujen 113 ja 122 tilan vaihtumisesta johtuen, laskuri 53 sisältää binääriluvun 10, kun taas positiivisen muisti-5 numeron annosta 85 signaali on looginen nolla, koska JA-veräjään 130 tuodaan looginen nolla kiikun 122 invertoimattomasta annosta 123. Laskurin 53 sisältöä siis suurennetaan myös tässä tapauksessa binääriluvun 01 verran. Jos laskuri 53 sisälsi binääriluvun 11, 10 niin se asetetaan nollaksi ja sen positiivisen muistinumeron antoon 85 kehitetään looginen ykkönen johtuen loogisen ykkösen tuomisesta JA-veräjään 130 TAI-veräjästä 126 ja invertoimattomasta annosta 123, mikä myös vastaa binääriluvun 01 lisäämistä lasku-15 rin 53 sisältöön.

Loogisen ykkösen tuominen tuloasteen 74 alas-laskennan ohjausottoon 78 johtaa myös loogisen ykkösen kehittämiseen TAI-veräjän 116 antoon ja kiikun 113 tilan vaihtumiseen. Jos laskuri 53 sisälsi 20 binääriluvun 01 tai 11, JA-veräjään 120 tuodaan kiikun 113 invertoidusta annosta 115 looginen nolla, kiikun 122 tila ei muutu ja laskuri. 53 asetetaan sitten nollaksi tai sen sisällöksi asetetaan binääriluku 10, toisin sanoen sen sisältöä pienennetään binääriluvun 01 verran.

25 Jos laskuri 53 sisälsi binääriluvun 10 tai sen sisältö oli nolla, JA-veräjään 120 tuodaan looginen nolla invertoidusta annosta 115 ja otosta 78, mistä seuraa, että kiikun 122 kello-ottoon C tuodaan TAI-veräjien 127 ja 125 välityksellä looginen ykkönen ja kiikun 122 tila 30 vaihtuu. Jos laskuri 53 sisälsi binääriluvun 10, se vaihdetaan luvuksi 01, kun taas negatiivisen muisti-numeron annossa 86 signaali on looginen nolla, koska JA-veräjään 131 tuodaan looginen nolla kiikun 122 invertoidusta annosta 124. Näin ollen, tässä tapauksessa 35 laskurin 53 sisältöä pienennettään binääriluvun 01 verran.

71 436

Jos laskurin 53 sisältö oli nolla, sen sisällöksi tulee binääriluku 11 ja negatiivisen muistinumeron antoon 86 kehitetään looginen ykkönen, koska JA-veräjään 131 tuodaan looginen ykkönen TAI-veräjästä 127 ja 5 kiikun 122 invertoidusta annosta 124, mikä myös vastaa binääriluvun 01 vähentämistä laskurin 53 sisällöstä.

Tuotaessa looginen ykkönen lähtöasteen 75 ylös-laskennan ohjausottoon 81 kiikun 122 kello-ottoon C tulee looginen ykkönen TAI-veräjästä 125, 10 joka saa loogisen ykkösen TAI-veräjästä 126, jolloin kiikun 122 tila vaihtuu. Jos laskurin 53 sisältö oli nolla tai jos se sisälsi binääriluvun 01, niin silloin kiikun 122 tilan vaihtumisen johdosta laskurin 53 sisällöksi tulee vastaavasti binääriluku 10 tai 11, 15 kun taas positiivisen muistinumeron annossa 85 signaali on looginen nolla, toisin sanoen laskurin 53 sisältöä suurennetaan binääriluvun 10 verran. Jos laskuri sisälsi binääriluvun 10 tai 11, se vastaavasti muuttuu nollaksi tai luvuksi 01 ja positiivisen 20 muistinumeron antoon 85 kehitetään looginen ykkönen, mikä myös vastaa binääriluvun 10 lisäämistä laskurin 53 sisältöön.

Loogisen ykkösen tuominen lähtöasteen 75 alas-laskennan ohjausottoon 82 johtaa myös loogisen ykkösen 25 kehittämiseen TAI-veräjän 125 antoon, koska TAI-veräjäs-tä 127 tuodaan looginen ykkönen, sekä kiikun 122 tilan vaihtumiseen. Jos laskuri 53 sisälsi binääriluvun 11 tai 10, siihen tulee vastaavasti binääriluku 01 tai nolla, toisin sanoen, sen sisältö pienenee binääriluvun 10 30 verran. Jos laskuri 53 sisälsi binääriluvun 01 tai nolla, siihen tulee vastaavasti binääriluku 11 tai 10 ja negatiivisen muistinumeron antoon 86 kehitetään looginen ykkönen, mikä myös vastaa binääriluvun 10 vähentämistä laskurin 53 sisällöstä.

so 71436 Näin ollen, loogisen ykkösen tuonti laskurin 53 laskentaottoihin 77, 78, 81 ja 82 johtaa vastaavasti binääriluvun 01 lisäämiseen laskurin 53 sisältöön, binääriluvun 01 vähentämiseen laskurin 53 sisällöstä, 5 binääriluvun 10 lisäämiseen laskurin 53 sisältöön ja binääriluvun 10 vähentämiseen laskurin 53 sisällöstä.

Suuremman tarkkuuden aikaansaamiseksi toimenpiteet, joilla verrataan vertailupiirien 24 ja 25 (kuvio 1) ottojohtimiin 27 ja 30 tuotuja lukuja 10 satunnaislukugeneraattorin 23 annoissa esiintyviin satunnaislukuihin, voidaan toistaa useita kertoja käyttäen satunnaislukugeneraattorin 23 annoissa eri satunnaislukuja, jotka luvut voidaan vaihtaa tuomalla komennot ajoitusyksiköstä 5 satunnaislukugeneraatto-15 rin 23 ohjausottoon. Tässä tapauksessa laskurien 51 ja 53 sisällön muutoksen määrää logiikkapiirin 26 aikaansaamien loogisten signaalien summa.

Ensimmäisen alajakson lopussa valitsin 2 asetetaan sellaiseen tilaan, jossa muistiyksikön 1 20 ottojohtimiin 7-9 tuodaan valitsimen 2 ottojohtimis- sa 13-15 esiintyvät signaalit ja ajoitusyksiköstä 5 muistiyksiköiden 1 ja 50 ohjausottoihin 6 ja 69 tuodulla komennolla siirretään näihin yksiköihin tallennettuja tietoja. Muistiyksikön 1 ensimmäiseen 25 muistilokeroon tallennetaan tällöin sen viimeisestä muistilokerosta arvon x. ,n itseisarvo ja etumerkki (viimeiseen muistilokeroon tallennetaan silloin

arvo x. „) ja muistiyksikön 50 ensimmäiseen muisti-i-q-2 J

lokeroon tallennetaan arvo, joka on muuttunut määrällä 30 x.x. , , sanotun arvon etumerkki kirjoitetaan kiikku-l i-q-1’ piirin 54 annosta ensimmäisen muistilokeron yhteen kiikkuun, kun taas sanotun arvon itseisarvo kirjoitetaan laskurien 51 ja 53 annoista tämän muistilokeron muihin kiikkuihin. Samanaikaisesti tuotaessa komennot 35 ohjausottoihin 6 ja 69 kiikkupiirin 54 kello-ottoon 88 SI 71<36 ja laskurien 51 ja 53 ohjausottöihin 71 ja 84 tuodaan pulssit ajoitusyksikön 5 vastaavista annoista, mistä seuraa, että laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54 tallennetaan luvun itseisarvo ja etumerkki muistiyksi-5 kön 50 viimeisestä muistilokerosta (johon muistiloke-roon sitten tulee edellisen muictilokeron sisältö).

Laskurin 53 ollessa tehty kuvion 2 esittämällä tavalla tietojen tallentaminen laskuriin 53 tapahtuu seuraavasti.

10 Tuotaessa kellopulssi kello-ottoon 84 ja signaa lin tuloasteen 74 dataotossa 76 ollessa looginen nolla JA-veräjään 117 tuodaan looginen nolla, kun taas JA-veräjään 118 tuodaan looginen ykkönen El-veräjästä 121. Tässä tapauksessa kiikun 113 kello-ottoon C tuodaan 15 looginen ykkönen, kun taas sen J- ja K-ottoihin vastaavasti tuodaan looginen nolla ja ykkönen, mistä seuraa, että kiikku 113 asetetaan binaariseen nollatilaan.

Jos dataotossa 76 signaali on looginen nolla, niin JA-veräjään 118 tuodaan looginen nolla ja JA-veräjään 20 117 tuodaan looginen ykkönen. Tässä tapauksessa kiikun 113 J- ja K-ottoon tuodaan vastaavasti looginen ykkönen ja nolla, jolloin kiikku 113 asetetaan binaariseen ykköstilaan. Tiedon tallentaminen kiikkuun 122 tapahtuu samalla tavoin tuomalla loogiset signaalit sen J- ja K-25 ottoon JA-veräjistä 128 ja 129 lähtöasteen 75 dataotossa 80 vaikuttavan loogisen signaalin määräämällä tavalla.

Korrelaattorin toimintasekvenssi toisen ja sitä seuraavien alajaksojen aikana ei eroa ensimmäisen ala-30 jakson toimintasekvenssistä.

Toisen alajakson aikana yhteen laskurien 51 ja 53 laskentaotoissa 71, 72, 77, 78, 81 tai 8? tuodaan looginen ykkönen tai kaikkiin näihin ottoihin tuodaan looginen nolla riippuen tulon q+2 todennäköisyys- 35 arvosta sekä etumerkeistä. (Jos kerrottavia lukuja 52 7 1 4 3 6 toistuvasti verrataan satunnaislukuihin, niin loogisia ykkösiä voidaan peräkkäin tuoda eri laskentaottoihin.) Sanottu tulon arvo lisätään algebrallisesti siihen lukuun, jonka itseisarvo ja etumerkki oli tallennettu 5 laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54. Toisen alajakson lopussa muistiyksiköiden 1 ja 50 sisältö siirretään yhden bittipaikan verran, tieto mustiyksi-kön 1 viimeisestä muistilokerosta siirretään sen ensimmäiseen muistilokeroon, muistiyksikön 50 viimei-10 sestä muistilokerosta tieto siirretään laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54 ja muistiyksikön 50 ensimmäiseen muistilokeroon tallennetaan laskureista 51 ja 53 sekä kiikkupiiristä 54 luku, joka on muutettu luvun i.x. verran. Toisen alajakson lopus- x i-q+2 J r 15 sa muistiyksikön 1 muistilokerot sisältävät (otosta antoon päin lueteltuina) arvot: o o o o o o X. J-OJ X· . η , X. , , X., X. ,, X- ,0.

x-q+2’ i-q+1 i+q’ 1’ 1-1’ i-q+3

Seuaavien alajaksojen aikana arvo x^ kerrotaan 20 peräkkäisillä ordinaatta-arvoilla, jotka on säilytetty muistiyksiköstä 1 (x. .0, x. ... ja niin edelleen) ja muistiyksiköiden 1 ja 50 tietoja siirretään eteenpäin. Viimeisen, "q":nnen, alajakson aikana lasketaan o 2 arvo x^ . Viimeisen alajakson lopussa muistiyksikö 1 25 mustilokerot sisältävät (otosta antoon päin luetultui- x , o o o . . .

na) arvot: x., x. , , ..., x. , toisin sanoen sen 1’ ι-l i-q+1 sisältö on täysin sama kuin ennen "i":nnen alajakson alkua, kun taas muistiyksikön 50 muistilokerot sisältävät arvot, jotka ovat (otosta antoon päin lueteltu-30. na) muuttuneet seuraavien arvojen verran:

x.^, x.x. ,, ..., x.x. l0 ja laskurit 51 ja 52 sekä l ’ l ι-l’ ’ l i-q+2 J J

kiikkupiiri 54 sisältävät arvon, jota on muutettu määrällä x.8. ,, .

l i-q+1 53 71 436 Tämän jälkeen alkaa korrelaattorin toiminnan seuraava eli järjestyksessä (i+l):s jakso. Tämän jakson aikana korrelaattorin toimintasekvenssi ei eroa edellisen, ni":nnen jakson toimintasekvenssis-5 tä. (i+l):nnen jakson alussa muistiyksikön 1 sisältöä siirretään ja prosessin ordinaatan keskitetty arvo tallennetaan ensimmäiseen muistilokeroon valitsimen 2 välityksellä, mistä seuraa, että muisti-yksikön 1 ensimmäiseen muistilokeroon tallennetaan 10 arvo x^+^ ja muistiyksikön 1 viimeiseen muistilokeroon tallennetaan arvo x.

i-q+2 (i+l):nnen jakson ensimmäisen alajakson alussa arvo x.,n kerrotaan arvolla x. kertolaskun i+l i-q+2’ tulos lisätään siihen lukuun, jonka itseisarvo ja 15 etumerkki on pidetty laskureissa 51 ja 53 sekä kiikkupiirissä 54, ja yhteenlaskun tulos kirjoitetaan muistiyksikön 50 ensimmäiseen muistilokeroon. Täten kunkin jakson ensimmäisen alajakson lopussa muistiyksikön 50 ensimmäisen muistilokeron sisältö 20 eroaa saman muistilokeron edellisen jakson ensimmäisen alajakson lopussa sisältämästä luvusta määrällä, joka on yhtä kuin stokastisen prosessin keskitetyn ordinaatan ja sen edellisen keskitetyn ordinaatan tulo, ordinaattojen järjestysnumeron erotessa toi-25 sistaan määrällä (q-1). Toisen ja sitä seuraavien alajaksojen aikana muistiyksikön 50 ensimmäiseen muistilokeroon ensimmäisen alajakson aikana kirjoitettu tieto ei muutu, vaan sitä peräkkäin vain siirretään, kunnes "q":nnen alajakson lopussa se siirretään 30 laskureihin 51 ja 53 sekä kiikkupiiriin 54. Täten N:nnen jakson ensinnäisen alajakson lopussa muisti-yksikön 50 ensimmäinen muistilokero sisältää stokastisen prosessin keskitettyjen ordinaattojen, joiden

järjestysnumero eroaa määrällä (q-1), algebrallisen N

3 5 t i o o summan > x.x. ,,.

S t 1 1-q+l i = l 54 71436

Samaten (i+l):nnen jakson toisen alajakson aikana arvo kerrotaan arvolla x. ~ , kertolaskun tulos lisätään "iM:nnen jakson toisen alajakson aikana määrällä x.x. muutettuun lukuun ja yhteenlas-

l x-q+2 J J

5 kun tulos kirjoitetaan muistiyksikön 50 ensimmäiseen muistilokeroon. Tästä seuraa, että Ntnnen jakson toisen alajakson lopussa muistiyksikön 50 ensimmäinen muistilokero sisältää prosessin keskitettyjen ordinaat- tojen, joiden järjestysnumero eroaa määrällä (q-2),

N

10 tulon algebrallisen summan ixi-q+2 όΐ Täten akkurekisteri 4 suorittaa tutkiitävän stokastisen prosessin niiden keskitettyjen ordinaattojen kumuloinnin, jotka lasketaan korre]aattorin toiminnan 15 kaikkien jaksojen järjestysnumeroltaan samojen alajaksojen aikana, toisin sanoen se suorittaa niiden ordinaat-taparien tulojen kumuloinnin, joiden järjestysnumerot eroavat toisistaan saman arvon verran. N:nnen jakson viimeisen eli "q":nnen alajakson lopussa muistiyksi-20 kön 50 muistilokerot sisältävät (otosta antoon päin lueteltuina) algebralliset summat:

NN N

··» 21 xixi-q + 2 ’ kun taas laskurit 51 i=l i=l i=l

25 N

ja 53 sekä kiikkupiiri 54 sisältävät summan V x.x. , Ί , J r /—x i i-q + 1 ’ i = l jotka summat ovat verrannolliset tutkittavan stokastisen prosessin autokorrelaatiofunktion ordinaattojen arvoihin. 30 Nämä arvot voidaan lukea laskurin 51 ja kiikkupiirin 54 annonnoista viemällä peräkkäin vastaavat komennot muistiyksikön 50 ja laskurin 51 ohjausottoihin 69 ja 71 sekä kiikkupiirin 54 kello-ottoon 88 ja näitä arvoja voidaan sitten käyttää autokorrelaatiofunktion graafiseen 35 näyttöön tai edelleenkäsittelyyn digitaalisessa tietokoneessa.

55 7 1 4 3 6

Jos kaavan (1) mukaista ristikkorrelaatiofunk-tion laskentaa tarvitaan, niin rekisteriin 31 viedään prosessin "y", jonka korrelaatiofunktio suhteessa prosessiin "x" on tarkoitus laskea, keskitettyjen 5 ordinaattojen itseisarvojen koodit sekä loogiset signaalit, jotka vastaavat näiden ordinaattojen etumerkkiä. Prosessin "y" ordinaattojen itseisarvojen koodit ja niiden etumerkkiä vastaavat loogiset signaalit syötetään siten, että prosessin "y" kulloisenkin 10 ordinaatan eniten merkitsevää arvoa vastaava looginen signaali viedään dekooderin 33 ottoon 39, vähemmän merkitseviä numeroita vastaavat loogiset signaalit viedään vertailupIirin 25 ottojohtamiin ja prosessin "y" kulloisenkin ordinaatan etumerkkiä vastaava 15 looginen signaali viedään logiikkapiirin 55 ottoon 91.

Tulos on se, että akkurekisteri M kumuloi algebralliset NN N

y o o V o o v1 o o .

s ummat <d_i y . x. , ZJ y.x. ,, . . . , ZJ y. x. lotka

• l . ,i ι-l’ .—i-q+1’ J

.1 = 1 i = l 1 = 1 20 ovat verrannolliset prosessin "y" ristikorrelaatio-funktion suhteessa prosessiin "x" ordinaattoihin.

Jos kaavan (3) mukaista stokastisen prosessin tehospektrifunktion laskentaa tarvitaan, niin valitsin 2 asetetaan sellaiseen tilaan, jossa muisti-25 yksikön 1 ottojohtimiin 7-9 tuodaan valitsimen 2 ottojohtimissa 16-18 esiintyvät signaalit, ja tuomalla peräkkäisiä komentoja ohjausottoon 6 muisti-yksikköön 1 tallennetaan vastaava määrä peräkkäisiä tutkittavan prosessin ordinaatta-arvoja. Tämä jälkeen 30 valitsin 2 asetetaan sellaiseen tilaa, jossa muisti-yksikön 1 ottojohtimiin 7-9 tuodaan signaalit, jotka esiintyvät johtimissa 13-15. Sitten tuomalla peräkkäisiä komentoja muistiyksikön 1 ohjausottoon 6, vertailu-piirin 24 ottojohtimiin 27, dekooderin 33 ottoon 36 35 sekä logiikkapiirin 55 ottoon 90 tuodaan peräkkäin 56 71 4 36 muistiyksikköön 1 tallennettujen ordinaattojen itseisarvot ja etumerkit, jotka taas peräkkäin tallennetaan muistiyksikön 1 muistilokeroihin. Vertailupiirin 25 ottojohtimiin 30, dekooderin 33 ottoon 39 ja logiikka-5 piirin 55 ottoon 91 ei tuoda nyt peräkkäin prosessin ordinaattoja, vaan loogisia signaaleja, jotka vastaavat eniten merkitseviä numeroita, vähemmän merkitseviä numeroita sekä etumerkkejä luvuissa, jotka vaihtelevat kosinilakia noudattaen ja jotka kehitetään sopivalla 10 harmonisten funktioiden generaattorilla (jota ei ole esitetty) ja jotka luvut vastaavat kerrottavia toisia lukuja. Tässä tapauksessa, samanaikaisesti, kun muistiyksikön 1 ohjausottoon 6 tuodaan komento, tuodaan vastaavat komennot harmonisten funktioiden gene-15 raattorin ohjausottoon ja todennäköisyyskertolaskuyksi-kön 3 dekooderin 33 ohjausottoon 40. Tässä tapauksessa ei tuoda mitään komentoa muistiyksikön 50 eikä laskurien 51 ja 53 ohjausottoihin 69, 71 ja 84 eikä kiikkupiirin 54 kello-ottoon 88. Tästä seuraa, että 20 ordinaatta-arvojen tulojen itseisarvot, jotka on tallennettu muistiyksikköön 1, sekä kosinifunktion arvot lasketaan yhteen laskureissa 51 ja 53, ja yhteenlaskussa otetaan asianmukaisesti huomioon kerrottavien arvojen sekä sen luvun etumerkki, jonka itseis-25 arvo on jo tallennettu laskureihin 51 ja S3, seuraavas-sa yksiytiskohtaisesti kuvattavalla tavalla. Kun harmonisten funktioiden generaattorin annossa on sopivasti valitut arvot, niin laskurien 51 ja 53 sisältönä on 30 summan V x-cos itseisarvo, jossa "q" on /Ui i q i = l muistiyksikön 1 muistilokeroiden lukumäärä. Sanotun summan koodi viedään laskurien 51 ja 53 annosta aritmetiikkalaitteeseen (jota ei ole esitetty), joka 35 on kytketty korrelaattorin antoon. Aritmetiikkalaite suorittaa sanotun summan ne 1 j.öönkorotuksen ja tallentaa saadun tuloksen.

57 7 1 4 3 6

Tämän jälkeen tuotaessa signaalit ohjausosoihin 71 ja 84 laskurit 51 ja 53 asetetaan nollatilaan ja vertailupiirin 25 ottojohtamiin 30, dekooderin 33 ottoon 39 ja logiikkapiirin 55 ottoon 91 tuodaan 5 peräkkäin loogiset signaalit, jotka vastaavat sinilain mukaisesti vaihtelevien lukujen eniten merkitseviä numeroita, vähiten merkitseviä numeroita sekä etumerkkejä, jotka luvut kerrotaan samalla tavalla muis-tiyksikköön 1 tallennettujen ordinaattojen kanssa ja 10 joiden tulot lasketaan yhteen laskureissa 51 ja 53, jotka sisältävät tulokseksi saadun summan arvon N

"ST7 · 7/ (i -1) i · / x.sin -—-4- . Tämän summan koodi viedään myös C i q i = i 15 aritmetiikkalaitteeseen, joka suoritaa summan neliöön korottamisen ja lisää saadun tuloksen aikaisemmin lasku-reihin 51 ja 53 saatuun summaan.

Jotta saataisiin tehospektrifunktion useita ordinaattoja, edellä kuvattu laskentaprosessi tois-20 tetaan useita kertoja harmonisten funktioiden generaattorin tuottaessa kullakin kerralla kosini- ja sinifunktion arvoja, jotka vastaavat tehospektrin ordinaattojen eri järjestysnumerolta "j".

Claims (3)

58 71436

1. Digitaalinen todennäköisyyskorrelaattori, joka käsittää syöttötietojen muist[yksikön (1), 5 jossa on joukko monibittis.iä muistilokeroita tutkittavan stokastisen prosessin ordinaatta-arvojen määräämien arvojen tallentamista varten, todennäköisyyskerto-laskuyksikkö (3), jonka ensimmäiseen ottoon tuodaan ensimmäisen kerrottavan arvon koodi syöttötietojen 10 muistiyksiköstä (1) ja jonka toiseen ottoon tuodaan toisen kerrottavan arvon koodi, tietoakku (4) sekä ajoitusyksikkö (5), joka on sovitettu synkronoimaan korrelaattorin toiminnallisten yksiköiden toimintaa, tunnettu siitä, että todennäköisyyskertolasku-15 yksikkö (3) on tehty siten, että se kehittää loogisen signaalin, jolla on ensimmäinen arvo, kun kummankin kerrottavan arvon eniten merkitsevä numero on yksi ja niiden kummankin muut bitit muodostavat luvun, jonka arvo on suurempi kuin vastaava satunnaisluku, loogi-20 sen signaalin, jolla on toinen arvo, kun kummankin kerrottavan arvon eniten merkitsevä numero on yksi ja niiden muiden numeroiden muodostamista luvuista toinen on suurempi ja toinen on pienempi kun vastaava satunnaisluku tai kun kerrottavista arvoista toisen 25 eniten merkitsevä numero on nolla, kerrottavista arvoista toisen eniten merkitsevä numero on yksi ja niiden kummankin muut numerot muodostavat luvun, joka on suurempi kuin vastaava satunnaisluku, loogisen signaalin, jolla on kolmas arvo, kun kummallakin ker-30 rottavalla arvolla on sellainen itseisarvo, jonka eniten merkitsevä numero on yksi tai nolla sen muiden numeroiden muodostaessa luvun,joka on pienempi tai vastaavasti suurempi kuin vastaava satunnaisluku, ja loogisen signaalin, jolla on neljäs arvo kaikissa 35 muissa tapauksissa, ja että tietoakku (ä) käsittää 59 7 1 4 3 6 muistiyksikön (50), jossa on joukko monibittisiä muistilokeroita, ja että se käsittää kiikkupiirin (54), jonka dataotto (87) ja anto on kytketty tämän muisti-yksikön (50) yhteen antopuolen bittipaikkajohtimeen (65) 5 ja vastaavasti sen ottopuolen siihen bittipaikkajohti-meen (61), joka vastaa tätä antopuolen bittipaikka-johdinta (65), ja että se käsittää monibittisen ylös/alas-laskurin (51), jonka bittipaikkojen otot (70) on kytketty tietoakun (4) muistiyksikön (50) antopuo-10 Ien toisiin bittipaikkajohtimiin (68) ja jonka bitti-paikkojen annot on kytketty tämän muistiyksikön (50) niihin ottopuolen bittipaikkajohtimiin (64), jotka vastaavat näitä toisia antopuolen bitti paikkajohtimia (68), ja että se käsittää tuntopiirin (52), joka havaitsee, 15 onko monibittisen ylös/alas-laskurin (51) tila yhtäkuin nolla, etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55), jonka yhteen ottoon (90) tuodaan ottotietojen muisti-yksikön (1) annosta looginen signaali, joka vastaa ensimmäisen kerrottavan arvon etumerkkiä, ja jonka 20 toiseen ottoon (91) tuodaan looginen signaali, joka vastaa toisen kerrottavan arvon etumerkkiä, ja jonka kolmas otto (92) on kytketty kiikkupiirin (54) antoon, ja että se käsittää kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53), johon kuuluu kaksi binaariastetta (74, 75), joissa 25 molemmissa on dataotto (76, 80), ylös-laskennan ohjaus-otto (77, 81) ja alas-laskennan ohjausotto (78, 82) ja joiden dataotot (76, 80) on kytketty tietoakun (4) muistiyksikön (50) kahteen muuhun antopuolen bitti-paikka johtimeen (66, 67) ja joiden annot (79, 83) on 30 kytketty tämän muistiyksikön (50) niihin kahteen otto-puolen bittipaikkajohtimeen (62, 63), jotka vastaavat näitä kahta antopuolen bittipaikkajohdinta (66, 67), ja että se käsittää monibittisen laskurin ohjaus-logiikkapiirin (56), joka olijaa monibittisen ylös/alas-35 laskurin (51) toimintaa ja jonka otot (93, 94, 9b, 96, 97. on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) 71436 asteiden (74, 75) antoihin (79, 80), todennäköisyys-kertolaskuyksikön (3) antoon, etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon sekä tuntopii-rin (52) antoon ja sen annot (98, 99, 100) on kyt-5 ketty TAI-veräjien (58, 59, 60) ottoihin, joista TAI-veräjistä yhden (58) toinen otto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) positiivisen muistinumeron antoon (85) ja jonka anto on kytketty monibittisen ylös/alas-laskurin (51) ylös-laskennan 10 ohjausottoon (72) ja joista TAI-veräjistä toisen (59) toinen otto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) negatiivisen muistinumeron antoon (86) ja sen anto on kytketty monibittisen ylös/alas-laskurin (51) alas-laskennan ohjausottoon (73) ja 15 joista TAI-veräjistä kolmannen (60) anto on kytketty kiikkupiirin (54) tilanvaihto-ottoon (89), ja että siihen kuuluu kaksibittisen laskurin ohjauslogiikka-piiri (57), joka ohjaa kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) toimintaa ja jonka otot (101, 102, 20 103, 104, 105, 106, 107) on kytketty todennäköisyys- kertolaskuyksikön (3) antoon, etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon, tuntopiirin (52) antoon sekä kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) asteiden (74, 75) antoihin (79, 83) ja jonka annot (108, 25 109, 110, 111, 112) on kytketty kaksibittisen lasku rin (53) tuloasteiden (74, 75) ylös-laskennan ohjaus-ottoihin (77, 81) ja alas-laskennan ohjausottoihin (78, 82) sekä kolmannen TAI-veräjän (60) toiseen ottoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen digitaalinen 3Q todennäköisyyskorrelaattori, tunnettu siitä, että monibittisen laskurin ohjauslogiikkapiiri (56) käsittää TAI-veräjän (135), jonka anto on kytketty vastaavaan ottoon TAI-veräjässä (58), jonka anto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin (51) ylös-35 laskennan ohjausottoon, JA-veräjän (132), jonka 61 71436 kaksi ottoa on kytketty EI-veräjien (136, 137) välityksellä kaksibittisen ylös/alas-laskurin asteiden (74, 75) antoihin (79, 83) ja jonka kaksi muuta ottoa on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapii-5 rin (55) antoon sekä tuntopiirin (52) antoon ja jonka anto on kytketty monibittisen laskurin ohjaus-logiikkapiirin (56) TAI-veräjän (135) yhteen ottoon sekä vastaavaan ottoon TAI-veräjässä (60), jonka anto on kytketty kiikkupiirin (54) tilanvaihto-ottoon (189), 10 toisen JA-veräjän (133), jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän (138) välityksellä etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon ja jonka anto on kytketty monibittisen laskurin ohjauslogiikkapii-rin (56) TAI-veräjän (135) toiseen ottoon, ja kol-15 mannen JA-veräjän (134), jonka yksi otto on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon ja jonka toinen otto on kytketty EI-veräjän (139) välityksellä tuntopiirin (52) antoon ja jonka anto on kytketty vastaavaan ottoon TAI-veräjässä (59), jonka 20 anto on kytketty monibittisen ylös/alas-laskurin (51) alas-laskennan ohjausottoon (73), ja että jokaisessa näistä kolmesta JA-veräjästä (132, 133, 134) on lisäksi yksi otto ja että nämä otot on kytketty toisiinsa ja todennäköisyyskertolaskuyksikön (3) antoon, jotta 25 näihin ottoihin voidaan syöttää signaali, jonka arvo on looginen ykkönen, kun todennököisyyskertolaskuyk-sikkö (3) kehittää loogisen signaalin, jolla on ensimmäinen arvo, ja signaali, jonka arvo on looginen nolla kaikissa muissa tapauksissa.

3. Kumman tahansa patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen digitaalinen todennäköisyyskorrelattori, tunnettu siitä, että kaksibittisen laskurin ohjauslogiikka (57) käsittää JA-veräjän (140), jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän (156) välityksellä 35 etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon, 62 71436 toisen JA-veräjän (141), jonka otot on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon, tuntopiirin (52) antoon ja EI-veräjien (158, 159. välityksellä kaksibittisen ylös/alas-laskurin 5 asteiden antoihin (79, 83), TAI-veräjän (152), jonka otot on kytketty ensimmäisen ja toisen JA-veräjän (140, 141) antoon ja jonka anto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) tuloasteen (74) ylös-laskennan ohjausottoon (77), kolmannen JA-veräjän (142), jonka 10 yksi otto on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon ja jonka anto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin tuloasteen (74) alas-laskennan ohjausottoon (78), toisen TAI-veräjän (150), jonka yksi otto on kytketty TAI-veräjän (157) välityk-15 sellä tuntopiirin (52) antoon ja jonka muut otot on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) asteiden (74, 75) antoihin (79, 83) ja jonka anto on kytketty kolmannen JA-veräjän (42) toiseen ottoon, neljännen JA-veräjän (143), jonka yksi otto on kyt-20 ketty EI-veräjän (156) välityksellä etumerkkiydis- telraän analyysilogiikkapiirin (55) antoon, viidennen JA-veräjän (144), jonka kaksi ottoa on kytketty etu-merkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon ja tuntopiirin (52) antoon ja jonka kaksi muuta ottoa 25 on kytketty EI-veräjien (158, 159) välityksellä kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) asteiden (74, 75) antoihin (79, 83), kuudennen JA-veräjän (145), jonka yksi otto on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon, kolmannen TAI-veräjän (151), 30 jonka yksi otto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin lähtöasteen (75) antoon (83) ja jonka toinen otto on kytketty EI-veräjän (157) välityksellä tunto-piirin (52) antoon ja jonka anto on kytketty kuudennen JA-veräjän (145) toiseen ottoon, seitsemännen JA-verä-35 jän (146), jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän (159) 63 71 4 3 6 välityksellä kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) lähtöasteen (75) antoon (83) ja jonka muut otot on kytketty tuntopiirin (52) antoon, etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon sekä kaksibittisen 5 ylös/alas-laskurin (53) tuloasteen (74) antoon (79), kahdeksannen JA-veräjän (147), jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän (159) välityksellä kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) lähtöasteen (75) antoon (83) ja jonka muut otot on kytketty etumerkkiyhdistelmän 10 analyysilogiikkapiirin (55) antoon, tuntopiirin (52) antoon sekä kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) tuloasteen (74) antoon (79), yhdeksännen JA-veräjän (148), jonka yksi otto on kytketty EI-veräjän (158) välityksellä kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) tuloas-15 teen (74) antoon (79) ja jonka muut otot on kytketty etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) antoon, tuntopiirin (52) antoon sekä kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) lähtöasteen (75) antoon (83), kymmenennen JA-veräjän (149), jonka otot on kytketty 20 etumerkkiyhdistelmän analyysilogiikkapiirin (55) an toon, tuntopiirin (52) antoon sekä kaksibittisen ylös/ alas-laskurin (53) asteiden (74, 75) antoihin (79, 83). neljännen TAI-veräjän (153), jonka otot on kytketty neljännen, viidennen ja kahdeksannen JA-veräjän (143, 25 144, 147) antoon ja jonka anto on kytketty kaksibittisen ylös/alas-laskurin (53) lähtöasteen (75) ylös-lasken-nan ohjausottoon (81), viidennen TAI-veräjän (154), jonka otot on kytketty kuudennen ja kymmenennen JA-verä-jän (145, 149) antoon ja jonka anto on kytketty kaksi-30 bittisen ylös/alas-laskurin ( 53 ) lähtöasteen (75) alas-laskennan ohjausottoon (82), ja kuudennen TAI-veräjän (155), jonka otot on kytketty toisen, viidennen, seitsemännen, kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen JA-veräjän (141, 144, 146, 147, 148, 149) antoihin ja 35 jonka anto on kytketty vastaavaan ottoon TAI-veräjäs-sä (60), jonka anto on kytketty kiikkupiirin (54) 61* 71436 tilanvaihto-ottoon (89), ja että kaksibittisen laskurin ohjauslogiikkapiirin (57) jokaisessa JA-veräjässä (140, 141, 142, 143, 144, 145, 146, 147, 148, 149) on lisäksi yksi otto, joista ensimmäisen, toisen ja kol-5 mannen JA-veräjän (140, 141, 142) sanotut otot ovat kytketyt toisiinsa ja todennäköisyyskertolaskuyksi-kön (3) antoon, jotta näihin ottoihin voidaan syöttää signaali, jonka arvo on looginen ykkönen, kun toden-nököisyyskertolaskuyksikkö (3) kehittää loogisen sig-10 naalin, jolla on kolmas arvo, ja jotta näihin ottoihin voidaan syöttää signaali, jonka arvo on looginen nolla kaikissa muissa tapauksissa, ja joista otoista neljännen, viidennen, kuudennen ja seitsemännen JA-veräjän (143, 144, 145, 146) sanotut otot on kytketty 15 toisiinsa ja todennäköisyyskertolaskuyksikön (3) antoon, jotta näihin ottoihin voidaan syöttää signaali, jonka arvo on looginen ykkönen, kun todennäköisyys -kertolaskuyksikkö (3) kehittää loogisen signaalin, jolla on toinen arvo, ja jotta näihin ottoihin voidaan 20 syöttää signaali, jonka arvo on looginen nolla kaikissa muissa tapauksissa, ja joista otoista kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen JA-veräjän (147, 14R, 149) sanotut otot on kytketty toisiinsa ja todennäköisyys-kertolaskuyksikön (3) antoon, jotta näihin ottoihin 25 voidaan syöttää signaali, jonka arvo on looginen ykkönen, kun todennäköisyyskertolaskuyksikkö (3) kehittää signaalin, jolla on ensimmäinen arvo, ja jotta näihin ottoihin voidaan syöttää signaali, jonka arvo on looginen nolla kaikissa muissa tapauksissa. 65 71 4 3 6