FI69536C - Lamphaollare - Google Patents

Description

69536

Lampunpidike Tämän keksinnön kohteena on hehkulamppuja varten tarkoitettu pidike, joka käsittää ensimmäisen ja toisen kontakti-osan sähköistä kontaktia varten kahden lampunpidikkeeseen liitetyn virtajohtimen ja hehkulampun keski- tai vast, sivuelektrodien välillä, sekä lampun kannan vastaanottavan kiinnikkeen, joka pidetään jousivaikutuksella ensimmäisessä asennossa pidikkeen rungon suhteen, kun lamppua ruuvataan irti kiinnikkeestä, ja joka on liikkuva mainittua jousi-vaikutusta vastaan toiseen asentoon pidikkeen rungon suhteen, kun lamppu ruuvataan kiinni kehykseen, jolloin joh-dinten ja mainittujen kontaktiosien väliin järjestetyt kyt-kentäelementit toisaalta katkaisevat kontaktin näiden välillä, kun kiinnike on ensimmäisessä asennossaan, ja toisaalta sulkevat virtapiirin lamppuun, kun kiinnike saatetaan toiseen asentoonsa.

Lampunpidikkeen muodostaminen tahattoman pidäkkeessä olevien virtaajohtavien osien kosketuksen estämiseksi tunnetaan hyvin esim. DE-patenttijulkaisuista 472593, 473228, 492234, 493407 ja 906128; DE-kuulutusjulkaisuista 1081969, 1539415 ja 2724718; DE-hakemusjulkaisuista 2240393, 2262974, 2441318, 2442063, 2553610, 2651334 ja 2903087; US-patentti-julkaisuista 2439385 ja 3895195; FR-patenttijulkaisuista 7017340 (julkaisunumero 2087262) sekä SE-kuulutusjulkaisuista 337063, 7202203-1, 7311776-4 ja 7510526-2.

Useat yllä olevissa julkaisusssa esitetyistä rakenteista perustuvat osittain tavanomaisen lampunpidikkeen kiinnikkeen (so. aivan yksinkertaisesti itse hylsymäisen pidike-rungon sisäsivulla olevan kiinteän kierteen) käyttöön, osittain useiden kytkentäelementtien käyttöön, joihin voidaan suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa viemällä lamppu tai vast, poistamalla se kiinnikkeestä. Tällaisten rakenteiden 2 69536 todellisena haittana on kuitenkin se, että melko pienet voimat, joita esimerkiksi lapset saavat aikaan esimerkiksi sähköäjohtavilla esineillä, kuten ruuvimeisseleillä, nauloilla, ruuveilla, jne. riittävät kytkentäelementtien käsittelemiseksi ja tällöin kytkentäelementtien vaihtokyt-kennän mahdollistamiseksi sellaisella tavalla, että tapahtuu virransyöttöä käsiksi päästäviin kontaktiosiin, mikä aiheuttaa onnettomuusvaaran. Tämän haitan eliminoimiseksi on kehitetty lampunpidikkeitä (kts. esim. yllä mainittua US-patenttijulkaisua 3895195), joiden kiinnikkeet ovat liikkuvia itse pidikerungon suhteen ja joihin vaikuttaa jousivoima, joka pyrkii aina pitämään kiinnikkeen ensimmäisessä asennossa pidikerungon suhteen, kun lamppu on ruuvattu irti, nimittäin asennossa, jossa kytkentäelementit katkaisevat kontaktin johdinten ja kiinnikkeessä käsiksi päästävien kontaktiosien välillä, ja jota jousivoimaa vastaan kiinnike on liikkuva toiseen asentoon kierrettäessä lamppua edelleen sen jälkeen, kun lampun kanta on tullut pidikerungon pohjaa vasten. Tällaisissa lampunpidikkeissä lampun ollessa irtiruuvattuna on hyvin vaikeaa yrittää viedä kiinnike käsin asentoon, jossa kytkentäelementit tekevät kon-taktiosista virtaajohtavia, kun riittävän suuri jousivoima on käsillä. Sitä vastoin voitetaan myös suuria jousivoimia helposti ruuvattaessa lamppu kiinnikkeeseen vaikka lampun kannan kierre tällöin tunnetulla tavalla kohdistaa voimaasäästävän kiilavaikutuksen. Liikkuvilla, jousikuormi-tetuilla kiinnikkeillä varustetuilla lampuilla on tästä syystä erittäin hyvä toiminta verrattuna muihin, nk. koske-tussuojattuihin lampunpidikkeisiin.

Tähän asti tunnetut lampunpidikerakenteet, jotka perustuvat jousivaikutteisten, liikkuvien kiinnikkeiden käyttöön, ovat kuitenkin - kuten muutkin kosketussuojatut lampunpi-dikkeet - melko monimutkaisia rakenteeltaan. Siten tarvitsee esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 38 95195 esitetty rakenne erityisen mekaanisen jousen, nimittäin puristus-jousen tarvittavan jousivoiman kohdistamiseksi kiinnikkee- 3 69536 seen ja jousen asennusta varten tarvitaan muiden pidäkkeessä olevien osien erityismuotoilua. Tässä kyseessä olevan tyyppisten artikkeleiden sarja- tai massatuotannon yhteydessä on erittäin suurta merkitystä sillä, että tarvittavien osien lukumäärä tai vastaavasti työvaiheiden lukumäärä asennettaessa on mahdollisimman pieni. Tästä syystä on aikaisemmin tunnettuja, kosketussuojattuja lampunpidikkei-tä sovellettu vähän käytäntöön, koska ne ovat olleet rakenteellisesti monimutkaisia ja siten niillä on ollut huono hintakilpailuvoima.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on eliminoida aikaisemmin tunnettujen kosketustyyppisten lampunpidikkeiden yllä mainitut heikkoudet ja saada aikaan luotettavasti toimiva lampunpidike, jossa on erittäin yksinkertainen ja siten halpa rakenne. Tämä saadaan aikaan keksinnön mukaisesti siten, että yksi ja sama elin saa samanaikaisesti toimia osittain kytkentäelementtinä johtimen ja kontaktiosan välillä, osittain jousena kiinnikkeen viemiseksi edellä mainittuun ensimmäiseen asentoon.

Keksinnön eräässä parhaimpana pidetyssä suoritusmuodossa on ensimmäinen kontaktiosa tai keskikontaktiosa joustavasti liikkuva ensimmäisen asennon, kun lamppu on poistettu kiinnikkeestä, ja toisen asennon välillä, kun lamppu ruuvataan kiinni kiinnikkeeseen, ja siinä on pidennys lampun keski-elektrodin kanssa kosketukseen tulevalta alueelta toisen kontaktiosan tai tähän liitetyn johto-osan alueelle ruuvattaessa lamppua irti kiinnikkeestä sähköisen kontaktin aikaansaamiseksi mainittujen molempien kontaktiosien välillä ja siten virran oikosulun aikaansaamiseksi, mikäli kytkentäelementit eivät toimisi ruuvattaessa lamppua irti eivätkä asianmukaisesti katkaisisi kontaktia johdinten ja kontaktiosien väliltä.

Oikosulkumekanismin yhdistäminen lampunpidikkeessä hipaisu-tai kosketussuojän aikaansaamiseksi tarkoitettuun laitteeseen on sinänsä aikaisemmin tunnettua yllä mainitusta 4 69536 DE-hakemusjulkaisusta 2240393. Tässä julkaisussa esitetty lampunpidike on kuitenkin erittäin monimutkainen ja perustuu lampunpidikkeen rungossa olevan kiinteän kiinnikkeen käyttöön eikä keksinnön mukaisen liikkuvan jousikuormittei-sen kiinnikkeen käyttöön.

Viitaten oheisiin piirustuksiin selitetään seuraavassa lähemmin joitakin esimerkkeinä esitettyjä keksinnön suoritusmuotoja. Piirustuksissa kuvio 1 on osittain leikattu perspektiivikuva ja se esittää keksinnön mukaista lampunpidikettä ilman lamppua, kuvio 2 on poikkileikkauskuva lampunpidikkeestä, johon lamppu on kiinnitetty, kuvio 3 on tasoleikkauskuva kuvion 2 viivaa III-III pitkin, kuvio 4 on hajotettu kuva ja se esittää keksinnön erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, ja kuvio 5 on perspektiivikuva kuvion 4 eräästä osasta.

Kuvioissa 1-3 esitetty lampunpidike 1 käsittää kiinteän rungon, joka on koottu kahdesta osasta, nimittäin alemmasta olennaisesti kalotinmuotoisesta osasta 2 ja ylemmästä, olennaisesti sylinterimäisestä osasta 3, jossa on pohja 4. Alhaalle yläosan 3 päälle ja ylhäälle alaosan 2 päälle on muodostettu laipat 5, 6, joissa on reiät ruuveja 7 tai vastaavia liitäntäelimiä varten, joiden avulla molemmat osat 2, 3 pidetään vääntölujasti tai siirtämättömästi yhdessä asennetussa tilassa.

Kuviossa 2 esitetty hehkulamppu 8 käsittää tavanomaisella tavalla ulkopuolelta kierteitetyn kannan 9, jossa on keski-tai pöhjaelektrodi 10 ja tästä eristetty sivuelektrodi 11.

Hehkulampun vastaanottamiseksi pidikkeen sylinterimäiseen, ylempään runko-osaan 3 on järjestetty pidikkeen suhteen muutoin liikkuva kiinnike 12, joka esitetyssä esimerkissä käsittää sisäpuolelta kierteitetyn renkaan 13 sekä kaksi 5 69536 tästä renkaasta alaspäin työntyvää aksiaalisesti kulkevaa jalkaa 14. Nämä jalat kulkevat pohjalevyssä 4 olevien reikien 15 läpi, niin että jalkojen alaosat sijaitsevat pohja-levyn 4 ja kalotinmuotoisen alaosan 2 rajoittamassa tilassa 16 pidäkkeessä. Vaikka rei'illa 15 on melko suuri ulottuvuus säteittäisessä suunnassa, niillä tulee tangentiaali-sessa suunnassa olla leveys, joka hieman ylittää jalkojen 14 leveyden, niin että jalkoja ohjataan melko hienolla sovituksella reikiä vastapäätä tässä suunnassa. Ohjaamalla jalat tällä tavalla rei'issä 15 saadaan aina vääntöluja liitäntä koko kiinnikkeen 12 ja muun lampunpidikkeen välillä.

Kuviossa 1 esitetään, miten kiinnike 12 pidetään lampun ollessa irtiruuvattuna ensimmäisessä asennossa pidikkeen rungon suhteen kahden jousielimen 17, 17' avulla, jotka keksinnön mukaisesti eivät toimi ainoastaan jousieliminä, vaan myös kytkentäelementteinä tavalla, jota selitetään myöhemmin lähemmin. Jousielimet 17 muodostuvat esimerkissä taivutetuista tai kaarevista jousilehdistä, jotka on toisesta päästä kiinnitetty pohjalevyn 4 alasivuun ja jotka vapaista päistään on mekaanisesti yhdistetty vastaavaan jalkaan 14. Jokaisen jalan päällä on ainakin yksi pidätin, esim. paksunnos 18, joka määrää kiinnikkeen alemman asennon lampunpidikkeen rungon suhteen. Mekaaninen liitos yksittäisen jalan ja siihen kuuluvan jousilehden välillä voi olla toteutettu monella eri tavalla. Piirustuksissa näytetään, miten jousilehden vapaa pää sijaitsee alemman ja ylemmän vasteen 19 tai vast. 20 välissä, jotka on muodostettu osittain siten, että jalan 14 alasivuun on muodostettu lovi, osittain siten, että jalan sisäsivuun on muodostettu erityiset ulkonemat (vasteet 19, 20 voidaan saada aikaan myös joko yksistään tällaisten ulkonemien tai yksistään loven avulla). Jalan 14 alaosa 21 kapenee kiilamaisesti vasteesta 19 alempaan kärkeen kulkevassa suunnassa.

Kuten parhaiten nähdään kuviosta 2, molemmat jousilehdet 17, 17' on kiinnitetty pohjalevyyn 4 kytkentäliitinten 6 69536 22, 22' avulla, joihin voidaan ruuvata kiinni tarpeelliset virtajohtimet 23, 23' tunnetulla tavalla. Nämä kytkentä-liittimet on valettu kiinni tunnetulla tavalla sähköisesti eristävästä materiaalista olevaan pohjalevyyn 4.

Kytkentäliitinten 22, 22' ja jousilehtien 17, 17' vapaiden päiden väliselle alueelle on järjestetty kontaktinastat 24, 24', jotka on valmistettu sähköisesti johtavasta materiaalista ja jotka leikkaavat pohjalevyn 4. Nämä nastat 24, 24' toimivat kiinnittiminä kahdelle kontaktiosalle, nimittäin ensimmäiselle kontaktiosalle 25 sen saattamiseksi kosketuksiin lampun keskielektrodin 10 kanssa ja toiselle kontaktiosalle 26 sen saattamiseksi kosketuksiin lampun sivuelektrodin 11 kanssa. Kuvioissa 1-3 esitetyssä keksinnön suoritusmuodossa muodostuu sivukontaktiosa 26 metalli-sangasta, jossa on kaksi pohjalevystä 4 ylöspäin työntyvää keskinäisesti erotettua sivukappaletta 27, jotka on ylhäällä yhdistetty yläkappaleen 28 avulla. Ensimmäinen kon-taktiosa 25 muodostuu puolestaan yksinkertaisesta pitkän-kapeasta metallipeilistä, joka ei ulotu ainoastaan kontakti-nastasta 24 lampun keskielektrodin 10 kanssa kosketuksiin tulevalle alueelle, vaan se on myös pidennetty kappaleen 25’ verran sivukontaktiosan 26 alueelle. Tämän pidennetyn kappaleen 25' esiintymisen johdosta voivat molemmat kontak-tiosat 25 ja 26 muodostaa keksinnön erään erityispiirteen mukaisesti oikosulkumekanismin, joka kaikissa olosuhteissa takaa virrattomuuden kontaktiosissa, kun lamppu 8 on ruuvattu irti.

Yllä esitetty lampunpidike toimii seuraavalla tavalla. Kuviossa 1 esitetyssä tilassa, kun lamppu ei ole pidäkkeessä, on lampun kiinnike 12 viety alempaan asentoonsa siten, että jousilehdet 17, 17' vaikuttavat jaloissa 14 olevia alempia vasteita 19 vastaan. Tässä tilassa ovat molemmat kontaktiosat 25, 26 varmuudella jännitteettömiä, koska kytkentäelementteinä toimivat jousilehdet 17 ovat etäällä kontaktinastoista 24, 24'.

7 69536

Kun lamppu 8 ruuvataan kiinni, ensin ei tapahdu mitään muuta, kuin että kanta 9 liikkuu alaspäin kiinnikerenkaan 13 läpi ja että ensimmäinen kontaktiosa 25 puristuu pohja-levyä 4 vasten, so. saatetaan pois kontaktiosan 26 kanssa olevasta kosketuksesta. Jatkettaessa lampun 8 kiertämistä sen jälkeen, kun pohjaelektrodi 10 ja kontaktiosa 25 on saatettu pohjalevyä 4 vasten, tulee kiinnike 12 kannassa olevien ulkoisten kierteiden ja kiinnikkeessä olevien sisäisten kierteiden yhteistoiminnan johdosta aikaansaamaan ylöspäin suunnatun kiinnikkeen siirron pidikerungon suhteen jousilehtien 17, 17' vaikutusta vastaan. Tämä kiinnikkeen 12 ylöspäin suunnattu siirto jatkuu, kunnes jousilehdet 17, 17' tulevat kosketuksiin kontaktinastojen 24, 24' kanssa; mikä tarkoittaa, että virtapiiri lamppuun suljetaan johtimen 23. liittimen 22, jousilehden 17, kontaktinastan 24, kontaktiosan 26, sivuelektrodin 11, lampun, keski-elektrodin 10, kontaktiosan 25, nastan 24', lehden 17', liittimen 22' ja johtimen 23 kautta.

Ruuvattaessa lamppua 8 irti saa jousilehdissä 17, 17' oleva jousivoima aikaan osittain sen, että kiinnike 13 otetaan mukaan ja palautetaan sen kuviossa 1 esitettyyn, alempaan asentoon päin, osittain sen, että itse jousilehdet palautetaan kuvion 1 mukaiseen lähtö-asemaan päin, jolloin sähköinen kontakti nastojen 24, 24' kanssa lakkaa. Tämä toiminta on normaali. Voidaan kuitenkin ajatella, että toinen jousi-lehti palaa kiinni enemmän tai vähemmän kovasti siihen kuuluvaan kontaktinastaan, esim. saman lampun pitkähkön ajan käytön jälkeen. Siinä tapauksessa, että tällainen kiinnipalaminen ei ole riittävän voimakas, varmistaa kyseisen jousilehden kanssa yhdessä toimivan jalan 14 ylempi vaste 20 sen, että jousilehti otetaan mukaan kiinnikkeen siinä siirrossa alaspäin, mikä voi tapahtua, mikäli kiinni-palamattoman jousilehden jousivoima voi ylittää yhdessäpi-tovoimat kiinnipalamiskohdissa. Mikäli tämä jousivoima ei ole riittävän suuri tai jos mahdollisesti molemmat jousilehdet palavat kiinni niihin kuuluviin kontaktinastoihin, 8 69536 kiinnike 12 tulee jäämään tietenkin ylempään asentoonsa siitä huolimatta, että lamppu ruuvataan irti; seikka, joka normaalisti johtaisi siihen, että molemmat kontakti-osat 25, 26 tulevat virtaa johtaviksi. Sen ansiosta, että kontaktiosa 25 on kuitenkin pidennetty esitetyllä osalla 25', varmistetaan, että syntyy oikosulku heti, kun pidennetty kappale 25 tulee kosketukseen toisen kontaktiosan 26 kanssa. Toisin sanoen molemmista kontaktiosista 25, 26 tulee täysin varmasti virrattomia ennen kuin lamppu on ruuvattu irti huolimatta siitä, ovatko kytkentäelementteinä toimivat jousilehdet 17, 17' oikeassa toiminnassa vai eivät (ainoa seikka, joka tapahtuu kytkentäelementtien jäädessä toiminnasta, on siten se, että kyseinen varoke menee).

Kuvioissa 4 ja 5 esitetään kuvioiden 1-3 mukaisten suoritusmuotojen suhteen edelleen kehitettyä suoritusmuotoa, jossa molemmat runko-osat 2', 3' on keskinäisesti yhdistetty kierteiden 30, 31 kautta ja jossa erotusseinämä tai pohja-levy 41 on asennettu irrotettavasti ja järjestetty puristettavaksi kiinni osien 2', 3' väliin ruuvattaessa näitä yhteen. Pohjalevyn 4' pitämiseksi siten, että se ei voi kiertyä rungon suhteen, se on varustettu ulkonemilla 32, jotka on järjestetty kytkeytymään runko-osassa 2' oleviin vastaaviin koverruksiin 33.

Ensimmäinen kontaktiosa 25' muodostuu joustavasta metallipeilistä, jonka toisessa päässä on alaspäin taivutettu liuska, joka leikkaa pohjalevyn 4' ja on taivutettu kohdassa 24" levyn alasivun päälle. Tämä liuska täyttää siten saman toiminnan kuin nasta 24' kuvioiden 1-3 mukaisessa suoritusmuodossa, so. se pitää kiinni kontaktiosan pohjale-vyssä ja samanaikaisesti muodostaa kontaktielimen alla olevaan kytkentäelementtiin. Vastaavalla tavalla on toisessa kontaktiosassa 26' levyn 4' leikkaava liuska (ei nähtävissä), joka on kulmataivutettu levyn alasivun päälle muodostaen nastan 24 korvaavan kontaktielimen.

Il 9 69536

Jaloissa 14' on tässä tapauksessa sivulle suunnatut kover-rukset 34, jotka toimivat yhdessä kytkentäelementtien 17', 17''' vapaiden päiden kanssa, jotka elementit ovat vierekkäin. Näillä kytkentäelementeillä, jotka on kiinnitetty pohjalevyyn 4' kytkentäliitinten 22", 22''' avulla, on sellainen muoto, että niiden osat sijaitsevat kontaktielin-ten 24" alapuolella näiden kanssa tapahtuvaa kontaktia varten, kun lamppu on kierretty kiinni.

Edelleen huomattakoon, että ensimmäinen kontaktiosa on varustettu lukitusliuskalla 35, joka on järjestetty siten, että se vaikuttaa tunnetulla tavalla yhdessä runko-osan 3' sisäsivulle muodostetun pidätysreunan 36 kanssa muodostaen lukon, joka estää runko-osan 3' tahattoman irtiruuvaamisen runko-osasta 2'. Kun halutaan irrottaa osat 2', 3' toisistaan, on ensin lukitusliuska 35 painettava alas niin, että pidätinreunan 36 kanssa oleva kytkentä irtoaa.

Kuvioiden 4-5 mukaisessa suoritusmuodossa on runko-osassa 3' sisäpuolinen, rengasmainen paksunnos 37, joka toimii kiinnikerenkaan 13' pidättimenä ruuvattaessa lamppua tähän.

Tietenkin voidaan keksinnön mukaiseen lampunpidikkeeseen kuuluvien harvojen osien geometrista muotoa vaihdella laajoissa rajoissa samoin kuin näiden osien erilaisia materiaaliominaisuuksia. Tässä yhteydessä korostettakoon kuitenkin erityisesti sitä, että pohjalevyn alasivulla olevat molemmat jousielimet tai kontaktielimet on edullisesti muodostettu samanlaisiksi, minkä ansiosta pidikkeen geometrisesta erimuotoisten osien määrä vähenee absoluuttiseen minimiin.

Claims (9)

10 69536

1. Pidike hehkulamppuja varten, mikä pidike käsittää ensimmäisen ja toisen kontaktiosan (25, 26) sähköisen kosketuksen tuottamiseksi kahden lampunpidikkeeseen liitetyn virtajohtimen (23, 23') ja lampun keski- tai vast, sivu-elektrodien (10, 11) välillä, sekä lampun kannan (9) vastaanottavan kiinnikkeen (12), joka jousivaikutuksella pidetään ensimmäisessä asennossa pidikkeen rungon (2, 3) suhteen, kun lamppu (8) on ruuvattu irti kiinnikkeestä (12) ja joka on liikkuva mainittua jousivaikutusta vastaan toiseen asentoon rungon (2, 3) suhteen, kun lamppu ruuvataan kiinni kiinnikkeeseen, jolloin kytkentäelementit (17, 17'), jotka on järjestetty johdinten (23, 23') ja mainittujen kontaktiosien (25, 26) väliin, toisaalta katkaisevat kontaktin näiden välillä, kun kiinnike (12) pidetään ensimmäisessä asennossaan, ja toisaalta sulkevat virtapiirin lamppuun, kun kiinnike saatetaan toiseen asentoonsa, tunnettu siitä, että yksi ja sama elin (17, 17') samanaikaisesti toimii osittain kytkentäelementtinä johtimen ja kontaktiosan välillä, osittain jousena kiinnikkeen viemiseksi mainittuun ensimmäiseen asentoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lampunpidike »tunnettu siitä, että ensimmäinen kontaktiosa tai keski-kontaktiosa (25) on joustavasti liikkuva ensimmäisen asennon, jossa lamppu (8) on poistettu kiinnikkeestä, ja toisen asennon välillä, kun lamppua kierretään kiinnikkeeseen (12) kiinni ja siinä on pidennys (25’, 25") lampun keski-elektrodin (10) kanssa kosketuksiin tulevalta alueelta toisen kontaktiosan (26) tai tähän yhdistetyn johtoelimen (31) alueelle sähköisen kontaktin aikaansaamiseksi mainittujen molempien kontaktiosien välillä ruuvattaessa lamppua irti kiinnikkeestä ja siten virran oikosulun aikaansaamiseksi, mikäli kytkentäelementit (17, 17') eivät toimisi lamppua irtiruuvattaessa eivätkä katkaisisi asianmukaisesti johdinten (23, 23') ja kontaktiosien (25, 26) välistä kontaktia . Il li 695 36

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lampunpidike, jolloin kiinnike (12) sekä molemmat lampun kannan (9) keski- ja sivuelektrodeja (10, 11) varten olevat kontakti-osat (25, 26) sijaitsevat pidikkeeseen kuuluvan, sähköisesti eristävästä materiaalista olevan erotusseinämän (4) yläsivulla, jonka alasivulla mainitut kytkentäelementit (17, 17') sijaitsevat, tunnettu siitä, että yhdistetty kytkentä- ja jousielementti (17, 17') muodostuu sähköisesti johtavasta, taivutetusta tai kaarevasta lehtijousesta, joka on yhdessä kohdassa kiinnitetty erotusseinämään ja kiinnityskohdasta erotetussa kohdassa mekaanisesti yhdistetty erotusseinämän leikkaavalla jalalla (14) kiinnikkeeseen (12), jolloin kyseiseen kontaktiosaan (25, 26) kuuluva kontaktielin, esim. nasta (24, 24'), joka samoin leikkaa erotusseinämän, sijaitsee jousilehden (17, 17') yläpuolella olevalla alueella, jotta tätä oikaistaessa ruuvaamalla lamppua (8) kiinnikkeeseen se tulee kosketuksiin lehden kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lampunpidike, tunnettu siitä, että molemmille kontaktiosille (25, 26) on järjestetty kaksi jousilehteä (17, 17'), jotka ovat identtisesti samanlaisia.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen lampunpidike, tunnettu siitä, että kiinnike (12) muodostuu sisäpuolisesta kierteitetystä renkaasta (13), josta työntyy ulospäin ainakin kaksi, sopivasti samanlaista jalkaa (14), jotka kulkevat erotusseinämässä (4) olevien reikien läpi ja joissa on välineet (19, 20) mekaanista kytkentää varten jousilehtien vapaiden päiden kanssa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lampunpidike, tunnettu siitä, että mainitut välineet (19, 20) eivät ainoastaan käsitä jousilehden vapaan pään alapuolella olevaa vastetta (19), jonka avulla jousivoima siirretään mainittuihin jalkoihin (14), vaan myös jousilehden vapaan pään yläpuolella i2 695 36 olevan vasteen (20), jonka tehtävänä on ottaa mukaan mahdollisesti kiinnipalanut jousilehti siirrettäessä siihen kuuluvaa jalkaa toiseen jalkaan vaikuttavan jousilehden aiheuttaman jousivoiman vaikutuksesta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 3-6 mukainen lampunpidike, tunnettu siitä, että erotusseinämän (4) leikkaava kontaktielin (24) ei toimi ainoastaan kontaktielimenä kytkentäelementin (17, 17') ja siihen kuuluvan kontaktiosan (25, 26) välillä, vaan myös kontaktiosan kiinnittimenä erotusseinämään (4).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 2-7 mukainen lampunpidike, tunnettu siitä, että ensimmäisen kontaktiosan (25) oikosulkua varten järjestetty pidennys (25') kulkee suoraan lampun keskielektrodin (10) kanssa kosketuksiin tulevalta alueelta toisen kontaktiosan (26) alueelle.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 3-8 mukainen lampunpidike, tunnettu siitä, että erotusseinämä (4) muodostaa osan kiinnikkeen (12) sisältävästä hylsystä (3), joka on vääntölujasti yhdistetty pidikkeeseen kuuluvaan ulospäin suljettuun kantaosaan (2). 69536 13