FI70746C - Stjaert foer en projektil. - Google Patents

Description

70746

Ammuksen pyrstö - Stjärt för en projektil

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdannossa lähemmin määriteltyyn ammuksen pyrstöön, erityisesti kranaatinheittimen ammuksen pyrstöön.

On tunnettua, että erityisesti raskaalla kranaatinhei11ime 11ä esiintyy ajoittain latausvaikeuksia, koska ammusta on vaikea ohjata heittimen putkeen riittävästi putken akselin suuntaisena. Jos heittimen putken akselin ja kranaatin akselin välinen suun-tavirhe on nykyisissä pyrstöratkaisuissa muutamaa astetta suurempi, on mahdollista, että pyrstön siivekkeen ulkopinta tarttuu putken sisäpintaan ja seurauksena on kiinnipureutuminen.

Tämä tulkitaan usein virheellisesti pyrstön y1 imi11aisuudeksi. Tällaisen kiinnipureutumisen irrotus vie luonnollisesti aikaa ja saattaa vahingoittaa pyrstön siivekkeitä. Joka tapauksessa tulirytmi häiriintyy. Huolellinen kranaatin putkeen asettelu, jota nykyiset ratkaisut vaativat, puolestaan taas hidastaa tuli-nopeutta ja vaatii lataajalta huomattavaa harjaantumista. Lisäksi vaikeissa olosuhteissa kranaatin putkeen asettelu saattaa olla jopa mahdotonta.

Edellä esitettyä latausvaikeutta on aikaisemmin pyritty poistamaan lähinnä kahdella menetelmällä: - pienentämällä pyrstön kaliiperia, - lyhentämällä pyrstön siivekkeiden tasomaisia ohjainpintoja.

Molemmat menetelmät ovat osoittautuneet riittämättömiksi käytännön rajoituksista johtuen. T.s. muut kranaatin pyrstön siivekkeille asetettavat vaatimukset ovat asettaneet esteitä ongelman ratkaisemiseksi tunnetuilla tavoilla. Kaliiperin pienentäminen latausvaikeuksien poistamiseksi johtaa suurempaan lähtöheilahte-lujen mahdollisuuteen, mikä ei luonnollisesti ole suotavaa. Ta- 7 0 7 4 6 2 somaisen pyrstön siivekkeen ohjainpinnan lyhentäminen käyttäen tasomaisia viist opintoja pyrstön etu- ja takaosassa ei auta tilannetta suuntavirheen osalta tarpeeksi.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on esittää ammuksen pyrstö, jonka avulla edellä selostetut ongelmat voidaan täysin poistaa siten, että latauskulmalla (suuntavirhee1lä ) ei ole käytännössä esiintyvissä tilanteissa merkitystä. Lisäetuna saavutetaan se, että heittimen putken ja pyrstön halkaisijan välinen välys voidaan valita pienemmäksi kuin aikaisemmissa ratkaisuissa, t.s. pyrstön halkaisijamittaa voidaan suurentaa lähemmäs putken si-sähalkaisijamittaa, jolloin kranaatin lähtötilanteessa lähtöhei-lahtelut jäävät pienemmiksi. Ennen kaikkea keksinnön mukaisella pyrstörakentee1 la saavutetaan mahdollisuus kasvattaa tulinopeut-ta vaikeissakin olosuhteissa.

Edellä esitettyjen etujen saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle ammuksen pyrstölle annettu oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyt tunnusmerkit.

Keksintöä on lähemmin havainnollistettu seuraavassa selityksessä, jossa viitataan oheiseen piirustukseen, jonka kuvat 1-3 esittävät sivulta katsottuna osittaisleikkauksena keksinnön mukaisen ammuksen pyrstön eräitä suoritusmuotoja.

Kuviin viitaten keksinnön mukainen ammuksen pyrstö 1 käsittää putkiholkin 2, joka kiinnitetään kranaatin pyrstöputken 3 päähän sinänsä tunnetulla tavalla. Kiinnitystekniikkaa eikä kranaatin muuta rakennetta ei tässä yhteydessä lähemmin kuvailla, koska ne eivät varsinaisesti kuulu tämän keksinnön piiriin.

Ammuksen pyrstö 1 käsittää sinänsä tunnetulla tavalla useampia, pääasiassa tasomaisia siivekkeitä L,, jotka ulkonevat säteittäi-sesti putkiholkin 2 ulkopinnasta, siivekkeiden L, ollessa putki-hoikin 2 ja pyrstöputken 3 pituusakselin suuntaisia.

3 70746

Keksinnön perusajatuksen mukaisesti siivekkeiden L, ulkopinnat 5 ovat korkeintaan sellaisen pallon pinnalla, jonka halkaisija on putken halkaisija. Kunkin siivekkeen L, ulkopinta 5 ei ylitä missään kohdassa em. rajapintaa, mutta voi olla osittain mainitun rajapinnan sisällä. Tällöin vältetään sellaisten ulkopinnan 5 epäjatkuvuuskohtien esiintyminen, jotka nykyisissä ratkaisuissa usein aiheuttavat kranaatin kiinnijuuttumisen.

Keksinnön mukaisen ammuksen pyrstön 1 siivekkeiden L, ulkopinnan muoto voi olla ainakin osittain kaareva. Kupera siivekkeen ulkopinta 5 voidaan keksinnön perusajatuksen puitteissa muotoilla usealla eri tavalla kaarevaksi.

Kaarevuus säde voi olla vakio (R,kuva 1), jolloin sen suuruus edullisimmin vastaa putken sisähaIkaisijamitan puolikasta - luonnollisesti tarvittavan vaImistustoieranssin ja perusvälyksen puitteissa. Kaaravuussäteen keskipiste valitaan siten, että siivekkeen 4 pinnan 5 päissä (kohdat 6, 7) on likimain sama etäisyys pyrstöputken 3 ja putkiholkin 2 keskiakseliin. Tällöin pyrstön siivekkeiden ulkopinnat 5 ovat samalla pal 1 opinna1 la , jolloin suuntavirhe latauksessa ei vaikuta haitallisesti, vaan pyrstö pääsee vapaasti siirtymään ja kiertymään putkessa pintojen 5 ohjaamana.

Pinta 5 voidaan myös muotoilla siten, että ainoastaan osa pinnasta 5 - pinnan keskikohta - on kaarevuussätee1 tään putken halkaisijan puolikas (esim. väli 8 kuvasssa 1) ja kaarevuussäde tämän kohdan kummallakin puolella pinnan 5 päitä 6, 7 kohti on pienempi kuin em. kaarevuussäde. Tällöin pyrstö ohjautuu putken sisäpintaa pitkin suuntavirheen ollessa suuruudeltaan sellainen, että pinnan 5 keskikohta on putken sisäpintaa vasten ja suunta-virheen mahdollisesti kasvaessa pyrstö irtoaa sisäpinnasta, koska vinossa asennossa pienemmän kaarevuussäteen kohdalla pyrstön vastakkaisten siivekkeiden ulkopintojen välinen etäisyys on pienempi kuin putken sisähalkaisija.

u 70746

Pinta 5 voidaan keksinnön puitteissa toteuttaa myös siten, että se on keskikohdaltaan kranaatin pituussuuntainen, pyrstön liukupintana toimiva suora taso 9 (kuva 2), joka muodostaa tason 9 ulkopuolella olevien kaarevien pinnan 5 osien 10, 11 jänteen esimerkiksi putken sisähalkaisijän mukaan piirretyn ympyrän 12 jänteen. Tasomainen keskiosa 9 voidaan tehdä pituudeltaan keksinnön puitteissa niin pitkäksi kuin suurin sallittu välys putken ja siivekkeen välillä sallii.

Keksinnölle ominainen toiminta voidaan toteuttaa myös siten, että pinta 5 muodostetaan ainakin osittain useampien peräkkäisten tasojen 13 avulla, jolloin tasojen leikkauskohdista IA ainakin jotkut sijaitsevat pa 11opinna11 a, jonka halkaisija on putken halkaisija.

Claims (6)

7 O 7 A 6 Patenttivaatimukset :

1. Ammuksen pyrstö, erityisesti kranaatinheittimen ammuksen pyrstö, joka käsittää useampia sä t ee 11 ä i se s t i ulkonevia siivekkeitä (4), tunnettu siitä, että kunkin siivekkeen (4) ulkopinta (5) on ainakin osittain jatkuva kupera kaaripinta, joka on korkeintaan sellaisen pallon pinta, jonka halkaisija on putken halkaisija.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammuksen pyrstö, tunnettu siitä, että kaarevuussäde on ainakin osalla pintaa (5) suuruudeltaan putken halkaisijan puolikas.

3· Patenttivaatimusten 1-2 mukainen ammuksen pyrstö, tunnettu siitä, että ulkopinnan (5) kaarevuussäde on putken halkaisijan puolikas pinnan (5) päiden (6, 7) sijaitessa likimain samalla etäisyydellä kranaatin keskiakse 1ista.

4. Ainakin patenttivaatimuksen 1 mukainen ammuksen pyrstö, tunnet t u siitä, että pinnan (5) keskikohdalla (8) kaarevuussäde vastaa putken halkaisijan puolikasta ja keskikohdan sivuilla kaarevuussäde on pienempi kuin kaliiperin puolikas.

5. Ainakin patenttivaatimuksen 1 mukainen ammuksen pyrstö, t u n n e t t u siitä, että pinta (5) käsittää lisäksi useampia tasomaisia osia (13), joiden leikkauskohdista (14) ainakin jotkut sijaitsevat pal 1opinna11 a, jonka halkaisija on putken halkai sija.

6. Ainakin patenttivaatimuksen 1 mukainen ammuksen pyrstö, tunnettu siitä, että pinnan (5) keskikohdalla on suora taso (9), joka on pinnan (5) kaarevien päätyosien (10, 11. jänne.