FI70286B - Vind- och fuktskyddsskiva - Google Patents

Description

70286

TUULEN- JA KOSTEUDENSUOJALEVY

Tämä keksintö kohdistuu mineraalivillaan perustuvan lämmöneristyslevyn tuulensuojakyvyn ja samanaikaisen 5 vesihöyryläpaisevyyden parantamiseen.

Rakennuksen lämmöneristysjärjestelmän toinen tärkeä ominaisuus hyvän lämmöneristyskyvyn jälkeen on sen kyky estää rakennuksen sisätiloista eristeeseen tunkeutuvan 10 vesihöyryn tiivistymistä ja jäätymistä eristeen ulko pintaan. Hyvään eristysjärjestelmään kuuluukin, että lämmöneristeen sisätiloihin päin suuntautuva pinta peitetään vesitiiviillä kosteussululla, joka tavallisesti on muovikelmua tai erikoispaperia. Kuitenkin sattuu 15 usein, että vesihöyry syystä tai toisesta pääsee tunkeutumaan kosteussuojän läpi. Näin tapahtuu esimerkiksi, jos kosteussuojassa on pieni halkeama tai repeytymä tai jos sen liitos- ja kiinnityskohdat vuotavat. Vuoto-kohdalla syntyy silloin vesihöyryvirtaus, joka tiivistyy 20 eristeen kylmemmän ulkopinnan seuduilla aiheuttaen täällä puurakenteille haitallista kosteutta sekä talvisin eristyskykyä pienentäviä kylmäsiltoja.

Hyvän lämmöneristeen ominaisuuksiin kuuluu näin ollen 25 myös sen kyky samanaikaisesti päästää vesihöyryä lävitseen ja estää kylmemmän ilmavirran tunkeutumista nopeus-paineella sen sisärakenteeseen, jossa mahdollisesti voi olla tiivistyvää vesihöyryä. Eristeen on toisin sanoen oltava tehokas kylmän ilman virtauseste, luovuttaen 30 samanaikaisesti mahdollisimman helposti siihen keräänty nyttä vesihöyryä. Eriste on varustettava tuulensuojalla, joka ei helpolla läpäise ilmaa, mutta sen sijaan vesihöyryä. Tämä ristiriita on rakennusten lämmöneristämisen eräs suuri pulma.

2 70286

Rakennuksen seinän lämmöneristeen ulkopinnan ja seinän ulkopintarakenteen välissä on tavallisesti vapaa tila, jossa ilma pääsee liikkumaan kosteuden poistuulettami-seksi. Lämmöneristeen on siis oltava tuulensuojattu 5 juuri tällä pinnalla ja samanaikaisesti sen on tarjot tava mahdollisimman pieni vastus rakennuksen sisätiloista päin tunkeutuvalle vesihöyrylle.

Tavallisesti lämmöneristeen ulkokerroksen muodostaa 10 jäykähkö ja varsinaisen lämmöneristyskerroksen paksuuteen verrattuna melko ohut mineraalivillalevy. Selostettu pulma siis pelkistyy mineraalivillalevyn toisen suurpinnan saattamiseksi sellaiseksi, että sen ilman-läpäisevyyskerroin on mahdollisimman pieni samanaikai-15 sesti kuin sen vesihöyrynläpäisevyyskerroin vastakkaiseen suuntaan on mahdollisimman suuri. Molemmat suureet ovat mitattavissa. Tavallisesti kuitenkin jälkimmäinen lausutaan vesihöyryn tunkeutumisen vastustuskertoimene, jonka siis on oltava mahdollisimman pieni.

20

Pulmaa on yritetty ratkaista käyttämällä jo kauan tunnettuja mineraalivillalevyjä, joiden toinen suurpinta on varustettu ohuella kankaalla tai kelmulla. Kankaan ilmanläpäisevyyskerroin on kuitenkin siksi suuri, että 25 se ei toimi tarkoituksenmukaisena tuulensuojana. Lämmön siirto konvektion kautta on eristeessä turhan suuri riippumatta kankaan tiheydestä ja laadusta. Tiiviillä muovi- tai alumiinikelmulla peitetty suurpinta taas on erinomainen tuulensuoja, mutta se ei läpäise vesihöyryä. 30

On myös tunnettua peittää mineraalivillalevyn toinen suurpinta suoraan massa- tai maalikerroksella. Massaa joko levitetään pintaan laastin muodossa tai sivellään maalina. Tämän menetelmän haittana on kerroksen melko 35 suuri paksuus. Koska eristeen pinta ei ole homogeeninen, 70286 3 pinnoitteen paksuus vaihtelee melkoisesti. Tällöin se ei sujuvasti mukaudu levyn muodonmuutoksiin kuljetuksen ja asennuksen aikana, vaan siihen syntyy halkeamia tai murtumia. Pinnoitteen asettaminen levyyn rakennuspaikalla on osoittautunut hankalaksi ja turhaa aikaa vaativaksi.

Suoritetuissa kokeissa on yllättäen todettu, että määrätyin rajoituksin valittu ja ohuella pinnoitteella peitetty lasikuitukangas toimii erinomaisena pintaker-10 roksena. Jos tällainen kangas on kiinnitetty jäykähköön mineraalivillalevyyn, saadaan tavoiteltuja ominaisuuksia hyvin täyttävä pintalevy. Ruiskuttamalla voidaan pinnoite hallitusti säätää niin, että löytyy edullinen kompromissi hyvän tuulensuojan ja tarpeeksi pienen vesi-15 höyryvastuksen välillä. Keksinnön mukaiselle levylle on näin ollen tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa.

Keksinnön mukainen pintalevy valmistetaan tehtaalla.

20 Edullinen pintalevy saadaan lähtemällä n. 90 kg/m^ painavasta tunnetusta kivivillalevystä, jonka paksuus on n. 5 cm. Tämän levyn toiseen suurpintaan kiinnitetään jo levyn valmistusvaiheessa ei-kudottu lasikuitukangas, jonka pintapaino on 30 - 100 g/m2. Tämän jälkeen näin 25 saatuun kangaskerrospintaan ruiskutetaan edullisesti lateksimaalia niin, että pinnoitteen pintapaino on suuruusluokkaa 200 - 800 g/m^.

Selostettu valmistusmenetelmä on eräs edullinen keksin-30 non mukaisen levyn valmistusmenetelmä. Luonnollisestikin kankaan ja pinnoitteen laaduille voi löytää toisiakin edullisia yhdistelmiä. Yhdistelmämahdollisuudet kuitenkin melkoisesti rajoittuvat käytettyjen materiaalien samanaikaisten paloturvallisuusvaatimusten takia. Kan-35 kaana voidaan esimerkiksi käyttää kudottua lasikuitu- 4 70286 kangasta, mutta sen ominaisuudet eivät ole yhtä edullisia tavoitteen kannalta. Paitsi että lateksimaali on tavoitteen kannalta edullinen pinnoite, se myös täyttää asetetut paloturvallisuusvaatimukset.

5

Keksinnön mukaisen pintalevyn ominaisuudet esitetään alla olevassa taulukossa verrattuna tänään tunnettujen pintalevyjen ominaisuuksiin.

10 Esim. Mineraali— Pinta— Pinnoite Ilman- Vesihöyrynpä ino läpäisy vastus no villa kangas Laji g/m2 x 10-6nt/sPa x 109 m2 sPaAg 1 Kivivilla Lasikuitu Lateksi 400 1,8 1 90 kg/m3 ei kud.

50-60 g/m2 15----__________ 2 " " Lateksi 800 0,3 4 20--------- 4 - - 320 0,3 5 " Lasikuitu - - 300 0,3 ei kud.

2 5 50-60 g M2 6 " - Lateksi 730 14,5 0,4

Esimerkit 1 ja 2 edustavat keksinnönmuksista pintalevyä.

30 Esimerkki 4 on puolijäykkä kivivillalevy ilman mitään pinnoitusta. Esimerkki 5 edustaa pintalevyä, jonka toisessa pinnassa on ei-kudottua lasikuitukangasta ilman pinnoitetta. Esimerkki 6 edustaa pintalevyä, jossa ei ole pintakangasta, mutta jonka toinen suurpinta on 35 suoraan maalattu.