FI70747B - Elektronisk vaog - Google Patents

Description

7 0 7 4 7

Elektroninen vaaka Tämä keksintö kohdistuu elektroniseen vaakaan, joka on patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmässä esitettyä tyyppiä.

Yleensä voiman tarkka mittaaminen yhdessä suunnassa on suhteellisen yksinkertaista. Niinpä esimerkiksi punnitsemalla ripustetussa vaakakupissa voidaan saada tarkka tieto painosta käyttämällä yhtä mittausanturia. Useimmissa tapauksissa ei kuitenkaan voida hyväksyä heiluvaa ja epävakaata vaakakuppia, vaan tarvitaan kuormaa varten tukevaa kuppia tai siltaa.

Stabiilin vaakakupin saamiseksi aikaan kuppi voidaan esimerkiksi ripustaa kolmeen varteen, jotka lähtevät kannasta ja on yhdistetty kuppiin jännityksenmittareilla. Vaihtoehtoisesti kuor-makenno voidaan sijoittaa sillan jokaisen kulman alle. Molemmat nämä ratkaisut edellyttävät useita antureita, jotka on säädettävä tarkalleen yhtä herkiksi saman painon osoittamiseksi riippumatta kuorman asemasta kupissa tai sillalla. Tällaiset rakenteet ovat teknisesti suhteellisen monimutkaisia ja kalliita.

Jos sen sijaan käytetään keskeistä kuormakennoa sillan keskikohdan alla, syntyy suuria momentteja kun kuorma siirretään yhteen kulmaan. Kuormakennon täytyy pystyä ottamaan nämä momentit ilman rekisteröintivirhettä, mikä, etenkin jos silta on suuri tai tarkkuusvaatimus suuri, tuskin on mahdollista edes erikoisraken-teisilla kuormakennoilla.

Tällaisten sivuvoimien ja ei-haluttujen momenttien eliminoimiseksi tunnetuissa mekaanisissa vaakarakenteissa on käytetty sillan yhdensuuntaisohjausta. Elektroninen anturi on näissä tapauksissa järjestetty siten, että voima vaikuttaa vain yhdessä suunnassa. Eräissä tapauksissa tällaiset anturit korvaavat punni-tusjousien tai tasapainoitettujen painojen järjestelmän. Kun alkuperäinen mekaaninen vaakarakenne on ollut kallista tarkkuus-laatua ja anturin sijoittaminen on suoritettu erittäin tarkasti, on saatu hyviä tuloksia, joskin suurin kustannuksin.

2 70747

On myös ennestään tunnettua, katso US-patentteja 4 274 501 ja 2 276 949, käyttää vaakoja, joissa on välimittausyksikköjä, jotka on kannatettu kuudesta pisteestä ja jotka on varustettu anturivälineillä. Kannatuspisteet on kuitenkin järjestetty siten, että vipuvarret ovat hyvin lyhyitä, ja tämän johdosta myös tarkkuus on hyvin pieni. Toinen epäkohta näitä vaakoja käytettäessä on, että kannatuspisteet on muodostettu teriksi, jotka saattavat helposti vaurioitua ja jotka kuluvat ja täten vaikuttavat vaa'an tarkkuuteen.

Että monet yritykset olemassa olevien mekaanisten vaakojen muuttamiseksi elektronisesti punnitseviksi ovat epäonnistuneet johtuu siitä, että joskus on käytetty niin lyhyitä tasapainovarsia mekaanisessa rakenteessa, että varren pituuden tarkkuusvaatimus on ollut suuruusluokkaa 1/1000 mm. Tämä on vaikeata sekä saada aikaan että ylläpitää, mm. kulumisen takia.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan elektroninen vaaka, joka valmistukseen nähden on yksinkertainen ja halpa ja johon sisältyy anturi, joka niin pitkälle kuin on mahdollista eliminoi kaikki ei-halutut voimat ja momentit, jotka johtuvat kuorman sijoituksesta sillalla tai sentapaisella, ja jossa tarvitaan vain yhtä anturia. Rakenteen tulee myös olla sellainen, että vältetään lyhyitä momenttivarsia, joiden valmistus vaatii suurta tarkkuutta, ja myös teriä ja istukoita, jotka voivat aiheuttaa kitkaa ja kulumista. Momenttivarsien pituuden tulisi olla niin suuri kuin on mekaanisesti mahdollista. Edelleen asennuksessa ei tulisi normaalisti tarvita mitään mekaanista säätöä.

Tämä tarkoitus saadaan keksinnön mukaan aikaan käyttämällä niin kutsuttua kaksoiskolmipistekannatusta, mikä tarkoittaa sitä, että vaakakuppi tai vastaava osa on kannatettu kolmesta pisteestä anturilaitteessa, joka vuorostaan on kannatettu kolmesta pisteestä alustalla. Käytettäessä kahta kolmipistekannatusta rakenne on staattisesti täysin määritetty.

3 70747

Keksinnön mukaisen vaa'an tunnusmerkit on määritetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksintö esitetään seuraavassa sovellutusesimerkkinä viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuva 1 esittää osittain leikattuna keksinnön mukaisen vaa'an so-vellutusmuotoa, kuva 2 esittää päältä katsottuna ja osittain leikattuna keksinnön mukaisen anturin sovellutusmuotoa, kuva 3 esittää keksinnön mukaisen vaa'an pystyleikkausta, kuva 4 esittää sivulta katsottuna kuvan 1 mukaisen anturilait-teen vaihtoehtoista sovellutusmuotoa, kuva 5 esittää päältä katsottuna keksinnön mukaisen anturilait-teen vaihtoehtoista sovellutusmuotoa, kuva 6 esittää päältä katsottuna anturilaitteen toista sovellutusmuotoa, kuva 7 esittää ripustimen sovellutusmuotoa, kuva 8 esittää kuvan 6 mukaisen ripustimen kiinnitintä, kuva 9 havainnollistaa ripustimen kiinnitystä anturilaitteen yhteen varteen.

Kuvassa 2 päältä katsottuna esitetty anturilaite käsittää kuusi kannatusplstettä A, B, C, D, E ja F, jotka on pareittain yhdistetty varsilla 1, 2 ja 3. Varret 1 ja 3 on myös yhdistetty poikkipalkkiin 4, joka on jäykästi kiinnitetty putken 6 muodossa olevan mittauskappaleen toiseen päähän 5. Varsi 2 kulkee vapaasti putken 6 läpi ja on laipalla 7 jäykästi kiinnitetty putken vastakkaiseen päähän 8. Näin ollen koko anturilaite muodostaa kokonaisuuden ilman nivelkohtia.

Koska kaikki kannatuspisteet ovat varsien välityksellä jäykästi yhdistetyt putken 6 jompaankumpaan päähän, putki joutuu anturi-laitetta kuormitettaessa taivutusmomentille alttiiksi, joka tavanomaiseen tapaan tunnistetaan putken ylä- ja alasivuun sijoitettujen sähköisten jännitysmittareiden 9 avulla. Jännitysmit-tarit 9 on sähköisesti kytketty koteloon, joka on varustettu 4 70747 sähkölähteellä, kuten paristolla, ja välineillä signaalin käsittelemiseksi ja välittämiseksi osoittimeen.

Kuvan 2 mukaisen anturilaitteen kannatuspisteet A, B ja C, jotka on merkitty nuolen kärjellä, on kiinnitetty alustaan, joka voi olla kotelomainen, kun taas vaakakuppi tai vastaava osa on kiinnitetty kannatuspisteisiin D, E ja F, jotka on merkitty nuolen pyrstöllä.

Kahden kolmipistekannatusjärjestelmän kannatuspisteet muodostavat tasakyIkisten kolmioiden ABC ja DEF kulmat. Pisteet A ja D muodostavat kolmioiden kärjen ja on tärkeätä, että jännitysmitta-rit 9 on sijoitettu tarkalleen kummankin kolmion korkeuden puoleenväliin. Kuvan 2 mukaan varsi 2 on koaksiaalinen kyseessä olevan kolmion ajatellun korkeusviivan kanssa.

Kaksoiskolmipistekannatuksen johdosta anturilaitteeseen vaikuttaa kuusi päävoimaa, kun vaakakuppia kuormitetaan keskeisesti, jotka kaikki voimat on suunnattu pystysuoraan eli kohtisuoraan paperin tasoa vastaan. Kolmipistekannatusten vaikutuksesta voimajärjestelmä on täysin määritetty ja itseään säätävä. Jos näin ollen alusta on epätasainen tai kalteva, tämä aiheuttaa vain virheen, joka riippuu kyseisen momenttivarren projisoidun pituuden lyhenemisestä. Tämä virhe on useimmissa tapauksissa mitätön niin, että normaalisti vaa'an vaakitusta ei tarvita.

Kuvan 2 mukainen anturilaite voi esimerkiksi olla kannatettu kuvassa 3 esitetyllä tavalla. Kannatuspisteet A ja D mittaus-putken 6 toiseen päähän 8 yhdistävä varsi on samoin kuin kuvassa 2 merkitty 2. Piste A on täten kannatettu alustana toimivassa laatikossa 10 lehtijousen 11 avulla, joka kohdassa 12 on niitattu kotelon seinään. Vastaavalla tavalla myös pisteet B ja C on kannatettu kotelon vastakkaisesta seinästä.

Vaakakuppi 13 on lehtijousen 14 välityksellä kannatettu kannatus-pisteestä D. Jousi 14 on kohdassa 15 niitattu kuppiin. Vastaavalla tavalla kupin vastakkainen sivu on kannatettu kannatuspis-teistä E ja F.

5 70747 Vääntömomenttien välttämiseksi anturiputken 6 pituusakselin ympäri jousien 11 ja 14 tulee olla kääntyvästi kannatettu varren 2 päistä. Muut kiinnityspisteet ovat jäykät. Käyttämällä lehtijousia sallitaan tietty akselinsuuntainen siirtyminen kupin ja alustan välillä, samalla kun lehtijouset pyrkivät keskittämään nämä osat toistensa suhteen. Vetovoimien lisäksi jousien tulee kyetä välittämään myös tiettyjä puristusvoimia, kuten jäljempänä selitetään. Lehtijouset voidaan kuitenkin korvata muilla ekvivalentin tyyppisillä ripustimilla.

Kuvan 3 mukaisessa vaa'assa, joka on varustettu kuvan 2 mukaisella anturilaitteella, ellei huomioida anturilaitteen taarapainoa, kolmen anturilaitteeseen vaikuttavan ja vaakakupin kuormineen aiheuttaman alaspäin suunnatun voiman summa on yhtä kuin alustasta peräisin olevien ylöspäin suunnattujen reaktiovoimien summa. Kuorman siirtäminen vaa'an eri kohtien välillä ei tietenkään vaikuta voimien summan suuruuteen, mikä merkitsee sitä, että anturiputkeen 6 vaikuttaa sama taivutusmomentti sen keskitasoon S-S nähden kuvassa 2, missä jännitysmittarit 9 sijaitsevat, riippumatta kuorman sijoituksesta vaakakupilla. Mitään vääntömo-menttia pituusakselin ympäri ei välity johtuen ripustimien 11 ja 14 kiinnityksestä.

Jos esimerkkinä tarkastetaan voimia ja paino P sijaitsee keskellä vaakakuppia ja jollei huomioida kupin ja anturilaitteen taara-painoja, voimat pisteissä A ja D ovat kumpikin P/2, mutta ne on suunnattu vastakkaisiin suuntiin. Voimat pisteissä B, C ja E, F ovat kukin P/4 ja ne ovat kaksi ja kaksi suunnattu päinvastaisiin suuntiin. Voidaan helposti osoittaa, että momentti, joka voimaparin A-D vaikutuksesta välittyy anturiputken oikeanpuoleiseen päähän, on yhtä suuri mutta suunnattu päinvastoin kuin se momentti, joka välittyy voimaparien B-E ja C-F vaikutuksesta vasemmanpuoleiseen päähän. Jos pisteiden A ja D välinen etäisyys on L, jännitysmittareiden 9 keskitasossa S-S mittaama momentti M on: M = P x L/2.

6 70747

Jos kuorma siirretään keskikohdasta niin, että se sijaitsee esimerkiksi suoraan pisteen A yläpuolella, voima kohdassa A kasvaa arvoon P, kun taas voimat kohdissa B ja C ovat O. Voimat pisteissä E ja F kasvavat kumpikin arvoon P/2 ja voima pisteessä D on O. Anturilaitteeseen vaikuttavat pystysuuntaiset voimat tasapainottavat tietenkin toinen toisiaan ja momentti M anturin keskitasossa on myös tässä tapauksessa: M = P x L/2.

Jos nyt oletetaan, että kuorma P siirretään vaakakupin kulmaan, esimerkiksi suoraan pisteen E yläpuolelle kuvassa 2, järjestelmä pyrkii kääntymään pisteiden A ja B välisen ajatellun yhdysviivan ympäri, jolloin se kohoaa pisteen C kohdalla. Koska kannatin-jouset kuitenkin pystyvät pidättämään myös puristusvoimia, järjestelmää pidättää päinvastainen voima pisteessä C. Pisteissä D ja F ei esiinny voimia.

Voidaan helposti osoittaa, että voima pisteessä C on P/2 ja voima pisteessä A on yhtä kuin P ja pisteessä B yhtä kuin P/2. Nämä voimat suuntautuvat päin vastoin kuin voima pisteessä C. Tämä voimayhdistelmä aiheuttaa poikkitangon 4 vääntömomentin, joka ei kuitenkaan vaikuta mittariin 9, mikä merkitsee sitä, että momentti keskitasossa S-S on edelleen: M = P x L/2.

Vastaavalla tavalla voidaan osoittaa, että siirrettäessä paino vaakakupin mihin muuhun pisteeseen, anturiputkeen 6 ei yleensä välity mitään vääriä momentteja tai voimia, joskin määrätyissä tapauksissa momentteja esiintyy jäykässä poikkipalkissa. Jos vaakakupin ja anturilaitteen taarapainot huomioidaan, tämä antaa vain määrätyn lisäyksen taaraan, joka helposti voidaan tasapainottaa sähköisesti.

Kuvan 4 mukainen anturilaite ei ole putkimainen, vaan täysiai-neinen ja siinä on uumaosa 16, johon jännitysmittarit asennetaan. Momentti välittyy täten pisteestä A keskivarren 2 ja ikeen 17 välityksellä anturilaitteen oikeanpuoleiseen päähän, joka kuten 70747 kuvassa 2 on yhteydessä pisteeseen D. Muista kannatuspisteistä momentti välittyy kuten edellä poikkipalkin 4 välityksellä anturilaitteen vasemmanpuoleiseen päähän.

Tämä sovellutusmuoto soveltuu erikoisen hyvin herkkiin vaakoihin ja kun halutaan käyttää anturimateriaalia, jota ei helposti voida valmistaa putkena. Anturilaitetta voidaan kuitenkin muunnella myös muilla tavoilla, ja esimerkiksi se voi olla vain keskivarren 2 jatke. Myös tässä tapauksessa käytetään kuvan 4 mukaista iestä 17.

Kuvan 5 mukaisessa anturilaitteessa ulommat varret ja nämä varret yhdistävä keskitanko ovat yleensä X-muotoiset. Täten on mahdollista säästää materiaalia ja vähentää painoa käyttämällä valettua silumiinia tai sentapaista. Toiminta on kuitenkin sama kuin kuvan 2 mukaisella anturilaitteella.

Kuvan 6 mukaisessa muunnelmassa keskivarsi 2 on siirretty sivu-varsiin nähden. Kuten kuvassa esitetyistä tasakylkisistä kolmioista ilmenee, jännitysmittarit on edelleen sijoitettu yhteiseen keskitasoon S-S, joka jakaa kolmion korkeuden kahteen yhtä suureen osaan. Tämä sovellutusmuoto voi eräissä tapauksissa olla edullinen ripustimien yksinkertaistamiseksi ja lisätilan saamiseksi niitä varten.

Kuvan 7 mukaisessa sovellutusmuodossa ripustin voidaan valmistaa sopivasta jousimateriaalista valopiirtämällä tai meistämällä. Ripustin voidaan esimerkiksi kiinnittää koteloon 10, kuten kuvassa 8 on esitetty, kiristysruuvilla 19, joka on yhteistoiminnassa säätöruuvin 20 kanssa, jonka pituus on säädettävissä kierteillä 21. Tämä voi olla toivottavaa erittäin tarkkojen vaakojen hienosäätöä varten.

Erittäin tarkoissa vaaoissa saattaa myös olla edullista, että ripustimet, kuten on esitetty kuvassa 9 ripustimen 22 kohdalla, on kiinnitetty anturin varsiin siten, että ripustimen 22 ja varren välillä ei ole kosketusta anturilaitteen keskitasoa 23 vastaavassa asemassa. Ripustin voi esimerkiksi olla sijoitettu rakoon ja 70747 kiinnitetty ruuvilla 24. Ripustin voi myös olla järjestetty siten, että sillä ei ole kosketusta varteen asemassa, joka vastaa anturilaitteen keskitasoa normaalikuorman alaisena.

Tämä saattaa olla erikoisen tärkeätä käytettäessä suuresti esikuormitettuja vaakoja, jotka vaativat suurta tarkkuutta.

Varren pituuden eli ripustimen kannatuspisteen säätämiseksi on anturilaitteen keskikohtaan nähden edellä esitettyä tyyppiä olevissa tarkkuusvaaoissa myös mahdollista sijoittaa lautasjousialus-levy tai sentapainen varren pään ja ripustimen väliin. Tätä aluslevyä voidaan puristaa kokoon tarvittavassa määrässä ripustimen asennusruuvilla ja se voidaan lukita, esimerkiksi liimalla, haluttuun asemaan. Tällaisella säädöllä on mahdollista kompensoida pienehköt virheet jännitysmittareiden asennuksessa.

Edellä esitetyt keksinnön mukaisen laitteen sovellutusmuodot ovat vain edullisia sovellutusmuotoja ja useita muita muunnelmia on ajateltavissa patenttivaatimuksissa määritellyn kaksoiskolmi-pistekannatuksen puitteissa, etenkin kannatusjärjestelmän ja sen ripustimien geometriseen muotoon nähden. Näin ollan kannatus-kolmioiden sijainti toistensa suhteen voi vaihdella ja jännitys-mittarit voidaan suunnata siten, että ne tunnistavat taivutus-momentin.

Keksintöä käyttämällä on suhteellisen yksinkertaista valmistaa vaakoja, joita voidaan muuttaa eri herkkyysalueille. Tämä voidaan saada aikaan sijoittamalla ensimmäinen anturilaite, joka on tarkoitettu käytettäväksi suhteellisen pieniä kuormia varten, toiseen anturilaitteeseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi suurempia kuormia varten ja joka on taarattu ensimmäisen laitteen painoon nähden. Toisen laitteen vaakakuppi ja ensimmäisen laitteen alusta on edullisesti rakennettu yhteen yhdeksi yksiköksi .

Koska kaikki kuormat on tarkoitettu sijoitettavaksi ensimmäisen anturilaitteen vaakakupille, täytyy olla mahdollista ylikuormittaa tämä laite. Tätä tarkoitusta varten sovitetaan pysäytineli-met, jotka toimivat kun ensimmäisen anturilaitteen maksimikuorma 9 70747 on saavutettu, esimerkiksi vaakakuppiin.

Yliheittokytkimellä voidaan haluttaessa ensimmäisen tai toisen anturilaitteen antamat signaalit kytkeä mittauselektroniikkaan niin, että samaa vaakaa voidaan käyttää sekä pienien laajalla alueella olevien kuormien että suurien kuormien punnitsemiseen. Kytkentä eri herkkyysalueiden välillä voidaan saada aikaan automaattisesti, esimerkiksi riippuen mitatun signaalin suuruudesta .

Edellä esitetyllä tavalla voidaan useita anturilaitteita sijoittaa päällekkäin tarvittavan hajoituksen saamiseksi aikaan halutulla mittausalueella.

Vaikkakin kaikki edellä esitetyt esimerkit koskevat siltavaako-ja, ratkaisun periaate on sovellettavissa myös esimerkiksi kuormakennoihin, joissa probleemat ovat pitkälti samanlaiset, tai muihin voima-antureihin.

On huomattava, ettei ole välttämätöntä käyttää tasakylkisiä kolmioita, vaikkakin tällainen järjestelmä on suositeltava. Niinpä on mahdollista käyttää kolmioita, joiden sivut ovat eripituisia, niin kauan kuin anturi sjoitetaan kolmioiden korkeuden keskikohtaan tai lähelle sitä.

Claims (8)

70747

1. Elektroninen vaaka, joka etenkin on tarkoitettu rakennettavaksi siltavaa'aksi tai kuormituskennoksi ja joka käsittää anturilaitteen, jossa on kuusi kannatuspistettä (A-F), jotka tasossa katsottuna muodostavat kahden, sopivimmin tasakylki-sen kolmion kulmat, toisen kolmion kulmissa sijaitsevien kan-natuspisteiden (A-C) ollessa yhdistetty alustaan (10) tai sentapaiseen, kun taas kuppi (13) tai vastaava osa on toisen kolmion kulmissa sijaitsevien kannatuspisteiden (D-F) kannattamana, jolloin kolmioiden kärjet ovat suunnatut toisiaan vastaan, kolmioiden kannat ovat yhdensuuntaiset ja kolmiot tasossa katsottuna ovat osittain limittäin, tunnettu siitä, että kummassakin kolmiossa yksi piste korkeuden puolessavälissä on yhteinen anturilaitteen sijaitessa tässä pisteessä ja käsittäessä kappaleen (6), joka on varustettu antureilla (9), kappaleen ollessa jäykästi yhdistetty eri kannatus-pisteisiin (A-F) varsijärjestelmän (1, 2, 3) välityksellä niin, että anturikappaleen vaikutuskeskus sijaitsee yhteisessä pisteessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vaaka, tunnettu siitä, että kummankin kolmion kärki sijaitsee tasossa katsottuna toisen kolmion kannalla tai suhteellisen lähellä sitä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vaaka, tunnet-t u siitä, että mainittu antureilla varustettu kappale (6) on yhdistetty mainittuihin kannatuspisteisiin (A-F) kolmen varren (1-3) välityksellä, joista varsista yksi varsi (2), joka yhdistää kolmioiden kärjen muodostavat kannatuspisteet (A; D) toisiinsa, on jäykästi yhdistetty kappaleen (6) toiseen päähän (8) ja että muut varret (1, 3) on jäykästi yhdistetty kappaleen (6) vastakkaiseen päähän (5).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen vaaka, tunnettu siitä, että mainittu antureilla varustettu kappale on lieriömäinen ja sovitettu samanakselisesti kolmioiden kärkien välillä kulkevan varren (2) kanssa, joka varsi on jäykästi yh- 70747 distetty lieriön (6) toiseen päähän (8), että muut varret (1, 3) ovat jäykästi yhdistetyt lieriön (6) vastakkaiseen päähän (5), esimerkiksi välike-elimien (4) välityksellä.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen vaaka, tunnettu siitä, että kahden kolmion toisiaan vastapäätä sijaitsevat kulmat (E, B; A, D; F, C) ovat yhdistetyt toisiinsa yhdensuuntaisilla sauvoilla (1-3), jotka muodostavat mainitut varret, keskimmäisen sauvan (2), joka kulkee kolmioiden korkeusviivaa pitkin, ollessa yhdistetty kappaleen (6) toiseen päähän (8), kun taas kaksi muuta sauvaa (1, 3) on poikkipalkilla (4) yhdistetty kappaleen (6) vastakkaiseen päähän (5) .

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen vaaka, tunnettu siitä, että anturilaite ja vaakakuppi (13) tai vastaava osa ovat siten kannatetut, että tietty liike varsien (1-3) pituussuunnassa mahdollistuu, jolloin kannatuspis-teet sopivimmin ovat lehtijousia tai sentapaisia.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen vaaka, tunnettu siitä, että kaksi tai useampia anturilaittei-ta on sijoitettu päällekkäin vaa1 an eriherkkien mittausalueiden saamiseksi aikaan.

8. Patenttivaatimuksen 7, mukainen vaaka, tunnettu siitä, ;että se käsittää pysäytinelimet, jotka aktivoituvat kun kyseisen anturilaitteen maksimikuormitus saavutetaan, jolloin lisäpaino rekisteröidään vähemmän herkällä anturilait-teella. 70747