FI69950B - Haollare foer en sjaelvsintrande elektrod i en elektrotermisk smaeltugn - Google Patents

Haollare foer en sjaelvsintrande elektrod i en elektrotermisk smaeltugn Download PDF

Info

Publication number
FI69950B
FI69950B FI813240A FI813240A FI69950B FI 69950 B FI69950 B FI 69950B FI 813240 A FI813240 A FI 813240A FI 813240 A FI813240 A FI 813240A FI 69950 B FI69950 B FI 69950B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
electrode
holder
sheath
fastener
fasteners
Prior art date
Application number
FI813240A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI813240L (fi
FI69950C (fi
Inventor
Knut Evensen
Original Assignee
Elkem As
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Elkem As filed Critical Elkem As
Priority to FI813240A priority Critical patent/FI69950C/fi
Publication of FI813240L publication Critical patent/FI813240L/fi
Publication of FI69950B publication Critical patent/FI69950B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI69950C publication Critical patent/FI69950C/fi

Links

Landscapes

  • Furnace Details (AREA)
  • Vertical, Hearth, Or Arc Furnaces (AREA)

Description

1 69950
Pidin itsesintrautuvan elektrodin pitämiseksi sähköläm-pöisessä sulatusuunissa
Esillä oleva keksintö kohdistuu pitimeen itsesint-5 rautuvan elektrodin pitämiseksi sähkölämpöisessä sulatus uunissa, joka elektrodi käsittää sitä ympäröivän elektro-divaipan, jossa on useita vaipasta ulospäin työntyviä, pystysuoria, säteittäisiä, sähköä johtavasta materiaalista tehtyjä ulokkeita tai ripoja, johon pitimeen kuuluu 10 puristus- ja kosketuslaitteet, jotka on tarkoitettu puris tumaan ulokkeita tai ripoja vasten elektrodin pitämiseksi paikallaan ja sähköisen kosketuksen aikaansaamiseksi pie-nimmässäkin elektrodin vaipan osassa. Esillä olevan keksinnön mukainen elektrodin pidin on erityisesti tarkoi-15 tettu käytettäväksi itsepolttuvien elektrodien yhteydes- sä, kuten konventionaaliset Söderbergin elektrodit.
Tunnettu itsepolttuva elektrodi käsittää tyypillisesti metallisuojuksen, joka ympäröi elektrodin sekä poltettua että polttamatonta osaa. Tunnettujen elektro-20 dien suojusten sisällä on joukko oleellsiesti säteet- täisiä ja kohtisuoraan sijoitettuja ulokkeita tai ripoja, jotka levittyvät sisäänpäin kohti elektrodimassaa. Polttamaton elektrodimassa tulee vaippaan sen yläpäässä ja uunin lämpö polttaa vähitellen tämän massan elektro-25 din syötettäessä alaspäin elektrodin pidinlaitteiston kautta.
On hyvin tunnettua että elektrodin pidinlaitteis-tossa täytyy elektrodin suojuksen ja pidinlaitteiston välillä olla erittäin hyvä sähköinen kontakti. Nykyi-30 sissä elektrodilaitteistoissa on käytetty suojuksen ulospäin levittyviä ulokkeita elektrodien pitämiseksi ja syöttämiseksi, sähkövirta on puolestaan johdettu elek-trodeihin useiden kontaktikiinnittimien kautta, jotka aikaansaavat säteettäisen kontaktipaineen elektrodeihin.
35 Ulkoapäin järjestetty puristusrengas toimii vastavoimana 2 69950 mahdollistaen sen, että kontaktikiinnittimet aikaansaavat tarvittavan paineen elektrodeihin.
On havaittu, että tämän tyyppinen pidinlaitteisto aiheuttaa suhteellisen suuria säteettäisiä voimia elektro-5 dien kriittiselle alueelle, jossa elektrodin polttoproses- si tapahtuu. Elektrodeja pidettäessä ja syötettäessä poltetun ja parhaillaan poltettavan elektrodimassan osaset saattavat joutua alttiiksi haitalliselle vierekkäisten osasten väliselle pienelle suhteelliselle liikkeelle.
10 Kyseiset suhteelliset liikkeet saattavat johtaa elektro dien virheelliseen polttamiseen, mikä voi lopulta johtaa elektrodien katkeamiseen.
Näiden laitteistojen lämpötilan säätämiseksi kon-taktiki innittimet ovat edullisesti vesi jäähdytettyjä ja 15 suojuksen viereisen kiinnitinlaitteen suhteellisen suu ret jäähdvtyspinnat aiheuttavat sen, että polttovyöhyke on kiinnitinlaitteen alempaa päätä lähellä sijaitsevalla alueella. On havaittu, että näiden aikaisemmin tunnettujen laitteistojen kiinnitinlaitteen jaähdytystarve ra-20 joittaa sekä kunkin elektrodin kerralla syötettävän osuuden pituutta että yhtä hyvin elektrodin syöttöno-peutta. Myös kiinnitinlaitteen suhteellisen suuri jäähdytetty pinta voi aiheuttaa elektrodien polttovyöhyk-keelle lämpöshokkeja silloin, kun polttotoiminnassa on 25 kontrolloimaton keskeytys, joten tällöin on olemassa vastaava lisääntynyt elektrodien katkeamisvaara.
Suhteellisen suuri säteettäinen kiinnittimen aiheuttama paine johtaa aina elektrodisuojuksen mahdolliseen vahingolliseen muodonmuutokseen, joka puolestaan 30 aiheuttaa muodonmuutoksen vastaavassa osassa itse elek trodia .
Esillä olevan keksinnön mukaisesti aikaisemmin tunnettujen elektrodin pitimen haitat voitetaan käyttämällä pidintä, jonka puristus- ja kosketuslaitteissa on 35 kaksi erillistä, pitkänomaista kosketuse1 intä, jotka 69950 ovat kosketuksessa ulokkeeseen toinen toisella ja toinen toisella puolen uloketta ja jotka on yhdistetty toisiinsa elimillä, jotka kohdistavat aseteltavan puristusvoiman kohtisuoraan uloketta tai ripaa vastaan ja tangen-5 tiaalisesti elektrodin suhteen. Keksinnön mukaisesti puristus- ja kosketuslaite eli kiinnitinlaite aiheuttaa siten oleellisesti vain tangentiaalisia voimia elektrodiin ja elektrodisuojukseen sen pitämiseksi paikoillaan ja virran syöttämiseksi siihen.
10 Kiinnitinlaite jäähdytetään edullisesti sisäises ti kiertävällä jäähdytysnesteellä, kuitenkin, koska kiin-nitinlaitteen jäähdytetyt pinnat ovat rajoittuneet pienentyneelle alueelle lateraalisesti ulokkeiden molemmille puolille pikemminkin kuin itse suojuksen seiniin, 15 lämmön siirtyminen elektrodista on huomattavasti vähenty nyt.
Esillä olevan keksinnön mukainen kiinnitinlaite sallii elektrodin polton poltetun elektrodin geometrisesta muodosta riippumattomasti ja sallii niinikään myös 20 muista materiaaleista kuin raudasta ja teräksestä tehty jen elektrodisuojusten käytön, koska ei ole tarvetta vastustaa säteettäistä muodonmuutosta. Voidaan arvioida, että monissa prosesseissa elektrodilaitteisto, jossa rautaa on minimimäärä, voi olla hyödyllinen ja siten suo-25 justen, jotka voidaan tehdä jopa ei-metallista, käyttö on erittäin edullista kyseisten prosessien elektrodien luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta.
Edullisessa suoritusmuodossa suojavaipat, jotka ovat edullisesti jäähdytettyjä sisäisesti kiertävällä 30 jäähdytysaineella, ovat järjestetyt kunkin kiinnitinlait- teen ja elektrodin välisiin vyöhykkeisiin. Edelleen parhaan tuloksen saavuttamiseksi nämä välivaipat on kiinnitetty kiinnitinlaitten ulkoreunoihin välivaippojen kiin-nitinlaitteen kautta elektrodeihin aiheuttaman voimamo-35 menttien siirtymisen oleelliseksi eliminoimiseksi. Par- __ — τ 1 69950 haan tuloksen saavuttamiseksi välivaippojen paksuus on sellainen ja ne sijaitsevat siten kiinnitinlaitteisiin nähden, että ulkopinnat ovat oleellisesti tasoissa kiinni-tinlaitteen vastaavan pinnan kanssa muodostaen siten yh-5 dessä kappaleen, jonka ulkopinta on oleellisesti sylin- terimäinen. Vaipat ja kiinnitinlaitteet on edelleen jäykästi liitetty yhteen yläosistaan usean liitoslevyn avulla. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi nämä liitoslevyt on tehty sähköisesti johtavasta aineesta, jolloin pidinlait-10 teiston yläosa toimii virran ohitusrenkaana aikaansaaden oleellisesti tasaisen virtajakautuman elektrodiin.
Esillä olevan keksinnön muut ominaisuudet ja edut käyvät ilmi piirustusten selostuksesta, missä:
Kuva 1 esittää osilla olevan keksinnön mukaisen 15 elektrodilaitteiston elektrodin kohtisuoraa leikkausta edestä, uunin ja kannatinlai t.teiston muiden osien ollessa jätetty selvyyden vuoksi pois;
Kuva II esittää suojavaipan kohtisuoraa leikkausta sivulta päin; 20 Kuva lii esittää pidinlaitteiston osan vaakasuoraa leikkausta katsottuna linjasta III-III kuvassa I;
Kuva IV esittää yksityiskohtaisemmin pidinlaitteiston kannatinlaitteen kohtisuoraa leikkausta;
Kuva V esittää pidinlaitteiston osan kautta kulke-25 vaa vaakasuoraa leikkausta katsottuna linjasta V-V ku vassa I ;
Kuva VI esittää kohtisuoraa leikkausta kuvan V linjan VI-VI mukaisesti;
Kuva VII esittää vaakasuoraa leikkausta kuvan I 30 linjan VII-VII mukaisesti;
Kuva VIII esittää kiinnitinlaitteen alemman osan kautta kulkevaa kohtisuoraa leikkausta;
Kuva IX esittää kuvan I linjan IX-IX mukaista vaakasuoraa leikkausta; 35 Kuva X esittää kuvan IX linjan X-X mukaista kohti suoraa leikkausta; 5 69950
Kuva XT esittää suojavaipan alemman pään ja kunkin kiinnittimen muodostavan kahden puoliskon kautta kulkevaa kohtisuoraa leikkausta;
Kuva XII esittää keksinnön mukaista vaipan 5 toista suoritusmuotoa;
Kuva XIII esittää keksinnön kolmannen suoritusmuodon kohtisuoraa leikkausta;
Kuva XIV esittää kuvan XII ja XIII suoritusmuodon vaakasuoraa leikkausta katsottuna kuvan XTI linjasta 10 XIV-XIV; ja
Kuva XV esittää kuvan XII ja XIII kiinnitinlait-teen ja vaipan alemman pään kohtisuoraa leikkausta,
Kuva I esittää kohtisuoraa leikkauskuvantoa elektrodin pidinlaitteistoa 1, jota kannatetaan kannatin-15 kehyksestä 2 tukien 3 avulla. Pidinlaitteisto 1 käsittää useita kiinnittimiä 4, jotka on liukuvasti järjestetty ulokkeisiin 5, jotka ulokkeet, kuten kuvasta III on parhaiten nähtävissä, suuntautuvat säteettäisesti elektrodi-suojuksesta 6. Kiinnittimet 4 on järjestetty tasaisesti 20 elektrodin 7 kehälle.
Kiinnittimet 4 käsittävät edullisesti saumattomia elektrolyyttisiä kuparielementtejä. Alan ammattimiehen on helppo havaita, että kyseisillä kiinnittimillä voidaan eliminoida tavaromaisten kontaktikiinnittimen val-25 mistuksessa tyypillisesti tarvittava ajan käyttö, monimutkainen muotoilu, ytimen valmistus ja valaminen. Voidaan edelleen arvioida, että kiinnittimien valmistukseen liittyviä sekä tarkastus- että valvontarutiineja voidaan suuressa määrin vähentää.
30 Kiinnittimet 4 sisältävät jäähdytyskanavia, jotka muodostavat jäähdytysjärjeSbelmän, jota selostetaan edelleen jäljempänä. Sisäinen jäähdytysjärjestelmä on liitetty kahteen putkistoryhmään 8a, 8b, jäähdytysnesteen syöttöä ja 6 69950 paluuta varten, vastaavasti, taipuisien putkien 9a,9b avulla. Kuten on esitetty kannatinkehvs 2 tukee myös putkistoja 8a ja 8b.
Useita välivaippoja 10 on järjestetty kiinnitti-5 mien 4 ja elektrodien 7 välille. Kuten kuvasta V on parhaiten nähtävissä, kiinnittimet 4 tukevat vaippoja 10 äärimmäisistä reunoista voimaraonettien siirtymisen eliminoimiseksi vaipoista 10 elektrodeihin 7 kiinnittimien 4 kautta. Välivaippojen 10 paksuus on sellainen ja ne 10 on siten sijoitettu, että niiden ulkopinnat ovat tasoissa kiinnittimien 4 ulkopintojen kanssa oleellisesti sylinterinmuotoisen kappaleen aikaansaamiseksi.
Esillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan arvioida, että kiinnittimien 4 dimensiot ovat riippumattomia elek-15 trodin halkaisijasta ja huomataan, että elektrodin halkaisijaa voidaan muuttaa vaihtamalla yksinkertaisesti vaipat, joiden säteettäinen leveys vastaavasti eroaa.
Siten voidaan arvioida, että kiinnittimet 4 voidaan tehdä standardisoituina yksikköinä, joita voidaan käyttää 20 hyväksi minkä tahansa tietyn halkaisijan omaavan elektrodin yhteydessä.
Edelleen voidaan arvioida, että kannatinkehys 2 tukee kutakin välivaippaa 10 ja kutakin kiinnitinryhmää 4 edullisesti erikseen. Käsiteltävyyden kannalta parhaan 25 tuloksen saavuttamiseksi kehyksen 2 ja elektrodisuojuksen välisen säteettäisen etäisyyden täytyy olla riittävän suuri, jotta kiinnittimet 4 ja/tai vaippaelementit 10, joko yksittäisissä yksiköissä tai yhdessä, voidaan nostaa rajakkaisesta kosketuksesta elektrodin kanssa. Jokainen 30 yksittäinen kiinnitin 4 voidaan korvata ilman, että tarvitsee vähentää muiden kiinnittimien 4 kiinnityspainetta. Kiinnittimien 4 elementit voidaan asentaa tai siirtää elektrodin yläpuolelle sovitettujen nostokurkien tai 7 69950 vastaavien nostolaitteiden avulla (ei esitetty) , Vaihtoehtoisesti voidaan edelleen vaippoja 10 siirtää matalammalle kiinnittimien 4 suhteen tasolle, jossa ne ovat vapaita kiinnittimien tuesta.
5 Kuvassa 1 viitenumerolla 41 on merkitty kiinni- tintä, joka sijaitsee vapaana viereisistä vaippaele-menteistä 10, kun taas viitenumerolla 41' on merkitty kiinnitintä, joka on kiinteässä asemassa elektrodin pidinlaitteiston 1 muiden osien yläpuolella.
10 Kuten voidaan nähdä kuvasta II, joka esittää vaakasuoraa leikkausta kuvan I linjan III-III mukaisesti elektrodin pitimen ylemmän osan kautta, ja kuvasta IV, joka esittää kohtisuoraa leikkausta kiinnittimien ylemmästä osasta, kiinnittimet 4 muodostavat 15 kahdesta oleellisesti identtisestä, vastakkaisesta osasta, jotka on järjestetty elektrodisuojuksen 6 ulospäin työntyvien ulokkeiden 5 kummallekin puolelle. Kiinnittimien 4 kaksi vastakkaista puoliskoa puristetaan yhteen sopivalla jousijännitetyllä laitteella, 20 kuten kierre- tai levyjousella (joita ei ole esitetty kuvassa IV).
Kuva VII esittää vaakasuoraa leikkausta pitkin kuvan I linjaa VII-VII ja kuva VII esittää pitimen alemman osan kohtisuoraa aluetta kiinnittimen 4 läheisyy-25 dessä. Sopiva jousilaite kiinnittimen 4 kahden puoliskon kiinnittämiseksi pintakiinnityspaineen ja sähköisen kontaktin aikaansaamiseksi on parhaiten nähtävissä kuvassa VII. Pultti 24 ja mutteri 26 on asetettu kuvatun kiinnittimen 4 kummankin puoliskon koaksiaaliseen rei-30 kään. Kiertämällä yksinkertaisesti mutteria 26 pultin 24 suhteen voidaan säätää reiän olakkeita vastaan olevaa jousipainetta.
s 69950
Alan ammattimiehelle on selvää, että kiinnittimen 4 osia voidaan pitää yhdessä millä tahansa sopivalla hydraulisella, pneumaattisellatai mekaanisella kiinnitys järjestelyllä. Riittävä kiinnitysvoima voidaan kui-5 tenkin aikaansaada jousilaitteen avulla kiinnitysvoiman aikaansaamiseksi vasten ulokkeita 5. Voidaan huomata, että näin aikaansaatu vastavoima toimii vain tangenti-aalisessa suunnassa ulokkeita vasten ja että elektrodi-suojusta vastaan säteettäisessä suunnassa ei olennaisesti 10 ole painetta. Siten, kuten on esitetty, pidinlaitteisto 1 on riipumaton tavanomaisesta ulkopuolisesta paineren-kaasta, joka on tarkoitettu aikaansaamaan säteettäinen vastapaine kontaktikiinnittiineen.
Palataan taas kuvaan IV, sähkövirta johdetaan läh-15 teestä (ei esitetty) kiinnittimeen 4 johtavan putken 20 kautta, virran saapuessa kiinnittimen 4 yläpäähän. Riittävän sähköisen kontaktin aikaansaamiseksi parhaiten putken 20 ja kiinnittimen 4 kahden puoliskon välille, putki 20 sisältää ulkoke-elimen 21, joka on asetettu 20 kiinnittimen kahden puoliskon ulomman osan väliin. Kun pultit ja mutterit 22 kiristetään, vaadittavaa sähkön johtumista varten on riittävä kontakti.
Viitaten taas kuvaan I ja myös kuvaan VII, vaipat 10 ulottuvat alaspäin kiinnittimien 4 alempien päi-25 den alapuolelle. Vaipoilla on alemmissa päissä sekä laippa 11 että sisäänpäin säteettäiset jatkeet 13 kummallakin sivulla, jotka ulottuvat kohti elektrodia 7.
Nämä jatkeet muodostavat ulkoneman vaipan 10 ja elek-rodisuojuksen 6 välisen aukon peittämiseksi. Ulkonema ja 30 sivuseinät 13 toimivat tulenkestävän vuorauksen 28 ja tiivistysaineen 27 tukena. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi tulenkestävät tiilet, jotka muodostavat vuorauksen 28, ovat kiilan muotoisia elektrodisuojusta 6 kohti tapahtuvan haitallisen liukumisen estämiseksi.
9 69950
Vaippojen 10 alemmat päät on lukittu keskenään elektrodin 7 koko kehää pitkin pulttien tai tappien 12 avulla. Pultit' 12 ovat edullisesti halkaistuja pultteja, joista toinen puolisko ulottuu kiinnitinlaitteen 4 toi-5 seen puoliskoon muodostaen tapin tai saranan, kuten kuvasta IX on parhaiten nähtävissä. Kuten kuvissa I ja IX on esitetty, kiinnittimen 4 vasen puolisko toimii saranana vaipalle 10. Vaipat 10 on yhdistetty elektrodin 7 alemman kehän ympärille siten että ei vaikuteta tai 10 vähennetä kiinnittimien 4 ulokkeisiin 5 kohdistamaa kiinnitysvoimaa.
Alemman päässä yhteenkytketyt vaipat aikaansaavat alaspäin ja ulospäin suljetun kammion 30 itse elektrodin 7 ympäri suojaten sitä uunin savuilta ja lämmöltä.
15 Tilan 30 lämpötilaa voidaan säädellä syöttämällä ja/tai kirrättämällä ilmaa tai kaasua putken 29 kautta.
Viitaten taas kuvaan V ja yhtä hyvin kuvaan VI, vaipat liitetään edelleen yhteen yhdyselimillä 14 pitkin koko pidinlaitteiston keskiosaa. Yhdyselimet 14 on ase-20 tettu tangentiaalisesti kiinnittimien 4 onteloiden 15 kautta. Jokainen yhdyselin 14 on vapaa liikkumaan ontelossaan 15. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi yhdyselimet 14 on kiinnitetty vaipan 10 jatkeisiin sauvojen 16 avulla, jotka ulottuvat ylöspäin kunkin yhdyselimen 14 kummastakin 25 päästä elektrodin pidinlaitteiston ylemmän osan yläpuolella, siten, että sauvat 16 ovat käsiteltävissä tällä tasolla. Kuten on esitetty, sauvoilla 16 on kartionmuotoinen alapää, joka sopii yhdyselimen 14 läpi kulkevaan vastaavaan kartionmuotoiseen reikään 17 ja vaipan 10 jatkaessa ole-30 vaan kartionmuotoiseen reikään 18. Yhdyselin 14 kulkee kiinnittimen 4 kautta siten, että yhdyselin 14 ei vaikuta kiinnittimeen 4. Vaipat 10 rajoittuvat kuitenkin ulkoreunoistaan kiinnittimiä 4 vasten. Siten yhteenliittäminen ei siirrä mitään voimamomentteja elektrodiin kiinnittimien 35 kautta. Viitaten kuvaan I ja kuvaan III, kiinnitin 4 ja vaippa 10 sidotaan edelleen yhteen kiinnittimen 4 ylä- 10 6995 0 päässä laitteilla kuten liitosleyy 19, joka on edullisesti tehty kuparista erinomaisen sähkönjohtavuuden aikaansaamiseksi. Havaitaan, että koska vaipat 10 ja kiinnittimet 4 on kytketty yhteen sähköisesti johtavilla 5 laitteilla, pidinlaitteiston pinnan ylempi osa ohitus- renkaana jakaen sähkövirran elektrodin 7 koko kehän ympäri.
Kuten aikaisemmin on mainittu, jokainen vaippa 10 on ja jokainen kiinnitin 4 on edullisesti erillisesti 10 tuettu kannatinjärjestelystä. Kannatinjärjestelmä sisältää laitteen elektrodin syöttämiseksi (ei esitetty piirustuksissa) . Kannatinjärjestelyllä ja elektrodisuojuk-sella on riittävästi tilaa, jotta vaipat ja/tai kiinnikkeet voidaan nostaa tilan läpi elektrodin nostolait-15 teella tai muulla nostovälieellä (ei myöskään esitetty).
Viitaten taas kuvaan V, missä on esitetty kiinnikkeen 4 kaksi puoliskoa, voidaan huomata, että kumpikin puolisko sisältää kanavat tai reiät 23 jäähdvtysaineen kierrättämiseksi. Huomataan, että esillä olevan keksinnön 20 mukaisesti kunkin virtaa kuljettavan kiinnittimen 4 jäähdytetty pinnan osa on kosketuksessa vain ulokkeen 5 kanssa ja elektrodin jäähdytetty alue vastaa vain kiinnittimen 4 lateraalisia mittoja. Lämmön siirtyminen suojuksesta voidaan siten pitää minimissä niin, että pääosa lämpö-25 energiaa jää elektrodimassan elektrodin polttovyöhykkeelle eikä siirry jäähdytysaineeseen.
Esillä olevan keksinnön mukaisia elektrodipitimen vaihtoehtoisia suoritusmuotoja on esitetty kuvissa XII-XV. Koska näiden kuvien suoritusmuodot vastaavat oleellisesti 30 jo selostettua suoritusmuotoa, seuraavassa selostetaan vain eroavaisuuksia. Ne numerot, jotka viittaavat näissä kuvissa niihin osiin, jotka ovat pysyneet muuttumattomina edelliseen suoritusmuotoon nähden, ovat samoja kuin mitä edellä on käytetty.
35 Kuten kuvissa XIV ja XV on parhaiten nähtävissä, näiden suoritusmuotojen elektrodinpidin käsittää kiinnittimet 4 (tai 4a), jotka on sovitettu ulkoisesti asetettuun 11 69950 sylinterimäiseen vaippaan ΙΟ.1, Siten on välittömästi ilmeistä, että edellisen suoritusmuodon välivaipat 10, jotka oli asetettu kiinnitinlaitteiden väliin, voidaan korvat rengasmaisella sylinterimäisellä vaipalla, jota 5 voidaan tukea millä tahansa tavanomaisella tavalla elektrodin pitimen ulkopinnan täydelliseksi koteloimi-seksi. Vaihdettavuuden vuoksi vaipan 10 ulkosäteen tulisi vastata kuvassa I esitettyjen välivaippojen 10 ja kiinnityslaitteiden yhdistelmän ulkosädettä. Siten 10 parhaan tuloksen saavuttamiseksi kiinnitinlaitteen 4 säteettäistä ulottuvuutta vähennetään siitä, mitä kuvassa V on esitetty, niin että ulkovaippa 10' voidaan helposti sovittaa.
Kuvassa XIII esitetyssä suoritusmuodoss, joka on 15 edelleen kehitetty muunnos,vain kiinnitinlaitteen 4a alempi pää on kiinnityskosketuksessa ulokkeiden 5 kanssa. Kiinnitinlaitteen 4a muu osa on kiinnitetty suojuksen 6 ja ulokkeiden 5 tilayhteyteen. Tämä tila on hyödyllinen, silää toinen vaippa 31, joka on edullisesti tehty kupa-20 rista, voidaan asettaa elektrodin suojuksen 6 ja suojuksesta erillään olevan kiinnitinlaitteen 4a muun osan välille. Tämän muunnelman suuri hyöty on siinä, että on havaittu kuparivaipan 31 oleellisesti oikosulkevan kiinnitinlaitteiden 4a kautta kulkevan sähkövirran aiheuttamat 25 induktiiviset kentät ja oleellisesti rajoittavan induktiivisten virtojen aiheuttamaa ylimääräistä lämpöä. Kupari-vaippa 31 voidaan tukea erillisellä tukilaitteella tai eristetyillä tuilla kiinnitinlaitteeseen millä tahansa tavanomaisella tavalla (ei esitetty).
30 Kuparivaipan 31 normaalisti vaatiman ulkoisen vaipan säteettäisen ulottuvuuden kasvu voidaan parhaiten kompensoida kääntämällä vaipan 31 läheisyydessä olevaa kiinnitinlaitteen 4a osaa siten, että tämä osa on oleellisesti 90°:een kulmassa suhteessa kiinnittimen alempaan osaan. Tällä saa-35 vutettava etu on parhaiten nähtävissä kuvassa XIN esitetystä kiinnitinlaitteen poikkileikkauksesta. Voidaan i2 69950 arvioida, että dimensiolla "b" esitetty kiinnitinlait-teen 4a leveys on pienempi kuin dimensiolla "d" esitetty kiinnitinlaitteen syvyys. Siten, kun kiinnitin on käännetty kuten kuvassa XIV on esitetty, saadaan 5 aikaiseksi suurempi tila vaipan 31 sisällyttämiseksi edellisen suoritusmuodon säteettäisten dimensioiden rajojen puitteisiin.
Pidinlaitteiston osat , jotka ovat alttiina uunin lämpösäteilylle, tehdään edullisesti elektrolyyttisestä 10 kuparista. Kuparin erinomaisesta lämmönjohtokyvystä johtuen kiinnitinelementin pintalämpötila eroaa vain vähän kiertävän käähdytysaineen lämpötilasta, siten voidaan arvioida, että kaikki lämpögradientista aiheutuvat lämpöjännitykset voidaan olettaa mitättömiksi.
15 Siten jäähdytysaineen aiheuttama jäähdytysteho kiinnitti-missä uunin lyhyiden käyttökeskevtysten aikana on minimissä verrattuna tavanomaisessa kiinnitinlaitteessa tapahtuvaan jäähdytystehoon. Alan ammattimies voi arvioida, että vähentyneen jäähdytystehon tuloksena elektro-20 din lämpöshokin mahdollisuus on pienentynyt.
Esillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan edelleen arvioida, että jäähdytysaineen lämpötilan voidaan antaa kasvaa oleellisesti, sillä mikä tahansa lämpötilan yläraja riippuu vain kiinnitinlaitteen, kuten jousilait-25 teen 25 lämpövastuksesta. Siten elektrodin polttovyöhykkeen ominaisuuksien ohjaus- ja säätömahdollisuudet ovat parantuneet, sallien siten elektrodin suuremman liukunopeuden.
Esillä olevan keksinnön erityinen hyötv on, että tietylle elektrodin halkaisijalle elektrodin pidinlait-30 teiston ulkohalkaisijaa voidaan oleellisesti pienentää verrattuna tavanomaisiin elektrodin pidinlaitteistöihin. Esimerkkinä, eikä rajatapauksena, elektrodin pidinlaitteis-tossa, jonka elektrodien halkaisija on 1200 mm, uunin kaa-suolle alttiina olevat alueet vähentyvät 20%. Kyseisestä 35 vähennyksestä seuraava hyöty on pidinlaitteistossa tarvittavan jäähdytysaineen virtauksen vastaava 20%:n vähennys .
13 69950
On ymmärrettävä, että vaatimusten tarkoitus on kattaa kaikki tässä selvitystarkoituksessa esitetyn suoritusmuodon muutokset ja muunnokset, jotka eivät eroa keksinnön puitteista ja hengestä.

Claims (9)

69950
1. Pidin itsesintrautuvan elektrodin (7) pitämiseksi sähkölämpöisessä sulatusuunissa, joka elektrodi käsittää 5 sitä ympäröivän elektrodivaipan (6), jossa on useita vaipasta ulospäin työntyviä, pystysuoria, säteittäisiä, sähköä johtavasta materiaalista tehtyjä ulokkeita (5) tai ripoja, johon pitiraeen (1) kuuluu puristus- ja kosketuslait-teet (4), jotka on tarkoitettu puristumaan ulokkeita (5) 10 tai ripoja vasten elektrodin (7) pitämiseksi paikallaan ja sähköisen kosketuksen aikaansaamiseksi pienimmässäkin elektrodin vaipan (6) osassa, tunnettu siitä, että puristus- ja kosketuslaitteissa (4) on kaksi erillistä, pitkänomaista kosketuselintä, jotka ovat kosketuksessa 15 ulokkeeseen (5) toinen toisella ja toinen toisella puolen uloketta ja jotka on yhdistetty toisiinsa elimillä, jotka kohdistavat aseteltavan puristusvoiman kohtisuoraan uloketta tai ripaa vastaan ja tangentiaalisesti elektrodin suhteen .
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodinpidin, tunnettu siitä, että siinä on puristuslaitteiden väliin sovitettu suojus (10), joka sijaitsee edullisesti puristuslaitteiden (4) ulkopintoja vasten.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen elektrodinpidin, 25 tunnettu siitä, että välissä sijaitsevan suojuksen (10) ulkopinnat ovat samassa linjassa puristuslaitteen (4) ulkopintojen kanssa.
4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen elektrodinpidin, tunnettu siitä, että pidin on alapäästään 30 varustettu tiivisteillä (27), jotka on kiinnitetty suojuksen (10) alempiin päihin ja jotka työntyvät elektrodin vaippaa (6) kohti.
5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen elektrodinpidin, tunnettu siitä, että pitimessä on laitteet 35 ilman/kaasun syöttämiseksi elektrodin vaipan (6), alemman tiivisteen (27) ja suojuksen (10) ja ylimpänä olevan rajatun aukon määrittelemään tilaan (30). 15 69950
6. Patenttivaatimusten 1 - 5 mukainen elektrodin-pidin, tunnettu siitä, että puristuslaitteet (4) on muodostettu saumattomasta elektrolyyttisestä kuparista.
7. Patenttivaatimusten 1 - 6 mukainen elektrodin-5 pidin, tunnettu siitä, että puristuslaitteen (4) joustavat elimet, jotka saavat aikaan tarvittavan koske-tuspaineen, on sijoitettu puristuslaitteen alempaan päähän.
8. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen elektrodin-pidin, tunnettu siitä, että puristuslaitteet (4) 10 jäähdytetään yhdensuuntaisten jäähdytysvesikanavien avulla, jotka on liitetty tulo- ja menovesijohtoihin (8a, 8b), jotka on sovitettu itse elektrodipilareille.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodinpidin, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää rengas- 15 maisen, sylinterimäisen vaipan, joka on sovitettu mainittujen useiden puristuslaitteiden (4) ulkopuolelle. o , 69950
FI813240A 1981-10-16 1981-10-16 Haollare foer en sjaelvsintrande elektrod i en elektrotermisk smaeltugn FI69950C (fi)

Priority Applications (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI813240A FI69950C (fi) 1981-10-16 1981-10-16 Haollare foer en sjaelvsintrande elektrod i en elektrotermisk smaeltugn

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI813240A FI69950C (fi) 1981-10-16 1981-10-16 Haollare foer en sjaelvsintrande elektrod i en elektrotermisk smaeltugn
FI813240 1981-10-16

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI813240L FI813240L (fi) 1983-04-17
FI69950B true FI69950B (fi) 1985-12-31
FI69950C FI69950C (fi) 1986-05-26

Family

ID=8514774

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI813240A FI69950C (fi) 1981-10-16 1981-10-16 Haollare foer en sjaelvsintrande elektrod i en elektrotermisk smaeltugn

Country Status (1)

Country Link
FI (1) FI69950C (fi)

Also Published As

Publication number Publication date
FI813240L (fi) 1983-04-17
FI69950C (fi) 1986-05-26

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US6076375A (en) Apparatus for delivering a glass stream
US4645899A (en) Plasma torch with hollow fluid cooled nozzle
US4206312A (en) Cooled jacket for electric arc furnaces
EP0029416B1 (en) Cooling panel for electric arc furnaces
US4453254A (en) High current conduit system for electrical furnaces
CN103347639A (zh) 用于弧光焊接设备的气体冷却焊枪
US4424584A (en) Electrode holder assembly for self-baking electrodes
FI69950B (fi) Haollare foer en sjaelvsintrande elektrod i en elektrotermisk smaeltugn
US5406580A (en) Electrode seal for arc furnaces
SE445774B (sv) Tetningsanordning for ljusbagsugnselektrod
US4304396A (en) Cooling box for steel-making arc furnace
US4610015A (en) Electrode assembly for arc furnaces
JPS6343675B2 (fi)
US4131752A (en) Current conducting atmosphere control sleeve for electroslag furnace
US4490825A (en) Water-cooled electrode
US4641320A (en) Shroud for furnace electrode
US3804966A (en) Furnace electrode clamp
US2477077A (en) Electrode clamp
US4653066A (en) Electrode holder assembly and electrode clamp for electric arc furnaces
US4377289A (en) Furnace electrode seal assembly
US4492423A (en) Rotatable heavy-current connector
US4462104A (en) Electrode holder for electric arc furnaces
CN109439901B (zh) 高硅硅锆合金冶炼系统
US4451926A (en) Composite electrode for arc furnace
US4446561A (en) Axially movable electrode holder for use in electric steel production

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired

Owner name: ELKEM A/S