FI70635B - Flaektorgan avsedd foer inlopps- eller utloppsluftkanaler i vetilationsanlaeggningar - Google Patents

Description

rm «,ν KUULUTUSJULKAISU n n s Ύ r [B] (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT /06 35 99/PA? C (45) Pciteatti myönnetty , ( Patent meJOciat 24 03 I960 (51) Ky.lk.7lnt.CI.* F 24 F 11/04 g|jQ|^|j_p||^^^|^Q (21) Patenttihakemus — Patentansökning 773373 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 10.11 .77 (Fl) (23) Alkupäivä — Glltlghetsdag 10.11.77 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offendIg 11.05.79

Patentti· ja rekisterihallitus NähtävSksipanon |a kuul.julkaisun pvm.— 06.06.86

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och ud.skriften publicerad (86) Kv. hakemus —Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet (71) Haiton Oy, 47400 Kausala, Suomi-Finland(FI) (72) Erkki Aalto, Kausala, Arvi Tolmunen, Kausala, Suomi-Finland(FI) (74) Forss£n S Salomaa Oy (54) Ilmastointilaitosten tulo- tai poistoilmakanavistoihin tarkoitettu puhalluselin - Fläktorgan avsedd för inlopps- eller utloppsiuft-kanaler i ventilationsanläggningar

Keksinnön kohteena on llmastolntllaltosten tulo- tai poistoilmakanavistoihln tarkoitettu puhalluselin, joka käsittää vaipan rajoittaman suorakaiteenmuotoisen virtauskanavan, vlrtauskanavaan sijoitetun säätöellmen sekä säätölaitteen, jonka avulla säätöellmen vlrtauskanavaan aiheuttama kuristus on säädettävissä ja joka puhalluselin on varustettu mitta-asteikolla, jolta säätöellmen kulloinenkin kuristus on luettavissa tilavuusvirran määrittämiseksi paine-eron avulla.

llmastolntllaltosten sisäänpuhallus- ja polstoellnten läpi menevän liman tilavuusvirran säätöön ko. elinten välittömässä läheisyydessä käytetään useita erilaisia laitteita. Suorakaiteenmuotoisissa vlrtauekanavissa käytetyt yksinkertaisimmat ja yleisimmät ratkaisut ovat toisiinsa nähden liukuvat rei'itetyt levyt, kääntyvät läpät tai kääntyväsäleiset säätimet.

2 70635

Yhdistelmältä, joka käsittää ilman tilavuusvirran säätimen ja sisäänpuhallus-tai poistoelimen, ja jota yhdistelmää kutsutaan myös pääte-elimeksi, toivotaan yleensä mm. seuraavla ominaisuuksia: ilman tilavuusvirran säätö olisi voitava suorittaa helposti sisäänpu-hallus- tai poistoelimen läpi, koska kanavisto on usein rakenteiden sisällä, - ilman tilavuusvirran kulloinenkin suuruus tulisi olla helposti ja riittävän tarkasti määriteltävissä, kanavistossa virtaava ilma ei saisi aiheuttaa häiritsevää ääntä suurillakaan painehäviölllä, pääte-elimen tulisi vaimentaa vlrtauskanavasta huonetilaan ja vastaavasti huonetilasta vlrtauskanavaan siirtyvää ääntä.

Ilman tilavuusvirran mittaus on yleensä kaikkein vaikeimmin ratkaistavissa oleva ongelma. Tilavuusvirran mittaukseen pääte-elinten kohdalla käytetään yleensä menetelmiä, jotka perustuvat joko vlrtausnopeusmlttarin tai paine-eromlttarin käyttöön.

Vlrtausnopeu8mittaria käytettäessä on menetelmästä riippumatta vaikea saada riittävän tarkkaa mittaustulosta lukuisien vlrhelähteitten johdosta. Virtaus-nopeusmittari on herkkä lian, lämpötilan, ilman turbulensslasteen ja mittarin sisäisten tekijöiden vaikutuksille. Näitä vaikutuksia voidaan tosin vähentää kalibrointien avulla, mutta tällaiset kalibroinnit ovat usein hankalia ja ne joudutaan suorittamaan verrattain usein.

Ilman tilavuusvirta voidaan vlrtausnopeusmlttarin avulla määrittää seuraavasti. Ilman virtausnopeus mitataan useasta kohdasta slsäänpuhallus- tai poistoelimen otsapinnalta. Saatujen mittaustulosten keskiarvolla kerrotaan ns. pinta-alate-kljä. Tällainen menetelmä on erittäin epätarkka, sillä pinta-alatekijän määrääminen on varsin vaikeaa ja lisäksi riippuvainen useista eri tekijöistä. Samankin mittauksen tulos vaihtelee lisäksi varsin paljon mittauksen suorittavan henkilön mukaan.

3 70635

Toisessa tunnetussa menetelmässä käytetään virtausnopeusmittarin lisäksi ns. anemometritorvea. Anemometritorvi muuttaa kuitenkin ilmastolntllaitoksen pai-nesuhteita ja tilavuusvirtoja.

Edellä mainituissa kahdessa virtausnopeusmlttaria käyttävässä menetelmässä päästään parhaimmissakin tapauksissa ainoastaan 10-30 % tarkkuuteen. Tällainen tarkkuus ei luonnollisesti voi olla tyydyttävä.

Paine-eromittaria käytettäessä ei itse mittari tuota ongelmia. Ilman tilavuus-virta voidaan määrittää mittaamalla joko kiinteän tai säädettävän kuristineli-men aiheuttama paine-ero. Ilman tilavuusvirran määritystä helpottaa se, että paine-ero on likipitäen verrannollinen tilavuusvirran neliöön määrätyllä sää-töasennolla. Tämä toisaalta kuitenkin rajoittaa kiinteän kuristuselimen käytettävyyttä, sillä paine-ero muuttuu nopeasti joko liian suureksi tai liian pieneksi. Säädettävässä kuristuselimessä valkein ongelma on säätöasennon riittävän tarkka määrittäminen. Toinen virhelähde ilman tilavuusvirran paine-eromittauksessa on mittauspisteiden määrityksessä. Näin ollen ilman tilavuus-virtaa ei ole pystytty mittaamaan tyydyttävällä tarkkuudella tunnettua pai-ne-eromittausta käyttäen.

Keksinnön päämääränä on aikaansaada parannus aikaisemmin tunnettuihin ratkaisuihin. Keksinnön yksityiskohtaisempana päämääränä on aikaansaada tulo-tal poistoilmakanavistoihin tarkoitettu puhalluselin, jossa ilman tilavuusvirran säätö on mahdollista suorittaa mahdollisimman helpolla tavalla. Keksinnön päämääränä on myös aikaansaada puhalluselin, jonka läpi virtaavan ilman tilavuusvirta on helposti ja riittävällä tarkkuudella määriteltävissä. Keksinnön muut tavoitteet ja sillä saavutettavat edut käyvät ilmi keksinnön selityksestä.

Keksinnön päämäärät saavutetaan llmastointllaitosten tulo- tai poistoilmakanavistoihin tarkoitetulla puhallusellmellä, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että mitta-asteikko on sijoitettu virtauskanavan sisäpuolelle säätöelimen taakse.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan mm. seuraavat edut: säätöelimen kuristuksen määrittäminen voidaan suorittaa helposti ja mahdollisimman tarkasti, 4 70635 mittaustulos el ole riippuvainen mittauksen suorittajasta, valmistustoleransslen ja välyksien vaikutus laitteen tarkkuuteen saadaan lähes täysin eliminoitua laitteen säätömekanismilla ei ole vaikutusta mittaustarkkuuteen, laitteen asennolla ei ole vaikutusta mittaustarkkuuteen, ilmavirran suunnan ja jakautumisen vaikutusta mittaustulokseen voidaan olennaisesti vähentää, laitteen tarkkuus ei ole altis vahingoittumiselle, laitteella on helppo saavuttaa 5 % parempi tilavuusvirran mittaustarkkuus.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen edulliseen suoritusmuotoon, johon keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan rajoittaa.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista puhallusellntä sivukuvana.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista puhallusellntä suunnasta C katsottuna.

Kuvio 3 esittää kuvion 1 mukaista puhallusellntä suunnasta A katsottuna.

Kuvio A esittää kuvion 1 mukaisen puhallueelimen erästä yksityiskohtaa suunnasta D katsottuna.

Kuvio 5 esittää kuvion 1 mukaisen puhallueelimen erästä toista yksityiskohtaa suunnasta E katsottuna.

Kuvioiden 1-5 mukaisessa suoritusmuodossa keksinnön mukaista llmastointilai-tosten tulo- tai poistoilmakanavistoihin tarkoitettua puhallusellntä on merkitty yleisesti viitenumerolla 10. Fuhalluselin 10 käsittää vaipan 11, joka rajoittaa suorakaiteenmuotoisen virtauskanavan 26. Valppaan 11 sen toisessa 5 70635 päässä on kiinnitetty päädyn reunalistat 12 sekä alasivun reunalleta 13 ja yläslvun reunalista 14. Virtauskanavaan 26 on sijoitettu säätöelin 15. Säätö-elin 15 on tässä suoritusmuodossa eristeellä 17 täytetty säätölevy, joka on toisesta päästään kiinnitetty esim. plstehitsaamalla saranastaan vaippaan 11. Vlrtauskanavan 26 yläosassa on edullisesti myös eriste 17, joka on kiinnitetty klinnitysllstalla 16 vaippaan. Eristyksien 17 ansiosta saavutetaan erittäin hyvä äänenvalmennus.

Säätölevyn 15 säätölaite muodostuu tapplmutterista 18 ja säätövarresta 19, kuten kuviosta 4 käy parhaiten ilmi. Säätövarren 19 toinen pää on kiinnitetty välilevyjen 20 ja lukkorenkaitten 21 avulla, kuten kuviossa 5 on esitetty. Kuten kuviosta 5 ilmenee, on säätövarren 19 päässä lovimainen syvennys, josta sää-tövartta 19 voidaan kiertää esim. ruuvimeisselin avulla ja säätää siten säätö-levyn 15 virtauskanavaan 26 aiheuttamaa kuristusta. Kuvioissa 1-3 säätölevyn 15 eräs kuristusasento on esitetty katkoviivoilla.

Keksinnön perusoivalluksen mukaisesti virtauskanavaan 26 on sijoitettu säätö-levyn 15 taakse tuki 24, joka on varustettu mitta-asteikolla 25.

Tällöin säätölevyn 15 virtauskanavaan 26 kulloinkin aiheuttama kuristus on suoraan luettavissa mitta-asteikolta 25 vlrtauskanavan 26 läpi, ts. pääte-elimen 10 läpi. Mitta-asteikon 25 tuki 24 toimii samalla vaipan 11 tukielimenä.

Keksinnön toisen tärkeän tunnusmerkin mukaisesti puhalluselin 10 on varustettu ainakin yhdellä kiinteällä paine-eron mittausellmellä 22, joka tässä suoritusmuodossa on sijoitettu vlrtauskanavan 26 yläosaan ja ulottuu vir-tauekanavan 26 läpi. Paine-eron mittauselin 22 on mittausputki, joka on kiinnitetty sankamaisilla kiinnitysellmlllä 23.

Keksinnön mukaisen puhalluselimen tai pääte-elimen 10 läpi vlrtaavan ilman tllavuusvirta on helposti ja nopeasti mitattavissa. Tällöin tarvitsee ainoastaan lukea kulloinenkin paine-ero sekä säätöelimen 15 kuristus. Paine-ero saadaan suoraan esim. U-muotolsesta manometristä, joka on mittausputken 22 jatkeena pääte-elimen 10 ulkopuolella. Säätöelimen 15 kuristus on puolestaan suoraan luettavissa pääte-elimen 10 läpi mitta- asteikolta 25. Käyrästöstä, jossa pystyakselilla on paine-ero ja vaaka- akselilla ilman tilavuusvirtaus, on kulloinenkin tilavuusvirtaus suoraan saatavissa, kun tiedetään puhalluselimen 6 70635 10 koko, säätöelimen 15 kuristusasento ja säätöelimen 15 aiheuttama paine-ero. Vastaavasti puhalluselimen tai pääte-elimen 10 läpi virtaavan ilman tilavuus-virta on helposti säädettävissä halutun suuruiseksi. Kun tiedetään säätöeli-men 15 kuristuksen aiheuttama paine-ero, katsotaan käyrästöstä mihin säätöasentoon säätöelin 15 on kuristettava, jotta vlrtauskanavassa 26 virtaisi haluttu ilman tilavuusvirtaus. Säätövartta 19 kierretään siten, että mitta-asteikolta 25 suoraan pääte-elimen 10 läpi näkyvä säätöelimen 15 asento on oikea. Koska säätöelimen 15 muuttunut kuristusasento saattaa muuttaa myös paine-eroa jonkin verran, luetaan paine-eron arvo uudestaan ja tarvittaessa suoritetaan hienosäätö säätövartta 19 uudelleen hieman kiertämällä. On siis huomattava, että keksinnön mukaisella puhallusellmellä ilman tilavuusvirtausta säädettäessä paine-eron arvoa voidaan jatkuvasti seurata.

Claims (4)

7 70635

1. Ilmaetointilaitosten tulo- tai poistoilmakanavistoihin tarkoitettu puhallus-elin (10), joka käsittää vaipan (11) rajoittaman suorakaiteenmuotoisen virtaus-kanavan (26), virtauskanavaan (26) sijoitetun säätöellmen (15) sekä säätölaitteen (18,19), jonka avulla säätöellmen (15) virtauskanavaan (26) aiheuttama kuristus on säädettävissä, ja joka puhalluselin on varustettu mitta-asteikolla (25), jolta säätöellmen (15) kulloinenkin kuristus on luettavissa tilavuusvirran määrittämiseksi paine-eron avulla, tunnettu siitä, että mitta-asteikko (25) on sijoitettu virtauskanavan (26) sisäpuolelle säätöellmen (15) taakse.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhalluselin, tunnettu siitä, että mitta-asteikon (25) tuki (24) toimii samalla vaipan (11) tuklellmenä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puhalluselin, tunnettu siitä, että puhalluselin (10) on varustettu ainakin yhdellä kiinteällä paine-eron mittausellmellä (22).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen puhalluselin, tunnettu siitä, että mlttauselin (22) on mlttausputki, joka on sijoitettu virtauskanavan (26) yläosaan ja ulottuu puhalluselimen (10) läpi.