FI68580B - Intryckbar tryckutloesande tillslutning - Google Patents

Description

r p_ _ KU ULUTUSJULK AISU , 0 c Q n ji B 11 UTLÄGG Nl NGSSKRIFT 685 8 0 C (45) PctcnttI myönnetty 10 10 19S5 Patent moidclut ^ ^ (51) Kv.lk.4/lnt.CI.* B 65 D 17/28 SUOMI — FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 78 1 599 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 19.05-78 (FI) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 19-05-78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 11.12.78

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nähtäväksi panon ja kuul.julkaisun pvm. —- 28.06.85

Patent- och registerstyrelsen ' ’ Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 10.06.77 14.07.77, 28.Ο9.77 Australia-Australien(AU) PD 04l6, PD 0848, PO 1840 (71) The Broken Hill Proprietary Company Limited, 140 William Street, Melbourne, 3000 Victoria, Australia-Australien(AU) (72) Michael Debenham, Frankston, Victoria, Allan George Da lii, Warran-dyte, Victoria, Peter Lewis Rev ill, Middle Park, Victoria,

Australia-Australien(AU) (74) Oy Koister Ab (54) Pa inettava paineensäätösu1jin - Intryckbar tryckutlösande tillslutning

Keksinnön kohteena on painettava, paineenalaisen nesteen painetta päästävän säiliön suljin, joka käsittää säiliön osaan yhtenäisesti tehdyn ja ainakin yhden heikennetyn viivan rajoittaman suljinosan, joka on mitoitettu niin, että se voidaan avata painetta vastaan työntävällä voimalla, jossa suljinosassa on toimintaosa, johon työntävä voima on käytön aikana sovitettu kohdistettavaksi, sekä säiliöön liittyvän liitoskohdan, jonka ympäri mainittu suljinosa on sovitettu kääntymään avaamisvaiheen aikana.

Tölkin valmistustekniikassa myönnetään yleisesti, että tölkki, jossa on painettava suljin, vaatii voimakkaasti hiilihappopitoisia juomia varten jonkinlaisen painetta päästävän ilmanvaih-tosulkimen, jonka avulla tölkin sisäistä painetta voidaan ainakin vähentää, ennen kuin kaatosuljin avataan. Esimerkki paineensäätö-sulkimesta esitetään oheisten piirustusten kuviossa 1, jossa huomataan, että ilmanvaihtosuljin V on pinta-alaltaan pienempi kuin kaatosuljin P.

Tölkit, joissa on voimakkaasti hiilihappopitoisia juomia, mukaanluettuna ne, joissa on kuviossa 1 esitetyn kaltaiset ilman-vaihtosulkimet, ovat taipuvaisia pursuamaan tai suihkuamaan avatta- 2 68580 essa, erityisesti, jos tölkissä oleva juoma pyrkii vaahtoamaan. Probleemaa pahentaa, jos tölkkiä kallistetaan avaamisen yhteydessä, koska tämä merkitsee usein, että tölkissä oleva neste joko lähellä ilmanvaihtosuljintä tai huuhtoo sitä, jolloin on todennäköisempää, että purkautuva kaasu tuo mukanaan tölkistä jonkinverran nestettä tai vaahtoa. Probleema on vieläkin pahempi, jos tölkkiä käsitellään rajusti ennen sen avaamista, koska ravistelu aiheuttaa hiilidioksidin vapautumista tölkin päätyosaan, kehittäen siten vaahtoa. Jack, Jrrlle myönnetty US patentti 2 261 117 esittää painettavan sulkimen, joka käsittää yhden ainoan suljinosan. Suljinosa tehdään muodostamalla pullistuma säiliönosaan, erottamalla pullistuma erilliseksi kuperaksi liuskaksi ja litistämällä kupera liuska, niin että sen leikatut reunat ja aukkoa ympäröivä reunaosa tulevat limittäin. Kleinille jne myönnetty US patentti 3 33 4 775 esittää luukulla varustetun tölkinkannen, jossa luukku voidaan sormivoimalla painaa säiliöön. Säiliössä on yksi luukku, mutta paten -tinhaltijat kuvailevat palstalla 4, riveillä 62-66 järjestelyä, jossa osa luukkulevystä voidaan taivuttaa sisäänpäin kummastakin päästä muodostamaan erityinen kaato-osa ja ilmanvaihto-osa, osien välissä olevan luukunosan jäädessä paikalleen. Klein jne. eivät esitä tai ehdota uudelleensulkeutuvaa ilmanvaihto-osaa.

Werthille jne. myönnetty US patentti 3 741 432 ja australialainen patentti no 475 951 esittävät kumpikin säiliön suljin-liuskan, jossa paineenpäästöliuska on sijoitettu suljinliuskaan. Painettaessa käsin paineenpäästöliuskaa siirtyy vaikutus suljin-liuskaan. Sekä paineenpäästöliuska että suljinliuska ovat painettavissa käyttäjän peukalopaineella joka kohdistetaan paineenläästö suljinliuskaan ja siirtyy suljinliuskaan yhdessä ainoassa vaiheessa, joka ensin avaa paineenpäästöreiän ja sitten suljinreiän tai aukon. Werth jne eivät esitä, että esitetty paineenpurkausliuska sulkeutuisi uudelleen, kun sormen paine poistetaan.

Itse asiassa on Werthin jie. patentin koko painopiste saada paine purkautumaan ja kaatoaukko avautumaan yhdessä ainoassa vaiheessa, ilman että sormi otetaan pois liuskalta.

US patentti 3 759 206 (Re 28 190) ja 3 931 909 kohdistuvat painettaviin, helposti avattaviin sulkimiin, esimerkiksi metallisten juomatölkkien kaltaisia säiliöitä varten; Patentit esittävät helposti avattavat sulkimet valmistettaviksi pullistamamalla osa tölkin päädystä tai säiliön muusta osasta ja leikkaamalla säiliön osasta liuska, niin että ainakin osa pullistumasta on liuskan uiko- 68580 puolella ja ympäröi sitä. Erotus- tai leikkausvaiheen jälkeen litistetään aukkoa ympäröivä kupla, niin että metalli menee limittäin liuskan leikattujen reunojen kanssa.

Eilisille myönnetty US patentti 3 958 717 esittää painettavan, helposti avattavan sulkimen, joka käsittää kaatoliuskan ja ilman-vaihtoliuskan. Liuskat on yhtenäisesti liitetty tölkin kanteen sa-ranaosan avulla, niin että liuskat lähtevät vastakkaisiin suuntiin yhteiseltä sarana-alueelta. Patentin hakijat osoittavat, että tämä rakenne muistuttaa ulkomuodoltaan tavanomaista, renkaasta vedettävää päätyä, niin että kuluttajan opastamiseksi ei tarvita erityisiä neuvoja ja koska liuskat myös ovat välittömässä läheisyydessä, voidaan tölkki avata liikuttamalla sormea vain erittäin vähän. Mitään viittausta ei ole siihen, että ilmanvaihtoliuska sulkeutuisi sormipaineen lakattua.

Radkelle myönnetty US patentti 4 033 275 esittää juomatölkin päädyn, jossa on ilmanvaihtoliuska ja kaatoliuska, jotka ovat periaatteessa samanlaiset kuin US patentissa 3 985 717, paitsi että liuskoilla ei ole yhteistä sarana-aluetta, vaan sen sijaan niiden esitetään olevan toisistaan erillään.

Tämän keksinnön tarkoituksena on siten aikaansaada parannettuja paineenpäästösulkimen muotoja, joiden avulla pursuamis- ja suih-kuamisprobleema ainakin helpottuu tai tehdään paremmin hallittabaksi.

Tähän on päästy keksinnön mukaisen sulkimen avulla, joka on tunnettu siitä, että suljinosa, liitoskohta ja/tai suljinosaa ympäröivä säiliön osa on sovitettu muodostamaan välineet, joiden avulla sormivoimin aikaansaadulla työntävällä voimalla aiheutettu suljinosan pysyvä avaaminen on olennaisesti estetty, jolloin suljinosa on sovitettu olennaisesti palaamaan suljettuun asentoonsa, kun sormivoimalla aikaansaatu työntävä voima on poistettu.

Yllä olevasta käy ilmi, että koska suljin ei pysy auki muulloin kuin painovoiman vaikuttaessa käyttöosaan, eivät pursuaminen ja suihkuaminen voi jatkua, kun voima poistetaan. Koska lisäksi sisäänpainovoimaa täytyy käyttää sulkimen auki pitämiseksi, poikkeuttaa sormi tai peukalo, joka voiman aiheuttaa, kaiken sulkimesta tulevan nesteen tai kaasun.

Kuviossa 1 esitetyn, tekniikan tason mukaisen järjestelyn ollessa kysymyksessä, on sulkimen avaavalla henkilöllä taipumus olla ottanut sormensa pois sulkimelta kun suihkuaminen alkaa, an- 4 68580 taen pahimmassa tapauksessa purkautuvan nesteen muodostaa suihku-kaivo .

Parannettu paineenpäästösuljin voidaan saada aikaan monella tavalla. Voidaan esimerkiksi valita, miten paljon käyttöosaa nostetaan ja/tai mikä on toimintaan käytettävissä oleva paineenpäästä-vän sulkimen tehollinen pinta-ala, niin että vältetään sormivoiman aiheuttaman taipuman kasvaminen yli sen kulman, jossa mainitussa liitoksessa olevan metallin joustoraja ylitetään, jolloin estetään suljinosan pysyvä sormen tai peukalon paineesta johtuva aukiolo. Vaihtoehtoisesti voidaan liitos sijoittaa etäälle käyttöosan kehällä ja suljinta ei voida riittävästi avata, jotta liitoksen muodostava metalli kääntyisi yli joustorajansa.

Eräässä keksinnön erityisen edullisessa muodossa on paineen-päästösuljin sijoitettu suunnilleen päärynänmuotoisen kaatosulki-men kapeaan kärkeen, joka kaatosuljin on saranoitu leveästä päästään, joka mainittu paineenpäästävä suljin on osittain erotettu mainitusta kaatosulkimesta lukuunottamatta lyhyttä liitosta, jonka ympäri paineenpäästävä suljin joustaa paineenpäästövaiheen aikana, jota mainittua paineenpäästävää suljinta mieluimmin nostetaan siinä määrin tai sen tehollinen koko on sellainen, että sormen tai peukalon paine ei avaa sitä pysyvästi.

Kuvion 1 esittämän järjestelyn ollessa kyseessä, on todennäköistä, että peukalo tai sormi peittää aukon,joka syntyy km ilman-vaihtosuljin avataan. Tämän on todettu aiheuttavan käyttäjän aiheuttamia haitallisia avaamisominaisuuksia, koska käyttäjällä on taipumus ottaa pois peukalo tai sormi niinpian kuin hän huomaa kaasun purkautuvan. Ylläkuvatussa suositussa järjestelyssä voi kaasun purkautuminen tapahtua heti kun suljin avataan, kun suihkuavan nesteen purkautuminen taas voidaan estää irroittamalla suljinta aukipitävä voima ja aikaansaada hallittu purkautuminen päästämällä kaasu ja/tai vaahto lyhyinä suihkuina.

Keksinnön eräässä toisessa edullisessa muodossa on paineenpäästävä suljin tehty jatkoksi kaatosulkimelle, niin että vastaavat sulkimet sulkevat aukot, jotka mieluimmin on liitetty yhdeksi aukoksi. Tässä järjestelyssä toimii paineenpäästävä suljin sillä tavoin kuin yllä on kuvattu, kuitenkin niin, että se irtoaa aukol-taa, kun kaatosuljin avataan muodostaen siten ilma-aukon, jonka kautta virtaa ilmaa tölkkiin kaatovaiheen aikana.

5 68580 Tämän keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa sijaitsee käyttöosa toisessa päässä suhteellisen kapeaa, pitkää osaa, joka Jähtee säiliönosan liitoksesta. Tätä järjestelyä käytettäessä on epätodennäköistä, että avaavan voiman aiheuttavat sormi tai peukalo peittävät koko sulkijan, jolloin säiliöstä pääseville kaasuille jää poistumistie. Kaikille tämän keksinnön suoritusmuodoille on ratkaisevan tärkeää, että sulkijaa ei paineta vastaavaan aukkoon niin syvälle, että sulkimen joustoraja ylitettäisiin. Jos suljin painetaan juomatölkkiin tai muuhun säiliöön sormivoimalla ja taivutetaan suljinta sen liitoksen ympäri, ilman että liitoksen joustoraja ylitetään, palaa suljin ainakin olennaisesti alkuperäiseen asentoonsa ja tiivistää täten uudelleen säiliön enemmän vaahdon tai nesteen vuotamiselta. Säiliön sisäinen paine auttaa sulkimen uudelleentiivistämisessä.

Se tarkka painuman määrä, jonka tietty suljin kestää, ilman että sen liitoksen joustoraja ylitetään, riippuu joukosta muuttuvia tekijöitä, kuten esimerkiksi sulkimen koosta, metallin paksuudesta, metallityypistä, liitoksen tehollisesta pituudesta jne. Yleensä ottaen ei ole mahdollista määrätä sitä tarkkaa sulkimen taipumaa, joka voidaan sallia, ennenkuin liitoksen joustoraja ylitetään. Sulkimen kulmapainuman määrän perusedellytykset voidaan kuitenkin helpommin ymmärtää tarkastelemalla seuraavaa simuloitua koetta.

Suljin tehtiin 5082 alumiinilevyyn, jonka paksuus oli 0,38 mm. Suljin oli kuviossa 6 esitettyä rakennetta keskusleikka-uksen ollessa 0,11 mm etäisyydellä sulkimen keskustasta. Sulkimen vapaat tai leikatut reunat oLivat noin 0,38 mm etäisyydellä sulkimen keskustasta. Liitoksesta kauimpana olevaa sulkimen päätä taivutettiin simuloituun tölkkiin 0,76 mm, mikä vastaa 5,5° taipumakul-maa ja kun taivutuspaine poistettiin, palasi suljin suunnilleen alkuperäiseen asentoonsa. 0,89 mm taipuman jälkeen palasi suljin vielä alkuperäiseen asentoonsa, toisin sanoen liitoksen joustorajaa ei ollut ylitetty. Kun suljinta kuitenkin painettiin 1,02 mm, mikä vastaa 7,5° taipumakulmaa, taipui liitos pysyvästi ja suljin ei palannut alkuperäiseen asentoonsa.

Simuloitu koe suoritettiin kiinnittämällä suljin saranan kohdalta ja kohdistamalla voima sulkimen vapaaseen reunaan, joka oli kauimpana saranasta.

Näiden kokeiden tulostenperustedla käy ilmi, että sulkimen liikkeen kulma saa olla enintään 7,5® ja mieluimmin alle 5,5-6,0°. Painuman tulee luonnollisesti olla riittävänsuuri paineen päästämiseksi 6 68580 säiliöstä ja pienin taipuma, jolla tämä saadaan aikaan,riippuu joukosta muuttuvia tekijöitä, kuten erotusviivaan käytetyn tii-vistysaineen paksuudesta ja tyypistä.

Varsinaisessa käytössä kuluttajilla, joiden tavat voivat suurestikin vaihdella, on mahdollista, että joskus jää liitokseen tai saranaan vähäinen pysyvä muodonmuutos, mutta tämä on epätavallista (ehkä erityisen voimakkaan käyttäjän aiheuttama) ja sen mitätöi tölkin sisäinen paine, erityisesti jos siinä on hiilihappopitoisia mallasjuomia.

Jotta keksintöä olisi helpompi ymmärtää, kuvaillaan nyt useita suosittuja suoritusmuotoja viitaten oheisiin piirustuksiin, j ds s a; kuvio 1 on tasokuva tekniikan tason mukaisesta tölkinpäädystä; kuvio 2 on tasokuva yksinkertaisesta suoritusmuodosta esittäen suoritusmuodon toimintaperiaatteen tekniikan tason päätyyn verrattuna, kuvio 3 on tasokuva eräästä keksinnön suositusta käytännön toteutuksesta, kuvio 4 on suurennettu osittainen pystyleikkaus 4-4 kuvion 3 päädystä, kuvio 5 on kaaviomainen osapystyleikkaus kuvioiden 3 ja 4 sul-kimen valmistukseen sopivan puristustyökalun osista, kuvio 6 on tasokuva kuvion 3 suoritusmuodon muunnoksesta, kuvio 7 on tasokuva keksinnön eräästä muusta suositusta toteutuksesta, kuvio 8 on suurennettu osapystyleikkaus 8-8 kuviosta 7, kuvio 9 on tasokuva vielä eräästä keksinnön muodosta, kuvio 10 on suurennettu osapystyleikkaus 10-10 kuviosta 9, kuvio 11 on osittainen tasokuva kuvion 9 suoritusmuodon muunnoksesta, kuvio 12 on kaaviomainen esitys eräästä kuvioiden 9 ja 10 sulkimen valmistusvaiheesta, kuvio 13 on kuvion 12 kaltainen kaavakuva, joka esittää muunnettua valmistusmenetelmää, kuvio 14 on tasokuva vielä eräästä keksinnön suositusta toteutuksesta, kuvio 15 on kuvion 14 pystyleikkaus 15-15, kuvio 16 on osapystyleikkaus kuvioiden 12 ja 13 sulkimesta, joka on tehty tasaisen päätylevyn syvennykseen.

68580

Viitaten ensin piirustusten kuvioon 1, on tekniikan tason tölkinpäädyssä, joka on esitetty kuviossa 1,paineenpäästö purkaus-suljin V ja kaatosuljin P. Kumpikin suljin on pyöreä ja yhtenäisesti saranoitu tölkin päätyyn kohdassa H sulkimien kehällä. Siten, kun sulkimet V ja P avataan, ne kääntyvät H:n ympäri ja koska avausvoima taivuttaa sulkimet sellaiseen asentoon, että saranan muodostavan metallin joustoraja ylitetään, jäävät sulkimet auki, kun ne kerran on avattu. Sulkimen V tapauksessa on sen liuska korkeammalla, kuin kaatoliuska, jotta varmistauduttaisiin siitä, että se voidaan työntää auki niin paljon, että aikaansaadaan riittävä ilmanvaihto kaatamisen aikana. Kuviossa 2 esitetyssä yksinkertaisessa taikaaviomaisessa suoritusmuodossa on purkaussuljin V korvattu paineenpäästösulkimella 10. Suljin 10 käsittää suljinosan tai liuskan 11, jossa on käyttöosa 12 kohotetun nupin muodossa, jonka avulla avausvoima voidaan kohdistaa sulkimeen 10 sormella tai peukalolla. Liuska 11 on muodoltaan suhteellisen pitkä ja kapea verrattuna purkausaukkoon V ja on yhtenäisesti liitetty päätyyn kohdassa 13. Liitos 13 ei toimi saranana käytössä samalla tavoin kuin saranat H kuviossa 1 toimivat ja tästä syystä liitosta kutsutaan liitokseksi saranan sijasta.

Suljinosa 11 on rakenteeltaan täysin leikattu, jota rakennetta on kuvattu US patenteissa no Re 28 910 (3.759 206) ja 3 931 909, joiden havainnot on liitetty tähän maininnan vuoksi ja on tehty siinä esitetyllä menetelmällä tai meistämällä tai muuten laajentamalla liuskaa ja/tai supistamalla aukon kokoa minkä tahansa kylmätyöstövaiheen, kuten meistämisen avulla.

Avattaessa kohdistetaan kohotettuun osaan 12 voima sormella tai peukalolla. Koska liitos 13 on etäällä osasta 12, on epätodennäköistä, että sormi peittäisi koko sulkimen ja kaasunvirtausaukot ovat vapaat ainakin liuskan 11 pitkillä sivuilla. Lisäksi merkitsee liitoksen 13 etäinen sijainti, että kulma, johon liuskaa 11 voidaan taivuttaa sormen aiheuttamalla voimalla, ei ole niin suuri, että metallin joustoraja ylitettäisiin liitoksen 13 kohdalla, niin että liuska palautuu ainakin olennaisesti suljettuun asentoonsa, 8 68580 kun avausvoima poistetaan.Tätä luonnollisesti auttaa tölkissä oleva mikä tahansa paine tai ulosvirtaava sisältö. Nämä kaksi tekijää yhdessä merkitsevät, että siinä tapauksessa, että suihkuamista esiintyy, se voidaan hallita sulkimen 10 avulla poistamalla avausvoima ja päästämällä kaasu ja/tai vaahto ulos lyhyinä ryöppyinä .

Käytännön suoritusmuodoissa sijoitetaan suljin 10 todennäköisesti lähemmäksi tölkin päädyn keskusta, jotta olisi vähemmän todennäköistä, että nestettä olisi tölkistä päästettävän kaasun joukossa. Lisäksi on ymmärrettävää, että missä tahansa kaupallisessa suoritusmuodossa sulkimet 10 ja 11 on hermeettisesti tiivistetty tiivistysaineella (ei näkyvissä) kuten plastisolilla, joka levitetään päätyyn millä tahansa sopivalla menetelmällä.

Huolimatta yllämainitun suoritusmuodon kyvystä ainakin vähentää ongelmia, jotka liittyvät tekniikan tasoon, on järjestetyillä yksi käytännön vaikeus siinä,että suljin 10 ei avausvoiman loputtua toimi ilmareikänä tölkille siitä kaadettaessa tai juotaessa nestettä. Ongelma voidaan kuitenkin välttää käyttämällä mitä tahansa suljinmuotoa, joita esitetään kuvioissa 3-14.

Kuvioissa 3 ja 4 esitetty tölkin pääty on tehty niin, että täysin leikattua suljinosaa ympäröi suunnilleen päärynänmuotoinen aukko 21 ja se on saranoitu päätyyn kohdassa 22. Liuskan 20 leveästä päästä lähtee korotettu osa 23 ja pienempi korotettu osa tai nuppi 24 on lähellä liuskan 20 kapeaa päätä. Liuskan 20 kapea pää on osittain erotettu liuskan muusta osasta viivoja 25 ja 26 myöten jättäen kapean liitoksen 27 ja määritellen täten paineen-päästöliuskan 28. Nuppi 24 liuskassa 28 on korkeammalla kuin osa 23, niin että se on helpommin käsillä sormen tai peukalon vaikutukselle. Liuska 28 voi olla esimerkiksi 1 mm liuskan 20 ympäristöä ylempänä ja piirustuksesta voidaan huomata, että liuska 20 on samalla tasolla kuin aukon 21 korotettu kehä. Erotusviivat 25, 26 sallivat paineenpäästöliuskan joustaa liitoksen 27 ympäri kun taas liuskan 28 korkeus on valittu estämään pysyvää taipumaa sen-jälkeen kun sormen tai peukalon aiheuttama avaamisvoima on poistunut. Kun avaamisvoima on poistunut»sulkeutuu liuska 28 estääkseen jatkuvan suihkuamisen siinä tapauksessa, että suihkuamista esiintyy. Senjälkeen kun paine tölkistä on purkautunut, on liuska 20 helppo avata painamalla sormella liuskan 20 korotettua osaa 23. Kuten aikaisemmassakin suoritusmuodossa, peitetään kaikki sulkimen 9 68580 erotusviivat tiivistysaineella ( ei näkyvissä). Sekä liuskojen 20 ja 28 suojaamiseksi avaamiselta vahingossa että päädyn jäykistämiseksi paineen aiheuttamaa lommahdusta ulospäin varten on toivottavaa tehdä suljin niin, että päädyssä on syvennys 29. Syvennys 29 voidaan muodostaa tekemällä päätylevy hieman kuperaksi, esimerkiksi 1,5 mm ja litistämällä senjälkeen kupu kohdan 29 muodostamiseksi. Vaihtoehtoisesti voidaan litteään päätylevyyn muodostaa syvennys 29. Tällä tavoin suojaa päätyosan korkeampi osa liuskoja 20 ja 28 ja levy jäykistyy lommahdusta vastaan.

Ajateltaessa ylläolevaa kuvausta käy selvästi ilmi, että kuvion 3 suoritusmuoto yhdistää tehokkaasti kuvion 2 erillisen paineenpäästöliuskan sekä kaatoliuskan, niin että liuska 20 itse määrittelee yhteyden paineenpäästöliuskan 28 ja tölkin päädyn välillä. Yhdistämällä tehokkaasti paineepäästöaukko ja -liuska kaa-toaukkoon ja -liuskaan, avautuu purkausaukko, kun liuska 20 avataan, poistaen siten probleeman, joka aiheutuu paineenpäästöliuskan 28 uudelleensulkeutuvasta ominaisuudesta. Kunnes liuska 20 avataan toimii paineenpäästöliuska kuitenkin ylläkuvatulla tavalla helpottaen senvuoksi ongelmia, jotka liittyvät tekniikan tasoon ainakin samassa määrin kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa.

Aukon 21 muodosta johtuen ovat kaato- ja juomisominaisuudet tyydyttävät. Suljin valmistetaan muunnetulla menetelmällä verrattuna patentteihin, joihin edellä on viitattu.

Valmistettaessa päätyjä suurella nopeudella ei ole tarkoituksenmukaista erottaa liuskaa 20 sekä tehdä rakoja 25 ja 26 eri työkaluille ja eri vaiheissa.

Siten, viitaten keksinnön erääseen toiseen näkökohtaan, on käytettävissä menetelmä valmistaa suljinliuska, jossa on itse liuskan erotusviivaan nähden poikittaisia erotusviivoja, joka menetelmä käsittää metallin erottamisen pitkin mainittuja poikittaisvii-voja päätyökaluun liukuvasti sijoitetun porraspistin-vastajousi työkaluosan avulla, joka erottaessaan liuskan työnnetään vasten jousta päämatriisin s jään pääerotusvaiheessa.

Käytössä erottaa porraspistin alussa metallilevyyn mainitut poikittaisviivat ja erottaa osittain niiden viereisen osan liuskaa. Tämän jälkeen painetaan liukuva työkalunosa matriisiin, jolloin jäljelläoleva osa liuskasta erottuu.

Laite, joka on sopiva sulkimen valmistamiseen on esitetty kaavamaisesti kuviossa 5, joka on osapystyleikkaus työkalun osista.

10 68580

Työkalu käsittää päätyökalun 40, jossa on aukon 21 muotoinen leik-kuupinta 41 sekä osatyökalun 42, joka on asennettu liukuvasti pää-työkaluun ja jota esitettyyn asentoon työntää jousi 43. Liukuvassa osassa on kaksi leikkauspintaa 44, joista vain toinen näkyy erotusviivojen 25, 26 muodostamiseksi. Porrastettu pistin 45, jossa on leikkauspintoja 44 vastaavat leikkauspinnat 46 on asennettu niin, että se liittyy liukuvaan osaan 42 ja erottaa pitkin viivoja 25 ja 26 sekä erottaa paineenpäästöliuskan 28 kehän. Tämän jälkeen painee pistin 45 liukuvan osan matriisiin 40, jonka jälkeen pistin 45 erottaa liuskan 20 jäijelläolevan osan päädystä.

Metallilevy, joka on erotettaessa pitkin viivoja 25, 26, siirtynyt, palaa samaan tasoon kuin jäljelläoleva levy, jotta varmistauduttaisiin siitä, että liuskan kehä on olennaisesti tasainen. Jos välttämätöntä, voidaan metalli meistää erotusviivan kummallakin puolella, jotta varmistauduttaisiin siitä, etteivät raot avaudu.

Jos välttämätöntä, voidaan liuskan 20 reuna ja/tai aukon 21 kehä meistää tai muutoin työstää liuskan 20 ja ympäröivän metallin limittäisyyden lisäämiseksi.

Kuviossa 6 esitetään kuvioiden 3 ja 4 sulkimien muunnos.

Tässä muunnoksessa on erotusviivat 25, 26 korvattu keskierotus-viivalla 25', joka jättää kaksi toisistaan erillään olevaa liitosta 27' paineenpäästöliuskan 28' ja pääliuskan 20' väliin. Suljin on muutoin identtinen kuviiden 3 ja 4 suoritusmuodon kanssa ja toimii täsmälleen samalla tavoin. Sillä on kuitenkin se etu, että sen kehää ei ole erotettu ja se on tiiviimpi kuin kuvion 3 suoritusmuoto, jossa saattaa esiintyä vuotoa, jos erotusviivat 25, 26 siirtyvät. Lisäksi on kuvion 6 leikkaamattoman kehän ansiosta työkalun toiminta sulkimen valmistuksessa yksinkertaisempaa. Tässä tapauksessa voidaan keskierotusviiva tehdä niinsanotulla sivuleikkaustyö-vaiheella.

Kuvion 6 suljin valmistetaan seuraavalla tavalla. Päätylevy pullistetaan ulospäin noin 1,5 mm puristamalla tai meistämällä pitkin päätylevyn kehää lähellä vastaupotusia. Kohta, johon suljin tehdään, litistetään ja metallilevy kohotetaan siltä kohtaa, johon paineenpäästöliuska 28 tullaan tekemään. Senjälkeen erotetaan liuska 20' ja suoritetaan alkupullistus, kuten yllämainituissa patenteissa on kuvattu. Samanaikaisesti kohotetaan liuska 20' muoto-pistimellä ja metalli leikataan paikallisesti muotopistimen reunan ympäri. Pullistettu levy aukon ympärillä litistetään sitten, niin 11 68580 että liuska ja ympäröivä levy menevät limittäin ja kaikki erotus-viivat käsitellään tiivistysaineella.

Jos tarpeellista, voidaan metalli muotopistimen reunan kummallakin puolella meistää, jotta varmistauduttaisiin siitä, ettei sauma aukea. Vaihtoehtoisesti voidaan muotopistimeen tehdä pykäliä, niin että em. leikkaus keskeytyy lyhyellä matkalla. On selvää, että leikkauksen sijasta voidaan myös käyttää heikennettyä viivaa, esimerkiksi uurreviivaa. Taaskin voidaan liuskan kehä ja/tai aukkoa ympäröivä metalli meistää niiden välisen limittäisyyden lisäämiseksi.

Kuvioissa 7 ja 8 näkyvä tölkin pääty on tehty täysin leikatun sulkimen käsittäessä kaatosijinosan tai -liuskan 31, joka on saranoitu päätyyn kohdassa 32 ja joka on kaatoaukon 33 alla sekä pai-neenpäästö/ilmanvaihto-osan tai -liuskan 34, joka on liitetty kaa-toliuskan yhteisen kaulan 35 välityksellä ja joka lähtee kaatoliis-kasta säteen suunnassa ilmanvaihtoaukon 36 alle, joka liittyy kaa-toaukkoon 33 kaulan 35 kautta. Liuskat 31 ja 34 on nostettu listan 34 ollessa korkeammalla, niin että se on paremmin esillä sormelle tai peukalolle. Liuska 34 voidaan esimerkiksi nostaa noin 1 mm listan ympäristöä korkeammalle ja piirustuksista voidaan todeta, että lista 31 on aukon 33 kohotetun kehän tasalla.

Yllä mainittu suljin on tehty samalla menetelmällä kuin suljin 10. Jos on tarpeellista, voidaan liuskojen 31 ja 34 ja/tai aukkojen 33 ja 36 kehät meistää tai muutoin työstää liuskojen ja ympäsröivän metallin limittäisyyden kasvattamiseksi.

Kuvioiden 7 ja 8 suoritusmuoto yhdistää tehokkaasti kuvion 1 erillisen paineenpäästösulkimen ja tunnetun kaatosulkimen, liuskan 31 muodostaessa paineenpäästösulkimen 34 ja tölkin päädyn välisen liitoksen. Käytössä avautuu purkaussuljin 36, kun kaatosuljintä painetaan, poistaen siten probleeman, jonka paineenpoistosulkimen 34 uudelleen sulkeutuva ominaisuus aiheuttaa. Kunnes kaatosuljintä 31 painetaan, toimii paineenpoistosuljin kuitenkin samalla tavoin kuin yllä on kuvattu ja helpottaa sen vuoksi probleemoita, jotka liittyvät tekniikan tasoon ainakin samassa määrin kuin ensimmäisen suoritusmuoto. Sekä liuskan 34 suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta avaamiselta että päädyn jäykistämiseksi paineesta johtuvaa, ulospäin suuntautuvaa lommahdusta vastaan, tehdään päätyyn harja R, esimerkiksi kuvioiden 7 ja 8 esittämällä tavalla. Harjan muoto ja sijainti piirustuksissa esitetyllä tavalla ei ole keksinnölle olen 68580 naista, koska on osoittautunut, että yhden tai useamman harjan tai palteen moni muu muoto ja sijainti voivat olla aivan yhtä tehokkaita mainittuihin tarkoituksiin. On myös selvää, että samanlainen (set) suojaharja (t)voi(vat) liittyä kuviossa 2 esitettyyn järjestelyyn.

Myöskään saranan 32 sijainti sellaisena kuin se on esitetty kuviossa 7 ei ole olennaista tai edes välttämättä suosituinta.

Sarana voi sijaita kuvion 7 esittämässä kohdassa tai suoraan kuvion 7 esittämää kohtaa vastapäätä.

Samalla tavoin ei yhdistettyjen sulkimien 33 ja 36 erityinen muoto ole olennaista keksinnölle.

Aukon pehmeästi pyöristetty muoto kaulan 35 kohdalla on suosittu esteettisistä ja käytännöllisistä syistä ja sen uskotaan edistävän hyviä juoma ja kaato-ominaisuuksia.

Kuvioissa 9 ja 10 esitetyssä tölkin päädyssä on täysin leikattu suljinosa tai -liuska 50, joka on limittäin suunnilleen pää-rynänmuotoista aukkoa 51 ympäröivän metallin alla ja on saranoitu päätyyn kohdassa 52. Listassa 50 on keskikohta 53, joka on kohollaan liuskan ympäristöön verrattuna. On kuitenkin huomattava, että kohollaan oleva kohta 53 on samalla yleisellä tasolla kuin saranan 52 määritelemä levy, jolloin saranametalli ei olennaisesti muuta muotoaan sulkimen valmistusprosessissa, mikä selitetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa. Tähän saakka suoritetut kokeet näyttävät osoittavan, että saranan 52 kohdalla oleva muokkaamaton metalli lisää painetta, jolla kohoutuminen tai pullistuminen tapahtuu päädyn tällä yleisellä alueella.

Liuskassa 50 on paineenpäästösuljin tai -liuska 55, joka on sijoitettu siihen tavalla, joka on esitetty kuvioissa 9 ja 10. Liuskassa 55 on kohollaan oleva nuppi 56 melko pitkän, kapean metalli-osan päässä joka määrittelee liuskan. Liuska on saranoitu liuskan 50 metallilevyyn kohdassa 57 ja on limittäin leikattu aukkoa 58 ympäröivän metallilevyn alla. Molemmat sulkimet on hermeettisesti tiivistetty tiivistysaineella (ei näkyvissä) ja paineenpäästösul-jin toimii samalla tavoin kuin paineenpäästösulkimet, joihin on viitattu kokemuksissa, joihin aikaisemmin on viitattu. On kuitenkin selvää, että useimmissa avaaraisoperaatioissa avautuvat molemmat sulkimet yhdellä, yksisuuntaisella sisäänpainavalla voimalla, 13 68580 joka kohdistetaan paineenpäästönupin yleiselle alueelle. Ylläkuvatussa tilanteessa voi tietenkin olla tarpeellista käyttää pai-neenpäästösuljinta useampia kertoja. Käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse siirtää sormeaan lopullista avaamisvaihetta varten, jossa liuska 50 täysin aukeaa. Jos niin halutaan, voidaan liuska 55 sijoittaa käänteiseen asentoon, liuskan 50 kapean pään lähelle, jotta voitaisiin olla varmoja ettei liuskaa 50 avattaessa tarvitsisi siirtää sormea.

Kuvion 9 suoritusmuodon eräs lisämuunnos esitetään kuviossa 11. Tässä suljinliuskajärjestelyssä on kaatosuljin 50' muodoltaan navoilta litistynyt ja se on käänteisessä asennossa sen saranan ollessa lähellä tölkin kannen keskipistettä, paineenpäästöliuska 55' on liuskan 50' syvennyksessä 54' liuskan 56' suojaamiseksi, mutta on muutojn olennaisesti identtinen liuskan 55 kanssa.

Järjestemällä liuskat 50' ja 55' saavutetaan se etu, että liuska 55' on lähempänä tölkin päädyn keskusta, jossa todennäköisesti on enemmän pystysuuntaista tilaa. Tölkin päätyyn on tehty suljinta 50' ympäröivä loveus· Se toimii tiivisteainesyvennyk-senä kun suljin 50' käsitellään tiivisteaineella ja sen avulla voidaan metallilevy kiinnittää metallin siirtymisen estämiseksi kun aukkoa ympäröivää metallilevyä meistetään limittäisyyden aikaansaamiseksi .

Keksinnön ylläolevat suoritusmuodot ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin suljin, jota on kuvattu Werthin ja muiden US patentissa n:o 3 741 432 sillä erolla, että paineenpäästöliuska on tehty tämän keksinnön mukaan US patentissa esitetyn tavan sijasta. Siten on kuvioissa 9 ja 10 esitetyillä sulkimilla samat edut verrattuna Werthin ja muiden sulkimeen kuin aikaisemmilla suoritusmuodoilla on kuvion 1 esittämään tekniikan tasoon verrattuna. Lisäksi saattaa Werthin ja muiden, kuvioissa 1 ja 3 esitetyllä yhteisen sarana-alueen käytöllä olla varjopuolia sikäli, että kaatoliuskan 15 syvennys aiheuttaa liuskan 21 lisäsyvennyksen lisäten todennäköisyyttä, että sarana murtuu, jolloin liuska 21 irtoaa tölkin päädystä.

Kuvioista 9 ja 10 huomataan, öbtä tölkin pääty, johon kuuluu parannettu suljin on ulospäin kupera keskilevy 60. Vaikkakaan se ei ilman muuta käy ilmi piirustuksesta, on kupu hieman litteä huipultaan syystä, joka seuraavassa selitetään. Sulkimet 50 ja 55 14 68580 sijaitsevat upotetussa kohdassa 61, joka ulottuu kuperaan päätyyn saranakohdasta 52 yleisesti samansuuntaisena kuin liuska 50. Sulkimien 50 ja 55 sijainti syvennyksessä 61 suojaa suljinta 50 tahattomalta käytöltä ja vähäisemmässä määrin on suljin 55 samalla tavoin suojattu tahattomalta käytöltä.

Päätylevyn 60 kuvun lievä litistäminen lisää kuvun korkeutta kohdassa, jossa paineenpäästösuljin 55 on, jolloin päätylevyn sitä lähellä olevan alueen paineenpäästösulkimelle 55 tarjoama suoja lisääntyy.

Kuvion 10 pystyleikkauksesta huomataan, että nupin 56 pää on samalla yleisellä tasolla kuin keskuslevyä ympäröivä metallilevy.

Päätylevy on mieluimmin kupera myös seuraavista syistä. Päätylevyn kuperuus lisää sen tölkin ylätilaa, johon pääty on asennettu. Päätylevyn kuperuus lisää myös päädyn lommahduslujuutta. Tasaisilla päädyillä suoritetuissa kokeissa havaittiin, että 1,5 - 3,0 mm:n kuperuus päädyssä lisäksi päädyn lommahduslujuutta. Lom-mahduslujuus lisääntyi kuperuuden mukana.

Sulkimet 50 ja 52 ja 50' ja 52’ voidaan tehdä tölkin pääty-aihion millä tahansa tarkoituksenmukaisella päätyaihion metallilevyn lävistys- ja muotoilumenetelmällä. Normaaliolosuhteissa kuuluisi käytettävään menetelmään useita erillisiä puristustyövaihei-ta, ja käytettävät pistin/tyyny-yhdistelmät vaatisivat tavanomaiset irroitinlevyt ja ejektorit metallilevyn ja pistin- sekä tyynyosien erottamisen varmistamiseksi. Irroitinlevyjen ja ejektorien käyttö tekee pistin/tyyny-yhdistelmät monimutkaisiksi ja on ilmeistä, että työvaiheiden lukumäärän toivotaan vähenevän.

Nyt selostetaan erästä suosittua menetelmää parannetun sulki-men valmistamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan päätylevy, niin että siinä on hieman litteä kupu. Toisessa vaiheessa painetaan kupu alaspäin syvennykseen 61 muodostamiseksi sekä pienen kuopanteen muodostamiseksi kohtaan, johon nuppi 56 tulee. Kuopanne tehdään sitten tasapäiseksi nupiksi 56 litistämällä sen pää kahden työkalun välissä. Neljännessä vaiheessa liuskat 50 ja 55 leikataan ja samassa vaiheessa käännetään liuskan 50 reunat alaspäin kohotetun alueen 53 muodostamiseksi. Tämä vaihe on kaavamaisesti esitetty kuviossa 12, joka on osaleikkauskuva liuskan 50 poikki, mutta jossa ei liuskaa 55 näy. Kuten yllä on mainittu, jää liuskan keskiosa samalle yleiselle tasolle kuin leikkaamaton metalli, joka 15 68580 muodostaa saranan 52. Viidennessä vaiheessa käännetään kohdan 61 sivujen leikatun osan muodostama levyn olake alas ja sivun kulmaa päätylevyn suhteen suurennetaan, jotta syntyisi jonkinverran li-mittäisyyttä liuskan 50 ja aukkoa ympäröivän metallilevyn välillä. Lopuksi meistetään liuskan reunat liuskan pinta-alan lisäämiseksi sekä liuskan ja aukkoa ympäröivän metallilevyn limittäisyy-den edelleenlisäämiseksi. Aukkoa 58 ympäröivä metallilevy meistetään niinikään aukon ja paineenpäästöliuskan 55 välisen limittäisyy-den aikaansaamiseksi. Liuskan 50 reunojen meistäminen suoritetaan mieluimmin mahdollisimman lähellä kohotetun osan 53 olaketta, niin että suurin osa metallin laajenemisesta tapahtuu ulospäin, eikä takaisin liuskan keskustaa kohti. Liuskan reunojen liiallisen kihartumisen estämiseksi tämän vaiheen aikana puristetaai listan reuna lujasti työkalunosien väliin. Kaikki yllämainitut työvaiheet ovat hyvin tuttuja tekniikassa harjaantuneille henkilöille, eikä niitä senvuoksi esitetä yksityiskohtaisesti piirustuksissa.

On ymmärrettävää, että ylläolevassa kuvauksessa jotkut muokkausvaiheet on selvyydenvuoksi erotettu toisistaan keinotekoisesti. Käytännössä voidaan tölkinpäätyvalmistuksessa tietyt vaiheet yhdistää yhdeksi työvaiheeksi tai erottaa ylläkuvatuista vaiheista. Esimerkiksi kuopanteen muodostaminen on mahdollista suorittaa erillisessä vaiheessa.

Ylläkuvatulla menetelmällä parannetun sulkimen valmistamiseksi on monia etuja. Ensinnäkin suojaa sulkimen sijoittaminen syvennykseen 61 kuperassa keskuslevyssä suljinta tahattomalta avaamiselta. Toiseksi sallii liuskan 50 reunojen taivuttaminen alas sen keskiosan pysyä samalla tasolla kuin sarana 52 ja uskotaan, että tämä voi hyvinkin parantaa taivutetun päädyn kestävyyttä painetta vastaan. Kun liuska 50 tehdään tällä menetelmällä, voidaan pai-neenpäästöliuska 55 leikata liuskasta 50 samassa työvaiheessa, ilman että liuska 50 muuttaisi haitallisesti muotoaan. Tehtäessä sama suljinyhdistelmä levyn tasaisessa tai kohotetussa kohdassa, saattaa liuskojen leikkaaminen johtaa suuremmanliuskan reunojen kääntymiseen alaspäin, jolloin se ehkä on litistettävä tai korjattava seuraavassa työvaiheessa.

Ylläkuvatun menetelmän vähentäessä joukon työvaiheita, on ha-vaittuyettä liuskojen 50 ja 52 leikkaaminen voidaan myös yhdistää suljinta 50 ympäröivän syvennyksen 61 muodostamista varten olevia 16 68580 aukkoja ympäröivän metallilevyn muokkaukseen sekä nupin 56 tekemiseen. Tämä yhdellä puristustyökalulla suoritettu vaihe on esitetty kaavamaisesti kuviossa 13, joka on osaleikkauskuva pistin/ tyyny-yhdistelmän poikki liuskan 50 kohdalla, mutta jossa liuskaa 55 ei ole. Kuten huomataan, on pistimessä P olake ja keskisyvennys, kun taas tyynyssä D on vastaavat olakkeet ja syvennykset liuskan 50 ja reunan 61 alaspäin kääntämiseksi.

On todettu, että yhdessä vaiheessa tapahtuva leikkaus ja työstö eivät vain vähennä työvaiheita, vaan myös tekevät irroi-tuslevyt ja ejektorit tarpeettomiksi. Syntyneen liuskan ja aukon on todettu olevan olennaisesti samankokoisia leikkaus/työstövai-heen jälkeen ja vastaavasti ne eivät tartu tyynyyn tai pistimeen.

Ylläkuvatulla menetelmällä on lisäksi se etu,että se säilyttää liuskan 50 keskiosan samalla yleisellä tasolla, kun leikkaa-mattoman metallilevyn, joka muodostaa saranan.

Toisessa vaiheessa meistetään liuskojen 50 ja 55 reunoilla oleva metallilevy ja metallilevy aukon 51 ympärillä, jotta syntyisi tarvittava limittäisyys liuskojen 50 ja 55 sekä niitä ympäröivän metallilevyn välille. Vaihtoehtoisesti voidaan limittäisyys saada aikaan menetelmillä, joita on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3 759 206. Tämän jälkeen käsitellään liuskojen 50 ja 55 leikatut reunat tiivistysaineella molempien sulkimien tiivistämiseksi hermeettisesti .

Ylläkuvattu menetelmä parannetun auLkimen valmistamiseksi on suosittu useasta syystä. Ensinnäkin suoritetaan leikkaus ja muovaaminen samassa työvaiheessa jolloin vaiheidenlukumäärä vähenee ja irroituslevyt ja ejektorit tulevat tarpeettomiksi. Toiseksi suojaa sulkimen sijainti keskuslevyn syvennyksessä 61 suljinta tahattomalta avaamiselta. Kolmanneksi tekee liuskan 50 reunojen kääntäminen alaspäin mahdolliseksi keskiosan pysyä samalla korkeudella kuin sarana 52 ja tämän uskotaan hyvinkin parantavan kuperan päädyn paineenkesto-ominaisuuksia. Tämä liuskan 50 valmistusmenetelmä tekee myös mahdolliseksi sen,että paineenpäästöliuska leikataan liuskasta 50 samassa työvaiheessa, ilman että liuska 50 haitallisesti muuttaa muotoaan.

Jos samantyyppinen suljinyhdistelmä tehdään tasaiseen tai kohotettuun metallilevyyn, saattaa liuskojen leikkaus aiheuttaa suuremman liuskan reunojen kääntymisen alaspäin, jolloin se on ehkä litistettävä tai korjattava seuraavassa työvaiheessa.

17 68580

Voidaan todeta, että valmistettaessa kuvion 11 esittämää sul-jinta,suoritetaan liuskaa 55 ympäröivän metallilevyn taivutus alaspäin ensimmäisessä työvaiheessa. Tätä menetelmää voidaan myös käyttää jäljempänä kuvattavien muunnosten tekemiseen.

Saatetaan todeta, että muita valmistusmenetelmiä voidaan hyvin käyttää yhtä tyydyttävin tuloksin. Aukkoa 51 ympäröivä levy voidaan esimerkiksi meistää liuskan 50 ja reunan limittäisyy-den lisäämiseksi. Vaihtoehtoisesti voidaan limittäisyys liuskan 50 ja sauman välille saada aikaan pelkästään työstämällä sopivasti olaketta, johon on aikaisemmin viitattu. Limittäisyys paineen-päästösulkimen 55 ja ympäröivän levyn välillä muodostetaan mieluimmin niin kuinyllä on kuvattu, koska näin voidaan nuppi 56 tehdä suuremmaksi ja se voi olla lähempänä aukon 58 kehää. Tarvittava limittäisyys voidaan kuitenkin saada aikaan meistämällä aukon 55 kehää.

Todetaan, että aikaisemmissa suoritusmuodoissa kuvatut erilaiset sulkimet voidaan tehdä olennaisesti samalla tavalla kuin suljin äskeisessä suoritusmuodossa. Kuvioiden 3 ja 6 suoritusmuodossa, esimerkiksi voidaan syvennysten alaa pienentää samaan kokoon kuin 61 ja aukkoa ympäröivä kohouma voidaan litistää, kuten kuviossa 10 on esitetty. Kuvioiden 7^8 suoritusmuotojen ollessa kyseessä tekisi sulkimen sijainti syvennyksessä suojaharjat R tarpeettomiksi .

Kuvioissa 14 ja 15 esitetty keksinnön suoritusmuoto on kuvioiden 3 ja 4 suoritusmuotojen muunnos ja käsittää täysin leikatun sulkimen tai liuskan 70, joka on samanlainen kuin kuvion 3 liuska 20 ja joka on saranoitu päätyyn kohdassa 71. Liuskassa 71 on pai-neenpäästösuljinosa tai -liuska 72, jonka määrittelevät erotusvii-vat 73 ja 74 ja jotka kulkevat kohonupin kummallakin puolella. Viivat 73 ja 74 ovat toisiinsa nähden noin 60° kulmassa, vaikka onkin todettu, että liuska 72 toimii hyvin viivojen 73 ja 74 ollessa missä tahansa keskinäisessä n. 30 - 180° kulmassa ja parhaiten kulman ollessa 50 - 70°.

Liuska 72 taipuu liuskan 70 liitoksen ympäri periaatteessa samaan tapaan kuin kuvioiden 3 ja 4 suoritusmuoto, vaikka on huomattava, e ttä erotusviivojen 73 ja 74 keskinäinen kulma sijoittaa liitoksen 76 etäämmälle kohonupista kuin kuvioiden 3 ja 4 suoritusmuodossa.

6 85.80 18

Mitä piirustuksissa esitettyihin liuskan mittoihin ja nupin korkeuteen tulee, ei liuskaa 72 voida normaalikäytössä avata yli noin 3-5° sormivoimalla, tämä kulma on alle sen kulman, jossa metalli liitoksessa 76 muuttaa pysyvästi muotoaan, niin että liuska 72 palautuu normaalikäytössä olennaisesti suljettuun asentoon, kun avausvoima poistetaan.

Liuska 70 on syvennyksessä 77 joka on muodostettu periaatteessa samalla tavalla kuin yllä on kuvattu kuvioiden 9 ja 12 yhteydessä. Paineenpäästösulkimen 72 valmistusmenetelmää on kuitenkin muutettu erotusviivojen 73 ja 74 muodostamiseksi. Erotusviivat 73 ja 74 muodostetaan porrastetulla pistimellä liuskan 70 leikkaamisen alkuvaiheessa. Samassa alkuvaiheessa leikataan myös liuskan 72 jäljelläoleva osa, kun pistimen liike jatkuu alaspäin, liuskan 70 reunat käännetään alaspäin ja liuska 70 erotetaan, kuten kuvion 12 yhteydessä on siitetty. Liuskojen 70 ja 72 vapaat reunat saatetaan sitten yhteen, niin että liuskat ovat samalla tasolla liuskan kehällä. Erotusviivojen muodostaminen ja liuskan 70 reunojen alas-päinkääntäminen jättää yhden aineenvahvuuden mittaisen välin liuskojen 70 ja 72 väliin erotusviivojen 73 ja 74 sisemmissä osissa (ks. kuvio 16).

Liuskat 70 ja 72 meistetääi läheltä niiden vapaita reunoja limittäisyyden kasvattamiseksi niiden ja ympäröivän metallin välille. Meistäminen mieluimmin keskeytetään erotusviivojen 73 ja 74 kohdalla, jotta varmistauduttaisiin liuskan 72 vapaasta avautumisesta, kun se kääntyy liitoksen 76 ympäri. Josniin halutaan, voidaan syvennys 77 tehdä tasaiseen päätylevyyn, kuten nähdään kuvion 16 leikkauskuviossa, jotta saataisiin aikaan yhtä hyvä suoja päätylevyä kupertamatta. Samalla tavoin voidaan kuvioissa 3 ja 4 esitetty suljinrakenne tehdä ylläkuvatulla menetelmällä sen menetelmän sijasta, jota kuvattiin tämän suoritusmuodon yhteydessä tai kääntäen. Joka tapauksessa pyritään välttämään liikkuvia pis-totyökaluja.

Huomataan, että kun paineenpäästöaukko ja -liuska sijoitetaan säteen suunnassa sisäänpäin kaatoaukosta ja -liuskasta, päädyn keskustaan tai sen lähelle, kuten kuvioissa 3,6,7 ja 14 on esitetty saavutetaan se etu, että paineenpäästöliuska sijaitsee parhaassa mahdollisessa paikassa vähentääkseen todennäköisyyttä että neste olisi paineenpäästösulkimen yläpuolella.

19 68580

Huomattavaa myös on, että kussakin yllä mainituista suoritusmuodoista ovat paineen päästöliuska ja -aukko huomattavasti pienemmät kuin tekniikan tason päätyjen purkausliuska ja tämän vuoksi on liuska merkittävästi helpompi avata kuin tekniikan tason liuskat. Liuskan V, tekniikan tason päädyssä, tulee toimia sekä paineen-purkausliuskana että ilma-aukkona ja tämän vuoksi on liuskan joko oltava riittävän suuren ja/tai se on kohotettava siinä määrin, että se on pysyvästi riittävän auki jälkimmäisen tehtävän suorittamiseksi. On selvää, että jos liuska on pieni, on sitä edelleen kohotettava, jotta se olisi avoinna ja jos liuska on liian pieni, on käytettävissä riittämättömästi metallia sen nostamiseksi riittävän paljon. Koska liuska tässä keksinnössä kuitenkin toimii pelkästään paineenpäästäjänä, ei ole tarpeellista tai toivottavaa kohottaa sitä riittävästi, jotta se voitaisiin painaa asentoon, jossa se päästää tölkkiin ilmaa kaatamisen aikana, koska tämä aikaansaadaan toisessa ja kolmannessa suoritusmuodossa kaatoliuskan ollessa auki. On kuitenkin todettava, että paineen päästöliuskan ei tarvitse olla pienempi kuin liuskan V, jotta keksinnön edut saavutettaisiin.

Kuvioissa 3, 6, 7 ja 14 näkyvien aukkojen muoto ei ole olennainen ja sitä voidaan muuttaa, ilman että sulkimen yllä kuvattu toiminta häiriintyisi. Pidetään todennäköisenä, että päärynänmuo-toinen aukko 21 voi olla hiukan ulospäin taipunut, jolloin aukko olisi miellyttävämmän näköinen. Samalla tavoin voidaan paineen pääs-töliuskaa 28 käyttää kuviossa 2 esitetyn liuskan 11 sijasta tai se voidaan sijoittaa mihinkä tahansa sopivan muunlaisen muotoiseen sulkimeen.

Vaikka kaikki yllä mainitut suoritusmuodot käsittävät täysin leikatut liuskat, soveltuu keksintö yhtä hyvin sulkimiin, jotka määritellään uurreviivoilla tai muunlaisilla heikennyksillä, kuten US patentissa 3 334 775 on esitetty. Tämän keksinnön sulkimia voidaan käyttää tölkin päädyissä tai säiliön muissa osissa ja ne voidaan tehdä mistä tahansa sopivasta metallilevymateriaalista, kuten alumiinista ja teräksestä, ja ne voivat olla minkä tahansa sopivan muotoisia, riippuen sen tölkin muodosta, johon tölkin pääty tai säiliön muu osa on tarkoitus kiinnittää. Oletetaan myös, että sulkimet voidaan sopivaa valutekniikkaa käyttämällä tehdä muovista.

20 68580

Kaatosulkimen absoluuttinen koko ei ole tärkeä, vaikka normaalisti kaatosuljin on kooltaan sellainen, ettei käyttäjän sormi kokonaan mene sisään, mutta kuitenkin riittävän suuri säiliön nestesisällön virtaamiselle. Samalla tavoin ei paineen päästöil-mareiän aukon absoluuttinen koko ole kriittinen, mutta normaalisti aukko on suuruudeltaan sellainen, ettei käyttäjän sormi voi mennä sisään kuitenkin riittävän suuri säiliön sisäisen paineen vapauttamiseksi painetta päästettäessä ja riittävän ilmamäärän sisään-virtaamiseksi ilmanvaihdossa. Kokonaan leikatuissa sulkimissa käytetty tiivistys voi olla mikä tahansa keino tai materiaali, kuten tiivisteseos, muovinauha, liimakalvo, kuumasulamateriaali, yhdistelmä niistä jne. Erityisen sopiva tiivistysseos on plastisol-polyvinyylikloridi yhdistettynä normaaliin pehmentäjään ja seos-aineisiin. Sellainen plastisolin tulisi olla lämmössä kuivuva ja muodostaa ei-tahmean, jonkin verran joustavan kiinteän aineen, joka auttaa pitämään suljinta paikallaan ja säilyttää hermeettisen liitoksen sen suuruisten paineiden alaisena, jotka normaalisti vallitsevat tölkeissä, joissa on karbonoituja- tai mallasjuomia.

Tiivistyksen tulee olla riittävän hauras murtuakseen vastaavaan sulkimeen kohdistetusta sormen työnnöstä. Yllä mainitun sulkimen suurimmat kulmaliikkeet koskevat vain mainittua alumiini-laatua, ja sen mainittua paksuutta. Muutokset näissä ja muissa sulkimen rakenteen muuttuvissa tekijöissä muuttavat suurimman sallitun liikken kulmaa.

Claims (14)

21 68580

1. Painettava, paineenalaisen nesteen painetta päästävän säiliön suljin (10), joka käsittää säiliön osaan yhtenäisesti tehdyn ja ainakin yhden heikennetyn viivan rajoittaman suljin-osan (11), joka on mitoitettu niin, että se voidaan avata painetta vastaan työntävällä voimalla, jossa suljinosassa on toi-mintaosa (12), johon työntävä voima on käytön aikana sovitettu kohdistettavaksi, sekä säiliöön liittyvän liitoskohdan (13), jonka ympäri mainittu suljinosa on sovitettu kääntymään avaamis vaiheen aikana, tunnettu siitä, että suljinosa (11), liitoskohta (13) ja/tai suljinosaa (11) ympäröivä säiliön osa on sovitettu muodostamaan välineet, joiden avulla sormivoimin aikaansaadulla työntävällä voimalla aiheutettu suljinosan (11) pysyvä avaaminen on olennaisesti estetty, jolloin suljinosa (11) on sovitettu olennaisesti palaamaan suljettuun asentoonsa, kun sormivoimalla aikaansaatu työntävä voima on poistettu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suljin, tunnettu siitä, että suljinosan (11) liitoskohta (13) on mitoitettu niin, että sormivoimalla painettaessa suljinosa ei voi taipua yli sen kulman, jossa liitoskohdan (13) muodostavan metallin myötöraja tulee ylitetyksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suljin, tunnettu siitä, että toimintaosa (12) on ympäröivään säiliön osaan verrattuna koholla, jolloin toimintaosan (12) kohotuksen määrä ja/ tai sormivoimalla aikaansaatua työntävää voimaa varten käytettävissä olevan toimintaosan (12) suuruus on valittu niin, että normaaliolosuhteissa sormella aikaansaatu voima ei voi taivuttaa mainittua suljinta liitoskohdan (13) ympäri yli mainitun liitoskohdan muodostavan metallin myötörajan, jolloin avausvoima ei avaa suljinta pysyvästi.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen suljin, tunnettu siitä, että toimintaosa (12) ja liitoskohta (13) ovat välimatkan päässä toisistaan estääkseen mainittua kulmaa suuremman taipuman.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen suljin, tunnettu siitä, että säiliön osa on tehty, niin että kaatosulkimen (20) määrittelee ainakin yksi heikennysviiva (21), jolla kaatosulki- 22 68580 mella (20) on kapea ja leveä pää, joka suljinosa (24) on tehty-osana kaatosuljintä (20) ja sijaitsee tämän kapeassa päässä, jonka liitoskohdan (13) muodostaa kahden viivan (25,26) välinen kapea metallikaula (27) , jotka viivat on ainakin heikennetty niin, että mainittu työntävä voima ne erottaa ja jotka kulkevat toisiaan kohti kaatosuljinosan (20) vastakkaisilta reunoilta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen suljin, tunnettu siitä, että kaatosuljin (20) on säiliöstä täysin erotettu lukuunottamatta metallikaulaa (22), joka toimii kaatosulkimen saranana tämän avaamisvaiheen aikana, jotka mainitut kaksi viivaa (25,26) ovat kaatosuljinosaan (20) tehdyt erotusviivat.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen suljin, tunnettu siitä, että kaatosuljinosa (20) on limittäin mainitun säiliön osan ympäröivien osien alla, metallin erotusviivojen (25,26) kummallakin puolella ollessa olennaisesti samalla korkeudella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen suljin, tunnettu siitä, että säiliön osa on tölkin pääty, sulkimen osan (20) kapean pään ollessa tehty lähelle päädyn keskusta.

9. Patenttivaatimuksen 3 mukainen suljin, tunnettu siitä, että säiliön osa on tehty niin, että ainakin heikennys-viiva määrittelee kaatosuljinosan (20'),jossa kaatosulkimessa (20') on kapea ja leveä pää, joka mainittu painetta päästävä suljinosa (28')on tehty osaksi kaatosuljinosaa (20')ja sijaitsee sen kapeammassa päässä, jonka mainitun liitoksen (13) muodostavat kapeat metallikaulat (27',27'), jotka ovat kaatosulkimen vastakkaisten reunojen sisäpuolella sellaisen viivan (25')jatkeena, joka on ainakin heikennetty, että mainittu työntävä voima erottaa periaatteessa kaatosulkimen (20')poikkisuunnassa kulkevan viivan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen suljin, tunnettu siitä, että viiva (25')on sulkimeen (20')tehty erotusviiva.

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen suljin, tunnettu siitä, että kaatosuljinosa (31) on tehty mainittuun säiliön osaan, ja että paineenpäästösuljinosa (34) on muodostettu kaatosuljinosan (31) kiinteänä jatkeena, jolloin paineenpäästösuljinosan (34) ollessa poissa sulkevasta asennostaan kun kaatosuljin (31) on auki, se muodostaa ilmareiän kaatovaihetta varten.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen suljin, tunnettu siitä, että mainittu kaatosuljinosa on täysin erotettu mainitusta 23 68580 säiliönosasta lukuunottamatta metallikaulaa (32), joka toimii kaatosulkimen saranana tämän avaamisvaiheen aikana.

13. Patenttivaatimuksen 4 mukainen suljin, tunnettu siitä, että painetta päästävä suljinosa (55,55*) on täysin erotettu mainitusta säiliönosasta, jolloin toimintaosa (56) on toisessa päässä liitoskohtaan (57) ulottuvaa pitkää, kapeaa osaa, ja joka toimintaosa (56) on limittäin säiliönosan ympäröivien osien alla.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen suljin, tunnettu siitä, että paineenpäästösuljinosa (55,55*) on ainakin olennaisesti tehty suurempaan sulkimeen (50,50 '), joka voi.toimia kaatosul-kimena. 68580 24