FI70620C - Foerfarande att uppbaera tak av plaot samt takkonstruktion foer utfoerande av foerfarandet - Google Patents

Description

70620

Menetelmä peltikattojen kannattamiseksi sekä kattorakenne menetelmän suorittamista varten

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään peltikattojen kannattamiseksi, jossa pelti muodostaa vettähylkivän pintakerroksen ja on sopivimmin tunnetulla tavalla trapetsinmuotoisesti aallotettu pellin pituussuunnassa ulottuvine poikkileikkaukseltaan trapetsinmuotoisine harjoineen ja harjojen välissä olevine trapetsinmuotoisine laaksoineen, joka pituussuunta järjestetään olennaisesti yhdensuuntaisesti katon jännesuunnan, leveyssuunnan, kanssa ja jolloin pelti ainakin katon pitkittäisreunojen kohdalla sijoitetaan mainittuun leveyssuuntaan nähden kohtisuoraan sovitetuille kannatuspalkeille tai vastaaville.

Keksintö kohdistuu myöskin kattorakenteeseen menetelmän suorittamista varten.

Hyvin tunnettuja ovat kattorakenteet, jossa pellin muodostama vettähylkivä pintakerros on kannatettu toisaalta kannatuspalkkien kannattamilla kattotuoleilla, jotka ovat esimerkiksi ristikko-rakennetta sekä järjestetyt tietyin välein katon pituussuunnassa katsottuna, toisaalta kerroksella kattolevyjä tai sentapaisia, jotka ovat sovitetut kattotuolien ja pellin väliin. Tätä tyyppiä olevat rakenteet käsittävät näin ollen ensisijaisen kannatin-rakenteen ja toissijaisen kannatinrakenteen sekä vettä hylkivän pintakerroksen, ja ne ovat kalliita.

Tunnetaan myöskin kattorakenteita, joissa aaltopeltiosista muodostettua ristikkorakennetta käytetään kannattamaan vettähylkivää peltikerrosta. Tämän tapaiset rakenteet ovat kalliita sekä aiheuttavat tuntuvia saumaus- ja kuormituksenvastaanotto-ongelmia.

Tunnetaan myöskin rakenteita, joissa aikaansaadaan peltiä oleva holvi, jota tuetaan reunoilta. Näissä rakenteissa esiintyy suuria ongelmia vaakasuorien voimien vastaanottamisessa ja 2 70620 vain suhteellisen rajoitettuja jännevälejä voidaan saavuttaa.

Esillä oleva keksintö koskee kattorakennetta, jossa vettähylkivä kerros, pelti, myöskin osallistuu ensi- ja toissijaisena kanna-tinrakenteena, mikä johtaa yksinkertaiseen ja helposti asennettavaan sekä halpaan rakenteeseen.

Näin ollen keksintö kohdistuu menetelmään peltikattojen kannattamiseksi, jossa pelti muodostaa vettähylkivän pintakerroksen ja on sopivimmin tunnetulla tavalla trapetsinmuotoisesti aallotettu pellin pituussuunnassa ulottuvine poikkileikkaukseltaan trapet-sinmuotoisine harjoineen ja harjojen välissä olevine trapetsin-muotoisine laaksoineen, joka pituussuunta järjestetään olennaisesti yhdensuuntaisesti katon jännesuunnan, leveyssuunnan, kanssa ja jolloin pelti ainakin katon pitkittäisreunojen kohdalla sijoitetaan mainittuun leveyssuuntaan nähden kohtisuoraan sovitetuille kannatuspalkeille tai vastaaville.

Keksinnön mukainen menetelmä tunnetaan erityisesti siitä, että katosta tai katonosasta tuleva kuormitus vastaanotetaan vetovoimina tangoissa, jotka ulottuvat katon tai katonosan pitkittäis-reunojen välissä, ja että olennaisesti mainittuja vetovoimia vastaavia reaktiovoimia siirretään peltiin pellin pituussuunnassa vaikuttavina puristusvoimina siten, että mainitut tangot ankkuroidaan peltiin ainakin mainittujen reunojen kohdalla, minkä kautta trapetsinmuotoisesti aallotetun pellin kykyä vastaanottaa sen pituussuunnassa vaikuttavia puristusvoimia käytetään hyväksi katon kannattamiseksi.

Keksintö kohdistuu myöskin kattorakenteeseen, jossa on sopivimmin trapetsinmuotoisesti aallotetun pellin muodossa oleva vettähylkivä pintakerros pellin pituussuunnassa ulottuvine poikkileikkaukseltaan trapetsinmuotoisine harjoineen ja harjojen välissä olevine trapetsinmuotoisine laaksoineen, joka pituussuunta on järjestetty olennaisesti yhdensuuntaisesti katon jännesuunnan, leveyssuunnan kanssa, ja jossa kannatuspalkkeja tai vastaavia on sovitettu olennaisesti kohtisuoraan mainittuun leveyssuuntaan nähden 3 70620 ainakin katon pitkittäisreunojen kohdalle.

Kattorakenne tunnetaan erityisesti siitä, että vetovoimien vastaanottamiseksi on järjestetty terästankoja tai vastaavia, jotka tangot ulottuvat katon tai katonosan pitkittäisreunojen välissä ja jotka tangot ovat ankkuroidut peltiin ainakin mainittujen reunojen kohdalla, jolloin olennaisesti mainittuja vetovoimia vastaavia reaktiovoimia vastaanotetaan pellin pituussuunnassa vaikuttavina puristusvoimina ja jolloin trapetsinmuotoisesti aallotetun pellin kykyä vastaanottaa sen pituussuunnassa vaikuttavia puristusvoimia käytetään hyväksi kattorakenteen kannattamiseksi .

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viitaten muutamaan suoritusesimerkkiin sekä oheisiin piirustuksiin, joissa - kuvio 1 kaaviomaisesti esittää keksinnön mukaisen kattorakenteen ensimmäistä suoritusmuotoa katsottuna katon pituussuuntaan, - kuvio 2 esittää kuvion 1 leikkausta A-A, - kuvio 3 esittää kuvion 1 leikkausta B-B, - kuvio 4 kaaviomaisesti esittää keksinnön mukaisen kattorakenteen toista suoritusmuotoa katsottuna katon pituussuuntaan, - kuvio 5 esittää kuvion 4 leikkausta C-C, - kuvio 6 kaaviomaisesti esittää keksinnön mukaisen kattorakenteen kolmatta suoritusmuotoa, jossa holvin muoto on aikaansaatu tankoa esijännittämällä, - kuvio 7 esittää kuvion 6 leikkausta D-D, - kuvio 8 kaaviomaisesti esittää keksinnön mukaisen kattorakenteen neljännen suoritusmuodon osaa, jossa on aikaansaatu holvin muoto, sekä - kuvio 9 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaisen kattorakenteen viidennen suoritusmuodon osaa, jossa on aikaansaatu holvin muoto.

Kuviossa 1 merkitään numerolla 1 pelti, joka muodostaa mm. kattorakenteen vettähylkivän kerroksen ja joka sopivimmin on tunnetulla tavalla trapetsinmuotoisesti aallotettu, kuvio 2, 70620 4 sen pituussuunnassa ulottuvine harjoineen 2, joilla on trapetsin-muotoinen poikkileikkaus, ja harjojen välillä sijaitsevine, trapetsinmuotoisine laaksoineen 3, joiden pituussuunta on järjestetty olennaisesti yhdensuuntaisesti katon jännevälin suunnan, leveyssuunnan kanssa. 4:llä merkitään kannatuspalkkeja tai sentapaisia, jotka on järjestetty olennaisesti kohtisuoraan mainittua leveyssuuntaa vastaan ainakin katon pituussuuntaisten reunojen 5, 6 kohdalle.

Keksinnön mukaisesti on järjestetty terästankoja 7 tai vastaavia vetovoimien vastaanottamiseksi, jotka tangot 7 ulottuvat katon pituussuuntaisten reunojen 5, 6 välissä ja jotka tangot 7 ovat ankkuroidut peltiin 1 ainakin mainittujen reunojen 5, 6 kohdalla, niin että mainittuja vetovoimia olennaisesti vastaavia reaktio-voimia vastaanotetaan pellin 1 pituussuunnassa vaikuttavina puristusvoimina, jolloin trapetsinmuotoisesti aallotetun pellin kykyä vastaanottaa sen pituussuunnassa vaikuttavia puristusvoimia käytetään hyväksi kattorakenteen kannattamiseksi. Kuvioiden 1-3 esittämän suoritusmuodon mukaisesti siirretään mainitut puristusvoimat peltiin 1 olennaisesti kohtisuoraan pellin päätypintaa 8 vastaan vaikuttavien ja tankojen 7 kanssa yhteistoiminnassa olevien päätytukien 9 avulla, jotka muodostuvat esimerkiksi lattate-räksestä 9, jossa on reiät muttereilla 10 tai sentapaisilla kiinnitettäviä tankoja varten.

Keksinnön mukaisesti on samalla olemassa olennaisesti pystysuoraan järjestettyjä välitukia 11, jotka on sovitettu tankojen 7 ja pellin 1 väliin, jotka välituet ovat tankojen kannattamia. Välituet 11 voidaan luonnollisesti toteuttaa lukuisilla tavoilla. Kuvion 1 esittämän suoritusmuodon mukaisesti käsittää kukin väli-tuki vaakasuoraan ja kohtisuoraan mainittua leveyssuuntaa vastaan ulottuvan tankoihin 7 nojaavan osan 12 sekä, ainakin osan 12 kummassakin päässä 13, 14 pystysuoran, peltiin 1 nojaavan osan 15, 16. Välitukien 11 kohdalla ovat tangot 7 sovitetut muuttamaan suuntaansa olennaisesti pystysuorassa tasossa, minkä ansiosta pystysuoraa kuormitusta voidaan kannattaa. Kuvioiden 1-3 esittämässä suoritusmuodossa ulottuvat tangot 7 toisesta reunasta 70620 5 5 toiseen 6 kahden välituen 11 kummankin alemman pään 17 kautta, joiden välitukien välissä tangot ulottuvat olennaisesti vaakasuoraan.

Veden poistamista varten reunojen 5, 6 kohdalla ovat päätytuet sopivasti muotoiltuja, esimerkiksi syvennyksillä 18 harjojen 2 välissä olevissa osissa, kuten esitetään kuviossa 3.

Kuviossa 4 esitetään toista suoritusmuotoa, joka on tarkoitettu suuremmalle jännevälille sekä parannetulle vedenpoistolle. Tällöin on olemassa kaksi katon pituusuunnan kanssa yhdensuuntaisesti ulottuvaa peltiosaa 19, 20, jotka yhtyvät katon harjan 21 tai vastaavan kohdalla sekä viettävät tästä leveyssuunnassa.

Kukin katonosa 19, 20 käsittää katon reunan 23 kohdalla olevat päätytuet 22 ja katon harjan 21 kohdalla olevat päätytuet 24 ja kussakin katonosassa 19, 20 on kaksi välitukea 25, 26, ulompi 25 ja sisempi 26. Tällöin on olemassa tankoja 27, jotka ulottuvat katon reunojen 23 kohdalla olevien päätytukien 22 välillä kunkin mainitun välituen 25, 26 alemman pään 28 kautta. Edel leen on kussakin katonosassa 19, 20 olemassa tankoja 29, jotka ulottuvat päätytuesta 22 päätytukeen 24 ulomman välituen 25 ylemmän pään 30 ja sisemmän päätytuen 26 alemman pään 28 kohdalla. Harjan kohdalla ovat päätytuet 24 liitetyt toisiinsa sopivalla tavalla sekä ovat harjapellin 31 tai sentapaisen peittämiä.

Kuviossa 6 esitetään keksinnön mukaisen kattorakenteen kolmatta suoritusmuotoa, jossa vetovoimien vastaanottamiseksi toimivat tangot ovat sovitetut esijännitettyinä. 32:11a on merkitty katonosan peltiä, josta osasta esitetään toista, oikeata puoliskoa, joka pelti on tarkoitettu tehtäväksi osan leveyssuunnassa kokonaisesta katkeamattomasta pellistä 32. Kuviossa 6 esitetyssä suoritusmuodossa on leveä katto tarkoitettu rakennettavaksi useammasta toistensa viereen katon leveyssuuntaan sovitetusta katon-osasta. Kahden toisiinsa rajoittuvan osan välissä on katto tarkoitettu tuettavaksi sopivaa lajia olevilla tuilla 33, samalla kun katonosista poisvalunutta vettä varten on sovitettu kouru 34 osien väliin, kuten ilmenee kuviosta 6.

, 70620 35:llä merkitään kuviossa 6 ensimmäistä, ulompaa välitukea ja 36:11a välissä olevaa välitukea. 37:llä merkitään tankoja, jotka ulottuvat katonosan ensimmäisen reunan 39 kohdalla olevasta pääty-tuesta 38 tai vastaavasta toisen,"esittämättä jätetyn reunan kohdalla olevaan vastaavaan päätytukeen 38 mainitun ensimmäisen, ulomman välituen 35 ylemmän pään 40, välissä olevan välituen 36 alemman pään 41 sekä toisen, esittämättä jätetyn ulomman väli-tuen ylemmän pään kautta. Edelleen on olemassa tankoja 42, jotka ulottuvat reunojen 39 kohdalla olevien päätytukien 38 välillä ensimmäisen, ulomman välituen alemman pään 43, välissä olevan välituen 36 alemman pään 41 sekä toisen, ulomman välituen alemman pään kautta.

Tangot 37, 42 ovat, kuten mainittiin, sovitetut esijännitetysti, esimerkiksi liittyen päätytukiin 38 tai muulla sopivalla tunnetulla tavalla. Tankojen 37, 42 avulla on pellille 32 tarkoitus puristusvoimien avulla aiheuttaa pellin 32 pituussuunnassa, ts. katon leveyssuunnassa kulkeva holvi eli kaarenmuoto, kuten esitetään kuviossa 6. Kuviossa 7 esitetään kuvion 6 leikkauksena D-D sopivaa tankojärjestelyä. 44:llä on merkitty kuviossa 7 katon leveyssuunnassa tankojen alapuolelta ulottuvaa kulmarautaa tai vastaavaa, joka mm. muodostaa tuen välituille.

Kuviossa 8 esitetään neljättä suoritusmuotoa, jossa pelti on tarkoitettu esijännitettäväksi holvin muotoiseksi ja pelti on tarkoitettu olemaan kummassakin katonpuoliskossa yhtenäinen katkeamaton, ja jossa on olemassa keskiliitos 45 päätytukineen 46 pellin kohdalla, ja jossa on myöskin keskiliitos 47 kulmarau-toihin 48 liittyen.

Tankoja 49, 50 ja välitukia 51, 52 on järjestetty sillä tavalla kuin ilmenee kuviosta.

Kuviossa 9 esitetään viidettä suoritusmuotoa, jossa katto on tarkoitettu aikaansaatavaksi useammalla, tässä tapauksessa kahdella katonosalla yhtenäisellä katkeamattomalla pellillä, ja jossa kukin katonosa on tangoilla esijännitetty holvi- tai kaaren- 70620 7 muotoon ja jossa osien holvimuodot liittyvät toisiinsa niin, että muodostuu olennaisesti jatkuva holvimuoto. Tässä suoritusmuodossa on kunkin osan reunojen 53, 54 kohdalla toisaalta ylempi tankokiinnike 55, 56, päätytuet 55, 56 pellin päätypinnan 57, 58 kohdalla, sekä toisaalta alempi tankokiinnike 59, 60, jolloin ylempi ja alempi kiinnike ovat liitetyt toisiinsa tukivarrella 61 tai vastaavalla. Kussakin osassa on tankoja 62, jotka sopi-vimmin ulottuvat toisen reunan 53 kohdalla olevasta ylemmästä tankokiinnikkeestä 55 toisen reunan 54 kohdalla olevaan ylempään tankokiinnikkeeseen 56 ensimmäisen 64 ja toisen 65 ulomman väli-tuen alemman pään 63 kautta. Edelleen on kussakin osassa tankoja 66, jotka sopivimmin ulottuvat toisen reunan 53 kohdalla olevasta alemmasta tankokiinnikkeestä 59 toisen reunan kohdalla olevaan alempaan tankokiinnikkeeseen 60 mainitun ensimmäisen 64 ja toisen 65 ulomman välituen ylemmän pään 67 kautta. Sopivimmin on myös olemassa tankoja 68, jotka ulottuvat olennaisesti vaakasuoraan molempien ulompien osien ulomman vapaan reunan 53 välissä. 69:llä on merkitty kulmarautoja tai sentapaisia, jotka ulottuvat toisesta 59 alemmasta tankokiinnikkeestä toiseen 60.

Kuvion 9 mukaista suoritusmuotoa voidaan muuttaa suuremman jänne-välin omaavaksi järjestämällä useampia,esimerkiksi kolme osaa rinnakkain. Säilyttäen sen ehdon, että osien holvimuotojen on liityttävä olennaisesti jatkuvasti toisiinsa, kasvaa näin ollen kootun holvin rakennekorkeus.

Esimerkiksi kuvion 9 mukaisessa suoritusmuodossa on tarkoitus esijännittää tangot niin, että saavutetaan holvi- tai kaarenmuoto, joka suunnilleen vastaa sellaisen kaaren puristusta, joka on kuormitettu tasaisesti jaetulla kuormalla.

Voidaan myöskin ajatella suoritusmuotoja, jossa saavutetaan edelleen parannettu jäykistys. Tällöin aiheutetaan pellille trapet-sinmuotoisen aallotuksen ohella edelleen aaltomuoto, jonka voidaan sanoa olevan kerrostettu aallotukselle ja joka esiintyy tasoissa, jotka ovat olennaisesti kohtisuoria aallotuksen harjojen 2 ja laaksojen 3 pituussuuntaa vastaan. Mainittu aaltomuoto on kaavio- 8 70620 maisesti piirretty esimerkin muodossa kuvioon 2 viitteellä 1' merkityllä aallotusviivalla, joka käsittää yhden aallonhuipun. Aaltomuodon amplitudia ja aallonpituutta voidaan luonnollisesti vaihdella laajoissa rajoissa keksinnön puitteissa. Aaltomuoto 1' aiheutetaan pellille 1 sopivimmin liittyen välitukiin 11, jotka näin ollen käsittävät osat 15, 16, 15', 16', joilla on eri korkeus pystysuunnassa. Tällöin pelti kiinnitetään väli-tukiin. Aaltomuoto 1' voi vähitellen hävitä kohti pellin päitä, kuten 5, 6, joiden kohdalla kuormitus kohdistuu peltiin. Aaltomuotoa 1' voidaan myöskin, sopivimmin vähemmässä määrin, aiheuttaa samoin mainittuihin päihin, kuten katon harjan 21 ja reunojen 23 kohdalle kuviossa 4.

Mainitulla aaltomuodolla 1' voidaan ajatella sovellutuksia, kuten katoissa, jotka eivät ole alttiita lumikuormitukselle, joissa luovutaan vetovoimia vastaanottavista tangoista, jolloin katto voidaan asentaa sovinnaisella kattotuolikannatinrakennel-malla tai sitä voidaan tukea ainoastaan katon tai katonosien pitkittäisten reunaosien kohdalla. Tällöin ei käytetä hyväksi, tai käytetään hyvin vähäisessä määrin aallotetun aaltomuotoisen pellin jäykkyyttä siirtämällä puristusvoimia sen pituussuunnassa, vaan käytetään aallotetun aaltomuotoisen pellin jäykkyyttä suoraan sen vapaasti kantavan pituuden lisäämiseksi.

Mainitulla aaltomuodolla 1' aikaansaatua jäykistystä voidaan luonnollisesti soveltaa missä tahansa keksinnön mukaisen katon suoritusmuodossa .

Menetelmä samoin kuin keksinnön mukaisen laitteen toiminta lienevät olennaisesti ilmenneet edellä. Katosta tai katonosasta tuleva kuormitus vastaanotetaan näin ollen vetovoimina tangoista, jotka ulottuvat katon tai katonosan pitkittäisten reunojen välillä. Mainittuja vetovoimia olennaisesti vastaavia reaktiovoimia siirretään peltiin, ts. vettä hylkivään kerrokseen pellin, harjojen 2 ja laaksojen 3 pituussuunnassa vaikuttavina puristusvoimina ankkuroimalla mainitut tangot peltiin ainakin mainittujen reunojen kohdalla. Tällöin käytetään hyväksi trapetsinmuotoisesti aallotetun pellin kykyä vastaanottaa sen pituussuunnassa vaikuttavia 70620 9 puristusvoimia katon kannattamiseksi. Kuormaa siirretään katosta, pellistä mainittuihin tankoihin välitukien avulla. Suunnanmuutos, joka tapahtuu tietyissä tangoissa välitukien kohdalla, myötävaikuttaa kykyyn kannattaa pystykuormia.

Pellin päätypintoihin nojäävien päätytukien avulla siirretään mainitut puristusvoimat lähes keskitetysti. On edullista, että päätytuet ovat muodostetut, esimerkiksi ovat lattaterästä niin, että tangoista tuleva kuormitus jakautuu tasaisesti reunojen pituussuunnassa.

Esijännittämällä siten, että holvinmuoto olennaisesti vastaa puristuksen alaisen kaaren muotoa, joka on kuormitettu tasaisesti jaetulla kuormalla, saadaan peltiin suunnilleen vain normaalin suuntaisia voimia. Esimerkiksi lumikuormat ovat tätä tasaisesti jaettua lajia.

Keksinnön mukainen kattorakenne asennetaan sopivasti pääasiallisesti kokonaan ennen kuin katto nostetaan paikoilleen. Sen jälkeen katto ankkuroidaan, jotta se kestäisi tuulikuormituksia.

Kuten lienee ilmennyt edellä olevasta, johtaa keksintö siihen, että kattoja, joissa on aallotettua peltiä oleva vettähylkivä kerros, voidaan aikaansaada hyvin yksinkertaisesti ja halvalla käyttämällä hyväksi pellin kykyä vastaanottaa sen pituussuunnassa vaikuttavia puristusvoimia. Tällöin pelti osallistuu sekä vettä hylkivänä kerroksena että ensi- ja toissijaisena kannatin-rakenteena. Keksinnön avulla voidaan aikaansaada suuria jänne-välejä alhaisin kustannuksin. Tankoja esijännittämällä aikaansaadulla holvimuodolla kasvaa pellin taivutusjäykkyys, samalla kun veden poistumista edesautetaan.

Keksintöä on edellä selostettu liittyen joihinkin muunnelmiin ja suoritusesimerkkeihin. Lienee ilmeistä, että lisää muunnoksia ja pienempiä muutoksia ja täydennyksiä voidaan ajatella poikkeamatta silti keksinnön ajatuksesta. Näin ollen voidaan välitukien määrää ja niiden sijoitusta vaihdella riippuen katon 10 70620 tai osan jännevälistä jne. Edelleen on tässä esitettyjä tankojen järjestelyjä pidettävä suoritusesimerkkeinä. Tankojärjestely, esijännitys jne. on sovitettava jänneväliin jne. tunnettujen lujuusteoreettisten periaatteiden mukaan.

Keksintöä voidaan luonnollisesti soveltaa myös muun kuin trapet-sinmuotoisen aallotuksen kohdalla.

Kuten lienee ilmennyt, peltiä ei ole tarkoitus jatkaa peräkkäisinä pituuksina päätytukien tai vastaavien välillä, ts. liitoksilla, jotka ulottuisivat kohtisuoraan harjojen ja aaltojen pituussuuntaa vastaan. Leveyssuunnassa voi sen sijaan liittämistä tapahtua tunnetulla tavalla kuten on merkitty kuvioon 7.

Lisää aallonmuotoa 1' voidaan luonnollisesti aikaansaada useammalla tavalla. Näin ollen voidaan poikittaisia kevytpalkkeja tai vastaavia järjestää pellin alasivulle, jolloin kunkin kevytpalkin kohdalla on mainitun aaltomuodon mukaan muotoiltu lattarauta tai vastaava, johon lattarautaan pelti on tarkoitettu kiinnitettäväksi jotta se omaksuisi mainitun aaltomuodon.

Keksintöä ei näin ollen ole pidettävä rajoitettuna edellä esitettyihin muunnoksiin ja suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimuksien esittämissä puitteissa.

Claims (23)

70620 11

1. Menetelmä peltikattojen kannattamiseksi, jossa pelti (1) muodostaa vettähylkivän pintakerroksen ja on sopivimmin tunnetulla tavalla trapetsinmuotoisesti aallotettu pellin pituussuunnassa ulottuvine poikkileikkaukseltaan trapetsinmuotoisine har-joineen (2) ja harjojen välissä olevine trapetsinmuotoisine laaksoineen (3), joka pituussuunta järjestetään olennaisesti yhdensuuntaisesti katon jännesuunnan, leveyssuunnan, kanssa ja jolloin pelti (1) ainakin katon pitkittäisreunojen kohdalla sijoitetaan mainittuun leveyssuuntaan nähden kohtisuoraan sovitetuille kannatuspalkeille (4) tai vastaaville, ja jossa katosta tai katonosasta tuleva kuormitus vastaanotetaan vetovoimina tangoissa (7, 27, 29, 37, 42, 49, 50, 62, 66, 68), jotka ulottuvat katon tai katonosan pitkittäisreunojen (5, 6, 23, 53, 54) välissä, tunnettu siitä, että olennaisesti mainittuja vetovoimia vastaavia reaktiovoimia siirretään reunojen (5, 6, 23, 53, 54) kohdalla peltiin (1, 32) pellin pituussuunnassa vaikuttavina puristusvoimina siten, että tangot (7, 27, 29, 37, 42, 49, 50, 62, 66, 68) ankkuroidaan peltiin reunojen (5, 6, 23, 53, 54) kohdalla, jolloin trapetsinmuotoisesti aallotetun pellin kykyä vastaanottaa sen pituussuunnassa vaikuttavia puristusvoimia käytetään hyväksi katon kannattamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuormaa siirretään pellistä (1, 32)tankoihin (7, 27, 29, 37, 42, 49, 50, 62, 66, 68) tangoista ainakin eräitten sekä pellin välille olennaisesti pystysuoraan sovitetuilla välituilla (11, 25, 26, 35, 36, 51, 52, 64, 65) ja että tangot muuttavat suuntaa olennaisesti pystysuorassa tasossa ainakin joidenkin vä-litukien kohdalla, jolloin voidaan kannattaa pystysuoraa kuormitusta .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut puristusvoimat siirretään peltiin (1, 32) olennaisesti kohtisuoraan pellin päätypintaa (8, 51, 58) vastaan vaikuttavien ja tankojen (7, 27, 29, 37, 42, 49, 5C, 62, 66, 68) kanssa yhteistoiminnassa olevien päätytukien (9, 22, 38, 46, 55, 56) tai vastaavien avulla. 12 70620

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tangoista (7, 27, 29, 37, 42, 49, 50, 62, 66, 68) ainakin joitakin esijännitetään niin, että puristusvoimien avulla pellille aiheutetaan sen pituussuunnassa ulottuva holvi- tai kaaren muoto.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katto kootaan kahdesta tai useammasta leveyssuuntaan vierekkäin järjestetystä katonosasta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kullekin katonosalle aiheutetaan tankoja esijännittämällä holvi- tai kaarenmuoto ja että vierekkäiset osat liitetään toisiinsa niin, että niiden holvimuodot liittyvät toisiinsa niin, että muodostuu olennaisesti jatkuva holvimuoto.

7. Patenttivaatimuksen 4, 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tankoja (7, 27, 29, 37, 42, 49, 50, 62, 66, 68) esijännittämällä aikaansaadaan holvi- tai kaarenmuoto, joka pääasiallisesti vastaa puristuksenalaisen kaaren muotoa, joka on kuormitettu tasaisesti jaetulla kuormalla.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että veden poisvaluminen katon tai katon-osan reunojen kohdalla aikaansaadaan muotoilemalla tankojen ank-kurointi reunojen kohdalla sopivasti.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pellille (1, 32) aiheutetaan aallo-tuksen ohella edelleen sen leveyssuuntainen aaltomuoto (11), ainakin pellin pituussuuntaisten reunojen (5, 6, 21, 23, 53, 54) välillä sijaitseville osille, jolla aaltomuodolla on olennaisesti suurempi aaltopituus kuin aallotuksella, jolloin saavutetaan edelleen parannettu jäykistys.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että aaltomuoto (1') aiheutetaan pellille 70620 13 (1, 32) välitukien (11, 25, 26, 35, 36, 51, 52, 64, 65) avulla.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aaltomuoto (1'), ainakin jossakin määrin, esiintyy myöskin pituussuuntaisten reunojen (5, 6, 21,.23, 53, 54. kohdalla.

12. Patenttivaatimuksen 9, 10 tai 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelti (1, 32) asennetaan vain sovinnaisille kattotuoleille tai vastaaville tuille, tai asennetaan vain mainittujen pituussuuntaisten reunojen (5, 6, 21, 23, 53, 54) kohdalla oleville tuille, jolloin kattorakenteen kannattamisesta aiheutuvia puristusvoimia ei siirretä, tai niitä siirretään vähäisessä määrin pellin pituussuunnassa ja jolloin aallo-tetun ja aaltomaisen pellin jäykkyyttä käytetään suoraan sen vapaasti kantavan pituuden lisäämiseksi.

13. Kattorakenne, jossa on sopivimmin trapetsinmuotoisesti aallotetun pellin muodossa oleva vettähylkivä pintakerros pellin (1) pituussuunnassa ulottuvine poikkileikkaukseltaan trapetsin-muotoisine harjoineen (2) ja harjojen välissä olevine trapetsin-muotoisine laaksoineen (3), joka pituussuunta on järjestetty olennaisesti yhdensuuntaisesti katon jännesuunnan, leveyssuun-nan, kanssa ja jossa kannatuspalkkeja (4) tai vastaavia on sovitettu olennaisesti kohtisuoraan mainittuun leveyssuuntaan nähden ainakin katon pitkittäisreunojen kohdalle, ja jossa vetovoimien vastaanottamiseksi on järjestetty terästankoja (7, 27, 29, 37, 42, 49, 50, 62, 66, 68) tai vastaavia, jotka tangot ulottuvat katon tai katonosan pitkittäisreunojen (5, 6, 23, 53, 54) välissä, tunnettu siitä, että tangot (7, 27, 29, 37, 42, 49, 50, 62, 66, 68) ovat ankkuroidut peltiin (1, 32) reunojen (5, 6, 23, 53, 54) kohdalla, jolloin olennaisesti vetovoimia vastaavia reaktiovoimia siirretään reunojen (5, 6, 23, 53, 54) kohdalla peltiin pellin pituussuunnassa vaikuttavina puristusvoimina ja jolloin trapetsinmuotoisesti aallotetun pellin kykyä vastaanottaa sen pituussuunnassa vaikuttavia puristusvoimia käytetään hyväksi kattorakenteen kannattamiseksi. ,4 70620

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen kattorakenne, tunnet-t u siitä, että olennaisesti pystysuoria välitukia (11, 25, 26, 35, 36, 51, 52, 64, 65) on sovitettu tangoista (7, 27, 29, 37, 42, 49, 50, 62, 66, 68) ainakin joidenkin sekä pellin välille, jotka välituet ovat näiden tankojen kannattamia ja joiden väli-tukien kohdalla ainakin jotkin näistä tangoista ovat sovitetut muuttamaan suuntaansa olennaisesti pystysuorassa tasossa, jolloin voidaan kannattaa pystysuoraa kuormitusta.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen kattorakenne, tunnettu siitä, että puristusvoimat siirretään peltiin olennaisesti kohtisuoraan pellin (1, 32) päätypintaa (8, 57, 58) vastaan vaikuttavien ja tankojen (7, 27, 29, 37, 42, 49, 50, 62, 66, 68) kanssa yhteistoiminnassa olevien päätytukien (9, 22, 38, 46, 55, 56) tai vastaavien avulla.

16. Patenttivaatimuksen 13, 14 tai 15 mukainen kattorakenne, tunnettu siitä, että tangoista (7, 27, 29, 37, 42, 49, 50, 62, 66, 68) ainakin eräät ovat sovitetut esijännitettäviksi niin, että pellille voidaan puristusvoimien avulla aiheuttaa pellin pituussuunnassa ulottuva holvi- tai kaarenmuoto.

17. Patenttivaatimuksen 13, 14, 15 tai 16 mukainen kattorakenne, tunnettu siitä, että pelti (1, 32) muodostuu leveys-suunnassa kokonaisista katkeamattomista pelleistä, jotka ulottuvat katon tai katonosan reunasta reunaan.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen kattorakenne, tunnet-t u tangoista (42), jotka ulottuvat toisesta reunasta (39) toiseen ensimmäisen, ulomman välituen (35) alemman pään (43) ja toisen ulomman välituen (35) alemman pään (43) kautta, jotka välituet (35) ovat olennaisesti symmetrisesti sijoitetut leveys-suunnassa ja joiden välitukien välillä tangot (42) ulottuvat olennaisesti vaakasuoraan, ja tangoista (31), jotka ulottuvat toisesta reunasta (39) toiseen (29) ensimmäisen, ulomman väli-tuen (35) ylemmän pään (40) , ainakin yhden, ulompien välitukien 70620 15 (35) välissä sijaitsevan välituen (36) alemman pään (41) sekä toisen ulomman välituen (35) ylemmän pään (40) kautta.

19. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen katto-rakenne, tunnettu siitä, että kaksi tai useampia katon-osia on sovitettu vierekkäin leveyssuunnassa.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen kattorakenne, tunnettu siitä, että kukin katonosa on tankojen avulla esijännitetty holvi- tai kaarenmuotoon ja että osien holvimuodot liittyvät toisiinsa niin, että muodostuu olennaisesti jatkuva holvimuoto, ja että kukin osa sen reunojen kohdalla käsittää ylemmän tankokiinnikkeen (55, 56) pellin päätypinnan (57, 58) kohdalla sekä alemman tankokiinnikkeen (59, 60) liittyen pellin päätypintaan (57, 58), ja että kussakin osassa on tankoja (62), jotka sopivimmin ulottuvat toisen reunan (53) kohdalla olevasta ylemmästä tankokiinnikkeestä (55) toisen reunan (54) kohdalla olevaan ylempään tankokiinnikkeeseen (56) ensimmäisen (64) ja toisen (65) ulomman välituen alemman pään (63) kautta, ja että kussakin osassa on tankoja (66), jotka sopivimmin ulottuvat toisen reunan (53) kohdalla olevasta alemmasta tankokiinnikkeestä (59) toisen reunan (54) kohdalla olevaan alempaan tankokiinnikkeeseen (60) mainitun ensimmäisen (64) ja toisen (65) ulomman välituen ylemmän pään (67) kautta, sekä että sopivimmin vielä on olemassa tankoja (68), jotka ulottuvat olennaisesti vaakasuoraan molempien ulompien osien vapaiden reunojen (53) välillä.

21. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen katto-rakenne, tunnettu laitteista, kuten välituista (11, 25, 26, 35, 36, 51, 52, 64, 65), joiden avulla pellille (1, 32) on tarkoitettu aiheuttaa edelleen aaltomuoto (1') sen leveyssuunnassa, ainakin pellin (1, 32) pituussuuntaisten reunojen (5, 6, 21, 23, 53, 54) välillä oleville osille, joka aaltomuoto (1') omaa olennaisesti suuremman aaltopituuden kuin aallotuksella, jolloin saavutetaan edelleen parannettu jäykistys. 16 70620

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kattorakenne, tunnettu siitä, että siinä on aaltomuoto (1') ainakin jossakin määrin myös mainittujen pituussuuntaisten reunojen (5, 6, 21, 23, 53, 54) kohdalla.

23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen kattorakenne, tunnettu siitä, että siinä on vain tuet pellin kannattamiseksi, jolloin aallotetun ja aaltomuotoon saatetun pellin jäykkyyttä käytetään suoraan vapaasti kantavan pituuden lisäämiseksi.